266/1959

Rakentamisessa on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

Ympäristöministeriö huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteen sovittamisesta. Lakia ja asetusta alemmantasoiset rakentamismääräykset eivät ilman erityistä syytä saa poiketa rakentamismääräyskokoelman määräyksistä. Ennen poikkeavien määräysten antamista on pyydettävä ympäristöministeriön lausunto. (20.10.1989/930)

Sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä rakennuksen, rakenteen, rakennusosan, rakennustarvikkeen tai muun rakennukseen kuuluvan kiinteän laitteen sekä kiinteistön vesi- ja viemärilaitteen tai -laitteiston tyyppihyväksynnästä sekä siihen liittyvästä laadunvalvonnasta. Samoin ministeriö voi antaa määräyksiä tyyppihyväksytyn rakennustuotteen merkitsemisestä. (14.2.1975/116)

Ympäristöministeriö antaa määräykset kaavoissa käytettävistä merkinnöistä sekä ohjeet kaavaselostuksen rakenteesta ja kaavoissa käytettävistä määräyksistä. (20.10.1989/930)

5 momentti on kumottu A:lla 24.6.1982/492 .

Ympäristöministeriön apuna on rakennusalaa koskevan hallinnon yhteen sovittamista, rakentamisen teknisiä ja vastaavia määräyksiä ja ohjeita sekä rakennusalan laadunvarmistusta ja vastuukysymyksiä koskevissa asioissa rakennusasiain neuvottelukunta. Valtioneuvosto kutsuu neuvottelukuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä enintään 15 muuta jäsentä ja kullekin jäsenelle varajäsenen henkilöistä, jotka edustavat viranomaisia, yhteisöjä ja rakennusten käyttäjiä sekä muutoin rakennusalan asiantuntemusta.

2 momentti on kumottu A:lla 15.2.1996/95 .

Ympäristöministeriö voi antaa neuvottelukunnalle luvan kutsua neuvottelukunnan jaostoihin jäseniksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.

Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa kesken toimikauden, ympäristöministeriö määrää hänen tilalleen saman viranomaisen, yhteisön tai muun tahon edustajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Muutoin neuvottelukunnista on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Lääninhallituksen tulee hoitaessaan läänissä kaavoituksen ja rakennustoimen hallintoa:

Rakennuslain (370/1958) 5 §:n 2 momentissa, 29 §:n 3 momentissa, 32 §:ssä, 38 a §:n 1 momentissa, 124 a §:n 3 momentissa ja 132 §:n 1 momentissa säädetyt tehtävät kuuluvat asianomaiselle ministeriölle seuraavien kuntien osalta: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Turku, Naantali, Raisio, Tampere, Kouvola, Mikkeli, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi. Muiden kuntien osalta mainituista tehtävistä huolehtii alueellinen ympäristökeskus.

Mitä tässä asetuksessa on säädetty maistraatista, koskee rakennuslautakuntaa.

Rakennuslupaa ei saa vastoin rakennuslain 5 §:n säännöstä antaa uudisrakennuksen rakentamiseen, milloin on kysymys taaja-asutuksesta alueella, jolla ei ole voimassa asema-, rakennus- tai rantakaavaa, ellei sanotun pykälän 2 momentissa tai rakennuslain 5 a §:ssä tarkoitettua poikkeusta ole myönnetty. Rakennuslupa voidaan kuitenkin myöntää, jos kysymys on enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamisesta uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tai sen vähäisestä lisärakentamisesta.

Asianomaisen ministeriön ja alueellisen ympäristökeskuksen on tarvittaessa asianomaisen kunnan lisäksi kuultava naapurikuntaa ennen kuin rakennuslain 5 §:n 2 momentissa tai 132 §:n 1 momentissa tarkoitettu poikkeus myönnetään. Vastaavasti kunnan on tarvittaessa kuultava naapurikuntaa ennen kuin rakennuslain 5 a §:ssä tai 132 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus myönnetään. Jos ministeriössä tai alueellisessa ympäristökeskuksessa käsiteltävä hakemus on jätetty kunnalle, sen on toimitettava hakemus ja kunnan lausunto poikkeuksen myöntävälle viranomaiselle. (20.12.1996/1182)

Ennen rakennusluvan myöntämistä rakennuslain 132 §:n 4 momentin mukaisesti on hakemuksesta tarvittaessa hankittava lausunto kunnanhallitukselta tai siltä kunnan viranomaiselta, jolle lausunnon antaminen on siirretty. (17.8.1990/697)

Mitä 2 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava, milloin se on katsottava tarpeelliseksi, käsiteltäessä hakemusta rakennusluvan saamisesta uudisrakennuksen rakentamiseen meren tai vesistön rannalla olevalle alueelle, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, rakennuskaavaa tai rantakaavaa.

Rakennuslautakunnan on ennen rakennuslain 42 a §:n 1 momentissa tai 100 a §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista hankittava lausunto kunnanhallitukselta tai siltä kunnan viranomaiselta, jolle lausunnon antaminen näissä asioissa on siirretty. (5.2.1982/92)

5 momentti on kumottu A:lla 20.10.1989/930 .

Rakennuslain 132 a §:ssä tarkoitettu ilmoitus on annettava naapurille todisteellisesti tiedoksi ja varattava hänelle vähintään 7 päivän määräaika huomautuksen tekemiseen. Milloin naapuria ei tiedetä tai hankaluudetta tavata taikka jos kuultavia naapureita on enemmän kuin kymmenen, katsotaan ilmoitus annetuksi naapurille tiedoksi, kun siitä on ilmoitettu sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Poikkeuslupahakemuksesta annettavaan kunnan lausuntoon on liitettävä selvitys naapurien kuulemisesta ja poikkeuslupahakemuksen johdosta tehdyt huomautukset.

Kunnan tulee toimittaa rakennuslain 5 a §:n tai 132 §:n 2 momentin nojalla tekemänsä päätös tiedoksi ympäristöministeriölle tai lääninhallitukselle näiden toimivallanjaosta riippuen.

Puolustusministeriö saa rakentaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa sotilastarkoitusta palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitoksia linnakkeen ja sotilaslentokentän alueella, harjoitusalueella sekä muulla vastaavalla sen hallinnassa olevalla alueella.

Kunnallishallituksen tulee johtaessaan kaavoituksen ja rakennustoiminnan yleistä suunnittelua kunnassa:

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin.

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.

Rakennuslautakunnalla on johtosääntö.

Rakennuslautakunnan jaoston ja sen alaisen viranhaltijan toimivallasta ja tehtävistä, kunnan muiden viranhaltijoiden osallistumisesta rakennusvalvontaan ja viranomaisten menettelystä rakennuksen ympäristöön soveltuvuutta tarkastettaessa määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Rakennuslautakunnan tulee seurata rakennustoimintaa ja valvoa, että rakennuslakia, sen nojalla annettuja ja muita rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan sekä, ettei niissä luvanvaraiseksi säädettyyn tai määrättyyn toimenpiteeseen ryhdytä ilman lupaa.

Rakennuslautakunnan tulee lisäksi valvoa, että

Rakennuslautakunta huolehtii kunnassa tarvittavasta rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä. Rakennuslautakunnan tulee antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä kaavoitusta ja rakennustoimintaa koskevissa asioissa lääninhallitukselle ja kunnanhallitukselle.

Rakennuslautakunnan tulee havaitessaan rakennuslakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä rikotun ryhtyä toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi ja käyttää pakkokeinoja siten, kuin niistä on erikseen säädetty.

Kunnan kaavoitus-, rakennus-, mittaus-, palo- ja terveydenhoitoviranomaisten edustajien tulee kutsusta saapua rakennuslautakunnan kokoukseen kaavoitus- ja rakennusasiaa käsiteltäessä.

Rakennuslautakunnan tulee paikallisten olojen mukaisesti valvoa, että rakennukset, niiden julkisivut ja muut ulkopuoliset osat sekä sellaiset piha-alueet, rakennelmat ja laitteet, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, ovat asianmukaisessa kunnossa eivätkä rumenna ympäristöä.

Ehdotus rakennusjärjestykseksi on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on toimitettava kirjallisesti kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Lääninhallitukselle ja tarvittaessa naapurikunnille on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ehdotuksesta.

Päätös rakennusjärjestyksen hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksiannossa on myös mainittava, missä rakennusjärjestys on julkisesti nähtävänä ja saatavana. Kunnan tulee lisäksi lähettää viipymättä valtuuston rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös sekä hyväksytty rakennusjärjestys tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. Rakennusjärjestys on lisäksi lähetettävä maanmittaustoimistolle tiedoksi.

Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräykset rakennusoikeudesta, rakennusten etäisyydestä toisistaan ja rantaviivasta sekä tontin tai rakennuspaikan rajoista.

Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä on noudatettava, jollei vahvistetussa yleiskaavassa tai asema-, rakennus- tai rantakaavassa ole toisin määrätty.

Seutukaava on esitettävä kartalla tai kartoilla, jotka on laadittu sellaiseen mittakaavaan, että niistä tarkoituksenmukaisella tavalla ilmenevät eri tarkoituksiin osoitetut alueet. Seutukaavamääräykset on otettava seutukaavakarttaan tai sen liitteeksi.

Seutukaavaan kuuluu myös selostus. Siinä on esitettävä suunnittelussa noudatetut periaatteet sekä yhdistelmä suoritetuista tutkimuksista ja selvityksistä. Siihen tulee myös sisältyä selvitys seudun kehityksestä ja eri tarkoituksiin tarvittavien alueiden määrästä sekä tarpeen mukaan vesihuollon järjestämismahdollisuuksista, vesiensuojelusta, luonnonsuojelusta, liikenteen järjestämisestä ja muista seikoista, jotka kaavan arvostelemiseksi voidaan katsoa tarpeellisiksi. Selostuksessa on niin ikään esitettävä arviointi seutukaavan toteuttamisesta aiheutuvista taloudellisista seuraamuksista ja selvitys kaavan niveltymisestä alueeseen kohdistuvaan toiminnalliseen suunnitteluun.

Selostukseen on tarpeen mukaan liitettävä suunnitelma kaavan toteuttamisen ajoittamisesta.

Milloin seutukaava, sen mukaan kuin rakennuslain 25 §:n 1 momentissa on säädetty, hyväksytään vaiheittain joko seutukaava-alueen osaa varten tai siten, että se koskee maankäytön järjestämistä ainoastaan jonkin tai joidenkin maankäyttötarkoitusten kohdalta, on selostuksessa esitettävä seikat, joiden nojalla voidaan arvostella tällaisen osasuunnitelman sopeutuminen koko seutukaavaan.

Seutukaavan selostuksessa on tarpeen mukaan esitettävä kaavan toteuttamisen ympäristölliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. (25.8.1994/793)

Seutukaavaliiton on tehtäväänsä suorittaessaan tarpeen mukaan oltava yhteydessä asianomaisiin valtion ja kunnallisiin viranomaisiin sekä seudun elinkeinotoimintaa ja muita seutukaavoitukseen liittyviä aloja edustaviin yhteisöihin sekä tarvittaessa varattava niille tilaisuus lausuntojen antamiseen.

