21.11.2000

Henkilö oli oikeudenkäyntiin ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden koskemattomuudesta eräissä tapauksissa annetun lain 2 §:ssä mainituin tavoin kutsuttu ulkomailta käräjäoikeuteen vastaamaan rikosasiassa.

Käräjäoikeuden käsittelyn jälkeen henkilön maastalähtö oli viivästynyt, koska passintarkastuksessa poliisin rekisteriin suoritetun rutiinikyselyn yhteydessä oli ilmennyt, että hänet oli etsintäkuulutettu törkeästä veropetoksesta. Asiaa selvitettäessä oli ilmennyt, että henkilöä koskeva etsintäkuulutus oli jäänyt tullirikostutkinnassa virheellisesti peruuttamatta. Etsintäkuulutuksen oli laatinut jutun tutkijana toiminut ylietsivä. Etsintätietojen syöttäminen ja poistaminen rekisteristä oli kuulunut tullivalvontatarkastajan tehtäviin. Selvitysten mukaan tutkinnasta vastuussa olleet tutkijat olivat kehottaneet tullivalvontatarkastajaa poistamaan etsintäkuulutuksen.

Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on todennut, että etsintäkuulutuksen laatineen ja jutun tutkijana toimineen ylietsivän olisi tullut huolehtia ja varmistua siitä, että etsintäkuulutuksen suhteen myös meneteltiin edellä tarkoitetulla tavalla, varsinkin kun peruuttamiseen liittyvistä menettelytavoista oli vallinnut erimielisyyttä. Myös tullivalvontatarkastajan olisi omalta osalta tullut ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin etsintäkuulutuksen poistamiseksi. Pelkästään se seikka, että peruuttamisilmoitusta ei ollut tehty kirjallisena, ei ollut voinut vapauttaa tullivalvontatarkastajaa vastuusta omalta osaltaan.

Selvitysten mukaan virheellinen etsintäkuulutus oli ollut voimassa vielä yli kolme kuukautta sen havaitsemisesta. Tullipiirin olisi viimeistään tuossa vaiheessa tullut välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin etsintäkuulutuksen poistamiseksi.

Jutun tutkijana toimineen ylietsivän ja tullivalvontatarkastajan laiminlyönnistä oli aiheutunut henkilölle haitallisia seuraamuksia. Asiassa oli ollut kysymys ulkomailta Suomeen oikeudenkäyntiä varten saapuneen henkilön koskemattomuudesta, josta oli sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. Kansainväliset sopimukset, joiden tarkoituksena on edistää oikeudenkäynnin toteutumista, edellyttävät, että Suomi noudattaa sopimuksen määräyksiä. Kansainvälisiä ulottuvuuksia omaavien säännöksien soveltamisessa tulee olla erityisen tarkka. Vuoden 1999 alusta lukien etsintäkuulutukset on tullut lähettää suoraan keskusrikospoliisille.

Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri on vastaisen varalle huomauttanut etsintäkuulutuksen laatijana ja jutun tutkijana toimineelle ylietsivälle sekä etsintätietojen syöttämisestä ja poistamisesta rekisteriin vastanneelle tullivalvontatarkastajalle heidän menettelynsä virheellisyydestä. Samalla apulaisoikeuskansleri on saattanut tullipiirin tietoon edellä mainitun käsityksensä sen velvollisuudesta ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin perusteettomaksi havaitun etsintäkuulutuksen peruuttamiseksi.