Esteellisyys lausunnon antamisessa
- Keywords
- Esteellisyys
- Year of case
- 2000
- Date of Issue
- Register number
- 621/1/00
- Resolved by
- Oikeuskansleri
Ministeriön määräaikainen osastopäällikkö oli antanut tuomioistuimelle lausunnon virkavastuun ulottuvuudesta asiassa, jossa hänen samaa virkaa hoitanut esimiehensä oli tuomioistuimessa syytettynä ja pidätettynä virastaan kyseisen asian vuoksi. Kantelun mukaan määräaikainen osastopäällikkö oli ollut esteellinen antamaan lausuntoa asiassa, koska lausunnon sisältö vaikutti tuomioistuimen päätökseen ja lausunnon antajan ylenemismahdollisuuksiin virkauralla. Asiassa on tarkasteltu hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 2 ja 6 kohtien mukaisten esteellisyysperusteiden vaikutusta.
Hallintomenettelylain intressijäävisäännös edellyttää edulta yhtäältä erityisyyttä ja toisaalta sitä, että se on odotettavissa olevaa. Syytetyn oikeudenkäyntiaseman kannalta epäedullisen oikeudellisen asiantuntijalausunnon mahdollinen vaikutus oikeuden tuomioon on välillinen. Virkavastuun olemassaolon vahvistavan langettavan tuomion seurauksia virantäyttöön ei myöskään voi suoraviivaisesti määritellä. Viran avoinna olemisesta ei sinänsä johdu, että kenelläkään olisi subjektiivinen oikeus tulla nimitetyksi sitä hoitamaan. Kyseisestä lausunnosta ei ollut voinut seurata lausunnon antajalle odotettavissa olevaa erityistä hyötyä.
Lausuntoon sisältynyt kannanotto oli saattanut ulkopuolisessa tarkastelussa edesauttaa lausunnonantajan ylenemismahdollisuuksia virkauralla. Samansisältöinen lausunto oli kuitenkin jo ministeriön taholta annettu valtiontalouden tarkastusvirastolle. Asiassa oli kysymys suhteellisuuden arvioinnista. Lausunnon mahdollinen vaikutus sen antajan asemaan ei ollut vahvuudeltaan riittävä aiheuttamaan esteellisyyttä siitäkään syystä, että luottamus hänen puolueettomuuteensa olisi muusta erityisestä syystä vaarantunut.
Tapauksessa ei ollut viitteitä siitä, että lausunnon antajalla olisi ollut henkilökohtaisia ennakkoasenteita antaa itseään hyödyttääkseen tietynsuuntainen virkavastuulausunto. Lausunnon antaminen oli tapahtunut virkamiehelle kuuluneen harkintavallan puitteissa. Hän ei ollut hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 2 ja 6 kohtien nojalla esteellinen antamaan kyseistä lausuntoa. Tämä ei toisaalta sulkenut pois sitä vaihtoehtoa, etteikö myös hänen pidättäytymisensä käsittelemästä asiaa olisi ollut oikeudellisesti mahdollista. Pidättäytyminen käsittelemästä asiaa tulkinnanvaraisissa tapauksissa ei ole moitittavaa.