Seutukaavaliitto antaa tarvittaessa 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille ja yhteisöille seutukaavoitusta koskevia lausuntoja.

Käsiteltäessä seutukaavan laatimista koskevia asioita seutukaavaliiton liittohallituksessa on lääninhallituksen edustajalle ja niille valtion piirihallintoviranomaisille, joiden toimialaan kokouksessa käsiteltävät asiat liittyvät, tarpeen mukaan varattava tilaisuus saapua kokoukseen ja esittää siinä käsityksensä.

Seutukaavaliiton liittohallituksen on hankittava seutukaavaehdotuksesta lausunto niiltä piirihallintoviranomaisilta ja tarvittaessa muiltakin viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa seutukaavoitus koskee, sekä seutukaava-alueeseen rajoittuvien alueiden seutukaavaliitoilta.

Ehdotuksesta on hankittava lausunto myös seutukaava-alueen kunnilta. Ehdotus on pidettävä lisäksi kunnissa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan, sen jälkeen kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisissa kunnissa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on toimitettava liittohallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Kun liittovaltuuston päätös seutukaavan hyväksymisestä alistetaan vahvistettavaksi, on seutukaava liitettävä oheen niin monena kappaleena, kuin sisäasiainministeriö määrää. Asiakirjoihin on liitettävä myös tehdyt muistutukset ja hankitut lausunnot, jollei niitä ole otettu pöytäkirjaan tai siinä riittävästi selostettu.

Seutukaavan vahvistamisesta on liittohallituksen toimesta viipymättä kuulutettava seutukaava-alueen kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset niissä julkaistaan.

Kuntayhtymän on lähetettävä vahvistettu seutukaava alueelliselle ympäristökeskukselle, maanmittaustoimistolle, seutukaava-alueeseen rajoittuvien alueiden seutukaavoitusta hoitaville kuntayhtymille, seutukaava-alueen kunnille ja rakennuslautakunnille, asianomaisille keskusvirastoille, sisäasiainministeriön aluekehitysosastolle sekä tarpeen mukaan muillekin viranomaisille. (20.12.1996/1182)

Seutukaavan tai siitä laaditun lyhennelmän on oltava kohtuullisesta hinnasta yleisön saatavana.

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty seutukaavan laatimisesta, on soveltuvin kohdin noudatettava myös seutukaavaa muutettaessa.

Kun sisäasiainministeriö on antanut rakennuslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen, on lääninhallituksen huolehdittava siitä, että seutukaavaliitto perustetaan, sekä valvottava, että seutukaava viivytyksettä laaditaan ja sitä tarpeen mukaan kehitetään.

Mitä seutukaavan esittämisestä ja seutukaavan selostuksesta on 18 §:ssä säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös yleiskaavan osalta huomioon ottaen, että yleiskaava käsittää seutukaavaa yksityiskohtaisemman suunnitelman alueiden käyttämisestä.

Yleiskaavan selostuksessa on tarpeen mukaan esitettävä kaavan toteuttamisen ympäristölliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. (25.8.1994/793)

Laadittaessa ehdotusta yleiskaavaksi tulee kaupungin viranomaisten neuvotella seutukaavaliiton ja tarpeen mukaan naapurikuntien kanssa. Niin ikään on vastaavasti sovellettava, mitä seutukaavaehdotuksen laatimisesta on 19 §:ssä säädetty.

Ehdotus yleiskaavaksi on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan, sen jälkeen kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnan ilmoitusten tiedoksisaattamisesta on erikseen säädetty. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti kaupunginhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Ehdotuksesta on hankittava seutukaavaliiton, naapurikuntien, rakennuslautakunnan ja ympäristönsuojelulautakunnan sekä tarpeen mukaan niiden muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, joiden toimialaa ehdotus koskee. (19.9.1986/689)

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on erikseen mainittava, onko ja miltä osin yleiskaavan hyväksymistä koskeva valtuuston päätös tarkoitus alistaa sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.

Yleiskaavan hyväksymistä koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen vahvistettavaksi alistamisessa on vastaavasti noudatettava, mitä 21 §:n 3 momentissa on seutukaavasta säädetty.

Yleiskaavan vahvistamisesta on kuulutettava sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Yleiskaavan tai siitä laaditun lyhennelmän on oltava kohtuullisesta hinnasta yleisön saatavana. (20.12.1996/1182)

Vahvistettu yleiskaava on kaupungin lähetettävä alueelliselle ympäristökeskukselle, maanmittaustoimistolle, seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle, naapurikunnille ja rakennuslautakunnalle sekä tarpeen mukaan muillekin viranomaisille. (20.12.1996/1182)

Milloin yleiskaavaa ei alisteta asianomaisen ministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, valtuuston hyväksymään yleiskaavaan sovelletaan, mitä 3 momentissa säädetään. Tällainen yleiskaava on lähetettävä myös ministeriölle 2 a §:ssä mainittujen kaupunkien osalta. (20.12.1996/1182)

Mitä tässä luvussa on säädetty yleiskaavasta, on soveltuvin kohdin noudatettava myös yleiskaavaa muutettaessa.

Asemakaava on laadittava siten, että se tyydyttää kaupungin tulevan kehityksen ja että eri tarkoituksiin varataan riittävästi alueita. (20.12.1968/686)

Asemakaavaa laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Laadittaessa ehdotusta asemakaavaksi tulee kaupungin viranomaisten tarpeen mukaan neuvotella niiden viranomaisten kanssa, joiden hallintoalaa asemakaava koskee. Milloin asialla on olennaista merkitystä seutukaavoituksen kannalta, seutukaavaliitolle on riittävän varhaisessa vaiheessa annettava tilaisuus lausunnon antamiseen. (16.12.1966/673)

Asemakaavamääräyksiin voidaan ottaa tarpeelliset määräykset rakennuskortteleiden rakentamisesta ja käyttämisestä, kuten:

Jos asemakaava koskee rakennettua aluetta, asemakaavamääräyksissä on erityistä huomiota kiinnitettävä olemassa oleviin rakennuksiin sekä kaupunkikuvaan. (14.6.1985/471)

Muidenkin alueiden kuin rakennuskorttelien käytöstä voidaan antaa asemakaavamääräyksiä, kuten:

Virkistys- liikenne-, vaara- ja erityisalueille ei saa rakentaa rakennusta, joka ei sovellu alueen tarkoitukseen.

Virkistys- ja erityisalueilla rakennuksen sijoitusta osoittava asemakaavaan merkitty rakennusala määrää rakennuksen paikan likimääräisesti.

Asemakaavan vahvistus ei koske virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueen sisäistä järjestelyä, jollei siitä ole asemakaavamääräystä.

Asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numerot, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet.

Asemakaava on pätevän henkilön valmistettava. Asemakaava on laadittava pohjakartalle mittakaavaan 1:2 000 tai erityisessä tapauksessa sitä suuremmaksi.

Mikäli asemakaavan arvostelemiseksi on tarpeellista, on katujen, torien ja muiden yleisten alueiden sekä korttelin tai sen osan korkeussuhteet asemakaavan yhteydessä selvitettävä.

Asemakaavamääräykset on merkittävä asemakaavakarttaan.

Asemakaavaan kuuluu selostus, joka sisältää ehdotuksen perustelut ja selvityksen vedensaanti- ja viemäröimismahdollisuuksista sekä tarpeellisen selvityksen maaperän laadusta.

Viemäriselvityksestä tulee ilmetä suunniteltu viemäröimisjärjestelmä, viemäreiden sijainti ja niiden purkautumispaikat sekä viemäriveden haitattomaksi tekeminen.

Asemakaavan selostuksessa on tarpeen mukaan esitettävä kaavan toteuttamisen ympäristölliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. (25.8.1994/793)

Asemakaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 21 päivän ajan sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on toimitettava kirjallisesti kaupunginhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. (17.8.1990/697)

Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on erikseen annettava todisteellinen tieto kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle tai haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmässä mainitulla tai muulla tunnetulla paikkakunnalla maassa, ei kuitenkaan milloin asianomainen on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen. Ilmoituksen on katsottava tulleen asianomaisen tietoon, jos se on vähintään viikkoa ennen nähtäville asettamista annettu kirjattuna postin kuljetettavaksi. (20.12.1996/1182)

Ehdotuksesta on hankittava rakennuslupaviranomaisen, kunnan ympäristönsuojelu-, terveydenhoito- ja paloviranomaisen sekä naapurikunnan lausunto, jos se on katsottava tarpeelliseksi. Myös seutukaavoitusta hoitavalta kuntayhtymältä on hankittava lausunto, jos sitä 32 §:n 3 momentin säännökset huomioon ottaen on vielä pidettävä tarpeellisena. Naapurikunnan ja seutukaavoitusta hoitavan kuntayhtymän on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa. (20.12.1996/1182)

Jos ehdotusta ei ole muistutuksen johdosta olennaisesti muutettu sen jälkeen kun se on asetettu nähtäville, ei sitä ole tarpeen asettaa uudestaan nähtäväksi.

Tämän pykälän 2 momentin säännöksiä ei sovelleta, milloin asemakaava koskee ainoastaan 36 §:ssä mainittuja nimiä ja numeroita.

Kun hyväksytty asemakaava alistetaan vahvistettavaksi, on asemakaavakartta ja selostus liitettävä oheen neljänä tai, jos kysymys on muusta kuin tontti- tai yleisten alueiden rekisteriin merkittävästä alueesta, viitenä kappaleena. Kartassa on oltava todistus siitä, että kartta on valtuuston päätöksen mukainen. Asiakirjoihin on liitettävä tehdyt muistutukset ja hankitut lausunnot, mikäli niitä ei ole otettu pöytäkirjaan tai siinä riittävästi selostettu.

Kun asemakaava on vahvistettu, vahvistavan viranomaisen on lähetettävä jäljennös vahvistamista koskevasta päätöksestä sekä asemakaavakartta ja selostus maanmittaustoimistolle, jos on kysymys kiinteistörekisteriin merkitystä alueesta. Kaupungin on kuulutettava vahvistamisesta niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan ja lähetettävä jäljennös vahvistusmerkinnällä varustetusta asemakaavakartasta ja selostuksesta rakennuslautakunnalle sekä asian laadun mukaan seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle ja muille asianomaisille viranomaisille. (20.12.1996/1182)

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty noudatettakoon soveltuvin osin myöskin asemakaavaa muutettaessa.

