27.12.2004

Pidätetyn hakkuuoikeuden realisoinnista saadun tulon verotus

A oli valinnut metsäverotuksen siirtymäkaudeksi vuosiksi 1993-2005 pinta-alaperusteisen metsäverotuksen. A ja hänen poikansa B ja C olivat 6.1.1995 allekirjoittaneet sopimuksen, jossa A pidätti itsellään omistamiensa tilojen metsänkäyttö- ja puunmyyntioikeuden vuoteen 2005, mikäli alustavasti sovittu kauppa toteutuisi. Kauppa toteutui 3.4.1995. Kauppakirjassa ei ollut mainintaa puunmyyntioikeuden pidätyksestä. Hallinto-oikeus katsoi 6.1.1995 allekirjoitetun sopimuksen kauppakirjasta erilliseksi sopimukseksi, joka oli astunut voimaan kaupantekohetkellä.

Tuloverolain 140 §:n 1 momentin metsäverotuksen siirtymäkauden säännöksessä verovelvollisella on katsottava tarkoitettavan metsän omistajaa tai omistajan veroista haltijaa. A:n 3.4.1995. allekirjoittaman kauppakirjan ehtojen mukaan omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteisiin siirtyi B:lle ja C:lle 5.5.1995, A:lle ei siten ollut jäänyt omistukseensa tai hallintaansa metsää. A:n siirtymäkaudeksi valitsemalla verojärjestelmällä ei enää tämän jälkeen ollut merkitystä.

A oli pidättämänsä hakkuuvuoden nojalla myynyt puuta vuonna 2000. Puun myyntioikeus liittyi kiinteistön luovutukseen ja A:n saamaan puun myyntituloon oli tullut soveltaa tuloverolain 43 §:n 1 momentin metsätalouden pääomatuloa koskevaa säännöstä.

Verovuosi 2000

Tuloverolaki 43 § 1 mom.
Tuloverolaki 140 § 1 mom.
Varallisuusverolaki 8 § 1 mom. 1 kohta

Esittelijän eriävä mielipide

Metsätaloudesta maksettavat verot siirtyvät ostajan vastattavaksi hallinnan siirtymishetkestä. Vaikka pidätetyn puun myyntioikeuden ajallinen ulottuvuus oli rajoitettu ja metsänuudistamistoimenpiteet jäivät ostajille, eivät nämä seikat olleet tosiasiallisesti rajoittaneet A:n metsänkäyttö- ja puunmyyntioikeutta kaupan kohteena oleviin metsiin. A:n määräämisvalta metsiin oli siten rajoittamaton ja esittelijä katsoi metsien hallintaoikeuden jääneen A:lle määräajaksi, vuoteen 2005.

Tuloverolain 140 §:n 1 momentin mukainen verovelollinen on metsätalouden tulon saaja. Verovelvollisasema on siten riippumaton metsämaan omistuksesta tai hallinnasta. Koska A oli valinnut metsäverotuksen siirtymäkaudeksi pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän, ei hänen metsätaloudesta saamaansa tuloon voitu metsäverotuksen siirtymäkauden aikana soveltaa tuloverolain 140 §:n 1 momentin mukaisesti metsätalouden pääomatulon verotusta koskevia säännöksiä. A:n hallinnassa olevan metsämaan verotus on siten tullut vahvistaa suoritettavaksi pinta-alaperusteisen verojärjestelmän mukaisesti.