507/1993

Väestötietoja kerätään, talletetaan ja luovutetaan siten kuin tässä laissa säädetään. Tietojen ilmoittamisesta väestötietojärjestelmään, tietojen luovuttamisesta, henkilötietojen suojasta ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään rekisterihallinnon paikallisviranomaisesta, koskee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenenmaan valtionvirastoa.

Väestötietojärjestelmä on automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävä yhtenäinen tietojärjestelmä, joka muodostuu alueellisista rekistereistä.

Maistraatti vastaa virka-alueensa rekisteritiedoista ja niiden ylläpidosta. Maistraatti voi sopia virka-alueeseensa kuuluvan kunnan kanssa, että kunta vastaa alueensa rakennus- ja huoneistotiedoista sekä niiden ylläpidosta. Kunnalla on tällöin tietojen ylläpitoon liittyvät samat velvollisuudet kuin maistraatilla. Sopimuksen muodosta, tiedoksi antamisesta ja sopimuksen sisältöä koskevista seikoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Sopimuksella ei saa muuttaa rakennuksen osoite- ja äänestysaluetietojen ylläpitoa. (11.4.2003/299)

Väestörekisterikeskus vastaa väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä.

Edellä 2 momentista poiketen maistraatti voi rekisteröidä väestötietojärjestelmään toisen maistraatin puolesta ilmoituksia, jotka koskevat 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Maistraateista, jotka voivat rekisteröidä edellä mainittuja ilmoituksia, ja ilmoituksista, joita maistraatti voi rekisteröidä, säädetään tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella. Tiedon rekisteröinyt maistraatti vastaa rekisteröimästään tiedosta. (9.11.2007/1011)

Väestörekisterikeskus vastaa ulkomailta muutoin kuin yksittäin saatavien tietojen tallettamisesta väestötietojärjestelmään. (2.12.2005/957)

Väestötietojärjestelmän henkilötietoja pidetään henkilön yksilöintiä sekä henkilö- ja perheoikeudellisen aseman ja toimivaltaisuuden selvittämistä varten. Kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotietoja pidetään kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä tilapäisen asuinpaikan yksilöintiä samoin kuin rakennusten ja huoneistojen teknisten ominaisuuksien selvittämistä varten. (11.3.1994/202)

Tiedot on tarkoitettu käytettäviksi tuomioistuinmenettelyssä, hallinnollisessa päätöksenteossa, tieteellisessä tutkimuksessa, tilastojen laatimisessa, asiakasrekisterien ajantasallapidossa, mielipide- ja markkinatutkimuksessa, suoramarkkinoinnissa sekä muussa osoitepalvelussa. Rakennus- ja huoneistotietoja saa käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa kuitenkin vain jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin.

Suomen kansalaisesta talletetaan:

(2.12.2005/957)

Asianomaisten viranomaisten käyttöä varten talletetaan lisäksi:

(21.8.1998/615)

Asianomaisten uskontokuntien ja 25 §:n 6 momentissa tarkoitettujen viranomaisten käyttöön talletetaan lisäksi tiedot uskontokuntaan kuulumisesta. (21.8.1998/615)

Ulkomaalaisesta voidaan tallettaa 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot, jos se on Suomessa asumisen tai työskentelyn, Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämisen tai muun erityisen syyn vuoksi tarpeen. Tietojen tallettamisen edellytyksenä on, että niistä on saatu luotettava selvitys. Tietoja ei kuitenkaan talleteta ulkomaalaisesta, joka on:

(21.8.1998/615)

Tarkemmat säännökset edellä 1–4 momentissa tarkoitetuista väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista annetaan valtioneuvoston asetuksella. (11.4.2003/299)

Kiinteistöstä, rakennuksesta ja huoneistosta väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista säädetään asetuksella.

Väestötietojärjestelmään voidaan tehdä rekisterinpidossa tarpeellisia kirjaamismerkintöjä sekä tietopalvelussa tarpeellisia asiakasmerkintöjä.

Henkilötietoja pidetään luotettavana selvityksenä henkilöstä ja hänen perheoikeudellisesta asemastaan, jollei toisin näytetä.

Rekisteritoimiston on tarkistettava tietoja säännöllisesti niiden luotettavuuden varmistamiseksi. Väestörekisterikeskus päättää laajoista ja erityisiä kustannuksia aiheuttavista tarkistuksista rekisteritoimistoja kuultuaan.