Milloin asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei ole alistettava asianomaisen ministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, kaupungin on lähetettävä jäljennös päätöksestä sekä asemakaavakartta ja selostus ministeriölle 2 a §:ssä mainittujen kaupunkien osalta ja muiden osalta alueelliselle ympäristökeskukselle sekä, jos on kysymys kiinteistörekisteriin merkitystä alueesta, maanmittaustoimistolle. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 40 §:n 2 momentissa säädetään. (20.12.1996/1182)

Kaupungin on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta ilmenee kaupungin koko asemakaava sellaisena kuin se on voimassa.

Korttelia rakennustontteihin jaettaessa on noudatettava:

Mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty, ei sovelleta, jos tontin ajokelpoinen yhteys voidaan järjestää tonttijaossa osoitettavana ja tontinmittauksessa perustettavana rasiteoikeutena katualueeseen, toriin tai katuaukioon rajoittuvan tontin kautta. (18.10.1991/1265)

Jollei rakennuslain 125 §:n 4 momentista muuta johdu, on tonttijakoehdotukseen sovellettava vastaavasti, mitä 39 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan 2 momentin säännöstä tiedottamisesta toiselle kunnalle. (5.2.1982/87)

Ehdotuksesta on, milloin se katsotaan tarpeelliseksi, hankittava maistraatin, terveydenhoito- ja palolautakuntien lausunnot.

Tonttijako on kiinteistöinsinöörin laadittava kartalle (tonttijakokartta) mittakaavaan 1:500 tai erityisessä tapauksessa sitä pienempään mittakaavaan. Kartan tulee osoittaa tonttien numerot, pinta-alat, sivujen pituudet ja alueella olevat rakennukset sekä jokaisen tontin osalta ne kiinteistöt ja muut alueet, joista tontti muodostuu, sekä näiden kiinteistöjen ja alueiden tonttiin kuuluvien osien pinta-alat.

Kiinteistöinsinööri voi määrätä tonttijaon laatimisen kunnan muun viranhaltijan tehtäväksi. (10.12.1993/1158)

Tonttijaon hyväksymisestä on kuulutettava sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tonttijaon hyväksymisestä rakennuslautakunnalle ja sille kaupungin viranomaiselle, joka pitää kaupungin tonttikirjaa ja maarekisterin jäljennöstä.

Tämän luvun säännökset koskevat myös tonttijaon muuttamista.

2 momentti on kumottu A:lla 16.12.1966/673 .

Rakennuslupa uudisrakennuksen rakentamiseen on haettava maistraatilta.

Mitä tässä luvussa on säädetty rakennusluvasta, koskee soveltuvin osin rakennuslain 42 a §:n 1 momentissa ja tämän asetuksen 50 §:ssä tarkoitettua lupaa. (20.10.1989/930)

Toimenpidelupa on haettava, vaikka rakennuslupaa tai muuta lupaa ei tarvittaisi:

Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä 1 momentin 3–7 kohdan soveltamatta jättämisestä, näiden kohtien soveltamisesta vain osassa kunnan aluetta ja ilmoitusmenettelystä luvanvaraisuuden sijasta. Näissä kohdissa tarkoitettu lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu vahvistettuun yleiskaavaan, asema-, rakennus- tai rantakaavaan taikka kunta on hyväksynyt tien tai kadun rakentamiseen kuuluvan sillan, meluesteen tai muun rakennelman rakentamisen.

Mitä 1 momentin 6 kohdassa on säädetty, ei sovelleta viranomaisen asettamaan tai sen luvalla asetettuun yleisiä tarpeita palvelevaan opasteeseen eikä sellaiseen laitteeseen, johon sovelletaan luonnonsuojelulain 19 §:n säännöksiä.

Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti. Hakemukseen on, siltä osin kuin asiakirjat eivät ole lupaviranomaisen käytössä, liitettävä:

Rakennuslautakunnan harkinnan mukaan lupa-asia voidaan käsitellä muunkin selvityksen pohjalta, jos hakemukseen on liitetty hankkeen arvioimiseksi tarpeelliset rakennussuunnitelmat, kuten selvitys rakennuksen sijoittumisesta, rakennettavaksi sallitun kerrosalan käyttämisestä ja rakennuksen muusta laajuudesta, käyttötarkoituksesta sekä vaikutuksesta naapurien asemaan ja ympäristöön. Rakennustyön aloittaminen tai jatkaminen kuitenkin edellyttää, että lupapäätöksessä mainittu viranomainen on hyväksynyt työvaihetta koskevan selvityksen tai suunnitelman.

Tarvittaessa voidaan hakijalta vaatia muunkinlaista selvitystä, joka on välttämätöntä hakemuksen arvioimiseksi. Rakennuslautakunta voi vaatia hakijaa esittämään asiantuntijan lausunnon asiasta, jos se lupahakemuksen, suunnitelman tai selvityksen taikka rakennustyön arvioimiseksi on erityisistä syistä tarpeen.

Hakijan on luvan hakemisen yhteydessä annettava rakentamista, rakennuksia ja huoneistoja koskevat tiedot, jotka kunnan on väestökirjalain 7 b §:n nojalla annettava kotipaikkarekisteriä ja virallisen tilaston laatimista varten.

Ennen kuin rakennuslupahakemus ratkaistaan, rakennuspaikalla on toimitettava rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi katselmus, jollei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Katselmuksen ajasta on annettava tieto hakijalle sekä naapureina olevien kiinteistöjen haltijoille.

Rakennuslautakunnan on ennen rakennusluvan ratkaisemista tarvittaessa hankittava lausunto terveys- ja paloviranomaisilta sekä muilta viranomaisilta.

Jos rakennuslupaa haetaan alueelle, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksymään suojeluohjelmaan tai ympäristöministeriössä vireillä olevaan valtioneuvoston käsiteltäväksi tarkoitettuun ehdotukseen suojeluohjelmaksi, taikka alueelle, joka voimassa olevassa seutukaavassa on varattu virkistys- tai suojelualueeksi, on asiasta pyydettävä lääninhallituksen lausunto. Lausunto on annettava kuuden kuukauden kuluessa. (31.5.1990/480)

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon tai rantakaavan mukainen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muutkin rakentamista ja rakennuksen lähiympäristöä koskevat säännökset ja määräykset. (10.12.1993/1158)

Hakemusta ratkaistaessa on katsottava, että:

Maistraatin on lisäksi tutkiessaan rakennuslupaa koskevaa hakemusta asemakaava- tai rantakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa tarkastettava, että

(10.10.1969/628)

Käsiteltäessä 50 §:n 3–7 kohdassa tarkoitettua hakemusta tai ilmoitusta sovelletaan tämän pykälän säännöksiä vain niiltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten tai ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi. (20.10.1989/930)

Edellä 2 ja 3 momentin säännöksiä sovellettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että edistetään olemassa olevien rakennusten tarkoituksenmukaista hyväksikäyttämistä. (5.11.1976/877)

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että tontille tai rakennuspaikalle tulee, lähialueenkin toimintamahdollisuudet ja muut olosuhteet huomioon ottaen, riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelua varten. Asiaa harkittaessa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tontilla tai rakennuspaikalla jo olevien rakennusten vaikutus mainittujen tilojen tarpeeseen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan jättää osittain tai kokonaan soveltamatta, kun lupaa haetaan vähäistä lisärakentamista tai muutos- tai korjaustyötä varten.

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että tontille tai rakennuspaikalle tulee, sillä jo olevat rakennuksetkin huomioon ottaen, tarvittava määrä kiinteistöä palvelevia autopaikkoja. Jos asemakaavassa on määrätty tontin autopaikkojen rakentamisesta, noudatetaan asemakaavamääräystä.

Milloin tonttia varten on sen ulkopuolelta asemakaavassa varattu autopaikkoja, nämä on otettava vähennyksenä huomioon tontin autopaikkojen lukumäärää määrättäessä.

Mitä 1–2 momentissa on säädetty, ei sovelleta, kun lupaa haetaan vähäistä lisärakentamista tai muutos- tai korjaustyötä varten.

Tonttia tai rakennuspaikkaa ei saa käyttää ilman maistraatin lupaa siten, että pihamaan käyttäminen asemapiirroksessa edellytetyllä tavalla vaikeutuu.

Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen sellaisiin asumisviihtyisyyttä parantaviin ja vastaaviin järjestelyihin, jotka eivät merkitse myönnetyn luvan olennaista muuttamista eivätkä vaikuta naapurin asemaan. (10.12.1993/1158)

Mitä asetuksessa kokoontumishuoneistoista ja kokoontumisalueista (238/78) on säädetty kokoontumishuoneiston hyväksymisestä, ei sovelleta, jos rakennusluvassa tai rakennuksen muutos- tai korjaustyötä koskevassa luvassa on määrätty sanotussa asetuksessa säädetystä henkilöiden enimmäismäärästä.

Maistraatin on myöntäessään rakennusluvan määrättävä se aika, jolloin rakennuslain 85 §:ssä tarkoitettu pääsytie ja viemäri on rakennettava. Pääsytie ja viemäri on pidettävä kunnossa sinä aikana, kun niitä tarvitaan.

Maistraatti voi myöntäessään rakennusluvan antaa tarkempia määräyksiä rakennustyön suorittamisesta.

Milloin rakennuslupa koskee tonttia, jolle asemakaavassa on määrätty rakennusala, on rakennusluvan ehdoksi pantava, jollei kysymyksessä ole rakennuksen korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla, että rakennusalan ulkopuolella olevat rakennukset on määräajassa poistettava. (5.11.1976/877)

Rakennusluvassa tai erityisestä syystä rakennustyön kestäessä voidaan määrätä, että erityispiirustukset ja selvitykset on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. Ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätös korvaa mainitut selvitykset ja piirustukset siltä osin kuin asia on katsottava tyyppihyväksynnässä selvitetyksi. (20.10.1989/930)

Rakennuslautakunnan on rakentamista ja rakennuksen tai sen osan purkamista koskevia lupia käsitellessään valvottava, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia eikä kaupunkikuvaa turmella. (14.6.1985/471)

Rakentamisesta rakennuslain 135 §:ssä tarkoitetulla alueella voidaan asemakaavassa antaa erityisiä määräyksiä.

Rakennuslautakunnan tulee valvoa, ettei rakentamiseen, rakennuksen tai sen osan purkamiseen, käyttötarkoituksen muuttamiseen taikka rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhdytä ilman lupaa, jos se tarvitaan. (5.2.1982/92)

Rakennuslautakunnan tulee, tarvittaessa yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten kanssa, huolehtia luvanvaraisen rakennustyön valvonnasta tarkastamalla tarpeellisiksi katsotuissa työvaiheissa, että työ on myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen piirustusten mukaista ja rakentaminen muutoin vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Rakennuslautakunta voi kuitenkin hakemuksesta sallia, että muu kuin asuinrakennuksen rakentaminen jää lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti rakennuttajan valvottavaksi. Tätä koskeva päätös voidaan tarvittaessa peruuttaa. (20.10.1989/930)

Ennen kuin ryhdytään uudisrakennuksen rakentamiseen, johtosäännössä määrätyn kunnan viranomaisen on merkittävä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti rakennuksen paikka ja korkeusasema, jollei rakennusluvassa ole toisin määrätty. (20.10.1989/930)

Jos tontin raja on epäselvä, on toimituksen suorittajan tarpeen vaatiessa alistettava asia rakennuslautakunnan käsiteltäväksi niin kuin siitä on erikseen säädetty. Rakennuksen paikan merkitsemistoimitus on keskeytettävä, kunnes rajan oikea suunta on lopullisesti vahvistettu. (5.2.1982/87)

Mitä edellä on säädetty rakennuksen paikan merkitsemisestä, on noudatettava soveltuvin osin myös aitaa tontin rajalle tehtäessä.

