GP 115/2012

1.1Vuosilomakorvausten jaksotus

Yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan. Lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Jos lomakorvaus on maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen, jaksotus voidaan tehdä lomakorvauksen maksamisajankohdasta lukien.

Jaksotukset tehdään jakamalla taloudellinen etuus tai lomakorvaus viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Palkka määritetään soveltuvin osin kuten ansiopäivärahan perusteena oleva palkka, mutta tuloista ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Mikäli henkilö on saanut myös taloudellista etuutta, joka perustuu työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, taloudellinen etuus ja lomakorvaus lasketaan jaksotusta varten tarvittaessa yhteen. Vuosilomakorvausten jaksotusta koskevia päätöksiä tehtiin vuonna 2011 noin 110 000. Ansioturvan saajilla keskimääräinen jaksotusaika oli 14 päivää ja perusturvan saajilla 9 päivää. Lomakorvausten jaksotus on lisännyt työttömyysetuuden hakemiseen liittyvien selvitysten määrää ja siten pidentänyt hakemusten käsittelyaikoja.

1.2Työmarkkinatuen tarveharkinta

Työmarkkinatuen tarkoituksena on tukea työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. Työmarkkinatukea maksetaan työttömälle, joka tulee ensi kertaa työmarkkinoille tai joka ei täytä työssäoloehtoa sekä työttömälle, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu. Maahanmuuttajalle voidaan maksaa työmarkkinatukea kotoutumistukena.

Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus. Etuuteen vaikuttavat henkilön omat tulot kokonaisuudessaan sekä puolison tulot 660 euroa ylittävältä osalta kuukaudessa. Huoltovelvolliselta täysimääräisestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 prosenttia siitä huomioon otettavasta tulojen osasta, joka ylittää 1 044 euroa kuukaudessa. Perheettömällä henkilöllä täydestä tuesta vähennetään 75 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää 311 euroa kuukaudessa. Perheellisellä henkilöllä tulorajaa korotetaan 130 eurolla jokaista huollettavaa alle 18-vuotiasta lasta kohden. Henkilölle, joka asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa, maksetaan osittaista työmarkkinatukea.

Työmarkkinatuen sidonnaisuus puolison tuloihin on johtanut siihen, että työn vastaanottaminen silloin, kun molemmat puolisot ovat työmarkkinatuella, pienentää perheen muita tuloja. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen vuoksi ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa perusoikeuksien yksilöllisen luonteen vuoksi (PeVL 46/2002 vp). Puolison tulojen perusteella suoritettava tarveharkinta sopii huonosti yhteen myös tuloverojärjestelmän kanssa, jossa lähtökohtana on yksilökohtaiseen tarkasteluun perustuva erillisverotus ja jossa ei oteta huomioon mahdollista elatusvelvollisuutta puolisoon nähden.

1.3Asumistuen tarkistuslykkäys

Asumistukilakiin (408/1975) otettiin vuonna 2005 säännös asumistuen tarkistamisen lykkäämisestä kolmella kuukaudella pitkäaikaistyöttömän työllistyessä (1185/2005) . Tämän mukaisesti pitkäaikaistyöttömän työllistyessä tästä tulojen noususta aiheutuva asumistuen tarkistus tehdään vasta kolmen kuukauden kuluttua siitä ajankohdasta, josta tuki muutoin tarkistettaisiin. Normaalisti asumistuki tarkistetaan tulojen muutoksen perusteella silloin, kun ruokakunnan pysyvät tulot ovat nousseet vähintään 300 euroa tai alentuneet vähintään 160 euroa kuukaudessa. Asumistuki tarkistetaan tällöin sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia tuloja ansaitaan koko kuukaudelta. Asumistukea tarkistettaessa kaikki tuen saamisen edellytykset mukaan lukien ruokakunnan jäsenten tulot tarkistetaan tarkistamisajankohdan mukaisiksi.

