14.5.1990

VEO oli virka-apuhakemuksen osaksi hyväksyen velvoittanut yhtiön
sakon uhalla laatimaan suunnitelman sahaustoiminnasta
peräisin olevien puujätteiden poistamiseksi vesialueelta ja
huuhtoutumisvaaran huomioon ottaen maa-alueelta sekä toimittamaan
suunnitelman VYO:n hyväksyttäväksi. Yhtiö valitti.

VYO: Puujätteitä oli aikanaan vesioikeuslain 1 luvun 24 §:n
vastaisesti sijoitettu jakokunnan vesialueelle ja maa-alueelle
niin lähelle rantaa, että ne olivat huuhtoutuneet mereen. Toimenpiteistä
oli aiheutunut vesistön mataloitumista. Vesioikeudellista
lupaa toimenpiteisiin ei ollut. Vaikka sahaustoiminta
oli päättynyt jo v. 1949, olivat toiminnasta peräisin olevat
rimat edelleen alueella siten, että ne olivat vaarassa huuhtoutua
vesistöön. Yhtiön, joka oli sahaustoiminnan aloittaneen
yhtiön seuraaja eräiden kauppojen ja fuusioiden jälkeen ja
joka oli hallinnut alueita jakokunnan kanssa tehtyjen vuokrasopimusten
perusteella, katsottiin olevan vastuussa alueella
säilytettävien rimojen varastoinnista seurauksineen. Asiassa
ei voitu antaa merkitystä sille, että oli kulunut pitkä aika
ennen kuin viranomaiset olivat ryhtyneet toimenpiteisiin tilanteen
korjaamiseksi eikä myöskään sille, että syyteoikeus
mahdollisesti oli vanhentunut. VEO:n päätöksen lopputulosta ei
muutettu.
VesiL 1 luku 9 §
VesiL 21 luku 3 §
VesioikeusL 1 luku 24 § (23.7.1902/31)

KHO:n päätös T:4680, A:8.11.1979
Mikko Liivala: Vesioikeus virka-avun antajana vesilain mukaan,
Vesitalous 3/1970

KHO:n päätös T:3898, A:12.11.1990: Ei valituslupaa