Rakennusluvassa voidaan määrätä, että rakennuksen perustustyön tai sitä vastaavan rakennusvaiheen valmistuttua rakentamista ei saa jatkaa ennen kuin katselmuksessa on todettu rakennuksen paikka ja korkeusasema. (10.12.1993/1158)

5 momentti on kumottu A:lla 10.12.1993/1158 .

Rakennustyön aikana suoritettavista katselmuksista ja tarkastuksista määrätään lupapäätöksessä, minkä lisäksi voidaan suorittaa muitakin tarpeellisina pidettyjä katselmuksia ja tarkastuksia.

Uudisrakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty.

Mikäli erityispiirustuksen ja selvityksen laatijan ammattitaitoon ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi, rakennuslautakunta voi päättää, että piirustuksen tai selvityksen laatija taikka muu riittävän ammattitaitoinen ja pätevä henkilö suostumuksensa mukaisesti tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden ja asiakirjoihin tehtävällä merkinnällä varmentaa suorittamansa tarkastuksen.

Jos rakennustyö on aloitettu, mutta sitä ei ole saatettu loppuun 150 §:ssä säädetyssä ajassa, rakennuslautakunta voi turvallisuuteen, terveellisyyteen tai ympäristökuvaan liittyvistä syistä velvoittaa omistajan saattamaan työ loppuun kokonaisuudessaan tai joltakin osalta taikka ryhtymään muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Jos aloitettu rakennuksen purkaminen keskeytetään ilman pätevää syytä, rakennuslautakunta voi 1 momentissa mainituista syistä määrätä ajan, jonka kuluessa purkamistyö ja ympäristön siistiminen on saatettava loppuun.

Jokaisessa rakennustyössä tulee olla rakennuslautakunnan hyväksymä henkilö, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta. Tällaisena rakennustyönä ei kuitenkaan pidetä pienehkön tai rakenteeltaan yksinkertaisen rakennelman, laitoksen tai rakennuksen rakentamista tai purkamista eikä vähäistä kaivamista.

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennuslautakunta on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Sitä koskevaan hakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä asianomaisen kirjallinen suostumus, jossa tämä vastuuvelvollisena sitoutuu johtamaan työtä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana saa toimia ainoastaan henkilö, joka on suorittanut teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston opintolinjalla teknikon tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon taikka muussa oppilaitoksessa sitä korkeamman rakennusalan tutkinnon. Lisäksi hänen on osoitettava omaavansa tarpeellista käytännöllistä kokemusta ammatissa. Rakennuslautakunta voi hyväksyä yksinkertaisen rakennustyön vastaavaksi työnjohtajaksi henkilön, joka ei täytä säädettyä pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan tehtävään riittävät edellytykset.

Rakennuslautakunta voi peruuttaa vastaavan työnjohtajan hyväksymisen, milloin siihen on syytä.

Milloin rakennustyössä on vaikeatekoisia rakenteita tai se muutoin on erityisen vaativa eikä vastaavan työnjohtajan pätevyyttä katsota riittäväksi, rakennuslautakunnan tulee määrätä, että rakennustyön johtaminen määräyksessä mainitulta osalta annetaan henkilölle, jolla on siihen riittävä pätevyys (vaikeiden rakennustöiden johtaja). Rakennuslautakunnan hyväksymä vaikeiden rakennustöiden johtaja vastaa johtamastaan työstä.

Vaikeiden rakennustöiden johtajaan sovelletaan, mitä 68 §:n 2 ja 4 momentissa on säädetty vastaavasta työnjohtajasta.

Rakennustyössä on ryhdyttävä kaikkiin varovaisuustoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia henkilöiden ja omaisuuden varjelemiseksi vahingolta.

Edellä 68 ja 69 §:ssä tarkoitetun työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi hyväksymispäätöksestä. Hänen on johtamassaan työssä huolehdittava siitä, että:

(20.10.1989/930)

Ympäristöministeriö voi rakentamismääräyskokoelmassa antaa määräyksiä ja ohjeita vastaavan työnjohtajan tehtävistä. (20.10.1989/930)

Milloin rakennuksen paikka on määrätty ulkoisilla rakennusrajoilla, on rakennus rakennettava kadunpuoleiseen rakennusrajaan. Jos ulkoisia rakennusrajoja ei ole, päärakennus on rakennettava katurajaan. Maistraatti voi kuitenkin sallia, että rakennus sijoitetaan toisinkin.

Rakennuksen ulkokatto saa kadulle ja pihalle päin kohota enintään 45 asteen kaltevuuskulmassa julkisivupinnan yläreunasta. Erityisessä tapauksessa maistraatti voi myöntää tästä poikkeuksia.

Asemakaavassa määrätyn rakennus- tai kattokorkeuden yli saa rakentaa rakennuksen käyttötarkoitusta palvelevia teknisiä ja muita vastaavia tiloja sekä päätyjä ja torneja, jos rakennuslautakunta katsoo ne ympäristökuvaan sopeutuviksi eikä niistä aiheudu naapureille huomattavaa haittaa.

Jollei asiasta ole asemakaavassa toisin määrätty, rakennuslautakunta voi sallia, että rakennuksen perusmuurin tai -pilarin antura, jalusta, portaat, portin- ja ovenpielet, valo-, polttoaine- ja muut kuilut, väestönsuojan varauloskäytävät, erkkerit, parvekkeet, kattolistat, suojakatot ja muut sellaiset rakennusosat sekä lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa saavat vähäisessä määrin ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle tai rakennusalan yli siten, kuin kunta on asiasta päättänyt.

Tontin rajan tai rakennusalan yli ulottuvat rakennusosat eivät saa aiheuttaa tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan ylittymistä.

Rakennuskortteliin kuuluva maa on pidettävä siistissä kunnossa, eikä sitä saa käyttää asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen vastaisesti häiritsevään varastointiin tai muuhun siihen verrattavaan tarkoitukseen. Rakennuslautakunta voi määrätä sellaisen maan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä ja kunnossapidosta. Kiinteistönomistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty tai rakennuslautakunta erityisestä syystä toisin päätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Rakennuslautakunta määrää tarvittaessa aidan rakentamisvelvollisuudesta, sen laadusta ja sijoituksesta sekä kustannusten jakautumisesta. (20.10.1989/930)

Jos rakennus on kokonaan tai osaksi palanut tai tuhoutunut taikka rakennustyö jätetty kesken, on tontti tai rakennuspaikka viipymättä siten järjestettävä, ettei se rumenna ympäristöä eikä vaaranna henkilöturvallisuutta.

Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen. Erityisestä syystä voidaan sallia kahden päällekkäisen kellarikerroksen rakentaminen. Mitä edellä on säädetty, ei sovelleta, jos kellarin rakentamisesta on asemakaavassa toisin määrätty.

Asemakaavan mukaisten kerrosten lisäksi rakennettavalle ullakolle ei saa sijoittaa rakennuksen kerrosalaan laskettavia tiloja, ellei siitä ole toisin määrätty asemakaavassa.

Asuntotontille ja yleisen rakennuksen tontille ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, noen, savun, lämmön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, tärinän tai melun takia taikka muusta syystä aiheuttaa pysyväistä kohtuutonta rasitusta tontilla tai lähellä asuville, eikä niitä saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen.

Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, täyttää turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset sekä soveltua, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, myös lapsille, vanhuksille ja vammaisille.

Rakennuksen muodon, värin ja muun ulkoasun tulee soveltua ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.

Rakentamisessa on huolehdittava siitä, että:

Rakentamisessa tulee muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa sekä edistää rakennetun ympäristön sosiaalista toimivuutta ja kestävää kehittämistä.

Asuinrakennuksen sijoittelussa ja rakennuksen tilojen järjestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on otettava huomioon ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet. Asumiseen tarkoitettujen tilojen ja alueiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä.

Asuntosuunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitettujen tilojen soveltuvuutta erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin sekä asukkaan mahdollisuutta osaltaan vaikuttaa asumisolosuhteisiinsa.

Työtilojen suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin asuntosuunnittelulle asetettuja, asuinhuonetta koskevia vaatimuksia. Työhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta suuntautuvalla välillisellä luonnonvalolla tai, milloin toiminnan laatu sitä vaatii, osaksi tai kokonaan keinovalolla.

Asemakaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevaan tilaan. Tällöin on tilan suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen, poistumisteiden turvallisuuteen sekä valaistuksen ja tarpeellisten varajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen.

Työtiloista ja niiden suunnittelusta on lisäksi säädetty työturvallisuuslaissa (299/58) .

Julkisyhteisön hallinto- ja palvelurakennusten sekä sellaisten liike- ja palvelutilojen, joihin tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden tontin tai rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen aiottu käyttäjämäärä, kerrosluku ja muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömyydelle asetetut vaatimukset.

Asuinhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Työhuoneella tarkoitetaan huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu työskentelemiseen, kuten myymälää, toimistohuonetta sekä tehdas- ja tuotantotilaa.

Asuin- ja liikerakennuksessa voi olla sen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka lasketaan kerrosalaan kuuluviksi, vaikka ne eivät täytä asuin- tai työhuonetta koskevia säännöksiä tai määräyksiä.

Edellä 77–80 §:ssä säädettyjä vaatimuksia täydentävät määräykset ja ohjeet ovat Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

Rakentamismääräysten soveltamisesta rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteisiin on säädetty rakennuslain 15 §:ssä.

Rakennus- ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla suunnittelutehtävän laadun ja vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävissä. Asuinrakennuksen ja asuintilojen suunnittelijan on lisäksi oltava riittävän perehtynyt hyvälle asuntosuunnittelulle asetettaviin vaatimuksiin.

Yksinkertaisen rakennuskohteen suunnittelijana voi toimia myös henkilö, joka ei täytä 1 momentin pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan riittävät edellytykset suunnittelutehtävän suorittamiseen.

Mitä edellä 9 ja 9 a luvussa on säädetty, koskee soveltuvin osin myös rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella.

Tilapäisen uudisrakennuksen rakentamisesta on säädetty 148 §:ssä.