Tarkistusten ajankohta ja laajuus sekä niiden kohteena olevat tiedot on määrättävä siten, että tiedot tulevat tarkistetuiksi tarpeellisilta osin vähintään kerran kymmenessä vuodessa.

Väestötietojärjestelmän henkilötiedot säilytetään pysyvästi, jollei lailla erikseen toisin säädetä.

Jos väestötietojärjestelmän tiedot ovat muuttuneet, aikaisempien tietojen säilyminen ja käytettävyys on varmistettava tiedot erikseen arkistoimalla tai tietotekniikan mahdollistamalla muulla tavalla. Tieto lapsen huostaanotosta on kuitenkin viipymättä poistettava väestötietojärjestelmästä huostaanoton päätyttyä.

Kiinteistöä, rakennusta ja huoneistoa koskevissa tiedoissa tapahtuneet muutokset voidaan 1 momentin estämättä poistaa järjestelmästä ja hävittää, jollei niitä ole erikseen määrätty säilytettäviksi.

Edellä 4 ja 5 §:ssä säädettyjen tietojen ja niitä koskevien muutosten ilmoittamisesta väestötietojärjestelmään on voimassa, mitä erikseen tai jäljempänä säädetään.

Tiedot voidaan ilmoittaa talletettavaksi myös tietoliikenneyhteyksin tai muutoin konekielisesti. Tätä koskevan luvan myöntää ilmoitusvelvolliselle rekisteritoimisto, jos ilmoitukset käsittävät vain sen virka-alueen tietoja, ja muutoin väestörekisterikeskus kuultuaan asianomaisia rekisteritoimistoja.

Rekisteritoimiston ja väestörekisterikeskuksen on huolehdittava siitä, että tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään ilman aiheetonta viivytystä.

Suomen kansalaisen on pyynnöstä annettava 4 §:ssä tarkoitettujen tietojen tarkistamista varten tarpeelliset selvitykset.

Kotikunnan, siellä olevan asuinpaikan ja tilapäisen asuinpaikan muuttumisen johdosta annettavasta ilmoituksesta säädetään kotikuntalaissa (201/94) . (11.3.1994/202)

3 momentti on kumottu L:lla 11.3.1994/202 .

Ulkomaalaisen ilmoitusvelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 9 §:ssä säädetään Suomen kansalaisen ilmoitusvelvollisuudesta.

Ulkomaalaisen, jonka oleskelu Suomessa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden, on lisäksi ilmoitettava 4 §:ssä säädetyt tiedot. Henkilön on esitettävä luotettava selvitys väestötietojärjestelmään ilmoittamistaan tiedoista.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta täytettäessä esitettävistä asiakirjoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (15.4.2005/224)

Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun ulkomaalaisen on ilmoitettava 4 §:ssä säädetyt tiedot henkilökohtaisesti sille maistraatille, jonka virka-alueella hän asuu.

Muu kuin 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu, laillisesti Suomessa oleskeleva ulkomaalainen voi pyytää tietojensa tallettamista väestötietojärjestelmään. Pyynnön sisältävä ilmoitus väestötietojärjestelmää varten on tehtävä henkilökohtaisesti maistraatille tai verotoimistolle. Ilmoituksen tehdessään ulkomaalaisen on esitettävä voimassa oleva matkustusasiakirja, jonka avulla hänet voidaan luotettavasti tunnistaa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulla ilmoituksella väestötietojärjestelmää varten annettavat tiedot ovat nimi, syntymäaika, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, osoite Suomessa sekä tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivä. Ulkomaalaisen on ilmoitettava myös maahanmuuttopäivä, oleskelun kesto ja syy tietojen tallettamiselle väestötietojärjestelmään.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen on lähetettävä ilmoitus viipymättä sille maistraatille, jonka alueella ulkomaalainen ilmoittaa asuvansa.

Tarkemmat säännökset viranomaisen tehtävistä ulkomaalaisten ilmoituksia vastaanotettaessa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 10 a §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan jättää myös Kansaneläkelaitoksen toimistoon, jos tästä on sovittu Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Väestörekisterikeskus voi maistraattia kuultuaan tehdä sopimuksen Kansaneläkelaitoksen kanssa ilmoitusten vastaanottamisesta ja niiden toimittamisesta maistraatille.

