299/1958

Tätä lakia on, jäljempänä mainituin poikkeuksin, sovellettava työhön, jota työntekijä sopimuksen perusteella vastikkeesta tekee työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Vastikkeeksi katsotaan jokainen etu, jolla on taloudellista arvoa.

Tätä lakia sovelletaan myös:

(16.1.1987/27)

Laivatyössä tämän lain 11 ja 24 §:ää noudatetaan vain soveltuvin osin. Kotitaloustyöstä työnantajan kodissa on säädetty erikseen. (16.1.1987/27)

Asetuksella säädetään tämän lain soveltamisesta työssä:

Työnantaja voi tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamista varten panna sijaansa henkilön tai useampia henkilöitä. Sijaan pannulla henkilöllä tulee olla riittävä pätevyys ja hänen tehtävänsä on määriteltävä yrityksen koko, toiminnan luonne ja muut seikat huomioon ottaen riittävällä tarkkuudella.

Tätä lakia sovellettaessa pidetään työnantajana myös työn teettäjää, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työnantajan palveluksessa olevaa työvoimaa.Työvoimaa luovuttavan työnantajan velvoitteista on tällöinkin voimassa, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta. (17.1.1997/57)

Milloin kaksi tai useampia henkilöitä, jotka eivät ole 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa suhteessa toisiinsa, tekee yhteisessä yrityksessään työtä, on heihin sovellettava, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta, vaikkei yrityksessä työskentelekään 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä.

Se, jolle sataman hallinto kuuluu, niin myös laivanisäntä, aluksen päällikkö tai muu henkilö, jonka huostassa alus on, sekä työnantaja ovat, sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää, kukin kohdaltaan velvolliset soveltuvin osin noudattamaan tämän lain säännöksiä, mikäli on kysymys työstä, jota satamassa, maissa tai aluksessa suoritetaan meri- tai sisävesiliikenteeseen käytettävän aluksen lastauksessa tai purkauksessa taikka polttoainetta alukseen otettaessa.

Satamalla tarkoitetaan 1 momentissa myös satama-allasta, laituria tai muuta senkaltaista paikkaa.

Tämän lain 40–43 §:n säännöksiä on velvollinen noudattamaan, vaikkei ole työnantaja:

Suunnittelijan velvollisuudesta noudattaa tätä lakia säädetään 40 b §:ssä ja lisäksi rakentamisen osalta 43 a §:ssä. (11.6.1993/509)

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta yhteisellä rakennustyömaalla, velvollisuudesta noudattaa tätä lakia säädetään 43 a §:n 2 ja 4 momentissa. (10.1.1997/11)

Yhteisellä rakennustyömaalla korvausta vastaan työskentelevän itsenäisen työnsuorittajan velvollisuudesta noudattaa tätä lakia säädetään 43 a §:n 3–5 momentissa. (11.6.1993/509)

Työneuvoston tulee antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta ja tulkinnasta siten kuin työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetussa laissa (608/46) säädetään.

Jos työturvallisuudesta jossakin työssä on voimassa erityisiä säännöksiä, noudatettakoon sellaisessa työssä tämän lain ohella myös niitä.

Työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään ja ikääntymiseen, sukupuoleen, ammattitaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen. Tässä tarkoituksessa työympäristöä on jatkuvasti tarkkailtava sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. (11.12.1997/1132)

Arvioitaessa työolosuhteista johtuvia vaaratekijöitä on otettava huomioon myös mahdollinen perimälle samoin kuin sikiölle aiheutuva vaara. (16.1.1987/27)

Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. (11.12.1997/1132)

Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään, niin myös käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin saamansa opastuksen ja työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti työssään huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, jos hänen työnsä vaikuttaa heihin. (29.1.1993/144)

Työnantajan ja työntekijäin on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat riittävän ajoissa tarpeellisen tiedon turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista asioista työpaikalla ja että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. (29.1.1993/144)

Suunniteltaessa työympäristön rakenteita, työtiloja, työmenetelmiä, tuotantomenetelmiä sekä työssä käytettäviä koneita ja työvälineitä on huolehdittava siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle terveydelle.

Työtilaa suunniteltaessa, rakennettaessa tai muutettaessa on myös huolehdittava siitä, että työtilan tilavuus, ilmanvaihto, valaistus, melutaso sekä muut olosuhteet tulevat vastaamaan tässä laissa asetettuja vaatimuksia. Erityisesti on huolehdittava siitä, että työpaikan sisäinen järjestely sekä koneiden ja laitteiden sijoittelu mahdollistavat työn turvallisen suorittamisen.