Rakennuslain 48 §:n 1 momentissa tarkoitetusta maan haltuun ottamisesta kaupungin on ilmoitettava todisteellisesti vähintään 14 päivää ennen alueen omistajalle ja haltijalle. Jos omistajaa tai haltijaa ei tavata, maan haltuun ottaminen on annettava tiedoksi sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan.

Rakennuslain 47 §:ssä tarkoitetulla alueella on toimitettava katselmus, jos maan omistaja tai haltija taikka kaupunki sitä vaatii. Vaatimuksesta on ilmoitettava maanmittauskonttorille ennen 92 §:ssä tarkoitettua haltuunottopäivää.

Katselmuksen toimittaa maanmittauskonttorin määräyksestä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/77) tarkoitettu lunastustoimikunta asianosaisille ilmoittamanaan aikana. Jollei maan omistajaa tai haltijaa tavata, katselmuksesta ilmoitetaan sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Katupiirustuksen tulee sisältää asemapiirros sekä tarpeellinen määrä pituus- ja poikkileikkauksia kadusta.

Katupiirustusehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Nähtäville asettamisesta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Katupiirustuksen vahvistaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lautakunnalle tai viranhaltijalle. (20.12.1996/1182)

Mitä edellä säädetään katupiirustuksen laatimisesta ja vahvistamisesta, koskee myös sen muuttamista. Vähäisenä pidettävää katupiirustuksen muutosta ei kuitenkaan ole asetettava julkisesti nähtäville. (20.12.1996/1182)

Jos sen lisäksi mitä asemakaava sisältää, tarvitaan määräyksiä rakennuskorttelin tai muiden alueiden korkeusluvuista, voidaan niitä antaa 95 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Yleinen viemäri on yleensä rakennettava katualueelle tai muulle yleiselle alueelle.

Viemäriverkko on, mikäli mahdollista, tehtävä niin, että siihen voidaan jokaiselta tontilta välittömästi liittää yksityinen viemäri.

Jollei yksityisen viemärin liittäminen yleiseen viemäriin, ottaen huomioon sen sijainti, ole mahdollista, kaupunginhallitus tai sen määräämä viranomainen voi terveydenhoitolautakuntaa kuultuaan sallia tontinhaltijan rakentaa yksityisen viemärin, joka purkautuu muualle.

Yksityisen viemärin sekä siihen liittyvien puhdistus- ja muiden laitteiden rakentaminen ja kunnossapito kuuluu tontin omistajalle. (5.2.1982/87)

Maistraatti voi, milloin on tarpeellista, määrätä, että kahdelle tai useammalle tontille on rakennettava yhteinen yksityinen viemäri. Milloin sen rakentamisesta tai kunnossapidosta johtuvien kustannusten jaosta syntyy riita, ratkaisee sen kiinteistön sijaitsemispaikan tuomioistuin.

Sellaisella kaupungin alueella, jossa ei ole yleistä viemäriä, tontin tai rakennuspaikan haltijan on juoksevan lian kokoamiseksi ja haitattomaksi tekemiseksi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Yksityistä viemäriä ja sen laitteita koskevalle suunnitelmalle on yleisen viemärilaitoksen toiminta-alueella haettava kunnan tai laitoksen hyväksyminen.

Milloin tontin maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai tontilla suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua tontilla, tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Jos tontinomistaja laiminlyö velvollisuutensa, rakennuslautakunnan asiana on määrätä haitan poistamisesta.

Mitä 1 momentissa ja 99 §:n 3 momentissa on säädetty tontin omistajasta, koskee soveltuvin osin myös rakennuskortteliin kuuluvan muun maan omistajaa sekä virkistys-, liikenne-, vaara- ja erityisalueen omistajaa.

Milloin rakennuslain 77 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta on tehty sopimus, on kaupungin pidettävä maksamattomista korvauksista luetteloa.

Tonttia varten voidaan perustaa rakennusrasitteena toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus:

Edellä 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitettu rasite voidaan perustaa kaupungin tarpeita varten siinäkin tapauksessa, ettei rasiteoikeus liity mihinkään tonttiin.

Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että:

Rakennusrasitteen perustamista tai poistamista haetaan kirjallisesti rakennuslautakunnalta. Hakemukseen tulee liittää kiinteistörekisterin ote, selvitys asianomaisten tonttien omistussuhteista ja kirjallinen sopimus rakennusrasitteen perustamisesta tai poistamisesta.

Rakennusrasite voidaan asianosaisten sopimuksesta poistaa. Jos rakennusrasitteen katsotaan olosuhteiden muuttumisen johdosta käyneen tarpeettomaksi tai menettäneen huomattavan osan merkitystään, se voidaan poistaa, vaikka oikeutetun tontin omistaja poistamista vastustaisikin.

Milloin rakennusrasite poistetaan vastoin asianosaisen tahtoa, ratkaisee tästä johtuvaa haittaa tai vahinkoa koskevan riidan lunastustoimikunta.

Rakennusrasitteen perustamisesta tai poistamisesta on päätöksen saatua lainvoiman tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin asianomaisten tonttien kohdalle.

Jos tonttijakoa muutetaan oikeutetun tai rasitetun tontin osalta, kiinteistöinsinöörin on tontinmittauksen yhteydessä päätöksellään oikaistava rakennusrasite muutosta vastaavaksi ja samalla poistettava tarpeettomiksi tulleet rasitteet. Kortteli- tai tonttinumeron muuttuessa kiinteistörekisterin pitäjä ratkaisee asian kuultuaan tarvittaessa asianosaisia.

Kiinteistörekisteriin merkitty rakennusrasite on voimassa, vaikka tontti siirtyy toiselle omistajalle.

Kun ryhdytään laatimaan rakennuskaavaa, jolla on olennaista merkitystä yhdyskuntarakenteen kannalta tai josta voi aiheutua merkittäviä muutoksia ympäristössä, kunnan tulee olla yhteydessä lääninhallitukseen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kuntaa, jonka kaavoitustoimi on rakennuslain 137 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla todettu riittävän kehittyneeksi.

Rakennuskaava on laadittava siten, että alueen tarkoituksenmukaista rakentamista ja käyttöä edistetään. (20.12.1968/686)

Rakennuskaavasta on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä 32–35 §:ssä on asemakaavasta säädetty, ottaen kuitenkin huomioon rakennuslain 95 §:n 2 momentin säännökset. Rakennuskaavassa maatalousalueeksi osoitetulle alueelle saa rakentaa ainoastaan sellaisia rakennuksia, jotka soveltuvat alueen tarkoitukseen. (16.12.1966/673)

Rakennuskaava käsittää myös rakennuskorttelien numerot ja, mikäli pidetään tarpeellisena, teiden sekä yleisten alueiden nimet.

Rakennuskaava on laadittava pohjakartalle mittakaavaan 1:2 000 tai erityisessä tapauksessa sitä suuremmaksi. Rakennuskaavaan kuuluu selostus, joka sisältää ehdotuksen perustelut ja tarpeelliset selvitykset. Lisäksi rakennuskaavan selostuksessa on tarpeen mukaan esitettävä kaavan toteuttamisen ympäristölliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. (25.8.1994/793)

Rakennuskaavamääräykset on merkittävä rakennuskaavakarttaan.

Rakennuskaavaehdotus on pidettävä yleisesti nähtävänä 21 päivän ajan sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on toimitettava kirjallisesti kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. (17.8.1990/697)

Rakennuskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on erikseen annettava todisteellinen tieto kunnalle, joka rajoittuu rakennuskaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle kaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle tai haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmässä mainitulla tai muulla tunnetulla paikkakunnalla maassa, ei kuitenkaan milloin asianomainen on hyväksynyt rakennuskaavaehdotuksen. Ilmoituksen on katsottava tulleen asianomaisen tietoon, jos se on vähintään viikkoa ennen nähtäville asettamista annettu kirjattuna postin kuljetettavaksi. (20.12.1996/1182)

Ehdotuksesta on hankittava rakennuslupaviranomaisen, kunnan ympäristönsuojelu-, terveydenhoito- ja paloviranomaisen sekä naapurikunnan lausunto, jos se on katsottava tarpeelliseksi. Myös seutukaavoitusta hoitavalta kuntayhtymältä on hankittava lausunto, jos sitä 32 §:n 3 momentin ja 114 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen on vielä pidettävä tarpeellisena. Naapurikunnan ja seutukaavoitusta hoitavan kuntayhtymän on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa. (20.12.1996/1182)

Jos ehdotusta ei ole muistutuksen tai lausunnon johdosta olennaisesti muutettu sen jälkeen kun se on asetettu nähtäville, ei sitä ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi.

Kun hyväksytty rakennuskaava alistetaan vahvistettavaksi, on rakennuskaavakartta ja selostus liitettävä oheen viitenä kappaleena. Kartoissa on oltava todistus siitä, että kaavakartta on valtuuston päätöksen mukainen. Asiakirjoihin on liitettävä tehdyt muistutukset ja hankitut lausunnot, mikäli niitä ei ole otettu pöytäkirjaan tai siinä riittävästi selostettu.

6 momentti on kumottu A:lla 17.8.1990/697 .

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske rakennuskaavaehdotusta, joka koskee ainoastaan 114 §:n 3 momentissa mainittuja nimiä ja numeroita. (17.8.1990/697)

Kun rakennuskaava on vahvistettu, alueellisen ympäristökeskuksen on lähetettävä jäljennös vahvistamista koskevasta päätöksestä sekä rakennuskaavakartta ja rakennuskaavan selostus maanmittaustoimistolle. Vahvistamisesta kunnan on kuulutettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan ja lähetettävä vahvistusmerkinnällä varustettu rakennuskaavakartta ja selostus rakennuslautakunnalle sekä asian laadun mukaan seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle, tiepiirille ja muille asianomaisille viranomaisille.

Rakennuskaavan alkuperäispiirros säilytetään maanmittaustoimistossa, jonne kunnan on se viipymättä toimitettava sen jälkeen, kun siitä on kunnan käyttöön otettu mitanpitävä ja jäljentämiskelpoinen kappale.

Rakennuskaavaan tehdyt muutokset on maanmittaustoimiston merkittävä rakennuskaavakarttaan.

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty, noudatetaan soveltuvin osin myös rakennuskaavaa muutettaessa. Jos kaavan muutos on vähäinen, ei 113 §:ssä säädetty menettely ole tarpeen.

Milloin rakennuskaavan hyväksymistä tai muuttamista koskevaa päätöstä ei ole alistettava alueellisen ympäristökeskuksen vahvistettavaksi, kunnan on lähetettävä jäljennös päätöksestä sekä rakennuskaavakartta ja rakennuskaavan selostus alueelliselle ympäristökeskukselle ja maanmittaustoimistolle. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 117 §:n 1 momentissa säädetään. (20.12.1996/1182)

Maanomistaja voi pyytää kunnalta rakennuskaavan maastoon merkitsemistä. Jollei kunta suorita merkitsemistä, on sen lähetettävä hakemus edelleen maanmittauskonttorille ja liitettävä mukaan lausuntonsa asiasta. Myös kunta voi pyytää maanmittauskonttorilta maastoon merkitsemistä.