Ilmoitusten vastaanottamista koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin ilmoitusten vastaanottamiseen liittyvistä tehtävistä, henkilötietojen suojaamisesta ja tietoturvasta, henkilöstön perehdyttämisestä ja kouluttamisesta, kustannusten jaosta sekä sopimuksen voimassaolosta.

Terveydenhuollon toimintayksikön ja terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava lapsen syntymästä väestötietojärjestelmään siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lapsen äidin tai sen, jonka hoidossa lapsi on, on asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa ilmoitettava tieto lapsen syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle väestötietojärjestelmään edelleen toimitettavaksi.

Terveydenhuollon toimintayksikön, lääkärin ja lääninhallituksen velvollisuudesta ilmoittaa tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään säädetään erikseen.

Hoito-, huolto- ja rangaistuslaitoksen on ilmoitettava henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan tarkistamista varten tammikuun aikana rekisteritoimistolle laitoksessa ilmoitushetkellä yli kolme kuukautta olleista henkilöistä. Rekisteritoimisto voi määrätä muunkin ajankohdan tietojen ilmoittamiselle. (11.3.1994/202)

Sosiaalilautakunnan on ilmoitettava lapsen huostaanotosta ja vahvistamastaan lapsen huoltoa koskevasta sopimuksesta.

3 momentti on kumottu L:lla 5.9.1997/857 .

1 momentti on kumottu L:lla 11.3.1994/202 .

Rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on annettava rakennuksesta väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot sekä niiden tarkistamista ja virallisen tilaston laatimista varten tarpeelliset tiedot.

Huoneiston omistajan tai haltijan on annettava huoneistosta 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Myös rakennuksen omistaja tai tämän edustaja on velvollinen tarvittaessa antamaan tiedot.

Kunnan viranomaiset ovat velvollisia avustamaan 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen hankkimisessa, jollei niitä ole saatu rakennuksen tai huoneiston omistajalta tai haltijalta taikka näiden edustajalta.

Kunta on velvollinen ilmoittamaan väestötietojärjestelmää ja virallisen tilaston laatimista varten tarpeelliset tiedot rakentamisesta sekä rakennuksista ja huoneistoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kiinteistötietojärjestelmää ylläpitävän viranomaisen ja muiden valtion viranomaisten sekä tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa kiinteistöjä, rakennuksia tai huoneistoja koskevia tietoja säädetään tarkemmin asetuksella.

Se, jonka yksityistä oikeutta väestötietojärjestelmässä oleva tieto koskee, voi vaatia siihen kirjallisesti oikaisua maistraatilta. Oikaisuvaatimuksen käsittelee se maistraatti, jonka toimialueen tiedoista on kysymys.

Maistraatin oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta lääninoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Kotikuntaa koskevan merkinnän korjaamisesta säädetään erikseen.

Väestötietojärjestelmään otetaan tieto siitä, mikä on kunnan asukasluku vuodenvaihteessa, ja siitä, missä kunnassa henkilöllä on sanottuna aikana ollut kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Tällöin otetaan huomioon viimeistään asianomaisen vuoden tammikuun 31 päivänä väestötietojärjestelmään talletetut tiedot.

Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on huolehtia siitä, että valtionhallinnon varmennetussa sähköisessä asioinnissa osapuolet voidaan todentaa sekä hallinnon asiakirjat ja viestit tarvittaessa sähköisesti allekirjoittaa ja salata. Samalla varmistetaan asiakirjojen ja viestien luottamuksellisuus ja niiden säilyminen lähetetyssä muodossa.

Väestörekisterikeskus voi 1 momentissa säädetyn lisäksi tuottaa vastaavia palveluja muille viranomaisille, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille.

Sähköisiin allekirjoituksiin liittyvien Väestörekisterikeskuksen myöntämien varmenteiden tarjoamisesta, varmentajan velvollisuuksista ja vastuista sekä henkilötietojen käsittelystä on lisäksi voimassa, mitä niistä säädetään sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa (14/2003) . (11.4.2003/299)

Väestörekisterikeskuksen henkilölle myöntämään sähköiseen allekirjoitukseen liittyvään varmenteeseen sisältyvistä tiedoista on voimassa, mitä laatuvarmenteeseen sisältyvistä tiedoista säädetään sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 7 §:ssä. Väestörekisterikeskuksen myöntämässä kansalaisvarmenteessa varmenteen haltijan yksilöivänä tunnistetietona on jäljempänä 21 §:ssä tarkoitettu sähköinen asiointitunnus. Kansalaisvarmenteeseen sisältyy lisäksi muita varmenteen käytön edellyttämiä välttämättömiä teknisiä tietoja.