Tuotanto- ja työmenetelmien suunnittelun yhteydessä on selvitettävä niiden vaikutukset työturvallisuuteen. Eri työt ja työvaiheet on ajoitettava ja yhteensovitettava siten, että ne voidaan suorittaa turvallisesti.

Työt ja työvälineet sekä työssä käytettävät koneet, laitteet ja tarpeelliset apuvälineet on pyrittävä mitoittamaan ja sijoittamaan siten, että ne mahdollistavat työntekijöiden ruumiilliset ja henkiset edellytykset huomioon ottaen työn tarkoituksenmukaisen suorittamisen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota yhtäjaksoisesti ja yksipuolisesti kuormittavan työn lieventämiseen ja sen aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen. Järjestelyissä on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä edellyttää erityisiä toimenpiteitä.

Työnantajan on 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun selvityksen ja arvioinnin perusteella suunniteltava, valittava ja mitoitettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä tulee, milloin se työntekijäin lukumäärän tai työn laadun ja jatkuvuuden huomioon ottaen on tarpeellista, olla riittävästi:

Työpaikalla, jossa on sekä miespuolisia että naispuolisia työntekijöitä, tulee tarvittaessa olla edellä mainittuja pesuhuoneita, käymälöitä ja muita huonetiloja erikseen miehille ja naisille.

Raskaana olevilla naisilla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus mennä lepohuoneeseen tai muuhun soveltuvaan paikkaan lepäämään. (29.1.1993/144)

Työntekijäin käyttöön tarkoitettujen huonetilojen osalta on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä työhuoneen ilmanvaihdosta, valaistuksesta, lämpötilasta, kosteudesta ja puhtaudesta sekä paloturvallisuudesta säädetään. Erityisesti lepo- ja oleskelutiloissa on tarkoituksenmukaisin toimenpitein suojattava tupakoimattomia työntekijöitä tupakansavulta. (29.1.1993/144)

Kun työtä suoritetaan paikalla, missä ei ole riittävästi saatavissa asuntoja työntekijöille niin lähellä työpaikkaa, että heidän voidaan kohtuudella vaatia käyvän siellä yöpymässä, on työnantajan järjestettävä työntekijöille työpaikalle tai sen läheisyyteen tarpeelliset asumukset, erikseen miehille ja erikseen naisille. (29.1.1993/144)

Yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen, milloin tämä on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja työtehtävien vaihtaminen on työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista työpaikan olosuhteiden tai työn luonteen työntekijän terveydelle aiheuttaman vaaran torjumiseksi.

Työnantajan tulee, jos työaika pituutensa puolesta edellyttää ruokailua, järjestää yötyötä tekevälle työntekijälle mahdollisuus terveellisen aterian saamiseen yötyön aikana siinä laajuudessa kuin tarvetta siihen esiintyy ja aterian järjestäminen olosuhteet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Ateriasta työnantaja voi periä työntekijältä kohtuullisen korvauksen.

Työhuoneen rakenteiden ja materiaalien tulee olla turvallisia ja terveellisiä sekä käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. (29.1.1993/144)

Työhuoneessa tulee olla tarpeeksi tilaa työntekijäin työskentelyä ja liikkumista varten sekä työn laatuun nähden riittävästi ilmatilaa, kuitenkin vähintään kymmenen kuutiometriä kutakin työntekijää kohti. Ilmatilaa laskettaessa otetaan työhuoneen korkeudesta huomioon enintään kolme ja puoli metriä. (29.1.1993/144)

Asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi myöntää 1 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kouluja ja laitoksia koskevia poikkeuksia 2 momentissa säädetyistä velvoitteista sanotuissa kohdissa tarkoitetun työn osalta määräajaksi tai toistaiseksi, edellyttäen, että työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä on muilla keinoin huolehdittu. (29.1.1993/144)

Työhuoneen tai muun suljetun työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas, ja se on järjestettävä tarkoituksenmukaisesti.

Työpaikalla tulee olla riittävä ja sopiva valaistus, erittäinkin niissä kohdissa, joissa työntekijän on työskenneltävä tai liikuttava. Mikäli olosuhteet niin vaativat, on tärkeimmille poistumisteille järjestettävä tarpeellinen varavalaistus. Työpaikkaan liittyvällä alueella tulee tarvittaessa olla riittävä ulkovalaistus.

Työpaikkana käytettävässä ikkunattomassa rakennuksessa tai rakennuksen osassa tulee tarpeellisen valaistuksen saaminen olla turvattu siinäkin tapauksessa, että varsinainen valaistusjärjestelmä joutuu epäkuntoon.

