232/1966

Milloin yksittäistapausta koskevassa hallintoasiassa annettu päätös, välipäätös, kutsu, ilmoitus tai muu hallintotoimi, josta laaditaan asiakirja, on saatettava asianomaisen tietoon, on tiedoksiannossa noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. Tämän lain säännökset koskevat myös tiedoksiantoa hallinto-oikeudellisessa lainkäyttöasiassa.

Jos tiedoksiannosta on annettu muussa laissa tästä laista poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatettava.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös evankelisluterilaisen kirkon viranomaisen hallintotoimen tiedoksiantamiseen, mikäli kirkkolaissa ei ole toisin säädetty.

Tiedoksiannon toimittamisesta pitää huolta hallintotoimen suorittanut viranomainen, jollei toisin ole säädetty. Viranomainen saa siirtää tehtävän alaiselleen viranomaiselle, käyttää haastemiestä tai pyynnöstä uskoa tiedoksiannon toimittamisen asianosaiselle, jos tiedoksianto siten saattaa haitatta tapahtua.

Tiedoksianto tapahtuu joko erityis- tai yleistiedoksiantona.

Erityistiedoksianto tapahtuu siten, että asiakirja tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös siitä:

Jos asianomaisen oikeus ei vaadi asiakirjan luovuttamista eivätkä tarkoituksenmukaisuussyyt muuta edellytä, voidaan asiakirja sitä luovuttamatta hänelle ainoastaan esittää.

Tiedoksianto saa tapahtua myös valtuutetulle, jolla on oikeus ottaa asianomaisen puolesta vastaan tiedoksiantoja, tai sijaistiedoksiantona niin kuin 5 luvussa säädetään.

Haastetiedoksiannon suorittaa haastemies, poliisimies tai kaksi uskottavaa henkilöä tahi yksikin, jos asianomainen allekirjoittamalla tiedoksiantotodistuksen myöntää tiedoksiannon tapahtuneen.

Asetuksella säädetään muista kuin 1 momentissa mainituista, haastetiedoksiantoja toimittavista virkamiehistä.

Tiedoksiantajan esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 43 §:ssä säädetään todistajan esteellisyydestä.

Yleistiedoksianto toimitetaan:

Ilmoitus siitä, missä virallisen lehden numerossa asiakirja tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu, on viranomaisen toimesta seitsemän päivän kuluessa virallisen lehden asianomaisen numeron ilmestymisestä lähetettävä postitse niille asianomaisille, joiden osoitteet tiedetään tahi julkaistava yhdessä tai useammassa sanomalehdessä, josta asianomaisten voidaan otaksua saavan parhaiten siitä tiedon.

Mitä 2 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava, milloin hallintotoimen suorittanut viranomainen harkitsee tarpeelliseksi ilmoittaa kuulutuksen julkipanosta.

Milloin päätös on sellainen, että se tullakseen voimaan on annettava asianomaiselle tiedoksi tai että tämä voi hakea siihen muutosta tietyssä ajassa päätöksestä tiedon saatuaan tahi että jokin muu asianomaisen oikeuteen vaikuttava määräaika kuin muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksi saamisesta, on päätöksen tiedoksianto, jollei se tapahdu 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyllä tavalla, toimitettava postin välityksellä saantitodistusmenettelyä käyttäen tahi, milloin viranomainen katsoo siihen olevan aihetta, haastetiedoksiannolla.

Kun erityistiedoksianto on toimitettava muissa kuin 8 §:ssä mainituissa tapauksissa, on tiedoksianto, jolleivät erityiset syyt edellytä sanotussa pykälässä mainittujen tiedoksiantotapojen käyttämistä, toimitettava jollakin 4 §:ssä säädetyllä tavalla, sen mukaan kuin viranomainen tarkoituksenmukaiseksi harkitsee.

Tiedoksianto viranomaiselle saadaan toimittaa virkakirjeellä postitse tai lähetin välityksellä.

Tiedoksianto, jonka toimittaminen on uskottu asianosaiselle, on toimitettava haastetiedoksiannolla.

Jos asianomaista, jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa, on tiedoksiantoa varten etsitty häntä tapaamatta ja saamatta tietoa, missä hän tai hänen 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu valtuutettunsa oleskelee, ja ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan olettaa hänen piileksivän eikä tiedoksiantoa voida toimittaa sijaistiedoksiantona taikka jos asianomaisella ei ole tiettyä asuin- tai oleskelupaikkaa, on tiedoksianto toimitettava yleistiedoksiannolla virallisessa lehdessä.

Milloin tiedoksianto on toimitettava useille henkilöille, joita kaikkia ei tiedetä, tulee tiedoksiannon tapahtua yleistiedoksiannolla.

Yleistiedoksiantoa voidaan käyttää myös, milloin tiedoksianto on toimitettava useammalle kuin kymmenelle tietylle henkilölle.