Kansalaisvarmenteella tarkoitetaan Väestö-rekisterikeskuksen luonnolliselle henkilölle myöntämää varmennetta, jota käytetään henkilön todentamista, sähköisen allekirjoituksen tekemistä sekä asiakirjojen ja viestien salausta varten ja jonka hakemisessa on noudatettu jäljempänä 23 §:ssä säädettyä menettelyä.

Sähköinen asiointitunnus on numeroista ja tarkastusmerkistä muodostettu tietojoukko, jonka avulla yksilöidään varmennetun sähköisen asioinnin osapuolet. Luonnollisen henkilön sähköinen asiointitunnus ei sisällä henkilöön liittyviä tunnistetietoja.

Väestörekisterikeskus antaa kansalaisvarmenteeseen sisältyvän sähköisen asiointitunnuksen. Asiointitunnus voidaan antaa Suomen kansalaiselle sekä kotikuntalain (201/1994) mukaisesti Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on merkitty väestötietojärjestelmään. (11.4.2003/299)

Väestötietojärjestelmään merkittävälle henkilölle talletetaan lisäksi sähköisen asiointitunnuksen luonnissa tarvittava tekninen tunnistetieto, joka merkitään henkilön sähköiseksi asiointitunnukseksi silloin, kun hänelle myönnetään varmenne. (11.4.2003/299)

Edellä 3 momentissa tarkoitettua teknistä tunnistetietoa saa käyttää vain sähköisen asiointitunnuksen luonnissa sekä väestötietojärjestelmän sisäisenä teknisenä tunniste- ja tarkistustietona. (11.4.2003/299)

Kansalaisvarmenteet ja sähköiset asiointitunnukset talletetaan rekisteriin (julkinen hakemisto). Julkisesta hakemistosta jokaisella on oikeus saada tietoja sen mukaan kuin oikeudesta saada tietoja viranomaisen julkisista asiakirjoista erikseen lailla säädetään.

Väestörekisterikeskus voi hakijan pyynnöstä myöntää kansalaisvarmenteet henkilökorttilaissa (829/1999) tarkoitetun henkilökortin lisäksi muuhunkin sähköisessä asioinnissa käytettävään korttiin tai tekniseen välineeseen.

Henkilökorttilaissa tarkoitettuun henkilö-korttiin myönnettäviä Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenteita koskeva hakemus on jätettävä henkilökohtaisesti kihlakunnan poliisilaitokselle, joka suorittaa hakijan tunnistamisen.

Jos henkilökorttiin talletetaan ja merkitään henkilökorttilain 3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja, noudatetaan kansalaisvarmenteiden hakemisessa henkilökorttilain 6 §:n 2 momentissa säädettyä menettelyä.

Väestörekisterikeskus voi kansalaisvarmenteiden myöntämiseksi muuhun kuin 2 momentissa tarkoitettuun korttiin tai tekniseen välineeseen sopia toisen viranomaisen, yrityksen tai yhteisön kanssa, että hakemus voidaan jättää tälle henkilökohtaisesti Väestörekisterikeskukselle edelleen toimitettavaksi. Väestörekisterikeskuksen on tällöin varmistettava, että hakemusten vastaanottaja noudattaa henkilötietolaissa (523/1999) säädettyjä henkilötietojen käsittelyä koskevia vaatimuksia.

Hakemuksen vastaanottajan on tunnistettava hakija toteamalla henkilöllisyys voimassa olevasta, poliisin myöntämästä henkilöllisyyttä osoittavasta asiakirjasta ja tarkistamalla kansalaisvarmenteen hakijan nimenomaisella suostumuksella hakijan ilmoittamat henkilötiedot väestötietojärjestelmästä. Jos hakijalla ei ole poliisin myöntämää henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa tai tunnistamisen varmistamiseksi on olemassa muita erityisiä syitä, hakemukseen liittyvän tunnistamisen suorittaa poliisi. Poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Väestörekisterikeskus voi antaa tietojenkäsittelypalvelua, jossa käsitellään myös muita tietoja kuin 2 luvussa säädettyjä väestötietojärjestelmään merkittäviä tietoja. Palvelua voidaan antaa sellaisten tietojen ylläpitämiseksi, joiden käsittelyyn 23 b §:ssä tarkoitetulla palvelun saajalla on lain mukaan oikeus ja jotka liittyvät väestötietojärjestelmään merkittyyn henkilöön tai rakennukseen. Palvelusta peritään maksu sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista suoritteista.

