1330/2002

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan niin, että se on hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.

Ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.

Työttömyysetuus voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana. (30.12.2013/1276)

Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyysetuus sekä ylläpitokorvaus voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.

Muutosturvarahan hakijan on esitettävä selvitys työsuhteen päättymispäivästä sekä annettava muut muutosturvan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Muutosturvarahan maksaja voi edellyttää työtodistuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.

Liikkuvuusavustusta haettaessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikasta sekä annettava muut avustuksen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Työttömyysetuuden maksaja voi edellyttää työsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.

Kansaneläkelaitoksen maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 1 momentissa säädetään peruspäivärahan maksamisesta. Työttömyyskassan maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään ansiopäivärahan maksamisesta.

Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:

Jos työstä kieltäytymiseksi katsottavia syitä on useampia kuin yksi, kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sinä 1 momentissa tarkoitettuna päivänä, joka on ajallisesti aikaisin.

Viimeisimmän työsuhteen päiväpalkka määritellään jakamalla työsuhteen palkka siihen sisältyvillä työpäivillä. Päiväpalkkaa määritettäessä kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän viisi työpäivää ja kalenterikuukauteen 21,5 työpäivää. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työnantajasta aiheutuneesta työn keskeytyksestä tai työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa.

Jos viimeisin työsuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, päiväpalkka lasketaan vähintään työssäoloehtoa vastaavalta ajalta.

Työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna palveluna tai toimintana pidetään osallistumista :

Julkisella rahoituksella tarkoitetaan valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista saatavaa rahoitusta sekä Euroopan unionin rakennerahastoista ja Euroopan globalisaatiorahastosta saatavaa rahoitusta.

Työttömyysetuuden saajan tulee toimittaa työttömyysetuuden maksajalle valmennuksen tai muun toiminnan järjestäjän antama todistus osallistumisesta 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Todistuksessa on tarvittaessa mainittava järjestäjän saama rahoitus.

Työllistymistä edistävään valmennukseen osallistumisena tai sitä vastaavana toimintana ei pidetä itsenäistä valmentautumista tarjolle annetun materiaalin perusteella.

Myyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä päivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:

Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.

Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.

Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.

Myyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.

Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.

Jos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.

Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.

Yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.

Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.

Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.

Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole ollut yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi pitänyt ottaa eläkevakuutus yritystoimintaa varten.

Myyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään 10 pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien peruspäivärahojen, työmarkkinatukien, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän, peruspäivärahoihin ja työmarkkinatukiin liittyvien korotusosien ja niiden yhteydessä maksettavien kulukorvausten sekä vuorottelukorvausten ja liikkuvuusavustusten maksamiseen.

Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahastoon 15 §:n mukaisen ennakon edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Poikkeuksellisissa tilanteissa ennakon maksupäivää voidaan siirtää aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.

Tiettynä kuukautena maksetun 15 §:ssä tarkoitettujen etuuksien määrän kattamiseksi tarkoitetun ennakon ja toteutuneen etuusmenon erotus otetaan huomioon kyseessä olevaa kuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakkoa määritettäessä.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Finanssivalvonnalle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaiset ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltyinä.

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoituksen vähimmäismäärän lopullisen valtionosuuden ja maksettujen ennakoiden erotus vahvistetaan vuosittain maaliskuun ennakkoa koskevan ilmoituksen yhteydessä. (12.12.2024/784)

Valtion ja Työllisyysrahaston maksuosuuksien lopulliset osuudet vahvistetaan vuosittain maaliskuun ennakkoa koskevan ilmoituksen yhteydessä.

Kansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysturvalain 14 luvun 3 a ja 3 b §:n, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:n mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun työttömyysetuuteen. Laskuun tulee liittää työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.

Kansaneläkelaitoksen on tilitettävä Työllisyysrahastolle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:ssä ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:ssä tarkoitettu kunnan maksama rahoitusosuus:

Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998) .

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.