Jollei maan alla suoritettavassa tai muussa siihen verrattavassa työssä voida kohtuudella vaatia järjestettäväksi muuta valaistusta, voidaan siellä käyttää työntekijän mukanaan kuljettamaa valaistusvälinettä.

Mikäli työn laatu ja suoritustapa sekä tuotantomenetelmät sen sallivat, on työhuoneen lämpötila ja ilman kosteus tarvittaessa siten säädettävä, että työ voidaan suorittaa aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle.

Työhuoneen ikkunoiden ja lasiseinien tulee olla työ ja työn luonne huomioon ottaen sellaisesta materiaalista tai siten suojattu, että työntekijä välttyy työssään haitalliselta auringon aiheuttamalta lämpökuormitukselta. (29.1.1993/144)

Työssä, jossa työntekijä työn laadun vuoksi joutuu olemaan alttiina erityiselle kosteudelle, märkyydelle, vedolle, kylmyydelle tai kuumuudelle taikka voimakkaalle valolle tahi muulle vaaralliselle säteilylle, on työntekijän suojeleminen näistä aiheutuvista haitoista järjestettävä tehokkaalla tavalla.

Työ, jonka jossakin vaiheessa syntyy pölyä, savua, kaasua tai höyryä työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrässä, on, mikäli mahdollista, suoritettava erillisessä huoneessa tai rakennelmassa taikka sijoitettava työn sellainen vaihe suljettuun laitteeseen. Pöly, savu, kaasu tai höyry on tarkoituksenmukaisella tavalla riittävässä määrin tehtävä vaarattomaksi tai koottava ja poistettava. Jollei pölyn, savun, kaasun tai höyryn haittaavaa vaikutusta voida poistaa, on niiden leviäminen työpaikan ympäristöön estettävä.

Milloin työssä joudutaan käsittelemään myrkyllistä tai muuta terveydelle vaarallista ainetta tai milloin työolosuhteista muutoin saattaa aiheutua myrkytyksen, tartunnan taikka hapen puutteen vaaraa, on ryhdyttävä 9 c §:ssä mainitut periaatteet huomioon ottaen tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin. (5.11.1999/1001)

Työnantaja voidaan, milloin aihetta on, velvoittaa esittämään selvitys 1 momentissa tarkoitetun vaarallisen aineen kokoonpanosta tai sen määrästä työpaikan ilmassa ja muista sanotussa momentissa tarkoitetuista olosuhteista sekä määräajoin tutkituttamaan niissä tapahtuvia muutoksia.

Työssä, jossa työntekijä on alttiina voimakkaalle melulle tai tärinälle, on hänen suojelemisensa järjestettävä sopivalla tavalla. Jollei melun tai tärinän haittaavaa vaikutusta voida vaatia poistettavaksi rakenteellisilla tai muilla teknillisillä keinoilla tai työmenetelmää muuttamalla, on sellainen työ, mikäli mahdollista, sijoitettava erityiseen työhuoneeseen tai -paikkaan taikka siten järjestettävä, että melu tai tärinä aika ajoin vähenee tai keskeytyy.

Samoin on tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin ryhdyttävä, kun työtä suoritetaan sellaisen paineen alaisena, josta työntekijän terveydelle saattaa aiheutua haittaa, tai kun työntekijä joutuu työskentelemään olosuhteissa, joissa paine saattaa huomattavasti vaihdella. (11.6.1993/509)

Työhuoneessa ja muuallakin työpaikalla on noudatettava järjestystä ja siisteyttä. Työhuoneet, portaat ja käytävät on päivittäin siivottava, jollei erityisistä syistä muuta johdu, minkä lisäksi nämä tilat on määräajoin perusteellisesti siivottava.

Pölyä levittävä siivous on pyrittävä suorittamaan sellaisena aikana, jolloin työ ei ole käynnissä.

Milloin muihin riittäviin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaaran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sellaisia ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijälle varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet. Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi tapaturman tai sairastumisen vaaran vähentämiseksi, on sellainen suojeluväline annettava työntekijän käytettäväksi.

Henkilökohtaisia suojeluvälineitä tulee olla käytettävissä riittävä määrä.

Ennen kuin työntekijän käyttämä henkilökohtainen suojeluväline saadaan luovuttaa toisen käyttöön, on se tarvittaessa tarkoituksenmukaisesti ja riittävän tehokkaasti puhdistettava.

Suojeluvälineet tulee säännöllisin väliajoin huoltaa ja tarkastaa. (29.1.1993/144)

Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa hänen käyttöönsä annettuja henkilökohtaisia suojeluvälineitä. (29.1.1993/144)

Työntekijän on työssä käytettävä sellaista vaatetusta, ettei siitä aiheudu tapaturman vaaraa.

