4.12.2017

Kantelija pyysi oikeusministeriöltä kirjeellään velkajärjestelyasioiden selvittäjän palkkioiden korottamiseen liittyviä asiakirjoja vuosilta 2002-2015. Viesti sisälsi myös palkkioihin liittyviä muita kysymyksiä. Oikeusministeriö vastasi viestiin yli kahden kuukauden kuluttua ja toimitti tässä yhteydessä erään palkkioihin liittyvän esittelymuistion vuodelta 2015. Vastauksessa todettiin, ettei kantelijan kirje antanut aihetta enempään.

Apulaisoikeuskansleri totesi oikeusministeriön myöntäneen selvityksessään laiminlyöneensä noudattaa julkisuuslain 14 §:n 4 momentissa säädettyä määräaikaa. Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata asian olosuhteissa viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta.

Asian olosuhteissa oli täytynyt olla ilmeistä myös oikeusministeriölle, että kantelijan käsityksen mukaan hänen pyytämiään asiakirjoja on tai olisi pitänyt olla olemassa muitakin annetun asiakirjan lisäksi. Käytettävissä olevien oikeusministeriön selvitysten, mukaan lukien eräässä aiemmassa kanteluasiassa annettu selvitys, perusteella vaikutti siltä, että oikeusministeriön hallussa on aihepiiriltään kantelijan asiakirjapyynnössä tarkoitettuja asiakirjoja, jotka eivät kuitenkaan ole oikeusministeriön käsityksen mukaan julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Kysymys siitä, onko oikeusministeriön käsitys asiakirjojen luonteesta oikea, oli voitava saattaa viime kädessä tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei asiakirjapyynnön käsittelyssä ollut muutoinkaan noudatettu julkisuuslain 14 §:ssä säädettyä menettelyä asiakirjapyynnön käsittelemisessä. Asiassa käytettävissä olevasta aineistosta ei ilmennyt, että oikeusministeriö olisi julkisuuslain 14 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla ilmoittanut kantelijalle asiakirjojen antamisesta kieltäytymisen syytä tai tietoa siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Ylimpien laillisuusvalvojien käytännössä 14 §:ssä säädetty menettely ja oikeus saada asiakirjapyyntöön muutoksenhakukelpoinen päätös soveltuu myös tilanteissa, joissa viranomaisella ei pyydettyä asiakirjaa ole. Näin on ainakin silloin, kun pyydetyn asiakirjan olemassaoloa ei voida pitää poissuljettuna.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriön vakavaa huomiota julkisuuslain 14 §:n mukaisten määräajan ja menettelyjen noudattamiseen. Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikeuskansleri oli asiassa OKV/1313/1/2015 antamassaan päätöksessä  jo aiemmin kiinnittänyt saman kantelijan samaan asiakokonaisuuteen liittyvän asiakirjapyynnön käsittelyn johdosta oikeusministeriön huomiota julkisuuslain 14 §:ssä säädetyn menettelyn noudattamiseen. Muilta osin kantelu ei antanut aihetta toimenpiteisiin.