20.12.2018

Oikeuskansleri teki oikeusministeriölle valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 7 §:n mukaisen ehdotuksen sotilasoikeudenkäyntiasetuksen eräiden säännösten kumoamiseksi ja sotilasoikeudenkäyntilain muuttamiseksi.

Sotilasoikeudenkäyntiasetuksen 1 §:n mukaan sotilasjäsenelle annettu määräys toimia alioikeuden tai hovioikeuden sotilasjäsenenä on peruutettava, jos sotilasjäsenen palvelussuhde päättyy tai alioikeuden sotilasjäsen siirtyy palvelukseen tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolelle. Asetuksen 2 §:n mukaan maanpuolustusalueen komentajan ja eräissä tilanteissa puolustusministeriön on ryhdyttävä toimiin uuden sotilasjäsenen tai varajäsenen määräämiseksi edellä mainituissa tilanteissa.

Sotilasoikeudenkäyntilain 11 §:n mukaan sotilasjäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Sotilasoikeudenkäyntilain 12 §:n mukaan sotilasjäseneen sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 17 luvussa säädetään asiantuntijajäsenen asemasta ja oikeudesta pysyä tehtävässään. Tuomioistuinlain 17 luvun säännösten perusteella asiantuntijajäsen voidaan toimikautensa lopussa vapauttaa tehtävästään vain, jos hän tulee tuomareita koskevaan eroamisikään tai jos sille on olemassa tuomioistuinlain 17 luvun 18-21 §:ssä säädetty peruste. Alioikeuden sotilasjäsenen siirtyminen palvelukseen käräjäoikeuden tuomiopiirin ulkopuolelle ei ole tuomioistuinlain 17 luvun 18-21 §:ssä säädetty peruste vapauttaa tuomioistuimen asiantuntijajäsen tehtävästään, kuten sotilasoikeudenkäyntiasetuksessa on säädetty.

Oikeuskansleri totesi, että perustuslain 80 §:n mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslain 3 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Perustuslain 102 §:n mukaan tasavallan presidentti nimittää vakinaiset tuomarit laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Muiden tuomarien nimittämisestä säädetään lailla. Perustuslain 103 §:n mukaan tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä. Lailla säädetään tuomarin velvollisuudesta erota virasta määräiässä tai työkykynsä menetettyään. Tuomarien virkasuhteen perusteista muutoin säädetään erikseen lailla.

Edellä mainituista perustuslain säännöksistä seuraa, että tuomarin asemasta on säädettävä lain tasolla.  Tämä vaatimus koskee myös tuomioistuinten sotilasjäseniä. Sotilasoikeudenkäyntiasetuksen 1 §:ssä on säädetty tuomioistuimen sotilasjäsenelle annetun määräyksen peruuttamisesta palvelussuhteen päättyessä tai alioikeuden sotilasjäsenen siirtyessä palvelukseen tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolelle, mistä on perustuslain 80 §:n 1 momentin perusteella säädettävä lailla. Sotilasoikeudenkäyntilain 30 §:n asetuksenantovaltuus ei muutoinkaan täytä nykyisen perustuslain vaatimuksia täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta.

Oikeuskansleri totesi, että sotilasoikeudenkäyntiasetuksen 1 ja 2 §:n säännökset sotilasjäsenen kelpoisuusehdoista ja määräyksen peruuttamisesta ovat ristiriidassa perustuslain, sotilasoikeudenkäyntilain ja tuomioistuinlain säännösten kanssa. Lainsäädännön nykytila on sotilasjäsenten virassa pysymisen osalta epäselvä ja altis eriäville tulkinnoille. Tästä syystä oikeuskansleri katsoi, että oikeusministeriöllä on erityinen syy ryhtyä asiassa kiireellisesti lainsäädäntötoimiin.

Oikeusministeriö on 1.3.2019 asettanut työryhmän selvittämään sotilasoikeudenkäyntilainsäädännön muutostarpeita sekä valmistelemaan tarvittavat säädösmuutokset.