Mikäli jostakin työstä aiheutuu työntekijän terveydelle erityistä vaaraa, jota suojelutoimenpiteillä ei voida tyydyttävästi poistaa, on työaikaa sellaisessa työssä mahdollisuuksien mukaan rajoitettava sijoittamalla työntekijät päivittäin, viikottain tai muina aikoina osaksi työaikaa ulkoilmassa tai muutoin terveellisemmissä olosuhteissa suoritettavaan työhön.

Milloin työntekijäin terveydelle erityistä vaaraa aiheuttavan työn vaarallisuuden vähentäminen edellyttää toimenpiteitä, joihin ei kohtuudella voida vaatia ryhdyttäväksi, voidaan työntekijäin työaikaa sellaisessa työssä asetuksella määrätä lyhennettäväksi.

Erityisesti silloin, kun työ on yhtäjaksoisesti kuormittavaa tai yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa, on työn lomaan järjestettävä tarvittaessa mahdollisuus sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä, mikäli näitä taukoja ei ole muutoin järjestetty lakisääteisten tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvien velvoitteiden nojalla. (23.5.1997/461)

Työ on siten järjestettävä, että palonvaara on mahdollisimman vähäinen. Työjätteet ja muut sellaiset työn kannalta tarpeettomat aineet, jotka voivat syttyä, on tarkkaan poistettava.

Työnantajan tulee 9 §:n 5 momentti huomioon ottaen nimetä yksi tai useampi henkilö huolehtimaan palontorjuntaan ja työntekijöiden evakuointiin liittyvistä yhteydenpito- ja muista käytännön tehtävistä työpaikalla. (5.11.1999/1001)

Työhuoneistossa tulee olla riittävä määrä asianmukaisin merkinnöin osoitettuja, selvästi havaittavia ja helposti luoksepäästäviä maanpinnalle ulkoilmaan saakka ulottuvia turvallisia poistumis- tai pelastautumisteitä, jotka on aina pidettävä vapaina. Ne tulee varustaa tarpeellisella hätävalaistuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen poistumisteiden tulee olla työn keston tai ihmisten muun työpaikalla olon ajan tarvittaessa molemmilta suunnilta avattavissa eikä niillä saa olla liuku- tai pyöröovia. (26.7.1996/592)

Työhuoneistossa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina olla saatavana vettä ja tarpeellisia palonsammutusvälineitä. Milloin työstä johtuvat erityiset olosuhteet niin vaativat, tulee veden lisäksi olla muuta sammutusainetta ja sammutuspeittoja.

Milloin erityinen palohälytysmenettely työturvallisuuden kannalta on tarpeellinen, on se siten järjestettävä, että hälytys tehokkaasti havaitaan kaikkialla työpaikalla ja että samalla voidaan todeta, keitä hälytys koskee.

Palo- tai räjähdysvaarallisissa töissä tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähkölaitteista, staattisesta sähköstä tai muusta syystä aiheutuvasta kipinöinnistä johtuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Työntekijöille on annettava tarpeelliset suojeluohjeet tulenkäsittelystä, tulenvaaraa aiheuttavasta työskentelystä, tulenvaarallisten tai räjähtävien aineiden käsittelemisestä ja säilyttämisestä, tuuletuslaitteiden tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä palon sattuessa, paloilmoituksesta, palokunnan hälyttämisestä, palo-ovien sulkemisesta ja nopeasta poistumisesta tarvittaessa ynnä muista tulipalon varalta tai sen sattuessa kullakin työpaikalla vallitsevien olosuhteiden mukaan varteen otettavista toimenpiteistä.

Milloin työssä käsitellään tai työpaikalla säilytetään aineita, joista saattaa aiheutua suuronnettomuus tai työssä muutoin saattaa olla suuronnettomuuden vaara, on työnantajan annettava työntekijälle tarpeelliset ohjeet vaaran torjumisesta sekä menettelytavoista onnettomuuden sattuessa. Tarvittaessa on myös järjestettävä harjoituksia, joilla selvitetään ohjeiden tarkoituksenmukaisuutta käytännössä.

Työpaikan sähköjohdot ja -laitteet on siten rakennettava sekä asennettava ja niitä on niin käytettävä sekä hoidettava, etteivät ne aiheuta palon tai tapaturman vaaraa.

Sähkötyössä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jollei työtä muutoin voida suorittaa turvallisesti, sähköjohdot ja -laitteet on ennen työn aloittamista saatettava verkostosta erottamalla tai muilla keinoilla vaarattomiksi, ja on tällaisessa työssä aina noudatettava sähkölaitoksia koskevia kulloinkin voimassa olevia varmuusmääräyksiä ja niiden nojalla annettuja ohjeita.

