21.11.2013

Ratkaistavana oli kysymys siitä, voidaanko yhtiön omistaman auton yksityiskäytön osalta osakkaan saaman peitellyn osingon määräksi katsoa perimättä jäänyt käypä vuokra yhtiön kirjanpidossa olevien kulujen sijaan ja voidaanko käypä vuokra arvioida autoedun laskennassa käytettävän laskentakaavan mukaisesti.

Yhtiön osakas X oli käyttänyt yhtiön omistamaa pakettiautoa työajojen lisäksi yksityisajoihinsa. Yhtiön palkkakirjanpidossa X:lle ei ollut kuitenkaan kirjattu autoetua, eikä hän ollut maksanut yhtiölle korvausta auton yksityiskäytöstä. Verotarkastuksessa yksityisajojen osuudeksi oli arvioitu 20 %. Sitä vastaava osuus auton käyttökuluista ja poistoista oli yhtiön kirjanpidossa 1890,41 euroa tilikaudella 2008, 2258,46 euroa tilikaudella 2009 ja 1310,61 euroa tilikaudella 2010.

Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 3 momentin mukaan osakkaan veronalaiseksi tuloksi on katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus ja yhtiön verotuksessa on meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa, jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa.

Hallituksen esityksessä peitellyn osingonjaon verotusta koskevien säännösten uudistamisesta (HE 26/1998) todetaan, että yhtiön omistamien hyödykkeiden yksityiskäyttötilanteissa tulisi soveltaa käypää vuokra-arvoa. Jos hyödyke on verovuoden ajan ollut yksinomaan osakkaan käytössä tai tämän käyttöön varattuna, yhtiön tuloon tulisi lisätä käyvän hintatason mukainen perimättä jätetty vuokra asianomaiselta vuodelta ja sama määrä lukea osakkaan veronalaiseksi tuloksi. Jos hyödyke on ollut myös yhtiön käytössä, peitellyksi osingoksi voidaan katsoa osakkaan käyttöä vastaava suhteellinen osuus kokonaiskäytöstä. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että lähtökohtana tulisi kaikissa tilanteissa olla periaatteessa käypä arvo, mutta vertailuhinnan puuttuessa saatetaan käytännössä joutua turvautumaan yhtiölle aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvaan laskelmaan. Tällöinkin laskelmassa tulisi tähdätä käypään arvoon. Esimerkiksi jos osakkaan pääasiallisessa käytössä olleesta taloudelliselta käyttöajaltaan pitkäikäisestä käyttöomaisuushyödykkeestä aiheutuneina kuluina otetaan kululaskelmassa huomioon yhtiön tekemä selvästi etupainotteinen poisto sellaisenaan, saatetaan päätyä hintaan, joka olennaisesti ylittää vastaavanlaisia hyödykkeitä vuokralle tarjoavien elinkeinonharjoittajien käyttämän arvon. Kuluihin perustuva laskelma voi toisaalta johtaa olennaisesti käypää alempaan arvoon, esimerkiksi jos yhtiö ei olisi tehnyt lainkaan poistoa. Kustannuksiin perustuvassa laskelmassa tulee ottaa huomioon paitsi välittömät kustannukset, myös yleiset hallinto- ja muut vastaavat kustannukset sekä normaali voittolisä.

Verohallinto on X:n verotuksen oikaisuissa vahvistanut etuuden käyvän arvon arvioimalla pakettiauton käyvän vuokran Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteista antaman päätöksen vapaan autoedun laskentakaavan mukaisesti käyttäen käyttökustannusten kuukausikohtaista arvoa. Oikaisulautakunta on alentanut etuuden määrää käyttäen mainitun laskentakaavan käyttökustannusten kilometrikohtaista arvoa kerrottuna yksityisajojen arvioidulla kilometrimäärällä ja alennettua perusarvoa sillä perusteella, että pakettiautolla on ajettu yhtiön ajoja yli 30 000 kilometriä vuodessa. Peitellyn osingon määräksi on vahvistettu 5 278,42 euroa vuodelta 2008 ja 5 488,80 euroa vuodelta 2009.

On ilmeistä, että X on saanut peitellyksi osingoksi katsottavaa etuutta ajaessaan yksityisajonsa yhtiön pakettiautolla vastikkeetta. Hallinto-oikeus katsoi, että etuuden arvo on voitu vahvistaa perimättä jääneen käyvän vuokran perusteella. Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteista antaman päätöksen laskentakaavassa on otettu huomioon kaikki autoon liittyvät kustannukset, ja laskentakaavalla pyritään enintään käypään arvoon. Näin ollen käypä vuokra on voitu arvioida tuon laskentakaavan mukaisesti ottaen perusteeksi yksityisajojen arvioitu kilometrimäärä. Oikaisulautakunnan vahvistamaa peitellyn osingon määrää ei ole näytetty liian suureksi.

Laki verotusmenettelystä 29 §

Äänestys 2-1

Eri mieltä ollut jäsen alensi auton yksityiskäytön osalta peitellyn osingon arvon autosta yhtiön kirjanpidossa kultakin vuodelta vähennettyyn määrään eli arvoon, joka oli katsottu yhtiölle peiteltynä osingonjakona vähennyskelvottomaksi kuluksi. Etu ei voi saajalleen olla enemmän arvoinen kuin edun antajalle aiheutuneet kulut.