24.9.2012

ASIA
Asiakas oli pyytänyt saada lääkärin määräämän reseptilääkkeen ostamista varten maksusitoumuksen apteekkiin toimeentulotukena. Hän tiedusteli tietosuojavaltuutetulta, onko lainmukaista vaatia resepti sosiaalitoimistossa nähtäväksi ja kopioida resepti kaikkien asiakkaiden osalta asiakasrekisteriin.

EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN RATKAISUSTA, VALVIRAN LAUSUNNOSTA JA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVASTA OPPAASTA
Samaa asiaa oli tiedusteltu myös eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä, joka antoi asiaa koskevan ratkaisunsa 31.8.2012 (2772/4/11). Ratkaisua varten oli pyydetty lausunto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira, 16.12.2011, 924/05.01.05.07/2011), joka puolestaan oli pyytänyt asiasta selvitystä kyseiseltä sosiaaliviranomaiselta. Tietosuoja­valtuutetulla on ollut käytössään sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu että Valviran asiaa koskeva lausunto, josta ilmenee myös sosiaaliviranomaisen antama selvitys.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen edellä mainitussa ratkaisussa todetaan, että siinä ei ole arvioitu sitä, millä tavoin henkilötietolain säännökset tulisi mahdollisesti ottaa huomioon, mi­käli kunta toimeentulotukea myöntäessään liittää sosiaalihuollon asia­kaskertomukseen asiakkaan potilas- tai muita terveydentilatietoja.

Kyseessä olevalta asiakkaalta pyydettiin resepti ensin kopioitavaksi ja myöhemmin näy­tettäväksi jotta hänelle voitaisiin antaa maksusitoumus lääkekuluihin. Aiemmin oli jo tehty päätös niiden korvaamisesta toimeentulotukena. Sosiaaliviranomaisen Valviral­le antaman selvityksen mukaan reseptit pitää esittää maksusitoumuksen antajalle, jotta sitoumus voidaan kohdentaa oikein ja yksilöidä, mihin tarkoitukseen se on myönnetty. Myönteisen toimeentulotukipäätöksen saaneelle asiakkaalle voidaan myöntää maksu­sitoumus pääsääntöisesti terveyskeskuslääkärin tai muun julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämiin lääkkeisiin.

Valvira katsoi lausunnos­saan, että toimeentulotuen hakijan on annettava viranhalti­jalle toimeentulotuen mää­räämiseksi tarpeelliset tiedot. Valviran mukaan lääkkeiden väärinkäytöksiin puuttu­misen vuoksi ei ole kuitenkaan perusteltua pyytää kaikkien asiakkaiden lääkereseptejä nähtäväksi. Valvira ehdotti lausunnossaan pääsääntöiseksi menettelyksi sitä, että lääk­keisiin annettavaan maksusitoumukseen kirjoitettaisiin ylei­nen ehto siitä, minkälaisia lääkkeitä sillä on mahdollisuus ostaa (esimerkiksi julkisen terveydenhuollon määrää­miä, sairauden hoitoon tarkoitettuja). Lisäksi voidaan mainita esimerkinomaisesti se, minkälaiset lääkkeet eivät lähtökohtaisesti ole terveydelle vält­tämättömiä (esim. po­tenssilääkkeet).

Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltajille tarkoitetun oppaan (jul­kaisuja 2007:11 s. 68-69) mukaan ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuol­tomenot katsotaan yleensä perusosaan sisältyviksi. Sen sijaan lääkärin määräykseen perustuvat menot, kuten esimerkiksi lääkkeet, otetaan huomioon täysimääräisesti vä­häistä suurempina terveydenhuoltomenoina.

Edellä mainitussa oppaassa ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa viita­taan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin (KHO 11.8.2006 T 1889 ja KHO T 1887). Niiden mukaan tapauskohtaisesti on arvioitava lääkevalmisteen tarpeellisuus asiakkaalle. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kyse lääkärin määräämän potenssi­lääkkeen korvaamisesta toimeentulotukena. Toi­meentulotukea myönnettäes­sä ratkai­sevaa on lääkkeen tarpeellisuus potilaan hoitoon. Korkein hallinto-oikeus to­tesi ni­menomaisesti, että asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärinlau­sunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Toimeentulo­tukea myönnet­täessä pelk­kää lääk­keen puhelinmääräyksessä olevaa mainintaan sairau­den hoidosta ei voitu pitää riittä­vänä selvityksenä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista toisessa tapauksessa oli toimitettu riittävä selvitys lääkkeen tarpeellisuudesta ja toisessa ei, jonka vuoksi ensiksi mainitussa tapauksessa oli samas­ta lääkkeestä oikeus saada toimeentulotukea lääkekuluihin ja toisessa tapauksessa ei.

