12.6.2013

ASIA

Asia koski XX ympäristökeskuksen tarkastajien tekemän asunnontarkastuksen tallettamista (video, äänite) ja tallenteiden kommentointia ja levittämistä sosiaalisessa mediassa (some, YouTube, Suomi 24). Virastolla ei ollut aiempaa kokemusta vastaavista tilanteista ja kysyjä pyysi tietosuojavaltuutetun kannanottoa.

Kysyjän mukaan asuntotarkastuksen alussa asiakkaalle kerrottiin, mitä tarkastuksella hänen kotonaan tehdään ja että tarkastuksella keskustellaan jatkotoimenpiteisiin vaikuttavista asioista, mutta virallinen ratkaisu toimitetaan asukkaalle kirjallisena. Tarkastuksella asiakas kuvasi kännykällään ilmoittamatta siitä etukäteen. Jälkeenpäin kävi ilmi, että hän oli myös äänittänyt koko tarkastuksen. Myös ennen tarkastusta käytyjä neuvontapuhelinkeskusteluja oli tallennettu asiakkaan toimesta.

Tarkastuksen päättyessä asiakas kertoi mahdollisesti julkaisevansa kuvatallenteen "henkilökohtaisilla foorumeillaan". Asiakasta ei suoranaisesti kielletty tekemästä tätä viranomaistoiminnan julkisuuden takia. Asiakas on julkaissut tallenteitaan linkitettyinä tarkastajien nimiin. Videot löytyvät internetistä googlaamalla tarkastajien nimillä. Asiakas on kysyjän mielestä liittänyt julkaisuihin omia "virheellisiä" näkemyksiään sekä herjaavia kannanottoja. Somessa julkaisuja on myös kommentoitu ulkopuolisten toimesta. Kysyjän mielestä julkaistut henkilötiedot niihin liittyvine kommentteineen voivat vahingoittaa virkamiesten työnsaantimahdollisuuksia ja urakehitystä. On keskusteltu siitä, kuinka asiattomaan "nettihäirintään" voi puuttua ja voidaanko tietoja vaatia poistettavaksi. Lisäksi on keskusteltu mm. oikeudettomasta henkilötietojen käsittelystä.

Kysyjä tiedusteli, pidetäänkö virkamiesten henkilötietojen julkaisijaa rekisterinpitäjänä. Voiko virkamies vaikuttaa milloin ja miten kuvataan (videoissa näkyvät kasvot sekä epäedullisia otoksia, joihin tarkastaja joutuu tutkiessaan esim. kaappien alapuolisia vaurioita) sekä miten ja missä tietoja levitetään.

XX on pyytänyt sähköpostissaan, että mikäli asiaa selvitetään videotallenteen Internetissä julkaisseelta henkilöltä, asia käsitellään nimettömänä.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN KANNANOTTO JA VASTAUS

Tietosuojavaltuutetulla on toimivaltaa ottaa kantaa henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolain säännöksien mukaan silloin, kun henkilötietoja käsitellään automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

Siltä osin kun kyseeseen tulee kuvailtu tilanne yksityisen henkilön kotirauhan piirissä tapahtuvasta luonnollisen henkilön/virkamiehen kuvaamisesta videotallenteen ja keskustelujen äänittämisestä tallenteen avulla, jää tällainen henkilötietojen käsittely henkilötietolain soveltamisen ja tietosuojavaltuutetun toimivallan ulkopuolelle henkilötietolain 2 §:n 3 kohdan tarkoittamana henkilötietojen käsittelynä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.

Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei myöskään kuulu ottaa kantaa rikosoikeudellisten salakatselu- tai salakuuntelusäännösten taikka kotirauhan piiriä koskevaan tulkintaan. Yleisesti tietosuojavaltuutettu totesi, että hänen käsityksensä mukaan yksityiskodit tai -asunnot kuuluvat rikoslain 24 luvun 11 §:ssä (531/2000) tarkoitetun kotirauhan piiriin. Henkilö, joka oleskelee kotonaan, saanee kotirauhan piirissä nauhoittaa kameralla tai muulla laitteella tapahtumia, tilanteita tai keskusteluja, joihin itse osallistuu. Tällöin ei voine syyllistyä salakatseluun tai -kuunteluun.