Rakennuslupa uudisrakennuksen rakentamiseen on haettava rakennuslautakunnalta.

Mitä tässä luvussa on säädetty rakennusluvasta, koskee soveltuvin osin rakennuslain 100 a §:n 1 momentissa ja tämän asetuksen 121 §:ssä tarkoitettua lupaa. (20.10.1989/930)

Toimenpidelupa on haettava, vaikka rakennuslupaa tai muuta lupaa ei tarvittaisi:

Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä 1 momentin 3–7 kohdan soveltamatta jättämisestä, niiden soveltamisesta vain osassa kunnan aluetta ja ilmoitusmenettelystä luvanvaraisuuden sijasta. Näissä kohdissa tarkoitettu lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu vahvistettuun yleiskaavaan, asema-, rakennus- tai rantakaavaan taikka kunta on hyväksynyt tien tai kadun rakentamiseen kuuluvan sillan, meluesteen tai muun rakennelman rakentamisen.

Mitä 1 momentin 6 kohdassa on säädetty, ei sovelleta viranomaisen asettamaan tai sen luvalla asetettuun yleisiä tarpeita palvelevaan opasteeseen eikä sellaiseen laitteeseen, johon sovelletaan luonnonsuojelulain 19 §:n säännöksiä.

Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti. Hakemukseen on, siltä osin kuin asiakirjat eivät ole lupaviranomaisen käytössä, liitettävä:

Rakennuslautakunnan harkinnan mukaan lupa-asia voidaan käsitellä muunkin selvityksen pohjalta, jos hakemukseen on liitetty hankkeen arvioimiseksi tarpeelliset rakennussuunnitelmat, kuten selvitys rakennuksen sijoittumisesta, rakennettavaksi sallitun kerrosalan käyttämisestä ja rakennuksen muusta laajuudesta, käyttötarkoituksesta sekä vaikutuksesta naapurien asemaan ja ympäristöön. Rakennustyön aloittaminen tai jatkaminen kuitenkin edellyttää, että lupapäätöksessä mainittu viranomainen on hyväksynyt työvaihetta koskevan selvityksen tai suunnitelman.

Tarvittaessa voidaan hakijalta vaatia muunkinlaista selvitystä, joka on välttämätöntä hakemuksen arvioimiseksi. Rakennuslautakunta voi vaatia hakijaa esittämään asiantuntijan lausunnon asiasta, jos se lupahakemuksen, suunnitelman tai selvityksen taikka rakennustyön arvioimiseksi on erityisistä syistä tarpeen.

Hakijan on luvan hakemisen yhteydessä annettava rakentamista, rakennuksia ja huoneistoja koskevat tiedot, jotka kunnan on väestökirjalain 7 b §:n nojalla annettava kotipaikkarekisteriä ja virallisen tilaston laatimista varten.

Harkittaessa rakennuspaikan kokoa ja sen soveltuvuutta aiottuun tarkoitukseen on kiinnitettävä huomiota ohjeellisiin rakennuspaikan rajoihin ja muihin rakennuskaavan tarkoitusta osoittaviin merkintöihin. Milloin rakennuskaavassa ei ole esitetty korttelissa tai korttelin osassa rakennuspaikkaa tai sen vähintä pinta-alaa, rakennuspaikan tulee vastata rakennusoikeuden nojalla määräytyvää suhteellista rakennuspaikan pinta-alaa.

Rakennuspaikan tulee olla muodoltaan ja sijainniltaan sellainen, että rakentaminen ei vaikeuta korttelialueen muun osan käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen. Lisäksi rakennuspaikan on rajoituttava rakennuskaavan mukaiseen liikenneväylään tai erityisessä tapauksessa yleiseen alueeseen, jonka kautta rakennuspaikalle on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys.

Milloin rakennuskaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään puolet sen rajan puoleisesta korkeudesta ja vähintään neljä metriä. Rakennuslautakunta voi erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi rajaa tai rajaan kiinni, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa tai jos tämä on antanut rakentamiseen suostumuksensa.

Ennen kuin rakennuslupahakemus ratkaistaan, rakennuspaikalla on toimitettava rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi katselmus, jollei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Katselmuksen ajasta on annettava tieto hakijalle sekä naapureina olevien kiinteistöjen haltijoille.

Rakennuslautakunnan on tarvittaessa ennen rakennusluvan ratkaisemista hankittava lausunto terveys- ja paloviranomaisilta sekä muilta viranomaisilta.

Jos rakennuslupaa haetaan alueelle, joka sisältyy valtioneuvoston hyväksymään suojeluohjelmaan tai ympäristöministeriössä vireillä olevaan valtioneuvoston käsiteltäväksi tarkoitettuun ehdotukseen suojeluohjelmaksi, taikka alueelle, joka voimassa olevassa seutukaavassa on varattu virkistys- tai suojelualueeksi, on asiasta pyydettävä lääninhallituksen lausunto. Lausunto on annettava kuuden kuukauden kuluessa. (31.5.1990/480)

Käsiteltäessä rakennuslupaa koskevaa hakemusta rakennuslautakunnan on katsottava, että rakennushanke on voimassa olevan rakennuskaavan mukainen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muutkin rakentamista ja rakennuksen lähiympäristöä koskevat säännökset ja määräykset. (10.12.1993/1158)

Hakemusta ratkaistaessa on katsottava, että:

Käsiteltäessä 121 §:n 3–7 kohdassa tarkoitettua hakemusta tai ilmoitusta sovelletaan tämän pykälän säännöksiä vain niiltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten tai ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi. (20.10.1989/930)

Edellä 2 momentin säännöksiä sovellettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että edistetään olemassa olevien rakennusten tarkoituksenmukaista hyväksikäyttämistä. Mitä 2 momentin 5 kohdassa on säädetty, voidaan jättää kokonaan tai osaksi soveltamatta, kun lupaa haetaan vähäistä lisärakentamista tai muutos- tai korjaustyötä varten. (10.12.1993/1158)

Olosuhteiden vaatiessa voidaan rakennuslupa antaa sillä ehdolla, että ennen rakennuksen rakentamista tai sen ottamista tarkoitettuun käyttöön, ryhdytään tarpeelliseen maan kuivattamiseen.

Rakennusluvassa tai erityisestä syystä rakennustyön kestäessä voidaan määrätä, että erityispiirustukset ja selvitykset on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. Ympäristöministeriön tyyppihyväksyntäpäätös korvaa mainitut selvitykset ja piirustukset siltä osin kuin asia on katsottava tyyppihyväksynnässä selvitetyksi.

Rakennuslautakunnan on rakentamista ja rakennuksen tai sen osan purkamista koskevia lupia käsitellessään valvottava, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia eikä rakennettua ympäristöä turmella. (14.6.1985/471)

Rakentamisesta rakennuslain 135 §:ssä tarkoitetulla alueella voidaan rakennuskaavassa antaa erityisiä määräyksiä.

Rakennuslautakunnan tulee valvoa, ettei rakentamiseen, rakennuksen tai sen osan purkamiseen, käyttötarkoituksen muuttamiseen taikka rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhdytä ilman lupaa, jos se tarvitaan. (5.2.1982/92)

Rakennuslautakunnan tulee, tarvittaessa yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten kanssa, huolehtia luvanvaraisen rakennustyön valvonnasta tarkastamalla tarpeellisiksi katsotuissa työvaiheissa, että työ on myönnetyn luvan ja hyväksyttyjen piirustusten mukaista ja rakentaminen muutoin vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Rakennuslautakunta voi kuitenkin hakemuksesta sallia, että muu kuin asuinrakennuksen rakentaminen jää lautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti rakennuttajan valvottavaksi. Tätä koskeva päätös voidaan tarvittaessa peruuttaa. (20.10.1989/930)

Ennen kuin ryhdytään uudisrakennuksen rakentamiseen, johtosäännössä määrätyn kunnan viranomaisen on merkittävä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti rakennuksen paikka ja korkeusasema, jollei rakennusluvassa ole toisin määrätty.

Rakennustyön aikana suoritettavista katselmuksista ja tarkastuksista määrätään lupapäätöksessä, minkä lisäksi voidaan suorittaa muitakin tarpeellisina pidettyjä katselmuksia ja tarkastuksia.

Uudisrakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty.

Mikäli erityispiirustuksen ja selvityksen laatijan ammattitaitoon ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi, rakennuslautakunta voi päättää, että piirustuksen tai selvityksen laatija taikka muu riittävän ammattitaitoinen ja pätevä henkilö suostumuksensa mukaisesti tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden ja asiakirjoihin tehtävällä merkinnällä varmentaa suorittamansa tarkastuksen.

Jos rakennustyö on aloitettu, mutta sitä ei ole saatettu loppuun 150 §:ssä säädetyssä ajassa, voi rakennuslautakunta, milloin se rakennuksen lujuuden, paloturvallisuuden, ulkonäön tai vaarallisuuden vuoksi on tarpeellista, velvoittaa omistajan määrätyn ajan kuluessa saattamaan loppuun työn joko kokonaisuudessaan tai joltakin sen osalta taikka ryhtymään muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Jos aloitettu rakennuksen purkaminen pätevättä syyttä keskeytetään, voi rakennuslautakunta, milloin asianhaarat vaativat, määrätä ajan, minkä kuluessa purkamistyö ja paikan tasoitus on saatettava loppuun.

Jokaisessa rakennustyössä tulee olla rakennuslautakunnan hyväksymä henkilö, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta. Tällaisena rakennustyönä ei kuitenkaan pidetä pienehkön tai rakenteeltaan yksinkertaisen rakennelman, laitoksen tai rakennuksen rakentamista tai purkamista eikä vähäistä kaivamista.

Rakennustyötä ei saa aloittaa, ennen kuin rakennuslautakunta on hyväksynyt vastaavan työnjohtajan. Sitä koskevaan hakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä asianomaisen kirjallinen suostumus, jossa tämä vastuuvelvollisena sitoutuu johtamaan työtä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana saa toimia ainoastaan henkilö, joka on suorittanut teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston opintolinjalla teknikon tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon taikka muussa oppilaitoksessa sitä korkeamman rakennusalan tutkinnon. Lisäksi hänen on osoitettava omaavansa tarpeellista käytännöllistä kokemusta ammatissa. Rakennuslautakunta voi hyväksyä yksinkertaisen rakennustyön vastaavaksi työnjohtajaksi henkilön, joka ei täytä säädettyä pätevyyttä, mutta jolla katsotaan olevan tehtävään riittävät edellytykset.

Rakennuslautakunta voi peruuttaa vastaavan työnjohtajan hyväksymisen, milloin siihen on syytä.