2.1Vuosilomakorvausten jaksotus

Marraskuun 28. päivänä 2011 allekirjoitetussa työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta sovittiin, että lomakorvausten jaksotuksesta työttömyysturvassa luovutaan vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 alusta alkaen työttömyysetuutta maksetaan työttömyyden alusta lukien omavastuuajan jälkeen myös niille työnhakijoille, joille on maksettu työsuhteen päättyessä vuosilomakorvausta. Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää.

2.2Työmarkkinatuen tarveharkinta

Valtioneuvoston 22 päivänä maaliskuuta 2012 antaman rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti työmarkkinatuen saajan puolison tulojen perusteella suoritettavasta tarveharkinnasta ehdotetaan luovuttavan vuoden 2013 alusta lukien. Puolison tulojen perusteella suoritettavan työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen olisi johdonmukaista pyrittäessä yksilökohtaisiin etuuksiin ja yksinkertaisempaan työttömyysturvajärjestelmään. Ehdotus lisäisi työttömyysturvan kannustavuutta ja parantaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa.

2.3Työllistymisraha

Valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti ehdotetaan toteutettavaksi määräaikainen ja alueellinen työllistymisrahakokeilu. Työttömyysturvalain (1290/2002) 9 lukuun ehdotetaan lisättäväksi määräaikaisesti voimassa olevat kokeilua koskevat säännökset. Työllistymisrahalla tarkoitetaan menettelyä, jossa pitkäaikaistyöttömälle maksetaan työllistymisen jälkeen työmarkkinatukea yhdeltä kuukaudelta samanaikaisesti palkan kanssa. Työllistymisrahakokeilu liittyy Kataisen hallituksen ohjelman mukaiseen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävään kuntakokeiluun.

Kokeiluun on hyväksytty hakemusten perusteella 24 hanketta, joista 14:ssä on mukana enemmän kuin yksi kunta. Kokeilussa on mukana yhteensä 63 kuntaa. Kokeiluun valittiin kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa kiinnitettiin huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Työllistymisrahakokeilu toteutetaan kuntakokeilussa mukana olevissa kunnissa.

Työllistymisrahakokeilun tavoitteena on lisätä työttömyysturvan kannustavuutta tekemällä työn vastaanottaminen pitkäaikaistyöttömille kannattavammaksi. Määräaikaisella kokeilulla pyritään selvittämään työllistymisrahan vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Kokeilun vaikutukset arvioidaan hallituskauden lopulla.

2.4Aktiiviajan korotusosien etuoikeuttaminen toimeentulotuessa

Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 11 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti ehdotetaan työttömien kannustimia osallistua aktiivitoimiin lisättäväksi säätämällä aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa. Tämä tulojen etuoikeuttaminen koskisi työttömyysturvalain perusteella myönnettyä työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa ja korotettua ansio-osaa sekä muutosturvalisää ja muutosturvan ansio-osaa ja työmarkkinatuen korotusosaa. Käytännössä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan korotusosia saavat ovat tulotasoltaan enää harvoin toimeentulotuen saajia.

2.5Asumistuen tarkistuslykkäys

Valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti asumistukilaissa jo olevaa pitkäaikaistyöttömän työllistymisestä aiheutuvaa tarkistamisen lykkäystä esitetään pidennettäväksi kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Samassa yhteydessä pitkäaikaistyöttömyyden määrittelyä, mikä on edellyttänyt vähintään vuoden mittaista yhdenjaksoista työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saamista, esitetään hieman lievennettäväksi poistamalla laista yhdenjaksoisuutta koskeva edellytys. Tavoitteena on, että työttömyysturvan maksun katkeaminen muutaman sairauspäivän vuoksi ei estäisi pitämästä henkilöä asumistukilain tarkoittavalla tavalla pitkäaikaistyöttömänä.

3.1Taloudelliset vaikutukset

Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen puolison tulojen osalta lisäisi valtion menoja vuositasolla arviolta 31,9 miljoonaa euroa. Vuosilomakorvausten jaksotuksesta luopuminen lisäisi valtion menoja arviolta 20 miljoonaa euroa vuodessa. Määräaikaisen työllistymisrahakokeilun arvioidaan lisäävän valtion menoja 3,7 miljoona euroa vuosina 2013—2015.