Väestörekisterikeskus voi antaa tietojenkäsittelypalveluja valtion tai kunnan viranomaiselle tai muulle julkisoikeudelliselle yhteisölle, julkista hallintotehtävää hoitavalle yhteisölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle tämän laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Tietojenkäsittelypalvelusta on sovittava kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava ainakin Väestörekisterikeskuksen ja 23 b §:ssä tarkoitetun palvelun saajan vastuista ja tehtävistä, sopimukseen kuuluvista henkilötietojen käsittelyn vaiheista ja menettelytavoista, henkilötietojen suojaamisesta ja tietoturvasta, palveluun kuuluvista tiedoista ja niiden yllä-pidosta, säilyttämisestä ja hävittämisestä, palvelun hinnoittelusta sekä sopimuksen voimassaolosta.

Tietojenkäsittelypalveluun kuuluvien tietojen käsittelystä ja luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjänä 23 b §:ssä tarkoitettu palvelun saaja.

Maistraatti voi luovuttaa tietojenkäsittelypalvelussa ylläpidettäviä, avioliiton esteiden tutkinnassa tarvittavia tietoja sille, jonka avioliiton esteet tutkitaan.

Väestötietojärjestelmän henkilötietoja ja muita tietoja sekä niissä tapahtuneita muutoksia voidaan luovuttaa palvelunsaajalle siltä osin kuin Väestörekisterikeskuksella on oikeus luovuttaa näitä tietoja tämän lain tai muun lain nojalla.

Tietoja väestötietojärjestelmästä pyydettäessä on ilmoitettava niiden käyttötarkoitus ja muut luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Tämä ei koske tilastotietoja tai vastaavia lukumäärätietoja eikä sellaista yksittäin luovutettavaa osoitetietoa, jonka luovuttamista ei koske henkilötietolaissa (523/1999) tai tässä laissa tarkoitettu rajoitus.

Väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luovuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustellusta syystä epäillä loukkaavan henkilön yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka vaarantavan valtion turvallisuutta.

Henkilötunnus ja ulkomaan viranomaisen antama henkilönumero voidaan luovuttaa ainoastaan silloin, jos pyytäjällä on tai voi olla se henkilötietolain tai muun lain perusteella hallussaan. Väestötietojärjestelmästä annettavaan todistukseen, joka on tarpeen henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi, voidaan henkilön yksilöimiseksi merkitä henkilötunnus ja ulkomaan viranomaisen antama henkilönumero. (2.12.2005/957)

Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä 12 §:n 1 momentin nojalla maistraatille ilmoitetut tiedot voidaan luovuttaa ainoastaan asianomaisille viranomaisille. (22.4.1999/527)

Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, maistraatti voi pyynnöstä määrätä, ettei tietoa hänen kotikunnastaan eikä siellä olevasta asuinpaikastaan tai hänen tilapäisestä asuinpaikastaan taikka postiosoitteestaan tai vastaavasta muusta osoitteestaan saa luovuttaa muille kuin viranomaisille. Tämä määräys voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta. Rajoituksen voimassaoloa voidaan jatkaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Viranomaiselle, jolle luovutetaan tässä momentissa tarkoitettu kotikuntaa, asuinpaikkaa tai postiosoitetta taikka vastaavaa muuta osoitetta koskeva tieto, on samalla ilmoitettava luovutusrajoituksesta, jollei kyseessä ole tiedon luovuttaminen postilähetystä tai muuta vastaavaa käyttöä varten. (22.4.1999/527)

Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilötietolain 30 §:ssä säädetään, oikeus kieltää osoitetietonsa luovuttaminen osoitepalveluna muuhun kuin viranomaisen tai lakisääteistä tehtävää hoitavan yhteisön käyttöön. Oikeus kieltää osoitetiedon luovuttaminen osoitepalveluna ei koske tapauksia, joissa tietoa käytetään henkilön tai yhteisön oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamiseksi. (22.4.1999/527)