Tiedoksianto valtiolle on toimitettava sille viranomaiselle, joka asiassa edustaa valtiota, taikka milloin tästä on epätietoisuutta, lääninhallitukselle.

Tiedoksianto kunnalle on toimitettava kunnanjohtajalle tai, milloin kunnassa ei ole kunnanjohtajan virkaa, kunnanhallituksen puheenjohtajalle taikka niissä asioissa, joissa kunnallisella lautakunnalla lain mukaan on itsenäinen toimivalta, tämän lautakunnan puheenjohtajalle. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös henkilölle, joka lain, asetuksen taikka ohje- tai johtosäännön nojalla on asetettu kunnanjohtajan tai puheenjohtajan ohella hänen puolestaan vastaan ottamaan tiedonantoja.

Tiedoksianto muulle julkisoikeudelliselle yhdyskunnalle kuin 12 ja 13 §:ssä mainitulle on toimitettava sen hallinnon puheenjohtajalle tai sille, jolla on oikeus edustaa yhdyskuntaa. Tiedoksianto yhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhtymälle taikka laitokselle tai säätiölle toimitetaan henkilölle, jolla yksin tai yhdessä toisten kanssa on oikeus sitä edustaa, taikka, jos edustajaa ei ole, yleistiedoksiannolla. Tiedoksianto kuolinpesälle voidaan toimittaa myös toimitsijalle, jonka hallussa pesä on.

Asiassa, joka koskee kahta tai useampaa asianomaista yhteisesti, voidaan tiedoksianto toimittaa heidän viranomaiselle saapuneen yhteisen kirjelmänsä tai, milloin yhteisiä kirjelmiä on saapunut useampia, viimeisen kirjelmän ensimmäiselle allekirjoittajalle.

Kun tiedoksiannon on ottanut vastaan kuolinpesän puolesta toimitsija, jonka hallussa pesä on, tai 15 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa kirjelmän ensimmäinen allekirjoittaja, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä pesän osakkaille tai kirjelmän muille allekirjoittajille.

Erityistiedoksianto henkilölle, joka asuu tai oleskelee ulkomailla tietyssä paikassa, tai sellaiselle ulkomaiselle yhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhtymälle taikka yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla ei ole edustajaa Suomessa, saadaan toimittaa ulkomaan valtiossa noudattaen ehtoja, joista ehkä on valtioiden välillä sovittu. Jollei erityistiedoksianto voi ulkomailla tapahtua, saadaan tiedoksianto muulle asianomaiselle kuin julkisoikeudelliselle yhdyskunnalle toimittaa Suomessa yleistiedoksiannolla.

Erityistiedoksianto ulkomailla katsotaan asianmukaisesti toimitetuksi, jos se on tapahtunut tämän lain tai asianomaisessa vieraassa valtiossa tiedoksiannosta annettujen säännösten mukaisesti.

Milloin henkilöä, jolla Suomessa on vakinainen asuinpaikka, tai hänen 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua valtuutettua ei asunnostaan tai muualta tavata, voidaan tiedoksianto toimittaa sijaistiedoksiantona luovuttamalla asiakirja tai sen sisältävä postilähetys tiedoksianto- tai saantitodistusta vastaan hänen aviopuolisolleen tai muulle hänen kotiväkeensä kuuluvalle vähintään 15 vuoden ikäiselle henkilölle taikka, jollei tiedoksiantoa näille voida sopivasti toimittaa, samassa talossa asuvalle vuokraisännälle, isännöitsijälle, talonmiehelle, muulle henkilölle, jonka hoidossa talo tai asunto on, tahi jos asianomainen henkilö harjoittaa liikettä, sille, joka hänen poissa ollessaan sitä hoitaa, jos he ovat suostuneet ottamaan tiedoksiannon vastaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sijaistiedoksianto ei kuitenkaan voi tapahtua, milloin asianomaisen ei katsota saavan asiakirjaa haltuunsa kohtuullisessa ajassa.

Jos 13 ja 14 §:ssä tarkoitetulla julkisoikeudellisella yhdyskunnalla, yhtiöllä, osuuskunnalla, yhdistyksellä tai muulla yhtymällä taikka yhteisöllä, laitoksella tai säätiöllä, jolle tiedoksianto on toimitettava, on hallintoaan varten toimisto ja siinä työskentelee sellainen henkilö, jolla on oikeus ottaa tiedoksianto vastaan, mutta tätä ei sieltä tavata, voidaan tiedoksianto toimittaa sijaistiedoksiantona luovuttamalla asiakirja tai sen sisältävä postilähetys tiedoksianto- tai saantitodistusta vastaan toimistoon siinä palvelevalle virkailijalle.

