342/1991

Tätä lakia sovelletaan luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen tiellä ja kuljetuslupaa edellyttävään kansainväliseen tavaraliikenteeseen.

Tämän lain säännöksiä ei, kuljetuslupaa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta, sovelleta sellaisella yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella taikka tiellä, jolla liikkuminen on sallittu vain määrätyssä tarkoituksessa tai omistajan luvalla, edellyttäen että liikkumisrajoitus on näkyvästi osoitettu liikennemerkein, puomein tai muulla selvästi havaittavalla tavalla.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tavaran kuljettaminen tiellä ajoneuvolla korvausta vastaan ilman liikennelupaa on kielletty lukuun ottamatta 4 §:ssä tarkoitettuja kuljetuksia. Korvauksena ei pidetä työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista korvausta työtehtäviin liittyvien tavaroiden kuljetuksesta palkansaajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla.

Jos tavaraa kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla ajoneuvolla, jonka kuljettajana toimii sen vuokralleantaja tai vuokralleantajan palveluksessa oleva taikka vuokralleantajan tehtävään osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuokralleottajan asemesta vuokralleantajaa.

Liikennelupa tarvitaan tavaran kuljetukseen tiellä ajoneuvolla korvausta vastaan myös silloin, kun sopimus kuljetuksen suorittamiseksi on tehty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten kiertämiseksi taikka jos olot osoittavat sitä tarkoitetun.

Liikennelupaa ei tarvita suoritettaessa:

Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukaisen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella sopia poikkeuksia lupamenettelystä kansainvälisten maantiekuljetusten osalta ja kansainvälisten sopimusten mukaisista lupajärjestelyistä.

Ulkomailla rekisteröidyllä tai Suomessa rekisteröidyllä mutta ulkomaille vuokratulla kuorma-autolla ja raskaalla perävaunulla tulee olla kuljetuslupa, jollei kansainvälisistä sopimuksista tai Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu. (21.12.2001/1350)

Liikenneministeriö voi vapauttaa kuljetusluvista sellaiset ajoneuvot tai kuljetukset, joista ei ole sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. (28.6.1994/574)

Liikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan lääninhallitus.

Tulli myöntää 2 §:n 3 a ja 3 d kohdassa tarkoitetun kuljetusluvan lukuun ottamatta Itävallan tasavallan ja Sveitsin valaliiton läpikulkulupaa, jonka myöntää Ajoneuvohallintokeskus. Ajoneuvohallintokeskus myöntää 2 §:n 3 b ja 3 c kohdassa tarkoitetun kuljetusluvan. (12.3.2004/179)

Liikennelupa on myönnettävä hakijalle, joka on hyvämaineinen, ammattitaitoinen, vakavarainen ja muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan liikennettä.

Edellytyksenä luvan myöntämiselle oikeushenkilölle on, että oikeushenkilö on vakavarainen ja että sen liikenteestä vastaava henkilö on hyvämaineinen, ammattitaitoinen, kykenevä asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja muutoinkin henkilönä sopiva harjoittamaan liikennettä.

Edellä 7 §:ssä tarkoitetun ammattitaidon hankkimiseksi järjestetään liikenneyrittäjäkoulutusta.

Koulutusta voivat antaa ne oppilaitokset, jotka liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy tähän tarkoitukseen ottaen huomioon koulutuksen tarpeen ja oppilaitoksen edellytykset soveltuvan koulutuksen antamiseen.

Lupaviranomainen myöntää kuljetusluvan hakemuksesta. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot.

Lupaviranomaisen on myönnettävä kuljetuslupa, jos haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Lupaviranomainen voi määrätä luvalle hakuajan. Jos lupa voidaan myöntää lupien vähäisen määrän vuoksi vain osalle hakijoista, se on myönnettävä hakijalle, jonka kuljetus tehokkaimmin hyödyntää haettuun lupaan kohdistuvaa kuljetusoikeutta.

Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan käyttämättömäksi jäävän tai käyttämättä jääneen kuljetusluvan lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi vaatia kuljetusluvan palautettavaksi, jos luvanhaltija ei käytä kuljetuslupaa eikä ota sitä käyttöön lupaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

Lupaviranomaisella on oikeus saada virka-apua poliisilta, tullilta ja rajavartiolaitokselta säännöksen noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi.

Kotimaan liikenteeseen myönnetty liikennelupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata, minkä lisäksi se asetuksella säädettävissä tapauksissa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä myös ulkomaille. Ulkomaan liikenteeseen myönnetty liikennelupa oikeuttaa harjoittamaan liikennettä myös kotimaassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Ahvenanmaalla harjoitettavasta liikenteestä päättää Ahvenanmaan maakunta. Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämä liikennelupa oikeuttaa kuljettamaan tavaraa Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä.

Liikennelupa myönnetään määräajaksi ja siihen voidaan sisällyttää ehtoja, joita liikenteen harjoittamisessa on noudatettava.

Liikennelupa on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toisen käytettäväksi. (21.12.2001/1350)

Liikenteenharjoittajan tulee vaadittaessa antaa liikenneministeriölle liikenteen harjoittamista koskevia liikenteellisiä ja taloudellisia tietoja.

