1335/2004

Vakuutetun työtehtäviin tai työoloihin liittyvän kemiallisen aineen voidaan arvioida vaarantavan sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vakuutetun tai sikiön terveyden, jos kemiallinen aine on: (2.6.2022/404)

(21.5.2015/619)

Mitä 1 momentissa säädetään kemiallisesta aineesta, koskee lisäksi:

(21.5.2015/619)

Muun vastaavan, vakuutetun työtehtäviin tai työoloihin liittyvän seikan voidaan arvioida vaarantavan vakuutetun tai sikiön terveyden, jos kyse on maanalaisesta kaivostyöstä, paineistetuissa tiloissa työskentelystä tai vedenalaisesta sukeltamisesta.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vakuutetulle tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden arvioinnin tulee tapahtua jo työympäristön ja työolosuhteiden suunnittelun yhteydessä työterveyshuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai muun vastaavan henkilön toimesta. (2.6.2022/404)

Työpaikkaselvityksen yhteydessä tunnistetaan vakuutetulle tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden esiintyminen työpaikalla sekä ne työtehtävät, jossa vaaraa esiintyy. Tarvittaessa käytetään avuksi työhygieenisiä mittauksia, biologisia altistusmittauksia tai muuten työterveyshuollossa yleisesti käytettäviä tunnistusmenetelmiä.

Työterveyshuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai muun vastaavan henkilön toimesta tapahtuvassa vaaran arvioinnissa otetaan huomioon olemassa oleva lääketieteellinen tieto vaarasta ja selvitetään vaaraa aiheuttavan tekijän voimakkuus, jaksottaisuus ja vaikutusaika. Ympäristön tupakansavun osalta noudatetaan kuitenkin mitä ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä annetun valtioneuvoston päätöksen (1153/1999) 2 §:ssä säädetään.

Työterveyshuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee tiedottaa vaaraa aiheuttavista tekijöistä työnantajalle sekä työn, työmenetelmien ja työssä käytettävien aineiden aiheuttamasta vaarasta työntekijöille sekä tehdä ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai siitä suojautumiseksi.

Sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitettuja vaikeita sairauksia tai vammoja ovat leukemia ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, vaikeat sydänviat, vaikeat tapaturmat ja palovammat, sokeritauti hoidon aloitusvaiheessa ja vaikeasti tasapainotettava sokeritauti, vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikea kehitysvammaisuus, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma sekä muut edellä mainittuihin sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairaudet, vammat ja sairaudentilat.

Sairausvakuutuslain 10 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuja painavia lääketieteellisiä syitä, joiden perusteella erityishoitorahaa maksetaan yli 150 arkipäivän ajalta, ovat:

Sairauspäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä tarpeellinen ja luotettava selvitys sairaudesta ja työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään kuin sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun omavastuuajan, vakuutetun on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinlausunto.

Erityishoitorahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä tarpeellinen ja luotettava selvitys ansionmenetyksestä ja lääkärintodistus lapsensa sairaudesta tai vammasta aiheutuvasta sairaan lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen osallistumisesta.

Erityisraskausrahaa koskevaan hakemukseen vakuutetun on liitettävä lääkärin, sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan antama todistus raskaudesta sekä työpaikan työterveyshuoltoa toteuttavan lääkärin taikka muun vakuutetun työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto vakuutetun tai sikiön terveydelle aiheutuvasta sairausvakuutuslain 9 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta vaarasta sekä työnantajan selvitys siitä, että työntekijä on poissa työstä ja ettei työntekijää ole voitu siirtää muihin tehtäviin työsopimuslaissa (55/2001) säädetyllä tavalla. Omaa työtään tekevältä edellytetään vastaava selvitys soveltuvin osin. (2.6.2022/404)

Vanhempainpäivärahaa koskevaan hakemukseen vakuutetun on liitettävä lääkärin, sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan antama todistus siitä, että raskaus on kestänyt vähintään sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:ssä säädetyn ajan. Todistuksesta tulee ilmetä myös laskettu synnytysaika. Jos vanhempainrahan hakija on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutettu, vanhemmuuden tunnustamisesta tulee tarvittaessa esittää selvitys. Haettaessa vanhempainrahan maksamista osittaisena vakuutetun on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty työsopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely. Yrittäjän on esitettävä luotettava selvitys siitä, että hänen päivittäinen työaikansa on enintään viisi tuntia. (2.6.2022/404)

Vanhemman hakiessa toisen vanhemman kiintiöön kuuluvia vanhempainrahapäiviä toisen vanhemman ollessa sairauden tai vamman vuoksi pysyvästi tai pitkäaikaisesti kykenemätön hoitamaan lasta, toisen vanhemman terveydentilasta tulee esittää lääkärinlausunto, josta käy ilmi tilanteen pysyvyys tai arvioitu kesto. (2.6.2022/404)