Asumistuen tarkistamislykkäyksen piirissä on ollut noin 2400 tuensaajaa ja sen kustannusvaikutus on ollut vajaa 0,5 milj. euroa vuodessa. Tarkistamislykkäyksen pidentämisen kuuteen kuukauteen määräaikaisesti arvioidaan nostavan tarkistamislykkäyksestä aiheutuvat menot noin yhteen miljoonaan euroon. Valtion menot lisääntyisivät siten 0,5 miljoonalla eurolla vuosina 2013—2015.

Työttömyysturvan aktiiviosien säätämisen etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa arvioidaan lisäävän toimeentulotukimenojen valtionosuutta 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän yhteensä 59,1 miljoonaa euroa vuosina 2013—2015. Vuodesta 2016 lukien vuosittaisen menojen lisäyksen arvioidaan olevan 54,9 miljoonaa euroa.

3.2Vaikutukset kotitalouksien asemaan

Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen purkaisi siitä aiheutuvia kannustinongelmia. Vuonna 2011 työmarkkinatuen määrää pienennettiin tarveharkinnan johdosta noin 15 000 henkilön kohdalla. Työmarkkinatuen sidonnaisuus puolison tuloihin on johtanut siihen, että työn vastaanottaminen silloin, kun molemmat puolisot ovat työmarkkinatuella, pienentää perheen muita tuloja. Muutos vähentäisi mahdollisuuksia toteuttaa sosiaaliturvasuunnittelua ja sosiaaliturvan väärinkäytöksiä, sillä tuloharkinta voi kannustaa erilaisiin asumisjärjestelyihin, joiden avulla estetään etuuden alentaminen. Myös tarve asioida viranomaisten luona vähenisi.

Asumistuen tarkistuslykkäyksen pidentäminen ja työllistymisrahan käyttöönotto parantavat niiden kotitalouksien taloudellista tilannetta, joihin kuuluva henkilö työllistyy. Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosien etuoikeuttaminen toimeentulotuessa parantaisi niiden kotitalouksien taloudellista tilannetta, joihin kuuluva henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun. Työllistymisrahan maksamisella ei olisi vaikutusta asumistuen määrään, koska sen ei katsota korottavan asumistuessa huomioon otettavaa pysyvää tulotasoa. Mahdollisuus oman taloudellisen tilanteen parantamiseen osaltaan kannustaisi työnhakijoita aktiivitoimenpiteisiin.

Vuosilomakorvausten jaksotuksesta luopumisen johdosta työttömäksi jäävä henkilö saisi työsuhteen päättyessä vuosilomakorvauksen sekä samanaikaisesti työttömyysetuutta. Tämä helpottaisi työttömäksi tulleen henkilön kotitalouden sopeutumista tilanteeseen, jossa kotitalouden käytettävissä olevat tulot pienenevät.

3.3Vaikutukset sukupuolten asemaan

Puolison tulojen perusteella suoritettavasta tarveharkinnasta luopumisen voidaan arvioida edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tuloharkinta kohdistuu useammin naisiin siitä huolimatta, että työmarkkinatuen saajista enemmistö on miehiä.

Vuonna 2011 oli puolison tulojen vuoksi alennettua työmarkkinatukea saavista naisia 64 prosenttia. Puolison tulojen vuoksi kokonaan ilman työmarkkinatukea jääneistä eli niin sanotun nollapäätöksen saaneista oli naisia 82 prosenttia. Avoliitossa olevien tilanne on ollut erityisen ongelmallinen, koska vain avioliitossa puolisoilla on lakiin perustuva elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan.

3.4Vaikutukset viranomaisten toimintaan.

