422/2001

Vientitakuutoiminnan tarkoituksena on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä.

Tässä laissa säädetään valtion vientitakuutoimintaan sovellettavista ehdoista ja periaatteista.

Vientitakuu myönnetään viennistä tai ulkomaille suuntautuvista investoinneista tai sellaisista kotimaahan suuntautuvista investoinneista, joiden tarkoituksena on edistää vientiä, syntyvän tappiovaaran varalle. Vientitakuu voidaan myöntää myös vientiin tai kotimaahan suuntautuvaan investointiin myönnetyn luoton jälleenrahoituksesta syntyvän tappionvaaran varalle. (24.4.2015/522)

Tässä laissa tarkoitetaan:

Vientitakuu voidaan myöntää korvaamaan viennistä tai viennin rahoituksen järjestämisestä syntyvä tappio, joka johtuu siitä, että: (24.4.2015/522)

Vientitakuu voidaan myöntää korvaamaan ulkomaille suuntautuvasta investoinnista syntyvä tappio, joka johtuu siitä, että sopimusosapuolista, sitoumuksen antajasta, edunsaajasta, investoinnin suorittajasta ja investoinnin kohteesta riippumaton poikkeuksellinen seikka, kuten säädös, viranomaisen päätös tai toimenpide taikka ylivoimainen este, estää sopimusosapuolta tai sitoumuksen antajaa täyttämästä sopimuksen tai sitoumuksen mukaisia velvoitteitaan taikka investoinnin suorittajaa hyödyntämästä investointiaan.

Vientitakuu voidaan erityisistä syistä myöntää korvaamaan ulkomaille suuntautuvasta investoinnista vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen tai takauksen vuoksi syntyvä tappio, joka johtuu siitä, että sellainen sopimusosapuoli, sitoumuksen antaja tai edunsaaja, joka ei ole takuunottaja, rikkoo tai jättää noudattamatta sopimuksen tai sitoumuksen ehtoja tai tulee maksukyvyttömäksi.

Vientitakuu voidaan erityisistä syistä myöntää korvaamaan 3 §:n 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta kotimaahan suuntautuvasta investoinnista vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen tai takauksen vuoksi syntyvä tappio, joka johtuu siitä, että sellainen sopimusosapuoli, sitoumuksen antaja tai edunsaaja, joka ei ole takuunottaja, rikkoo tai jättää noudattamatta sopimuksen tai sitoumuksen ehtoja taikka tulee maksukyvyttömäksi.

Vientitakuu voidaan myöntää korvaamaan 3 §:n 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kotimaahan suuntautuvan investoinnin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen jälleenrahoituksesta syntyvä tappio, joka johtuu siitä, että sellainen sopimuspuoli, sitoumuksen antaja tai edunsaaja, joka ei ole takuunottaja, rikkoo tai jättää noudattamatta sopimuksen tai sitoumuksen ehtoja taikka tulee maksukyvyttömäksi. (24.4.2015/522)

Valtion erityisrahoitusyhtiö voi myöntää vientitakuun erityisriskinottona, kun vientiin tai ulkomaille suuntautuvaan investointiin tai niiden rahoitukseen liittyvä riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää. Vientitakuun myöntäminen erityisriskinottona edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä siitä, että vientitakuun myöntämiselle on tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita.

Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa valtion erityisrahoitusyhtiön erityisriskinottoa omistajaohjauksen keinoin.

Vientitakuuta myönnettäessä ja vientitakuun ehtoja vahvistettaessa otetaan huomioon:

(14.12.2012/793)

Myönnettäessä luotto- tai rahoituslaitokselle 3 §:n 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettu jälleenrahoitustakuu luoton jälleenrahoitusta varten, voi samaa luottoa koskeva korvausvelvollisuus syntyä vain joko jälleenrahoitustakuun tai 3 §:n 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vientitakuun perusteella. (24.4.2015/522)

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, otetaan huomioon, että vientitakuutoiminta suunnataan korjaamaan rahoitusmarkkinoilla esiintyviä puutteita.

Vientitakuuta koskevista päätöksistä voidaan periä käsittelymaksu, jota määrättäessä otetaan huomioon käsittelystä aiheutunut työmäärä ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset.

Vientitakuusta peritään takuumaksu, jota määrättäessä otetaan huomioon riskiajan pituus, riskin kohteen luottokelpoisuus, riskin kohteen maan luottokelpoisuus ja muut katettavaan riskiin vaikuttavat seikat sekä kilpailutekijät.

Valtion edun turvaamiseksi tässä laissa tarkoitetusta vientitakuutoiminnasta aiheutuvan tappionvaaran varalta voidaan suojautua vakuutuksilla, vakuuksilla, vastuiden vaihtosopimuksilla ja muilla järjestelyillä ( suojautumisjärjestelyt ).

Suojautumisjärjestelyjä tehtäessä voidaan tämän lain mukaisia sitoumuksia vaihtaa sellaisiin vastuisiin, jotka eivät liity tässä laissa tarkoitettuun vientitoimintaan. (14.12.2012/793)

Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettu vastuu saa olla enintään 38 miljardia euroa. Edellä 6 §:ssä tarkoitettujen vientitakuiden takuuvastuu saa kuitenkin olla enintään 8 miljardia euroa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen investointitakuiden takuuvastuu enintään 200 miljoonaa euroa. (3.3.2023/326)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vastuuta laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden vientitakuiden aiheuttama takuuvastuu taatulta pääomalta, ilman muita pääoman lisäksi mahdollisesti korvattaviksi tulevia eriä kokonaan ja sitovien takuutarjousten aiheuttamasta, taatulle pääomalle tulevasta takuuvastuusta vastaavasti puolet. Suojautumisjärjestelyiden aiheuttama vastuu otetaan huomioon nettomääräisenä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vastuun laskemista varten sopimusvaluutta muunnetaan euroiksi käyttäen vientitakuun myöntämispäivänä Euroopan keskuspankin valuutalle ilmoittamaa kurssia.

Jos vientitakuu on myönnetty jälleenrahoitustakuuna siten, kuin 3 §:n 3 kohdan d alakohdassa säädetään, otetaan vastuun määrää laskettaessa huomioon jälleenrahoitustakuun tai 3 §:n 3 momentin a alakohdan mukaisen vientitakuun määrä, sen mukaan, kumpi niistä on määrältään suurempi. (24.4.2015/522)

Tässä laissa tarkoitetut vientitakuut myöntää ja niitä hallinnoi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitettu yhtiö. Yhtiö myös vahvistaa vientitakuisiin sovellettavat yleiset sopimusehdot ja tekee 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja sitoumukset sekä suojautumisjärjestelyt.

Yhtiön vientitakuiden käsittelyyn ja hallinnointiin sovelletaan hallintolakia (434/2003) , kielilakia (423/2003) , sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) ja saamen kielilakia (1086/2003) . (14.12.2012/793)

Yhtiön henkilöstöön ja johtohenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän käsitellessään tässä laissa tarkoitettuja asioita. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) . (14.12.2012/793)

Yhtiön tämän lain tarkoittaman toiminnan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001.

Tällä lailla kumotaan 14 päivänä syyskuuta 1962 annettu vientitakuulaki (479/1962) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voimaan tulleisiin vientitakuisiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.