Adoptionhakijan tai adoptiovanhemman hakiessa vanhempainrahaa, hänen on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta adoptiolaissa (22/2012) tarkoitetun adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun antajan todistus. Jos lapsi adoptoidaan vieraasta valtiosta Suomeen ilman palvelunantajaa, hakijan on esitettävä selvitys lapsen adoptiosta ja hoitoon ottamisesta. (2.6.2022/404)

Tartuntatautilain (1227/2016) 82 §:ssä tarkoitettua tartuntatautipäivärahaa haettaessa on esitettävä luotettava selvitys ansionmenetyksestä ja sen määrästä sekä:

(15.12.2022/1063)

Osasairauspäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä hänen työtehtävänsä tuntevan työterveyslääkärin taikka muun vakuutetun työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto vakuutetun työkyvyttömyydestä sekä siitä, että tämä sen kestäessä pystyy terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta suorittamaan osan työtehtävistään. Lisäksi vakuutetun on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty sopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely sekä osa-aikatyöstä maksettava palkka. Yrittäjän on esitettävä luotettava selvitys omassa yrityksessä tehdyn työn vähenemisestä 40–60 prosenttiin aiemmasta.

9 momentti oli väliaikaisesti voimassa 28.2.2022–31.12.2022 A:lla 142/2022. (25.2.2022/142)

Päivärahaetuuden maksamisen edellytyksenä on, että vakuutettu esittää pyydettäessä kultakin maksukaudelta Kansaneläkelaitokselle selvityksen työstä poissaolostaan.

Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että vakuutettu esittää pyydettäessä tarpeellisen ja luotettavan selvityksen työkyvyttömyyden jatkumisesta.

3 momentti on kumottu A:lla 2.6.2022/404 .

Osasairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä alle 12 arkipäivän ajalta on, että vakuutettu esittää tarpeellisen ja luotettavan selvityksen, jolla hän osoittaa olevansa terveydentilansa vuoksi kykenemätön myös osa-aikatyöhön tai muun vastaavan tarpeellisen ja luotettavan selvityksen osasairauspäivärahaoikeuden päättymisen syystä. (2.11.2006/980)

Sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, erityishoitoraha, tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on 6 arkipäivää ja kukin seuraava maksukausi 25 arkipäivää. Jos oikeus edellä mainittuun päivärahaetuuteen päättyy kesken maksukauden, päivärahaetuus maksetaan päivärahaoikeuden päätyttyä. (9.2.2017/101)

Jos työntekijän sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy sen vuoksi, ettei työterveyshuollon lausuntoa ole toimitettu sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:ssä säädetyssä määräajassa, päiväraha maksetaan 90 arkipäivään saakka. Jos työntekijä toimittaa myöhemmin työterveyshuollon lausunnon, sairauspäiväraha maksetaan keskeytyneen maksukauden loppuun. Sen jälkeen sairauspäiväraha maksetaan 1 momentin mukaisesti.

Vanhempainpäivärahat maksetaan jälkikäteen enintään 25 arkipäivän maksujaksoissa. (2.6.2022/404)

4 momentti on kumottu A:lla 2.6.2022/404 .

Työpaikkakassan kassankokous voi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen sairauspäivärahan maksamisesta palkanmaksukausittain 1 momentin mukaisesta maksukaudesta poikkeavasti.

Hakiessaan korvausta sairaanhoidosta, raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetun on esitettävä:

Vakuutetun on osoitettava 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetun rajoitetusti korvattavan lääkkeen tarve sekä 6 ja 7 §:ssä tarkoitettu sairaus sekä erityiskorvattavien lääkkeiden ja kliinisten ravintovalmisteiden tarve erikoissairaanhoidon yksikön tutkimuksiin perustuvalla tai erikoislääkärin tai muun vakuutettua pitkäaikaisesti hoitaneen lääkärin lausunnolla tai muulla Kansaneläkelaitoksen tarkemmin määräämällä erillisselvityksellä. (29.12.2005/1267)

Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslain 3 luvun 5 §:n 2 momentissa säädetään, rintamaveteraaneille korvataan rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä ja korvaamisesta annetun lain (678/1992) mukaiset suun ja hampaiden tutkimukseen ja hoitoon liittyvät hammaslääkärin samaan määräykseen perustuvat irrallisten kokoproteesien valmistus- ja huoltotoimenpiteet, jos ne on suoritettu kahden vuoden kuluessa hammaslääkärin antamasta hoitomääräyksestä.

Hyväksyessään vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisen vakuutuskassan sairausvakuutuslain mukaiseksi työpaikkakassaksi Kansaneläkelaitos määrää sen ajankohdan, jona kassan sairausvakuutuslain mukainen toiminta alkaa. Tätä ajankohtaa ei saa määrätä kolmea kuukautta myöhemmäksi hyväksymispäätöksen antamisesta. Kassan toiminta voi kuitenkin aikaisintaan alkaa siitä hetkestä, jolloin se on merkitty vakuutuskassarekisteriin.