Tavaran kuljetus, käsittely ja varastointi on suunniteltava ja järjestettävä siten, että nosto- ja siirtolaitteiden tai siirrettävän tavaran liikkeiden työntekijöille aiheuttamat vaaratekijät voidaan torjua tehokkaasti. Kuljetuksia ja liikkumista varten on varattava riittävästi tilaa ja huolehdittava turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellisesta näkyvyydestä.

Kuormauslaiturit ja -sillat sekä ajoluiskat on mitoitettava kuljetettavien kuormien sekä käytettävien siirto- ja kuljetusvälineiden mukaan. Kuormauslaiturilta on oltava ainakin yksi turvallinen poistumistie sekä tarpeellinen määrä kulkuteitä. Työntekijöiden putoamisvaara on tarvittaessa estettävä kaiteilla tai muilla vastaavilla suojalaitteilla. (29.1.1993/144)

Milloin tavaran siirroista tai kuljetuslaitteista aiheutuvaa vaaraa ei muutoin voida välttää, tulee työntekijöille järjestää suojatilat ja varmistaa merkinantojärjestelyillä sekä sopivilla suojalaitteilla ja -välineillä turvallisuuden säilyminen. (29.1.1993/144)

Nostoihin, kuljetuksiin ja siirtoihin liittyvien vaarojen vähentämiseksi on sen ohella mitä 1–3 momentissa on säädetty:

(29.1.1993/144)

Milloin kuljetuksen, siirron tai noston suorittajan näkyvyys johonkin liikesuuntaan on rajoitettu, tulee ajoneuvossa tai siirto- taikka nostolaitteessa olla tällaiseen suuntaan tapahtuvista liikkeistä varoittava merkinantojärjestelmä, jollei ole ryhdytty muihin turvallisen työskentelyn varmistaviin toimenpiteisiin. (29.1.1993/144)

Henkilön nostoihin ja siirtoihin sovelletaan soveltuvin osin 1–5 momentin säännöksiä. (29.1.1993/144)

Sellaisissa paikoissa, joissa työntekijät työtä suorittaessaan tai liikkuessaan saattavat pudota taikka esineet pudotessaan tai kaatuessaan voivat heitä vahingoittaa, tulee työn laatuun katsoen olla tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita. Työntekijöille on järjestettävä turvallinen pääsy työskentelypaikoille. Lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- tai kompastumisvaaraa ole.

2 momentti on kumottu L:lla 16.1.1987/27 .

Työpaikalla, missä hukkumisen vaara on olemassa, tulee sopivassa paikassa olla aina saatavissa tarkoituksenmukaiset hengenpelastuslaitteet. Jos veden varaan joutumisen johdosta on hengen- tai terveydenvaara, tulee sopivassa paikassa olla aina saatavissa pelastautumisvälineet. (16.1.1987/27)

Korjaus-, asennus- ja huoltotöissä on työn laajuus ja vaaratekijät huomioon ottaen varmistauduttava siitä, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja, että:

Koneiden ja laitteiden säätö, huolto ja korjaus sekä toimintahäiriöiden poistaminen tulee suorittaa niitä koskevia ohjeita noudattaen ja vain jos se on välttämätöntä koneen käydessä. Koneen käynnissä ollessa näitä toimenpiteitä saa suorittaa vain siihen opastettu tai erityisesti perehtynyt henkilö, jonka tulee käyttää tarkoitukseen sopivia välineitä ja suojalaitteita.

Koneiden, paineastioiden, nosto- ja kuljetusvälineiden sekä muiden niihin verrattavien teknillisten laitteiden tulee olla niillä työskenteleviä ja muita työpaikalla olevia henkilöitä uhkaavien tapaturmien ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisesti rakennetut, sijoitetut ja asennetut sekä varustetut tarpeellisin suojalaittein ja merkinnöin.

Suojalaitteiden ja merkintöjen tarvetta ja laatua arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös koneiden ja laitteiden säädöstä, puhdistuksesta ja korjauksesta sekä häiriönpoistosta mahdollisesti aiheutuva tapaturman vaara tai terveyshaitta. (16.1.1987/27)

3 momentti on kumottu L:lla 29.1.1993/144 .

Kaikkia 29 §:ssä tarkoitettuja laitteita on käytettävä ja hoidettava niistä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Koneita ja muita laitteita tai niiden osia ei saa kuormittaa tai rasittaa siten, että sen johdosta aiheutuu vaaraa.