Edellä 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa ainoastaan asianomaiselle uskontokunnalle. Tieto asevelvollisen uskontokunnasta voidaan kuitenkin luovuttaa pääesikunnalle asevelvollisrekisteriin merkitsemistä varten ja tieto oppilaan uskontokunnasta kouluviranomaisille uskonnonopetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tieto henkilön uskontokunnasta voidaan luovuttaa myös verohallinnon viranomaisille verotuksen toimittamista varten sekä muille viranomaisille edellä mainittuihin verrattavaa viranomaistoimintaa ja virallisen tilaston laatimista varten. Kirkollisen vihkimisen edellytysten selvittämisessä tarvittava tieto henkilön uskontokunnasta voidaan lisäksi luovuttaa avioliiton esteiden tutkintaa varten. Annettaessa tietoja perunkirjoitusta, perinnönjakoa tai sukututkimusta taikka niihin verrattavaa tarkoitusta varten voidaan ilmoittaa, mistä uskontokunnasta tai sen seurakunnasta on saatavissa mahdollisesti tarvittavia lisätietoja henkilöstä. (21.8.1998/615)

Valtion ja kunnan viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tuomioistuimessa ja yksittäisen hallintoasian käsittelyssä tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole erityistä syytä.

Rakennus- ja huoneistotietoja ei saa kotikunnan tai siellä olevan asuinpaikan taikka tilapäisen asuinpaikan yksilöintimerkintöjä lukuun ottamatta käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa, ellei hänelle anneta päätöksen yhteydessä selvitystä tietojen käytöstä. (11.3.1994/202)

Evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille luovutetaan väestötietojärjestelmästä jäsenrekisterin tietojen päivittämisessä tarvittavat tiedot. Lisäksi niille luovutetaan väestötietojärjestelmästä niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot.

Henkilölle ja yhteisölle luovutetaan väestötietojärjestelmästä tietoja, joita nämä tarvitsevat oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa toteuttamiseksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös suoramarkkinointiin, mielipide- ja markkinatutkimukseen, osoitepalveluna, asiakasrekisterin päivittämiseen, historialliseen tai tieteelliseen tutkimukseen taikka muuhun näihin verrattavaan tarkoitukseen, jos tässä laissa säädetyt muut edellytykset tietojen luovuttamiselle ovat olemassa ja jos henkilön oikeudesta kieltää osoitetietonsa luovuttaminen ei muuta johdu.

Luovutettaessa tietoja suoramainontaa, etämyyntiä tai muuta suoramarkkinointia, mielipide- ja markkinatutkimusta taikka muuta näihin verrattavaa tarkoitusta varten henkilötietojen otantaperusteena saa käyttää yhden henkilöön liitettävän tunnistetiedon lisäksi ainoastaan nimeä, vähintään kuuden viikon ikää, sukupuolta, äidinkieltä tai asiointikieltä, ammattia, kotikuntaa ja siellä olevaa asuinpaikkaa, tilapäistä asuinpaikkaa ja muuta osoitetta sekä asetuksella tarkemmin säädettäviä kiinteistö- ja rakennustietoja.

Asianosaisen oikeudesta saada tieto väestötietojärjestelmästä sekä väestötietojärjestelmän tietojen yhdistämisestä toisen tietojärjestelmän tietoihin tietoaineiston tuottamiseksi ja luovuttamiseksi on voimassa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta erikseen laissa säädetään.

Osoitepalveluna voidaan luovuttaa tiedot yksittäisen henkilön nykyisistä nimistä, osoitteesta ja muusta yhteystiedosta sekä elossaolosta taikka tieto 25 §:ssä tarkoitetusta tietojenluovutuskiellosta. Tiedot voidaan luovuttaa vain, jos henkilö voidaan luotettavasti yksilöidä hakijan antamien tietojen perusteella.

Osoitepalvelutehtävän hoitamiseen osallistuvista maistraateista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Väestötietöjärjestelmästä tietoja luovutetaan teknisen käyttöyhteyden avulla, muussa koneellisesti käsiteltävässä muodossa, kirjallisesti tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Väestötietojärjestelmän tietoja ja niihin liittyviä asiakirjoja saa tutkia viranomaisen luvalla ja valvonnassa virkatehtävien hoitoa, historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka muuta näihin verrattavaa tarkoitusta varten.