Kun on kysymyksessä muu kuin 19 §:ssä tarkoitettu sijaistiedoksianto, on tiedoksiantajan viimeistään kolmantena päivänä sijaistiedoksiannon tapahtumisesta lähetettävä sille, jolle tiedoksianto olisi ollut toimitettava, tämän osoitteella ilmoitus tiedoksiannosta ja eritoten siitä, kenen haltuun asiakirja tai sen sisältänyt postilähetys on annettu.

Asiakirjan tai postilähetyksen sijaistiedoksiannossa vastaan ottanut henkilö on velvollinen viipymättä toimittamaan sen asianomaiselle.

Hallintotoimen suorittanut viranomainen voi kieltää sijaistiedoksiannon suorittamisen tai rajoittaa niiden henkilöiden lukua, joille sijaistiedoksianto saadaan toimittaa.

Erityistiedoksiannossa katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Milloin sellaista todistusta ei ole vaadittu tai kun kysymyksessä on sijaistiedoksianto, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi, tai kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä.

Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä.

Yleistiedoksiannossa katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona asiakirja tai kuulutus sen nähtävillä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai kuulutus pantu ilmoitustaululle.

Jos hallintotoimi suoritetaan suullisessa käsittelyssä, jossa asianosainen tai hänen laillinen edustajansa taikka asiamiehensä on ollut läsnä, asianomaisen katsotaan tällöin saaneen tiedon hallintotoimesta.

Jos se, jolle tiedoksianto on toimitettava, kieltäytyy vastaan ottamasta asiakirjaa tai sen sisältävää postilähetystä tahi allekirjoittamasta saantitodistusta postilähetyksestä, taikka sijaistiedoksiannossa puoliso tahi muu kotiväkeen kuuluva henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan asiakirjaa tai sen sisältävää postilähetystä, saadaan tiedoksianto toimittaa jättämällä asiakirja tai postilähetys, jos siitä ei ole suoritettava leimaveroa taikka lunastusta, lähetyskustannuksia tai muita maksuja, asianomaisen asuntoon tai muuhun soveliaaseen paikkaan ja muussa tapauksessa ilmoittamalla asianomaiselle asiakirjasta tai postilähetyksestä ja siitä, mistä se on hänen saatavissaan.

Jos tiedoksiannettavaan asiakirjaan on liitetty asian käsittelyssä kertyneitä asiakirjoja, joita ei voida luovuttaa asianomaiselle, on hänelle varattava tilaisuus perehtyä niihin haastemiehen, muun viranomaisen tai luotettavan henkilön luona. Tiedoksiannettaessa on ilmoitettava, missä ja milloin asiakirjat ovat nähtävissä.

Se, joka laiminlyö 16 §:ssä säädetyn ilmoittamisen tai 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun asiakirjan tai postilähetyksen toimittamisen, on velvollinen korvaamaan laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon sikäli kuin se laiminlyönnin laatuun tai muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Sijaistiedoksiannossa on asiakirjan vastaanottajalle huomautettava 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta ja vastuusta. Tiedoksiannosta huolehtivan viranomaisen on 16 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa tehtävä asiakirjaan merkintä tiedoksiannon vastaanottajan ilmoitusvelvollisuudesta ja vastuusta.

Tiedoksiannosta aiheutuvista kustannuksista ja maksuista sekä niiden suorittamisesta on voimassa, mitä erikseen on säädetty.

Asiamiehellä, jonka asianomainen on valtuuttanut edustamaan häntä jossakin asiassa, on oikeus siinä asiassa ottaa hänen puolestaan vastaan tässä laissa tarkoitettuja tiedoksiantoja, jollei valtuuttaja ole toisin määrännyt.

Tiedoksiantajan on erityistiedoksiannossa, jollei se tapahdu postin välityksellä, laadittava ja asialliselle luovutettava tiedoksiantotodistus, joka voi olla asiakirjaankin merkitty, asiakirjan tiedoksiantamisesta. Saantitodistuksesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi saantitodistusta vaatimatta, lähettäjän on tehtävä asiakirjalle merkintä päivästä, jona se annettiin postin kuljetettavaksi.

Tässä laissa tarkoitetulla tiedoksiantoa koskevalla todistuksella on katsottava toteennäytetyksi, että tiedoksianto on niin toimitettu kuin todistus osoittaa, jollei muuta näytetä.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella. Asetuksella määrätään myös ne postitoimipaikat, joiden välityksellä tiedoksianto saantitodistusta vastaan voidaan toimittaa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1967, ja sillä kumotaan muutoksenhausta hallintoasioissa 24 päivänä maaliskuuta 1950 annetun lain (154/59) 8 §:n 2 momentti ja julistus 5 päivältä tammikuuta 1808 siitä, miten välipäätökset ja päätökset talous- ja järjestysasioihin, jotka koskevat yhteisöjä, ovat niille julistettavat sekä tiedonantopäätökset heille annettavat.