31.8.2010

Ratkaistavana oli kysymys, tuottaako A:n Ruotsissa suorittama filosofie magisterexamen -tutkinto kelpoisuuden sosiaalityöntekijän säänneltyyn ammattiin Suomessa.

A oli suorittanut Helsingin ammattikorkeakoulussa 140 opintoviikon / 3,5 vuoden laajuisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon ja tämän jälkeen Göteborgin yliopistossa 40 pisteen / noin yhden vuoden laajuiset opinnot. Göteborgin yliopisto oli lukenut A:n hyväksi ammattikorkeakoulututkinnon opinnot kokonaisuudessaan ja antanut A:lle tutkintotodistuksen 160 pisteen / noin 4 vuoden laajuisesta filosofie magisterexamen -tutkinnosta pääaineena sosiaalityö.

Opetushallitus päätti, ettei A:n Göteborgin yliopistosta saama tutkintotodistus tuota kelpoisuutta sosiaalityöntekijän tehtävään, koska A:lla ei voida katsoa olevan pääosin toisessa jäsenvaltiossa hankittua ammattipätevyyttä.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen pääosin toisessa jäsenvaltiossa hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen. Hallinto-oikeuden opetus- ja kulttuuriministeriöltä pyytämän lausunnon mukaan tunnustamislainsäädännön tarkoituksena ei ole kansallisesti asetettujen ammatin kelpoisuusvaatimusten kiertäminen ulkomaisen korkeakoulun hyväksilukukäytäntöön perustuvan menettelyn avulla. Sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tulee lausunnon mukaan Suomessa sosiaalityöntekijäksi pätevöityäkseen suorittaa yliopistossa usean vuoden lisäopinnot.

Hallinto-oikeus totesi, että koska A oli suorittanut filosofie magisterexamen -tutkintoon sisältyvät opinnot pääosin Suomessa, A ei ollut hankkinut sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä pääosin Ruotsissa. Hänellä ei näin ollen ollut ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun lakiin perustuvaa oikeutta hakemaansa ammattipätevyyden tunnustamiseen.

Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 1 §
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 2 §
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 5 §