Oppaan mukaan pääsääntöisesti korvaus maksetaan vain julkisen terveydenhuollon määräämistä tarpeellisista lääkkeistä, mutta tietyin edellytyksin toimeentulotukena voidaan korvata myös yksityisen terveydenhuollon määräämät lääkkeet. Lisäksi voi­daan korvata muitakin kuin varsinaista sairauden hoitoa, esimerkiksi kustannukset he­delmöityshoidosta tai ehkäisypillereistä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi korkeimman hallinto­-oikeuden ratkaisuista ilmenevän, että viranhaltijalla on oikeus tarvittaessa pyytää selvi­tystä mm. siitä, onko kyseessä tarpeellisena pidettävä terveydenhuoltomeno. Apulaisoikeusasiamiehen rat­kaisun mukaan viranhal­tijan laissa säädettyyn harkintavaltaan kuuluu päättää siitä, onko kyseessä kulloinkin toimeentulotukea määrättäessä huomioon otettava meno ja myös siitä, mitä selvitystä asian ratkaiseminen kulloinkin edellyttää. Eduskunnan apu­laisoikeusasiamies kat­soi ratkaisussaan, että viranhaltija on voinut harkintavaltansa puitteissa pyytää asiakkaalta selvitystä hänelle annetun reseptin sisällöstä.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN KANNANOTTO
Tietosuojavaltuutettu arvioi tiedusteltua asiaa henkilötietolain (523/1999) kan­nalta.

Henkilötietolain 2 §:n mukaan se on henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki, jota sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Toimeentulotukilaki on toimeentulotuk­ea koskeva erityislaki, jossa säädetään toimeentulotuen myöntämis­edellytyksistä. Tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ottaa kantaa vii­meksi maini­tun lain soveltam­iseen eikä toimeentulotuen myöntämisedellytyksiin. So­siaali- ja ter­veysministeriö on laatinut mm. edellä mainitun oppaan toimeentulotuki­lain soveltajille ja ministeriön toimivaltaan kuuluu ottaa kantaa myös toimeentulotuen myöntämis­edellytyksiin ja sii­hen, minkälaiset selvitykset ovat sitä varten tarpeellisia. Ministeriön toimivaltaan kuu­luu mm. arvioida, onko Valvira ehdottama menettely toimeentulotu­kilain kannalta ar­vioituna mahdollinen.

Kaikki toimeentulotuen myöntämistä ja käsittelyä varten kerätyt tiedot talletetaan so­siaalihuollossa toimeentulotuen asiakasrekisteriin. Tietosuojavaltuutetulla on toimival­ta ottaa kantaa esimerkiksi asiakkaiden reseptitietojen kopioimiseen tai muuhun kerää­miseen ja tallettamiseen asiakasrekisteriin. Tietosuojavaltuutetulla ei kuitenkaan ole toimival­taa ottaa kantaa asiaan, mikäli resepti pel­kästään pyydetään nähtäväksi, eikä siitä kos­kevia tietoja talleteta asiakastietoihin. Tällöin kyse ei ole henkilötietolain so­veltamisalaan kuuluvasta henkilötietojen käsittelystä.

Henkilötietolain 9 §:n mukaan kerättävien henkilötietojen tulee olla tarpeellisia kerät­tyyn tarkoitukseen. Saman lain 11 §:ssä määritellään arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi mm. terveydentilaa ja sairautta koskevat tiedot. Kyseisen lain 12 §:n 12 kohta oikeut­taa keräämään ja tallettamaan sosiaalihuollon rekisteriin myös arkaluonteisia, esim. ter­veydentilaa ja sairautta koskevia tietoja silloin, kun ne ovat välttämättömiä asiakas­suhteessa esimerkiksi sen arvioimisek­si, voidaanko kyseessä oleva etuus myöntää. Siten sosiaa­lihuollossa on mahdollista kerätä ja tallettaa asiakasrekisteriin myös terveydenti­laa ja sairautta koske­via tietoja, mikäli ne ovat tarpeellisia kerättyyn tarkoitukseen.

Tietosuojavaltuutettu katsoo, että tiedustellussa asiassa on ensisijaisesti kyse siitä, minkälaisten selvitysten perusteella toimeentulotukea voidaan resepti­lääkkeistä aiheutuviin kuluihin myöntää ja onko esitetyt selvitykset tai niitä kos­kevat tiedot mahdolli­sesti tarpeen myös tallettaa asiakasrekisteriin. Riittääkö esim. pelkkä reseptin esit­täminen vai onko toimeentulotuen myöntämisen kannalta mahdollisesti tarpeellista myös tallettaa asia­kasrekisteriin reseptin kopio tai sitä kos­kevat tiedot. Tietosuojaval­tuutettu kat­soo, että sosiaali- ja terveysministeriön toi­mivaltaan kuuluu toimeen­tulotukilain soveltamista ohjaavana erityisviranomai­sena arvioida ja tarvittaessa ohjeistaa esim. edellä mainitussa oppaassa asiasta. Tietosuojavaltuutettu on lähettänyt edellä mainitussa tarkoi­tuksessa asiaa koskevan kannanottonsa sosiaa­li- ja terveysministeriölle tie­doksi.

Jos reseptin kopioiminen ja tallettaminen asiakasrekisteriin tai sen tietojen tallet­taminen muulla tavoin asiakasrekisteriin arvioidaan olevan toimeentulotukena maksettavien reseptilääkkeiden korvaamiseksi tarpeellista, niin myöskään hen­kilötietolain säännösten kannalta arvioituna tähän ei ole estettä.

SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET
Henkilötietolaki (523/1999) 2 §, 9 § 1 mom, 11 § 4 k, 12 § 12 k, 38 § 1 mom
Laki toimeentulotuesta (1412/1997)