Milloin rakennustyössä on vaikeatekoisia rakenteita tai se muutoin on erityisen vaativa eikä vastaavan työnjohtajan pätevyyttä katsota riittäväksi, rakennuslautakunnan tulee määrätä, että rakennustyön johtaminen määräyksessä mainitulta osalta annetaan henkilölle, jolla on siihen riittävä pätevyys (vaikeiden rakennustöiden johtaja). Rakennuslautakunnan hyväksymä vaikeiden rakennustöiden johtaja vastaa johtamastaan työstä.

Vaikeiden rakennustöiden johtajaan sovelletaan, mitä 132 §:n 2 ja 4 momentissa on säädetty vastaavasta työnjohtajasta.

Rakennustyössä on ryhdyttävä kaikkiin varovaisuustoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia henkilöiden ja omaisuuden varjelemiseksi vahingolta.

Edellä 132 ja 132 a §:ssä tarkoitetun työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi hyväksymispäätöksestä. Hänen on johtamassaan työssä huolehdittava siitä, että:

(20.10.1989/930)

Ympäristöministeriö voi rakentamismääräyskokoelmassa antaa määräyksiä ja ohjeita vastaavan työnjohtajan tehtävistä. (20.10.1989/930)

Mitä 9 ja 9 a luvuissa sekä 98 §:ssä ja 99 §:n 1 momentissa samoin kuin 102–103 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös rakennuskaava-alueella. Rakennuskaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolelle.

Ennen rakennuskaavatietä varten osoitetun maan ottamista rakennuslain 103 §:n 1 momentin mukaiseen käyttöön on rakennuskaava tarpeellisilta osin merkittävä maastoon sekä selvitettävä, mistä tiloista rakennuskaavatieksi tuleva alue muodostuu.

Mitä 95 §:ssä on säädetty katupiirustuksesta ja kaupunginhallituksesta koskee vastaavasti rakennuskaavatiepiirustusta ja kunnanhallitusta.

Rakennuskaavatietä varten kunnan haltuun otettavalla alueella on suoritettava katselmus, jollei haltuun ottamisesta ole sovittu. Katselmuksen toimittaa rakennuslautakunta tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen. Katselmuksesta on ilmoitettava asianosaisille siinä järjestyksessä kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun katselmuksen toimittamista ei alueella saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka voivat vaikeuttaa katselmusta.

Mitä 106 §:ssä on säädetty kaupungista koskee vastaavasti rakennuslain 108 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun korvauksen osalta muuta kuntaa.

Kun kunnanvaltuusto on päättänyt rakennuslain 116 §:ssä tarkoitetun asemakaavan laatimisesta, sovelletaan tällaisella alueella, mitä kaupungista on tässä asetuksessa säädetty.

Maalaiskunnan yleiskaavasta, josta on säädetty rakennuslain 119 §:ssä, on voimassa, mitä tämän asetuksen 4 luvussa on säädetty.

Mitä 9 a luvussa sekä 102, 120, 121, 124, 126, 127 ja 129–132 a §:ssä sekä soveltuvin osin mitä 122, 125, 128 ja 133 §:ssä on säädetty, on noudatettava rakennettaessa asema-, rakennus- tai rantakaava-alueen ulkopuolella. (10.12.1993/1158)

2 momentti on kumottu A:lla 20.10.1989/930 .

Edellä 122 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen sijasta rakennuslupahakemukseen on liitettävä rakennuspaikkaa ja sen ympäristöä osoittava asianmukainen kartta sekä, milloin alueelle on hyväksytty tai vahvistettu seutukaava tai yleiskaava, tarpeen vaatiessa ote tällaisesta kaavasta.

Jos rakennuspaikalle ei johda ajokelpoista pääsytietä tai jos sinne päästään vain yleisistä teistä annetun lain 52 §:ssä tarkoitetun maatalousliittymän kautta ja pääsytien saamiseksi yleiseltä tieltä tarvitaan mainitun lainkohdan mukaisesti liittymälupa, lupa on liitettävä rakennuslupahakemukseen. (5.2.1982/87)

Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään yhden kymmenesosan, jollei rakennuslautakunta erityisestä syystä myönnä poikkeusta.

Rakennusten etäisyyden toisistaan samalla rakennuspaikalla on oltava riittävä ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus.

Tulenvaarallista rakennusta kuten pajaa ei saa rakentaa 15 metriä lähemmäksi naapurin maata tai vuokra-aluetta eikä 20 metriä lähemmäksi naapurin rakennusta.

Rantakaavaan on soveltuvin osin voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä on rakennuskaavasta säädetty. Rantakaavan pohjakarttana saa kuitenkin olla myös mittakaavaa 1:2 000 pienempään mittakaavaan laadittu kartta, mikäli kaava sille asetettavia vaatimuksia olennaisesti syrjäyttämättä voidaan tällaiselle kartalle laatia.

Rakennuslain 123 c §:n 2 momentissa tarkoitettuun kaavan laatijan hyväksymistä koskevaan hakemukseen on liitettävä laatijaksi ehdotetun suostumus tehtävän vastaanottamiseen sekä selvitys hänen pätevyydestään tehtävään ja siitä, että kaavoitettavan alueen maanomistajat hyväksyvät hänet kaavan laatijaksi.

Kunnan on lähetettävä jäljennös kaavan laatijan hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 2 a §:ssä mainittujen kaupunkien osalta jäljennös on kuitenkin lähetettävä asianomaiselle ministeriölle.

Päätettäessä rantakaavan laatimisesta rakennuslain 123 b §:n 3 momentin mukaisesti tai hyväksyttäessä saman lain 123 c §:n 2 momentissa tarkoitettua rantakaavan laatijaa päätöksen tekevä viranomainen voi antaa ohjeita kaavaa laadittaessa noudatettavista suuntaviivoista ja periaatteista.

Maan omistajan tai omistajien on haettava heidän toimestaan laaditun rantakaavan hyväksymistä tai rantakaavan laatimista kunnan toimesta kunnallishallitukselta. Kaavan hyväksymistä koskevaan hakemukseen on liitettävä myös kaavan alkuperäispiirros.

Rantakaavan hyväksymistä ja vahvistamista koskevasta menettelystä, kaavan tiedoksi saattamisesta sekä kaava-asiakirjojen säilyttämisestä on soveltuvin osin voimassa kaupungin osalta, mitä 39 ja 40 §:ssä säädetään asemakaavasta, sekä muun kunnan osalta, mitä 116 ja 117 §:ssä säädetään rakennuskaavasta. (20.12.1996/1182)

Rakentamiseen maalaiskunnan rantakaava-alueella sovelletaan 13 luvun säännöksiä rakentamisesta rakennuskaava-alueella, kuitenkin noudattaen myös, mitä 144 §:ssä on säädetty.

Yhteiskäyttöalueelle ei saa rakentaa rakennusta, joka ei sovellu alueen käyttötarkoitukseen.

Rantakaavassa voidaan lomatarkoitukseen käytettävän rakennuksen osalta antaa helpotuksia siitä, mitä muutoin on voimassa.

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös rantakaavaa muutettaessa.

Milloin rantakaavan muuttamista koskevaa päätöstä ei ole alistettava vahvistettavaksi, on soveltuvin osin voimassa, mitä 41 §:n 2 momentissa ja 118 §:n 2 momentissa on säädetty. (31.10.1973/791)

Asemakaavassa ja rakennuskaavassa voidaan rakennuslain 151 §:n 3 momentissa tarkoitetun loma-alueen osalta poiketa siitä, mitä muutoin on asetuksessa säädetty. (20.10.1989/930)

Loma-alueella tarkoitetaan erityisaluetta, jolle rakennettavia rakennuksia käytetään vain loma-aikana.

Kunnan kaavoitustointa voidaan rakennuslain 137 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pitää riittävän kehittyneenä, milloin kunnassa on kaavoitusta ja kiinteistönmuodostusta koskevien asioiden hoitoon tarpeellinen henkilökunta ja kunnan hallintojärjestelmä kaavoitustoimen osalta on muutoinkin tehokkaasti järjestetty sekä kaavoitus asianmukaisesti hoidettu.

Kaavan muutosta on rakennuslain 137 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä olennaisena, milloin rakennusoikeutta, rakennuskorkeutta, kerroslukua tai kaavassa määrättyä käyttötarkoitusta muuttamalla taikka muulla näihin verrattavalla tavalla muutetaan alueen maankäytön yleistä luonnetta tai muutoin poiketaan kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista. Muutosta on kuitenkin aina pidettävä olennaisena, jos se saattaisi vaarantaa ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen.

Asema- tai rakennuskaavan muutosta on rakennuslain 38 a §:n 1 momentissa ja 97 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä vähäisenä, jos sillä:

(17.8.1990/697)

Muutosta ei kuitenkaan ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista. (17.8.1990/697)

Maa-ainesten ottamista tarkoittavaa kaivamista tai louhimista koskevaa hakemusta tehtäessä ja käsiteltäessä sekä ottamistoiminnassa on soveltuvin osin noudatettava, mitä maa-ainesasetuksen (91/1982) 2–8, 10 ja 10 a §:ssä säädetään. Vahvistetun yleiskaavan alueella sekä asema-, rakennus- ja rantakaava-alueella on maa-aineslain (555/1981) 7 §:n 2 momentissa ja maa-ainesasetuksen 4 ja 5 §:ssä tarkoitetut lausunnot kuitenkin hankittava vain tarvittaessa.

Muuta kuin 146 c §:ssä tarkoitettua toimenpidettä koskevaa lupaa on haettava kirjallisesti. Hakemuksessa on mainittava tarpeelliset tiedot hakijasta, alueen sijainnista ja maanomistuksesta, toimenpiteestä, johon aiotaan ryhtyä, sekä muut hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.

Lupaviranomainen voi vaatia hakijalta muutakin selvitystä, jos se asian käsittelyä varten on tarpeellista.

Hakemuksesta on hankittava tarpeelliset lausunnot. Jollei lausuntoa ole annettu kahden kuukauden kuluessa pyynnön lähettämisestä, asia voidaan ratkaista ilman kyseistä lausuntoa.

Vahvistettavaksi alistettavan yleiskaavan taikka asema-, rakennus- tai rantakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, voidaan tieto kaavan hyväksymisestä lähettää vain ensimmäiselle allekirjoittajalle.

Viranomaisten antamat sekä rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut rakennuskiellot, 143 a §:ssä tarkoitettu rakennus- ja purkamiskielto, 124 a §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpidekielto sekä 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu rakentamisrajoitus tulevat voimaan, kun siitä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Näistä päätöksistä on kunnan annettava tieto rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle ja, jos kysymys on kiinteistörekisteriin merkitystä alueesta, maanmittaustoimistolle ja alueelliselle ympäristökeskukselle sekä asian laadun mukaan muillekin valtion ja kunnan viranomaisille, seutukaavoitusta hoitavalle kuntayhtymälle ja naapurikunnille. Sama koskee rakennuskiellon ja rakentamisrajoituksen voimassaoloajan pidentämistä. (20.12.1996/1182)

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä on joko kartalla tai muulla tavoin selvästi osoitettava se alue, jota päätös koskee.