Puolison tulojen perusteella suoritettavasta työmarkkinatuen tarveharkinnasta ja vuosilomakorvausten jaksotuksesta luopuminen vähentäisi Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassojen ja etuuden hakijoiden hallinnollista taakkaa sekä selkeyttäisi järjestelmää. Puolison tulojen selvittämisestä ja seurannasta ja vuosilomakorvausten jaksottamista varten tehtävästä selvittämisestä luopuminen helpottaisi toimeenpanoa ja lyhentäisi hakemusten käsittelyaikoja.

Työllistymisrahaa haettaisiin työ- ja elinkeinotoimistosta. Tämä olisi uusi tehtävä työ- ja elinkeinotoimistoille ja lisäisi niissä tehtävää työtä. Lisätyön määrän arvioidaan jäävän kuitenkin suhteellisen pieneksi. Työllistymisrahan maksatuksesta huolehtisi Kansaneläkelaitos. Työllistymisrahan käyttöönotto lisäisi siten hieman myös Kansaneläkelaitoksessa tehtävää työtä.

1.1Työttömyysturvalaki

3 luku. Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

6 §.Muut rajoitukset. Lomakorvausten jaksotuksesta ehdotetaan luovuttavan poistamalla työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 2 momentti.

Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn sekä kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana työaikapankista maksettu rahakorvaus jaksotettaisiin edelleen ja ne estäisivät jaksotettavalta ajalta työttömyysetuuden maksamisen. Lomakorvauksen jaksotuksesta luopumisen johdosta lain 3 luvun 6 §:n 4 momentissa oleva säännös työnantajalta sopimuksen perusteella saadun taloudellisen etuuden ja lomakorvauksen yhteen laskemisesta jaksotusta varten on tarpeeton ja se ehdotetaan poistettavaksi. Lisäksi 4 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus kumottavaan 2 momenttiin sekä lomakorvaukseen.

7 luku. Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

6 §.Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot. Työttömyysturvalain 7 luvun 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että puolison tulojen perusteella suoritettavaa tarveharkintaa koskeva säännös poistettaisiin. Työmarkkinatuen saajan puolison tulot eivät muutoksen johdosta vaikuttaisi enää työmarkkinatuen määrään. Tuen saajan omat tulot olisivat edelleen tarveharkinnan piirissä.

9 luku. Työllistymisraha

1 §.Oikeus työmarkkinatukeen työllistymisrahana. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi edellytyksistä, joiden täyttyessä työttömälle työnhakijalle syntyisi oikeus työllistymisrahaan. Työllistymisraha maksettaisiin työttömälle, joka ottaa vastaan vähintään kolme kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn. Työllistymisrahaa ei ole perusteltua maksaa kovin lyhytaikaiseen työhön. Työn keston tulisi olla vähintään kolme kuukautta. Koska pitkäaikaistyöttömien työmahdollisuudet ovat useimmiten määräaikaisissa ja osa-aikaisissa töissä, olisi perusteltua, että työn ei tarvitsisi olla vakituista vaan se voisi olla myös määräaikaista tai osa-aikaista. Työn tulisi täyttää 5 luvun 4 §:n mukaiset edellytykset. Työajan tulisi siten olla vähintään 18 tuntia viikossa ja työstä maksettavan palkan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 5 luvun 4 §:n 3 momentissa säädetyn suuruinen.

Ensimmäinen työllistymisrahan maksamisen edellytys koskisi työttömyyden kestoa. Työllistymisrahan tarkoituksena olisi kannustaa pitkään työttömänä olleita työnhakijoita työllistymään. Työllistymisrahaan olisi oikeus niillä työnhakijoilla, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä tai joiden oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta.

Toinen ehto työllistymisrahan maksamiselle koskisi työmarkkinatukioikeutta. Oikeus työllistymisrahaan edellyttäisi, että työllistyvä henkilö olisi oikeutettu työmarkkinatukeen. Oikeus saada työmarkkinatukea täyttäisi edellytyksen eikä työmarkkinatuen todellista maksamista ennen työllistymistä edellytettäisi. Oikeus työllistymisrahaan olisi myös niillä, joille ei makseta työmarkkinatukea 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta syystä, joita ovat korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, omavastuuaika, ammatilliseen koulutukseen liittyvät rajoitukset, odotusaika ja tarveharkinta.