Kassan on ennen sairausvakuutuslain mukaisen toiminnan aloittamista luovutettava Kansaneläkelaitokselle tämän luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut ennakon suuruuden määrittämiseksi tarvittavat tiedot. Nämä tiedot saatuaan Kansaneläkelaitoksen on viipymättä annettava kirjallinen päätös kassalle maksettavan ennakon määrästä.

Ennakon suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä tämän luvun 2 §:ssä on säädetty.

Kansaneläkelaitoksen on ennen marraskuun loppua annettava kirjallinen päätös työpaikkakassalle seuraavana vuonna maksettavasta ennakosta. Ennakon suuruutta vahvistettaessa kassan sairausvakuutuslain mukaisien etuuksien suorittamiseen tarvittavaa määrää korotetaan kassan maksuvalmiuden turvaamiseksi yhdellä kymmenesosalla arvioidusta etuuksien määrästä. Kassan on luovutettava ennakon suuruuden määrittelemiseksi tarvittavat tiedot Kansaneläkelaitokselle lokakuun loppuun mennessä.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin kalenterivuoden tammikuun aikana maksettava työpaikkakassalle 1 momentissa tarkoitettu kassan maksuvalmiuden turvaamiseksi arvioitu määrä. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä suoritettava kassalle sellainen määrä, että se yhdessä aikaisemmin maksettujen määrien kanssa riittää saman kuukauden aikana maksettaviin etuuksiin. Jos kassan saamat ennakot eivät riitä sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen, Kansaneläkelaitos antaa kassalle viipymättä tarvittavan määrän.

Jos ennakon mukainen vuotuismäärä osoittautuu liian pieneksi tai suureksi, on ennakon määrää tarkistettava vastaavasti. Lisäksi kansaneläkelaitoksen tulee kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä suorittaa kassalle yksi kahdestoistaosa kassan hallintokuluja varten vahvistetusta määrästä.

Kassan on annettava 2 momentin mukaisia suorituksia ja ennakon tarkistamista varten tarpeelliset tiedot Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi kassan on annettava Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutustilastoa varten tarvittavat tiedot.

Työpaikkakassan on tehtävä tilitys kalenterivuodelta sairausvakuutuslain 16 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuista etuus- ja hallintokulumenoista seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Jos työpaikkakassa on saanut käyttönsä liikaa varoja, on liikaa maksettu määrä palautettava helmikuun loppuun mennessä. Mikäli kassan saamat varat eivät ole riittäneet sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin, Kansaneläkelaitos suorittaa puuttuvan osan helmikuun loppuun mennessä.

Hallintokulujen määrä tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kyseiselle kalenterivuodelle vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa Kansaneläkelaitokselle laitoksen arvioon perustuen valtion rahoitusosuuden ennakkona kuukausittain yhtä kahdettatoista osaa vastaavan määrän sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kuluista. (30.12.2008/1132)

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut valtion osuuden ennakot sairausvakuutusrahastoon kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Kansaneläkelaitoksen tulee ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle kunakin kuukautena maksetut sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut kulut viimeistään maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä. Näiden kulujen ja suoritettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakoiden suorituksen yhteydessä. (30.12.2008/1132)

Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamien sairausvakuutuslain 18 luvun 28 §:n mukaisten laskelmien perusteella sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon sairausvakuutuslain 18 luvun 10 §:ssä tarkoitetut valtion osuudet siten, että vuotuisen osuuden määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina kuukausierinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai valtion osuuden olennaisesti muuttuessa voidaan kuukausittaiset suoritukset jaksottaa edellä säädetystä poiketen. (30.12.2008/1132)

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee suorittaa 1 momentissa tarkoitetut osuudet sairausvakuutusrahastoon kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Sairausvakuutuslain 18 luvun 2 ja 10 §:n mukaisten valtion osuuksien määrä ja mainitun luvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimintakulujen valtion osuuden määrä vahvistetaan Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintakulujen osalta vahvistetun valtion osuuden ja valtion maksamien ennakoiden erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden toimintakulujen ennakoissa. (19.12.2017/1027)

Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon sairausvakuutuslain 18 luvun 10 §:n mukaan valtion varoista rahoitettavan osuuden 18 luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista sairaanhoidon kuluista.

Kansaneläkelaitoksen tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle laskelma 1 momentissa tarkoitetuista kuluista viimeistään kymmenen arkipäivää ennen valtion osuuden suorittamista.

Sairausvakuutusasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa sihteeri ja kuulla asiantuntijoita. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan esityksestä sihteerille ja asiantuntijoille maksettavat palkkiot.

Neuvottelukunnan toiminnasta johtuvat kustannukset suoritetaan sairausvakuutusrahaston varoista.

Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä sairausvakuutukseen liittyviä lääketieteellisiä kysymyksiä.

Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin.

Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa itselleen sihteeri ja kuulla asiantuntijoita. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavan palkkion.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.