Tutkittaessa tilapäisen uudisrakennuksen rakentamista koskevaa lupahakemusta on otettava huomioon rakennuksen tarkoitus sekä lujuuden, terveellisyyden, liikenteen, paloturvallisuuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Lupa tilapäisen uudisrakennuksen pysyttämiseksi paikallaan annetaan ainoastaan määräajaksi tai toistaiseksi kunnes asiasta toisin määrätään, kuitenkin enintään viiden vuoden ajaksi luvan myöntämisestä.

Rakennusluvan sekä rakennuslain 42 a §:n 1 momentissa tai 100 a §:n 1 momentissa ja 124 a §:ssä tarkoitetun muun kuin kaivamista tai louhimista koskevan luvan myöntävällä viranomaisella on rakennuttajan tai toimenpiteen suorittajan pyynnöstä oikeus antaa lupa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (5.2.1982/92)

Mitä 1 momentissa on säädetty vakuuden asettamisesta, ei koske Suomen valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntainliittoa. (20.1.1961/23)

Rakennustarkastaja tai johtosäännössä määrätty muu viranhaltija voi rakennustyön aikana antaa suostumuksen poiketa lupapäätöksessä hyväksytystä suunnitelmasta, jos poikkeamisen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset ja määräykset huomioon ottaen kysymys ei ole luvan olennaisesta muuttamisesta eikä poikkeaminen vaikuta naapurin asemaan. Tarkistetut piirustukset on tarvittaessa ennen loppukatselmusta saatettava rakennuslautakunnan hyväksyttäviksi.

Jollei uudisrakennuksen rakentamista ole aloitettu kolmessa vuodessa siitä, kun rakennuslupa myönnettiin, on lupa rauennut. Milloin suunniteltu rakennus ei ole vastoin voimassa olevia rakentamismääräyksiä, voidaan lupaa jatkaa enintään kahdeksi vuodeksi.

Jollei uudisrakennusta ole loppuun saatettu viidessä vuodessa siitä, kun rakennuslupa myönnettiin, on lupa rauennut, mikäli sen voimassaoloaikaa ei erityisistä syistä pitennetä.

Rakennuslain 42 a §:n 1 momentissa ja 100 a §:n 1 momentissa sekä tämän asetuksen 50 ja 121 §:ssä tarkoitettu lupa on rauennut, jollei luvan tarkoittamaa toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. (26.9.1975/745)

Rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettu muuta toimenpidettä kuin maa-ainesten ottamista tarkoittavaa kaivamista tai louhimista koskeva lupa on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. (5.2.1982/92)

Antaessaan rakennuslain 5 §:n 2 momentissa, 5 a §:ssä taikka 132 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan asianomaisen ministeriön, alueellisen ympäristökeskuksen tai kunnan on päätöksessään määrättävä luvan voimassaoloaika, joka voi olla enintään kaksi vuotta. Poikkeuslupaa vastaavaa rakennuslupaa on haettava sanotun ajan kuluessa. Poikkeuslupa, joka koskee laajempaa kuin yhden rakennuspaikan käsittävää aluetta, voidaan kuitenkin määrätä olemaan voimassa enintään viisi vuotta. (20.12.1996/1182)

Rakennuslupa voidaan myöntää lainvoimaa vailla olevan poikkeusluvan perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen poikkeusluvan lainvoimaisuutta. (17.8.1990/697)

Sisäasiainministeriön tyyppihyväksyntäpäätös voidaan peruuttaa, milloin ministeriö harkitsee siihen olevan aihetta.

Päätöksestä, jolla ministeriö on hylännyt tyyppihyväksyntää koskevan hakemuksen sillä perusteella, ettei hakemuksen tarkoittama rakennus, rakenne, rakennusosa, rakennustarvike tai muu rakennukseen kuuluva kiinteä laite taikka kiinteistön vesi- ja viemärilaite tai -laitteisto täytä voimassa olevien säännösten tai määräysten vaatimuksia, ministeriön on viipymättä ilmoitettava rakennusluvan myöntäville viranomaisille.

Rakennuksen korkeus mitataan tontin tai rakennuspaikan vahvistetuista korkeusasemista, milloin ne on määrätty. Muutoin mitataan korkeus, kun rakennus on kadun vieressä, kadun vahvistetuista korkeusasemista ja muualla tontilla tai rakennuspaikalla olevan rakennuksen korkeus sen vieressä olevan maanpinnan keskikorkeudesta. Rakennuksen korkeus mitataan julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohtaan. Mittauksessa noudatetaan maaston keskikorkeuslaskelmaa ja saadaan rakennus jakaa osiin.

Kerroksen alaan luetaan kerroksen ulkoseinien ulkopintojen rajoittama ala. Rakennuksen kerrosalaan kuuluvan ullakon tai kellarikerroksen alaan luetaan ullakon tai kellarikerroksen tämän osan seinien ulkopintojen rajoittama ala. (11.6.1965/334)

Milloin lämpötaloudellisista syistä, julkisivun elävöittämiseksi tai meluntorjunnan vuoksi rakennuksen ulkoseinä rakennetaan paksummaksi kuin 250 millimetriä, rakennuslautakunta voi sallia tästä johtuvan rakennusoikeuden ylittämisen enintään 5 prosentilla. (23.3.1979/341)

3 momentti on kumottu A:lla 10.12.1993/1158 .

Valmisteltaessa kaavaa on alueen maanomistajille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, hyvissä ajoin varattava tilaisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta (laatimisvaiheen kuuleminen). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä asiasta esittää muutkin kunnan jäsenet ja kaikki ne, joiden oloihin ratkaisulla on vaikutusta.

Tilaisuus mielipiteen lausumiseen voidaan varata ilmoittamalla laatimistyöstä 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuille henkilöille tai erityisessä tiedotus- ja huomautuksentekotilaisuudessa (kaavakokous) taikka asettamalla valmisteluaineisto nähtäville sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, taikka muulla sopivaksi katsotulla tavalla.

Varattaessa tilaisuus mielipiteen lausumiseen on selostettava valmistelutyön lähtökohtia ja rajoituksia, sille asetettuja yleisiä tavoitteita sekä mahdollisia eri vaihtoehtoja valmistelussa esiin tuleviksi ratkaisuiksi.

Rakennuslain 140 §:n mukaan julkipanon jälkeen annettavista päätöksistä on ilmoitus pantava päätöksen antaneen viranomaisen ilmoitustaululle.

Rakennuslain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettua kehotusta koskeva päätös annetaan tontin tai rakennuspaikan omistajalle ja haltijalle tiedoksi niin kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) 8 §:ssä on säädetty.

Rakennuslain 52 §:n 3 momentissa tarkoitetun luettelon tulee sisältää jokaisen tontin tai rakennuspaikan osalta, jonka omistajalle ja haltijalle on annettu rakentamiskehotus, ainakin seuraavat tiedot:

(17.8.1990/697)

Kehotuksen antamista koskevan päätöksen saatua lainvoiman tai tultua valituksen johdosta kumotuksi on myös siitä tehtävä luetteloon merkintä.

Kun rakennuslautakunnan rakennuslain 133 §:n 3 momentin nojalla antama päätös, joka koskee viemärin tai johdon sijoittamista, on tullut lainvoimaiseksi, rakennuslautakunnan on lähetettävä jäljennös päätöksestä ja siihen liittyvästä asianmukaisesta kartasta maarekisteriin merkityn alueen osalta maanmittauskonttorille ja tonttirekisteriin merkityn tontin osalta tonttikirjan pitäjälle.

Rakennuksen tai sen osan purkamisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske talousrakennuksen tai muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamista asema-, rakennus- ja rantakaava-alueen ulkopuolella.

Jos purkamisesta saattaa aiheutua historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen taikka kaupunkikuvan tai rakennetun ympäristön turmeltuminen, rakennuslautakunnan tulee välittömästi tiedottaa purkamisilmoituksesta kunnanhallitukselle ja lääninhallitukselle. (14.6.1985/471)

Rakennuksen omistaja on velvollinen asettamaan paikkaan, joka näkyy kadulta, kaavatieltä tai muulta liikenneväylältä, osoitetta ilmaisevan numeron tai kirjaimen sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Kulmatalon numero tai kirjain on kiinnitettävä kummankin kadun, kaavatien tai muun liikenneväylän puolelle.

Rakennustarkastajalta vaaditaan teknillisen koulun rakennusosaston talonrakennuksen opintosuunnalla suoritettu teknikon tutkinto tai aikaisempi sitä vastaava tutkinto tai muussa oppilaitoksessa suoritettu sitä korkeampi rakennusalan tutkinto.

Rakennuslain 123 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on myyjän kirjallisesti tehtävä rakennuslautakunnalle 30 päivän kuluessa kaupanteosta. Ilmoituksesta tulee selvitä kaupantekoaika, ostaja, hänen osoitteensa, rakennuspalstan sijainti ja koko sekä onko alueesta palstoitussuunnitelmaa.

Kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaan tulosta kaupungin on alistettava vahvistettavaksi ja lääninhallituksen annettava rakennuskaava-aluetta varten rakennusjärjestys, joka on laadittu ottaen huomioon rakennuslain ja tämän asetuksen määräykset.

Kunnes rakennuslain 10 §:ssä tarkoitettu rakennuslautakunta on valittu, suorittaa rakennuslautakunnalle kuuluvat tehtävät rakentamisesta maaseudulla annetun lain nojalla valittu rakennuslautakunta, kuitenkin enintään vuoden 1959 loppuun saakka.

Kunnallisvaltuusto voi tehdä rakennuslain 136 §:ssä tarkoitetun päätöksen rakennuttajan suoritettavista maksuista rakennustyön valvonnasta ja alistaa päätöksen vahvistettavaksi jo ennen rakennuslain voimaantuloa.

Kaupungissa saadaan rakennuslain 136 §:ssä tarkoitettuja maksuja periä ennen rakennuslain voimaantuloa hyväksytyn taksan perusteella, kunnes mainitun pykälän mukainen taksa tulee voimaan, kuitenkin enintään 1 päivään huhtikuuta 1960.

Rakennuslupaan, jota koskeva hakemus on pantu vireille ennen vuoden 1960 loppua, ei sovelleta 54 §:n säännöksiä.

Jos rakennusjärjestykseen on otettu määräyksiä vanhasta kaupunginosasta, on näitä määräyksiä noudatettava, kunnes rakennuslain 135 §:n mukaiset asemakaavamääräykset ovat tulleet voimaan, kuitenkin enintään vuoden 1960 loppuun.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959, ja sillä kumotaan 29 päivänä tammikuuta 1932 annettu rakennussääntö (41/32) sekä rakentamisesta maaseudulla 21 päivänä kesäkuuta 1946 annettu asetus (471/46) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.