Väestötietojärjestelmästä saa luovuttaa tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin massamuotoisesti vain:

Pyydettäessä tietojen luovuttamista siten, kuin 1 momentissa säädetään, on tarvittaessa ilmoitettava, miten tietojen käyttö ja suojaus on tarkoitus järjestää.

Tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietojen saaja ei saa antaa niitä sivulliselle ilman rekisteriviranomaisen lupaa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tämän lain nojalla yksittäin luovutettua tietoa.

Sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään asiakirjojen julkisuudesta ja tietojen luovuttamisesta, kotikuntaa ja vakinaista tai tilapäistä asuinpaikkaa taikka postiosoitetta tai vastaavaa muuta osoitetta koskevia väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja, joiden luovuttamista koskee 25 §:n 4 momentissa tarkoitettu rajoitus, saa käyttää ja, sen mukaan kuin erikseen säädetään, edelleen luovuttaa, ainoastaan viranomaisten laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Tietojen saajan on ilmoitettava, kuinka tietojen käyttö ja suojaus järjestetään.

Väestörekisterikeskus ja maistraatit päättävät väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta. Väestörekisterikeskus päättää kuitenkin tietojen luovuttamisesta, kun kysymyksessä ovat teknisen käyttöyhteyden välityksellä tai muutoin sähköisesti taikka ulkomaille muutoin kuin yksittäin luovutettavat tiedot. (21.12.2007/1314)

Maistraatti päättää yksittäin annettavien tietojen luovuttamisesta. (21.12.2007/1314)

Helsingin maistraatti säilyttää väestökirjanpidon asiakirjoihin kuuluvat, ennen vuotta 1971 pidetyt rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluettelot ja päättää niiden tietojen luovuttamisesta.

Edellä 27 a §:ssä tarkoitetun osoitepalvelun hoitaminen voidaan antaa myös muulle viranomaiselle tai yhteisölle kuin maistraatille, jos se on tarpeen palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tai toiminnan tehostamiseksi. Väestörekisterikeskus tekee asianomaisia maistraatteja kuultuaan sopimuksen muun viranomaisen tai yhteisön kanssa asiasta.

Osoitepalvelutehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttää lisäksi, että tehtävää hoitavalla yhteisöllä on riittävät voimavarat ja tehtävää hoitavilla henkilöillä riittävä asiantuntemus ja pätevyys tehtävän hoitamiseen.

Osoitepalvelua hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tehtävää hoidettaessa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) , kielilaissa (423/2003) , saamen kielilaissa (1086/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Väestörekisterikeskus on vastuussa sopimukseen perustuvan osoitepalvelutehtävän hoitamisessa sattuneesta vahingosta siten kuin vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvussa säädetään.

Tietojen luovuttamisesta on tehtävä kirjallinen päätös, jollei luovutus koske tilasto- tai lukumäärätietoja taikka yksittäin luovutettavia tietoja. Päätökseen on liitettävä tarvittavat määräykset tietojen käytöstä ja suojauksesta.

Tietojen luovuttamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla noudattaen, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Väestötietojärjestelmässä olevat henkilötiedot tulevat julkisiksi, kun henkilön kuolemasta on kulunut 25 vuotta.

Väestötietojärjestelmän tietopalveluista ja väestökirjahallinnon muista palveluista peritään maksuja valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaisesti. (22.4.1999/527)

Maksu voidaan määrätä suoritteen omakustannusarvoa alemmaksi, jos tietojen saaja osallistuu väestötietojen ylläpitoon tai väestötietojärjestelmän tietopalvelujen antamiseen.

Henkilö, jonka tehtävänä on palvelussuhteen tai toimeksiannon perusteella käsitellä väestötietojärjestelmän tietoja, väestökirjoja ja niihin kuuluvia asiakirjoja, ei saa tämän lain vastaisesti ilmaista näin saamiaan tietoja sivulliselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavoin salassapitovelvollinen on myös henkilö, joka on saanut 28 §:n 2 momentin nojalla luvan tutkia väestötietojärjestelmän tietoja tai väestökirjoja taikka niihin kuuluvia asiakirjoja. (11.3.1994/202)

Joka laiminlyö tässä laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava väestökirjanpitorikkomuksesta sakkoon.

Väestökirjanpitorikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos ilmoitusvelvollinen on kehotuksen saatuaan täyttänyt velvollisuutensa tai jos rikkomus on muutoin vähäinen.