Ennen kuin voimansiirtolaite tai muu laajalle ulottuva koneisto pannaan käyntiin, on siitä annettava kaikille laitteen tai koneen vaikutuspiirissä oleville työntekijöille merkki heille ennakolta tunnetuksi saatetulla tavalla.

Koneen käyntiinpanolaitteet on niin rakennettava ja asennettava sekä tarpeen vaatiessa sellaisilla laitteilla varustettava, että vältetään vaara koneen joutumisesta epähuomiossa käyntiin. Koneissa, joista saattaa aiheutua vaaraa työntekijöille, tulee olla laite koneen nopeaa pysäyttämistä tai irtikytkemistä varten.

Koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmät on mahdollisuuksien mukaan siten varmistettava, ettei ohjausjärjestelmän vikaantuminen tai energiatilan muutos aiheuta vaaraa. (16.1.1987/27)

Milloin koneiden ja laitteiden automaattiset toiminnot tai häiriöt näissä toiminnoissa voivat aiheuttaa tapaturman tai terveyden menettämisen vaaraa, on tarpeetonta pääsyä vaara-alueelle rajoitettava sopivalla tavalla.

Käsiteltäessä ja säilytettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita sellaisia vaarallisia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta ja tarkoin otettava varteen, mitä näiden aineiden käsittelemisestä ja säilyttämisestä on erikseen säädetty.

Tässä laissa tarkoitetut vaaralliset aineet on säilytettävä tarkoitukseen sopivissa, luotettavissa säiliöissä tai astioissa, joissa on oltava näkyvä ja pysyvä merkintä niiden sisällöstä. Vaaralliset jäteaineet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta työntekijöille tai muille työpaikalla oleville henkilöille tapaturman tai terveyden menettämisen vaaraa. Ongelmajätteiden käsittelystä ja vaarattomaksi tekemisestä on säädetty jätehuoltolaissa (673/78) .

Työntekijälle on annettava työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämää opetusta ja ohjausta työssä sattuvan tapaturman sekä työstä aiheutuvan sairastumisen vaaran välttämiseksi. Milloin aihetta on, on tarkoituksenmukaisia varoituksia ja muita suojeluohjeita pantava julki sopiviin kohtiin työpaikalle.

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä riittävästi perehdytetään:

(16.1.1987/27)

Työnantajan on varmistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja siellä työskentelevä ulkopuolisen työnantajan työntekijä ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Työnantajan on varmistettava myös, että ulkopuolinen työnantaja saa tarpeelliset tiedot työpaikan palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja näihin tehtäviin nimetyistä henkilöistä. (5.11.1999/1001)

Työtä, josta saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa taikka palonvaaraa, ei tilapäisestikään saa suorittaa muu kuin huolellinen ja siihen pätevä henkilö tai tällaisen henkilön välittömän valvonnan alaisena muu työntekijä. Työnantajan on tarkoituksenmukaisin toimenpitein varmistettava, että vain näillä työntekijöillä on pääsy kyseiselle vaara-alueelle. (29.1.1993/144)

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle ja työsuojeluvaltuutetulle, jos sellainen on, koneissa, laitteissa, työ- ja suojeluvälineissä taikka työolosuhteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa ja joita hän ei itse voi poistaa. Työnantajan tulee ilmoittaa, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Työntekijällä on oikeus esittää työnantajalle tarpeellisia korjausehdotuksia muutoinkin.

Ensiavun antamiseksi tapaturman tai sairastumisen sattuessa tulee sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa kohdissa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä olla saatavissa sen laajuuteen, sijaintiin, työntekijäin lukumäärään sekä työn laatuun ja työolosuhteisiin nähden riittävästi sidostarvikkeita, lääkkeitä ja muita ensiapuvälineitä, joiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikka on tarkastettava vähintään kerran kuukaudessa.

Milloin työntekijäin lukumäärä taikka työn laatu tai muut työolosuhteet niin vaativat, tulee työpaikalla olla ainakin yksi ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö sekä siihen sopiva huonetila. Henkilöä nimettäessä tulee ottaa huomioon 9 §:n 5 momentti. (5.11.1999/1001)

Työolosuhteiden niin vaatiessa, on työntekijälle ennakolta annettava selvät ohjeet siitä, mihin toimenpiteisiin tapaturman sattuessa on nopean avun hankkimiseksi ryhdyttävä.

