Go to front page
Data Protection Ombudsman

19.3.2009

Data Protection Ombudsman

Decisions of the Data Protection Ombudsman on the interpretation of the EU General Data Protection Regulation, the Act on the Processing of Personal Data in Criminal Matters and the Personal Data Act

Pelkkään ilmoitukseen perustuva rekisterinpito

Keywords
henkilörekisteri, yhdistystoiminta
Year of case
2009
Date of Issue
Register number
443/452/2009
Legal basis
Henkilötietolain mukainen päätös

ASIA
Tietosuojavaltuutetulle lähetetystä kirjeestä ilmeni, että yhdistys A ry pitää rekisteriä mm. koirien omistajista siten, että muutosilmoituskaavakkeen täyttämällä omistajaksi ilmoittautunut taho merkitään omistajarekisteriin. A ry:n mukaan kysymyksessä on vain olettamarekisteri eli omistusoikeutta ei tutkita koiran omistamista koskevan ilmoituksen yhteydessä lainkaan, vaan ilmoitusta pidetään totena, jos ei ilmene aihetta pitää sitä vääränä.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN VASTAUS
Henkilötietolain (523/99) 2 §:n 1 momentin mukaan "Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava tätä lakia, jollei laissa muuta säädetä." Tästä lähtökohdasta määräytyy tietosuojavaltuutetun toimivalta, jonka puitteissa tietosuojavaltuutettu ei pitänyt mahdollisena puuttua kerrottuun omistusolettaman rekisteröintiin.

Suomen oikeusjärjestykseen kuuluu perustuslain 13 §:n 2 momentin turvaamana yhdistysvapaus, joka sisältää myös yhdistyksille kuuluvan oikeuden päättää toimintaansa kuuluvista asioista (ns. yhdistysautonomia) lainsäädännön sallimissa rajoissa. Omistusolettaman rekisteröinti ja sen mahdolliset oikeudelliset seuraamukset käsitellään tavanomaisessa alioikeusmenettelyssä, jos osapuolet ja yhdistys A ry eivät pysty asiasta riitatapauksessa sopimaan.

Rikoslaissa on säännöksiä siitä, jos joku tahallisesti tai törkeään tuottamukseen syyllistyen vahingoittaa toisen henkilön taloudellisia tms. oikeuksia. Rikoslain 24 luvun rangaistussäännöksillä suojataan jälkikäteen yksityisyyttä: esim. "yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen" -niminen rikos tulee arvioitavaksi, jos väärän tiedon levittämisellä loukkaa toisen henkilön yksityisyyttä. Nämä asiat etenevät Suomen oikeusjärjestyksessä siten, että poliisiviranomaiset tutkivat, onko mahdollisesti rikottu lakia ja sitten syyttäjä tai asianomistaja itse päättää syytteen tai korvauskanteen nostamisesta.

Top of page