Rangaistus 35 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan viranomaiset ovat velvollisia pyydettäessä antamaan selvityksiä hallussaan olevista, ennen uskontokuntien jäsenrekisteriä koskevan lain (614/1998) voimaantuloa pidetyistä kirkollisista väestörekistereistä ja niihin kuuluvista asiakirjoista.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnilla, joilla on tekninen käyttöyhteys väestötietojärjestelmään tai joiden jäsenrekisteriä pidetään säännöllisesti ajantasalla väestötietojärjestelmän tiedoilla, on oikeus luovuttaa jäsenistään väestötietojärjestelmään merkittyjä yksittäisiä tietoja, jotka ovat tarpeen henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi. Väestörekisterikeskus voi erityisestä syystä myöntää muullekin viranomaiselle tai yhteisölle, jolla on tekninen käyttöyhteys väestötietojärjestelmään, luvan luovuttaa väestötietojärjestelmään merkittyjä yksittäisiä tietoja, jotka ovat tarpeen henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi.

Tietojen luovuttamisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 6 luvussa ja 43 §:n 1 momentissa säädetään.

Jos evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan jäsenrekisteriä käytetään 2 momentissa tarkoitettuun tietopalveluun, jäsenrekisterin muita kuin uskontokuntaan liittymistä ja kirkollisia toimituksia koskevia tietoja, jotka on merkitty myös väestötietojärjestelmään, saa muuttaa vain maistraatilta saadun ilmoituksen mukaisesti.

Edellä 38 §:ssä tarkoitettuun tietojen luovuttamista koskevaan päätökseen voi vaatia kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta tai yhteisöltä. Jollei se hyväksy oikaisuvaatimusta, sen tulee saattaa asia maistraatin käsiteltäväksi kahden viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen saapumisesta. Oikaisuvaatimuksen käsittelee maistraatti, jonka toimialueen tiedoista on kysymys.

Muutoksen hakemisesta maistraatin päätökseen on voimassa, mitä 33 §:ssä säädetään.

Valtio maksaa väestötietojärjestelmän ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta tietojen ilmoittamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annettu väestökirjalaki (141/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jollei tietoa ole otettu väestötietojärjestelmään, sitä säilytetään kumotussa väestökirjalaissa tarkoitetuissa väestökirjoissa tai niihin kuuluvissa asiakirjoissa. Tietojen luovuttamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Tietojen luovuttamisesta on tällöin voimassa soveltuvin osin, mitä 6 luvussa säädetään. Henkilötietojen suojaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja ei saa luovuttaa muille kuin asianomaisille viranomaisille, jollei 25 §:n 6 momentista muuta johdu. Väestökirjoissa oleva tieto tulee kuitenkin julkiseksi, kun asianomaisen henkilön kuolemasta on kulunut 25 vuotta. Kokonaan julkiseksi väestökirja tulee sadan vuoden kuluttua kirjaan viimeksi tehdystä merkinnästä. (21.8.1998/615)

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tällä lailla kumotun väestökirjalain säännöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa lainkohtaa.

Milloin muussa laissa tai asetuksessa oikeus tai velvollisuus määräytyy henkikirjoituksen tai tammikuun ensimmäisen päivän kotipaikan perusteella, sovelletaan tämän lain 18 §:ssä tarkoitettua vuoden vaihteen kotikuntaa ja siellä olevaa asuinpaikkaa. Jos kysymys on henkikirjoitetusta asukasmäärästä tai tammikuun ensimmäisen päivän asukasluvusta, sovelletaan 18 §:ssä tarkoitettua vuoden vaihteen asukaslukua. (11.3.1994/202)

Muussa laissa tai asetuksessa väestörekisterin pitäjälle säädetyt tehtävät hoitaa, jollei tästä laista muuta johdu, maistraatti, jonka toimialueella henkilöllä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Jos henkilöllä ei ole koskaan ollut kotikuntaa eikä väestökirjanpitokuntaa Suomessa, Helsingin maistraatti käsittelee asian. (21.8.1998/615)

Väestökirjanpitoa koskevat ilmoitukset, jotka on säädetty tehtäviksi väestörekisteriin tai väestörekisterin pitäjälle, on tehtävä 4 momentissa tarkoitetulle maistraatille. (21.8.1998/615)

Kirkonkirjoista on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. (21.8.1998/615)