Lapsen ja nuoren henkilön käyttämisestä työhön on tämän lain lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

Työnantaja älköön antako työntekijälle tämän kotona tehtävää työtä varten sellaisia aineita, joista työn vaatimalla tavalla käytettyinä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

Koneen, välineen tai muun teknisen laitteen valmistajan, maahantuojan tai myyjän taikka henkilön, joka luovuttaa sellaisen esineen markkinoille tai käyttöön, on kunkin kohdaltaan huolehdittava siitä, että:

(29.1.1993/144)

Esineen ohella tulee toimittaa asianmukaiset ohjeet sen asentamista, käyttöä ja huoltoa varten. Niissä tulee olla tarvittaessa ohjeet myös puhdistuksesta, tavanomaisista korjauksista ja säädöistä sekä toiminnasta tavanomaisissa häiriötilanteissa. Nämä työt on otettava huomioon myös suojalaitteiden tarvetta harkittaessa. (29.1.1993/144)

Esine saadaan asettaa nähtäväksi, vaikkei se täytä edellä tässä pykälässä asetettuja vaatimuksia, edellyttäen, että selvällä merkinnällä osoitetaan, ettei se ole vaatimusten mukainen ja ettei sitä saa luovuttaa toisen käyttöön ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi on huolehdittava siitä, että esittely voidaan suorittaa turvallisesti. (29.1.1993/144)

Sen, joka itsenäisenä yrittäjänä toimittaa koneen, välineen tai laitteen asentamisen, on huolehdittava siihen kuuluvien suojalaitteiden saattamisesta asianmukaiseen kuntoon ja muutoinkin noudatettava sellaisesta asentamisesta ehkä annettuja määräyksiä ja ohjeita. (16.1.1987/27)

Terveydelle vaarallisen aineen, kemikaalin tai kemikaalia sisältävän tuotteen valmistajan, maahantuojan, myyjän tai henkilön, joka luovuttaa kemikaalin tai sitä sisältävän tuotteen markkinoille tai käyttöön, on kunkin kohdaltaan huolehdittava siitä, että:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja aineita sisältävän tuotteen markkinoille tai käyttöön luovuttajan on hankittava kemikaalin fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä terveysvaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuudella saatavissa ja jotka ovat riittäviä tässä laissa tarkoitettujen kemikaalin terveysvaarojen arvioimiseksi, kemikaalin luokittelemiseksi ja merkitsemiseksi sekä käyttöturvallisuustiedotteen laatimiseksi.

Milloin koneeseen tai laitteeseen pysyvästi kuuluvana osana sisältyy vaarallista kemikaalia, tulee siihen liittää aineen nimi sekä koneen tai laitteen käytön ja onnettomuustilanteiden varalta tarpeellinen merkintä sen vaarallisuudesta. Koneen tai laitteen mukana tulee toimittaa kyseistä kemikaalia koskevat asianmukaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet.

Sen, joka korvausta vastaan luovuttaa työhuonetta, tuotantotilaa, työmenetelmää tai työssä käytettävää konetta tai laitetta koskevan suunnitelman, on suunnitelman kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla huolehdittava siitä, että suunnitelmassa on otettu huomioon työsuojelua koskevat säännökset ja määräykset.

Tavarakolli, jonka kokonaispaino on tuhat kiloa tai enemmän ja joka toimitetaan alukseen edelleen kuljetettavaksi, on ennen alukseen lastaamista laivaajan tai, jos lastaaminen tapahtuu valtakunnan ulkopuolella, lähettäjän toimesta varustettava selvästi näkyvällä ja pysyvällä merkinnällä, joka ilmaisee kollin kokonaispainon kiloina.

Tarpeen vaatiessa tavaran lähettäjän on myös muuta kuljetusta varten varustettava tavarakolli 1 momentissa tarkoitetulla merkinnällä.

Jos tarkkaa painoa on vaikea määrätä, on ilmaistava likimääräinen paino.

Milloin rakennuksessa tai sen osassa omistajan tai vuokranantajan suostumuksella suoritetaan sellaista työtä, johon tätä lakia sovelletaan, on omistajan tai vuokranantajan sallittava, että työnantaja suorittaa rakennuksessa ne korjaukset tai muutokset, jotka hänen tehtävikseen on tämän lain nojalla määrätty.

Maanomistajan, joka korvausta vastaan yleisesti luovuttaa maasta otettavaksi soraa tai muuta sellaista ainetta, on, jollei työnantajan kanssa ole toisin sovittu, valvottava ja huolehdittava siitä, ettei ottopaikka käy vaaralliseksi. Milloin maanomistaja on vuokra- tai muulla sopimuksella luovuttanut sen maa-alueen hallinnan, josta ainetta otetaan, toiselle, on tämä velvollisuus haltijalla.

Edellä 40 b §:ssä tarkoitetussa rakentamista koskevassa suunnitelmassa on tarpeellisessa laajuudessa otettava huomioon myös sitä toteuttavien työntekijöiden terveys ja turvallisuus.