Myöskään työelämän tietosuojalain säännökset (16 § -17 §) työnantajan suorittamasta kameravalvonnasta työnantajan hallinnoimissa tiloissa eivät tule asiassa sovellettavaksi. Tältä osin tietosuojavaltuutettu viittasi kannanottoonsa dnro 1357/41/2010, Kotihoidon kameravalvonta.

Siltä osin kun kyse on viranomaistarkastuksen yhteydessä kuvattujen videotallenteiden tai äänitteiden julkaisemisesta Internetissä ja sosiaalisessa mediassa, mm. YouTube -palvelussa, voidaan katsoa, että tällaiset palveluntarjoajat ovat rekisterinpitäjiä, joihin voi tulla sovellettavaksi henkilötietolain säännökset. Tietosuojavaltuutetulla ei kuitenkaan ole toimivaltaa valvoa tai ohjeistaa Suomen rajojen ulkopuolella toimivia palveluntarjoajia/rekisterinpitäjiä, mm. YouTube -verkkopalvelua.

Siltä osin kun asia koskee yksittäisen henkilön kuvaamien videotallenteiden tai äänitteiden viemistä ja julkaisemisesta Internetissä ja sosiaalisessa mediassa, esim. YouTube -palvelussa, katsotaan tällaisessa tilanteessa henkilön itsensä käyttävän sananvapauttaan.

Tallenteiden julkaiseminen jää henkilötietolain soveltamisen ulkopuolelle henkilötietolain 2 §:n 5 mom. tarkoittamana henkilötietojen käsittelynä toimituksellisia sekä taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten, (jota koskevat soveltuvin osin ainoastaan henkilötietolain 1–4 ja 32 §, 39 §:n 3 momentti, 40 §:n 1 ja 3 momentti, 42 §, 44 §:n 2 kohta, 45–47 §, 48 §:n 2 momentti sekä 50 ja 51 §, jollei 17 §:stä muuta johdu). Asiassa eivät siten tule sovellettavaksi rekisterinpitäjää koskevat säännökset.

Tietosuojavaltuutettu on aiemmissa tulkintakäytännöissään todennut, että videotallenteiden, joissa on kuvattu luonnollisia henkilöitä, ja äänitteiden julkaiseminen Internetissä olevissa sosiaalisissa medioissa ja keskustelupalstoilla on sellaista sanavapauden käyttämistä ja verkkoviestintää, johon sovelletaan lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003).

Em. laissa on myös säädetty (3 §:n 2 mom.) lain soveltuvuudesta yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua. Verkkoviestintään liittyvät tunnistamistiedot ovat luottamuksellisia. Verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamisesta säädetään sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 17 §:ssä (mm. asianomistajalle rikossyytteen nostamista varten).

Tietosuojavaltuutettu ohjasi kysyjää tutustumaan kyseessä olevien verkkopalvelujen käyttösääntöihin ja julkaisuperiaatteisiin sekä tietojen/tallenteiden poistamista koskeviin ohjeisiin ja toimimaan näiden ohjeiden mukaisesti, jos haluaa pyytää verkkopalvelun tuottajaa/ylläpitäjää poistamaan palvelussa julkaistua aineistoa.

Kysymykseen, voiko videotallenteiden julkaisemiseen Internetissä puuttua, tietosuojavaltuutettu totesi edellä esitetyn lisäksi, että rikoslaista löytyvät säännökset:

Rikoslaki 24 luku 8 § (9.6.2000/531)

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Rikoslaki 24 luku 9 § (9.6.2000/531)

Kunnianloukkaus

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Mikäli kysyjä arvioi joutuneensa rikoksen kohteeksi, voi hän halutessaan tehdä asiassa mahdollisen tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen poliisille. Yleisesti tietosuojavaltuutettu saattoi kysyjän tiedoksi tapauksen syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksestä, kun kotiin tulleita poliiseja kuvattiin valvontakameralla. Aiheesta mm. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288525290049.html

Tiedustelun ja toimenpidepyynnön sekä lähetetyn YouTube-linkin perusteella ei asiassa ollut ilmennyt sellaista, joka olisi mahdollistanut tietosuojavaltuutetun ryhtymisen enempiin toimenpiteisiin.