23.11.2016

EU:n ulkopuoliseen valtioon käännytetty kantelija arvosteli muun ohella sitä, ettei hän ollut saanut viisumia osallistuakseen hovioikeuden pääkäsittelyyn rikosasiassa, jossa hän oli vastaajana. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kantelijalle tarjottu mahdollisuus osallistua pääkäsittelyyn videoyhteyden välityksellä oleskeluvaltiossa sijaitsevasta Suomen suurlähetystöstä käsin ja hänen tästä kieltäytymisensä ei ollut asianmukainen peruste viisumin epäämiselle, koska kansallisen rikosprosessioikeuden mukaan videoyhteyden välityksellä osallistumiseen ei voida rikosasian vastaajaa velvoittaa. Tältä osin merkitystä ei ollut sillä, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva 6 artikla ei estä vastaajan osallistumista muutoksenhakuasteessa rikosoikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä. Viisumia ei olisi saanut evätä myöskään sillä perusteella, että kantelija oli rikkonut aiemmin saman rikosasian käräjäoikeuskäsittelyä varten saamansa viisumin ehtoja jäämällä maahan viisumin umpeuduttua.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kielteisiä viisumipäätöksiä puoltaa viisumisäännöstön tavoitteena oleva laittoman maahanmuuton ehkäisy. Unionin oikeus ei kuitenkaan näytä asettavan esteitä toisenlaiselle kansallisen lainsäädännön mukaiselle ja kantelijan perusoikeudet paremmin huomioon ottavalle tulkinnalle. Viisumisäännöstön alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisedellytyksiä koskevan 25 artiklan nojalla voidaan nimenomaisesti poiketa Schengenin rajasäännöstön maahantuloedellytyksistä, joilla muun muassa torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ehkäistään jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia uhkia. Vastaajan oikeus osallistua oikeudenkäyntiin asian olosuhteissa oli siinä määrin merkittävä, että suurlähetystön olisi tullut myöntää hänelle alueellisesti rajoitettu viisumi.

Apulaisoikeuskansleri saattoi ulkoasiainministeriön tietoon viisumin myöntämistä koskevat näkökohdat.