Pääurakoitsijan asemassa oleva työnantaja on velvollinen huolehtimaan yhteisellä rakennustyömaalla turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta yleisjohdosta ja osapuolten välisestä yhteistoiminnasta, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, kuuluvat nämä velvollisuudet rakennuttajalle tai muulle, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. (10.1.1997/11)

Yhteisellä rakennustyömaalla korvausta vastaan työskentelevän itsenäisen työnsuorittajan tulee noudattaa tämän lain säännöksiä ja sen nojalla annettuja määräyksiä työntekijän pätevyydestä, työssä käytettävistä koneista, laitteista ja välineistä, työmenetelmistä sekä vaarallisten aineiden käsittelystä ja säilyttämisestä.

Rakentamisessa työnantajan sekä 6 §:n 2–4 momentissa tarkoitettujen on huolehdittava lisäksi siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

Rakentamisessa työnantajan, työntekijäin ja itsenäisen työnsuorittajan on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla.

Tämän lain sekä sen nojalla annettavien määräysten ja ohjeiden noudattamista valvovat ammattientarkastusviranomaiset, jollei edellä 8 §:ssä tarkoitetuista säännöksistä muuta johdu.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta sekä vaatimustenmukaisuuden toteamisesta.

Edellä 40 a §:ssä tarkoitetusta terveydelle vaarallisten aineiden ja kemikaalien luokituksesta, pakkaamisesta, merkitsemisestä, käyttöturvallisuustiedotteista, tietojen toimittamisesta sekä rajoituksista ja kielloista annetaan tarkemmat määräykset siten kuin erikseen säädetään.

Valtioneuvosto voi 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessään siirtää tarkempien teknisten yksityiskohtien ja välttämättömien menettelysäännösten antamisen asianomaiselle ministeriölle.

Tämä laki ja sen nojalla annetut työpaikkaa koskevat määräykset on pidettävä työntekijäin nähtävinä.

Työnantaja tai 3–6 §:ssä tarkoitettu henkilö taikka näiden edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädetyn

Samoin tuomitaan henkilö, joka luvattomasti tai ilman pätevää syytä poistaa tai turmelee tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän.

Rangaistus kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta säädetään rikoslain (39/1889) 21 luvun 8–11 §:ssä ja vaaran aiheuttamisesta rikoslain 21 luvun 13 §:ssä .

Rangaistus työturvallisuusmääräysten muusta rikkomisesta ja määräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan aiheuttamisesta ja määräysten vastaisen tilan jatkumisen mahdollistamisesta säädetään rikoslain 47 luvun 1 §:ssä .

Ennen kuin virallinen syyttäjä tekee syyteharkinnan tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten rikkomisesta, on hänen, jollei työsuojeluviranomainen ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi, hankittava lausunto asianomaiselta työsuojeluviranomaiselta.

Virallisen syyttäjän tulee hyvissä ajoin, ennen kuin syyteasia otetaan tuomioistuimessa käsiteltäväksi, ilmoittaa siitä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta nostettu syyte tai tuomittu rangaistus älköön estäkö käyttämästä rikkonutta vastaan niitä pakko- ja täytäntöönpanokeinoja, joista erikseen on säädetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen pakko- ja täytäntöönpanokeinojen käyttäminen ei myöskään estä syyllisen tuomitsemista rangaistukseen. (21.4.1995/686)

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1959, ja sillä kumotaan 28 päivänä maaliskuuta 1930 annettu työturvallisuuslaki (104/30) , työturvallisuudesta alusten lastaus- ja purkaustyössä 2 päivänä elokuuta 1946 annettu laki (607/46) , määräysten antamisesta autovajoista ja muista huoneista, joissa moottoriajoneuvoja säilytetään, käytetään tai korjataan, 6 päivänä marraskuuta 1942 annettu laki (843/42) sekä aluksilla kuljetettavien raskaiden kollien painon merkitsemisestä 10 päivänä kesäkuuta 1932 annettu laki (217/32) , kuitenkin niin, että edellä kumottujen työturvallisuuslain ja työturvallisuudesta alusten lastaus- ja purkaustyössä annetun lain nojalla aikaisemmin annetut valtioneuvoston päätökset ovat edelleen noudatettavina, kunnes niitä asianomaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne kumotaan.

Tämän lain 42 ja 43 §:ää ei kuitenkaan ole sovellettava, milloin kysymyksessä on ennen lain voimaan tuloa syntynyt vuokra-, nautinta- tai muu hallintasuhde, ennen kuin sanottu suhde lain voimaan tulon jälkeen ensimmäisen kerran olisi voitu katkaista.