Asetus rakennusasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sisäasiainministerin esittelystä kumotaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun rakennusasetuksen (266/59) 145 §:n 2 momentti, muutetaan 51 §:n 3 momentti, 80 ja 84 §, 88 §:n 2 momentti 91, 134 ja 137 §, 145 §:n 1 momentti ja 152 §:n 1 momentti sekä
lisätään 123 §:ään uusi 2 momentti, jolloin 123 §:n 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
51§
Ennen kuin rakennuslupahakemus ratkaistaan, on maistraatin tarpeen vaatiessa hankittava lausunto terveydenhoito- ja palolautakunnilta sekä muilta viranomaisilta. Milloin lupahakemus tarkoittaa työhuoneen sijoittamista kokonaan tai vähintään puoleksi maanpinnan alapuolelle on siitä ennen asian ratkaisemisesta hankittava ammattientarkastusviranomaisen ja terveydenhoitolautakunnan lausunto.
80§
Asuin- tai työhuoneen lattia ei saa olla huoneen ikkunaseinän kohdalla olevaa maanpintaa alempana.
Asemakaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevaan tilaan.
84§
Asuin- ja työhuoneen sekä keittokomeron, jonka huoneala on yli 4 m 2 , tulee olla riittävästi valaistu, ja ikkuna-alan on oltava vähintään 1/10 huonealasta. Ikkunoitten on oltava välittömässä yhteydessä ulkoilmaan. Asuinhuoneiston ikkunat on järjestettävä, mikäli mahdollista niin, etteivät ne ole yksinomaan pohjoiseen päin.
Asuin- ja työhuoneen pääikkunan tulee olla suoraan kadulle tai muulle yleiselle alueelle taikka sellaiselle pihalle, jonka leveys on vähintään yhtä suuri kuin ikkunaa vastassa olevan rakennuksen korkeus laskettuna huoneen lattian tasosta ikkunoitten ollessa samalla tontilla olevaan rakennukseen päin, tai puolet vastapäisen rakennuksen sallitusta korkeudesta ikkunoitten ollessa naapuritontille päin. Pääikkunan edessä on aina oleva vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa.
Työhuone saadaan kuitenkin osaksi tai kokonaan valaista myös tarkoituksenmukaisesta kattoikkunasta tulevalla luonnonvalolla.
Kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella oleva työhuone saadaan, milloin toiminnan laatu sitä vaatii, maistraatin suostumuksella 1 momentin ikkuna-alaa koskevista määräyksistä poiketen valaista osaksi tai yksinomaan keinovalolla.
Milloin työhuone saadaan sijoittaa enemmän maanpinnan alapuolelle kuin 4 momentissa on sanottu, saa sen tarpeen mukaan valaista yksinomaan keinovalolla.
88§
Asuin- ja työhuoneessa pitää olla huoneen käyttötarkoituksen ja tilavuuden vaatima ilmanvaihto.
91§
Mitä edellä 74 §:n 2 momentissa ja 76―79, 81―-83 ja 85―89 §:ssä sekä soveltuvin osin mitä 80 ja 84 §:ssä on säädetty, koskee myös rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella.
Tilapäisen uudisrakennuksen rakentamisesta on säädetty 148 §:ssä.
123§
Milloin lupahakemus tarkoittaa työhuoneen sijoittamista kokonaan tai vähintään puoleksi maanpinnan alapuolelle, on siitä ennen asian ratkaisemista hankittava ammattientarkastusviranomaisen ja terveydenhoitolautakunnan lausunto.
134§
Mitä edellä 9 luvussa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös rakennuskaavaalueella. Mitä mainitussa luvussa on säädetty maistraatista, on vastaavasti voimassa rakennuslautakunnasta. Myös rakennuskaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevaan tilaan.
137§
Mitä edellä 77―79, 81―83, 85, 87, 88, 90, 120, 121, 123, 126, 127 ja 131 §:ssä sekä soveltuvin osin mitä 80, 84, 122, 124, 125, 128, 129 ja 133 §:ssä on säädetty, on voimassa rakennettaessa alueella, jolle rakennuskaavaa tai asemakaavaa ei ole vahvistettu. Mitä mainituissa pykälissä on säädetty maistraatista, on vastaavasti voimassa rakennuslautakunnasta.
145§
Asuinrakennusta rakennettaessa on vielä. otettava huomioon, että rakennuksen perustus on luja ja liikkumaton.
152§
Kerroksen alaan luetaan kerroksen ulkoseinien ulkopintojen rajoittama ala. Rakennuksen kerrosalaan kuuluvan ullakon tai kellarikerroksen alaan luetaan ullakon tai kellarikerroksen tämän osan seinien ulkopintojen rajoittama ala.
Helsingissä 11. päivänä kesäkuuta 1965
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sisäasiainministeri Niilo Ryhtä