Liikennelupa voidaan peruuttaa joko kokonaan tai määräajaksi, jos luvanhaltija ei enää täytä liikenneluvan saamisen edellytyksiä.

Jos liikenteen harjoittamisessa ilmenneet rikkomukset ovat vähäisiä, luvanhaltijalle voidaan antaa peruuttamisen sijasta varoitus.

3 momentti on kumottu L:lla 28.6.1994/574 .

Liikenneluvan peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta päättää lupaviranomainen. (28.6.1994/574)

Jos liikenneluvan haltija kuolee, on kuolinpesällä oikeus jatkaa liikennettä enintään 18 kuukauden ajan ehdolla, että kuolinpesä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ilmoittaa lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi luvanhaltijan velvollisuuksista vastaavan asetuksella säädetyt vaatimukset täyttävän henkilön.

Jos luvanhaltija joutuu konkurssiin, konkurssipesällä on oikeus jatkaa liikennettä enintään kolmen kuukauden ajan konkurssiin joutumisesta. Luvanhaltijan velvollisuuksista vastaavat tänä aikana ne, jotka hoitavat konkurssipesää.

Liikennettä harjoitettaessa on ajoneuvossa oltava mukana asianmukainen liikennelupa tai kuljetuslupa alkuperäisenä taikka yhteisöluvan jäljennös. Se on vaadittaessa esitettävä poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehelle.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua liikennettä ilman asianmukaista lupaa, on tuomittava luvattomasta tavaraliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka luovuttaa liikenneluvan toisen käytettäväksi, laiminlyö 9 §:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden tai jättää noudattamatta, mitä 12 §:ssä säädetään, on tuomittava luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen tulee keskeyttää kuljetus, jonka suorittaja ei voi heti esittää tämän lain edellyttämää lupaa, jollei ole erityistä syytä sallia kuljetuksen jatkamista.

Lupaviranomaisella on oikeus saada tietoja rikosrekisteristä, ajoneuvoliikennerekisteristä ja ulosottorekisteristä liikenneluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten.

Tarkemmat säännökset liikenneluvan myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan hakemisesta, muuttamisesta ja uusimisesta, liikenteestä vastaavasta henkilöstä, liikenteessä käytettävästä ajoneuvosta ja liikenteen valvonnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella ja siihen sisältyvän valtuutuksen nojalla annettavalla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seuraavien neuvoston säädösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta:

Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan poliisille ja rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien suorittamisesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain (143/57) 5 §:n 3 ja 4 momentti sekä 5 a §, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 3 momentti muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1969 ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetuilla laeilla (366/69 ja 675/78), 5 §:n 4 momentti 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (692/83) ja 5 a § 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa (249/78) , ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä 16 päivänä lokakuuta 1970 annettu asetus (646/70) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, lukuun ottamatta 3–5 ja 20–23 §:ää.

Tämän lain 6 § sekä 8 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja niillä kumotaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain 9 ja 9 a §, sellaisina kuin ne ovat, 9 § 27 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (149/70) ja 9 a § 21 päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa (288/65) , ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen (646/70) 3–5 ja 20–23 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 § osittain muutettuna 30 päivänä maaliskuuta 1978 ja 8 päivänä helmikuuta 1985 annetuilla asetuksilla (250/78 ja 173/85), 20, 22 ja 22 a § muutettuna mainitulla 8 päivänä helmikuuta 1985 annetulla asetuksella ja 13 päivänä marraskuuta 1987 annetulla asetuksella (849/87) , 20 a § mainitussa 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa asetuksessa ja 22 b § mainitussa 13 päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuksessa, sekä ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen harjoittamiseen myönnettävien tavaraliikennelupien rajoituksista 18 päivänä joulukuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös (1155/87) ja tavaralinjaliikenteen keräily- ja jakelualueista 18 päivänä joulukuuta 1987 annettu liikenneministeriön päätös n:o 8637/70/87.

Liikennelupa voidaan siirtää luvanhaltijan kuoleman tai eläkkeelle jäämisen johdosta sellaiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka täyttää lain 7 §:n mukaiset edellytykset ja jonka lupaviranomainen voi hyväksyä. Lupaa ei voi siirtää enää vuoden 1992 jälkeen.

Ennen tämän lain voimaan tuloa myönnetyt liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa määrätyn ajan.

Liikennelupahakemukset sekä ilmoitukset liikenteestä vastaavan henkilön muutoksista, jotka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, mutta joita ei ole ehditty ratkaista tämän lain voimaan tullessa, ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.

Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa traktorille taikka kuorma- tai pakettiautolle tämän lain voimaan tullessa samoin kuin henkilön, joka toimii liikenteestä vastaavana henkilönä traktorilla taikka kuorma- tai pakettiautolla ammattimaista liikennettä harjoittavassa yrityksessä tämän lain voimaan tullessa, katsotaan täyttävän tässä laissa säädetyn ammattitaitovaatimuksen.

Joka on saanut vähintään kolmanneksen vuosiansiostaan suorittamalla traktorilla välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa ainakin kahden vuoden ajan sellaisia kuljetuksia, jotka tämän lain mukaan edellyttävät liikennelupaa, saa edelleen suorittaa näitä kuljetuksia liikennetraktorilla ilman liikennelupaa vuoden 1992 loppuun saakka.