Kolmas edellytys työllistymisrahan maksamiselle olisi, että työtön henkilö ei työllistymisrahaan oikeuttavan työn aloittaessaan ole työsuhteessa, ei työllisty yrittäjänä tai omassa työssä eikä ole päätoiminen opiskelija. Oikeutta työllistymisrahaan ei siten olisi esimerkiksi silloin, kun työllistynyt henkilö on työllistyessään osa-aikatyössä, lomautettuna tai saa tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta.

Neljäs edellytys työllistymisrahan maksamiselle koskisi kuntaa, jossa työllistynyt henkilö asuu. Koska työllistymisrahakokeilu toteutetaan alueellisena kokeiluna, olisi oikeus työllistymisrahaan vain niillä henkilöillä, jotka asuvat 2 §:ssä mainituissa kunnissa.

Työllistymisrahana maksettaisiin työmarkkinatuki yhdeltä kuukaudelta. Työllistymisrahan maksuaika voisi olla esimerkiksi 15.2—14.3. Työllistymisrahana maksettava työmarkkinatuki maksettaisiin lapsikorotuksella korotettuna. Työllistymisrahan määrä määräytyisi sen ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa. Työllistymisrahaoikeuden alkamisen jälkeen tapahtuneita työmarkkinatuen määrään vaikuttavia muutoksia ei otettaisi huomioon työllistymisrahan määrässä. Osa-aikatyöhön työllistyneelle henkilölle, joka on saanut työllistymisrahan työsuhteen alkaessa, ei maksettaisi soviteltua työmarkkinatukea ensimmäiseltä työssäolokuukaudelta. Myöskään soviteltua työttömyyspäivärahaa ei maksettaisi ensimmäiseltä työssäolokuukaudelta, vaikka työssäoloehto täyttyisi sinä aikana.

2 §.Asuinkunta. Työllistymisrahaan olisi oikeus vain niillä henkilöillä, jotka asuvat pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutettavaan kuntakokeiluun kuuluvassa kunnassa. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettava kuntakokeilu sisältyy Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan ja se kestää vuoden 2015 loppuun asti. Kokeiluun valittiin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tekemällä päätöksellä kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Asuinpaikkaa koskevan edellytyksen tulisi täyttyä työllistymisrahaan oikeuttavan työsuhteen alkaessa. Henkilön asuinkuntana pidettäisiin sitä kuntaa, jossa hänen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään merkitty osoitteensa sijaitsee, ellei ilmoitusta voitaisi pitää ilmeisen vääränä.

3 §.Rajoitukset ja takaisinperintä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi työllistymisrahan saamisen rajoituksista. Oikeutta työllistymisrahaan ei olisi henkilöllä, joka on työllistynyt sellaiseen työhön, johon on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea.

Oikeutta työllistymisrahaan ei myöskään olisi, mikäli henkilöllä olisi oikeus 7 luvun 3 §:n mukaiseen matka-avustukseen. Matka-avustuksena voidaan myöntää työmarkkinatukea henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön työssäkäyntialueensa ulkopuolella ja jolle työn vastaanottamisesta aiheutuu huomattavia kustannuksia. Matka-avustusta voidaan maksaa neljän kuukauden ajan.

Jos työllistymisrahan saaja kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta eroaa siitä tai omalla menettelyllään aiheuttaa työsuhteen päättymisen, työllistymisraha perittäisiin lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan takaisin. Tällöin työ- ja elinkeinotoimisto antaisi Kansaneläkelaitokselle työllistymisrahan ajalta takautuvasti estävän työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella Kansaneläkelaitos tekisi työllistymisrahasta hylkäävään päätöksen. Jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, että työsuhteen päättymiseen on ollut hyväksyttävä syy, ei työllistymisrahaa kuitenkaan perittäisi takaisin.

Osa-aikatyössä olevalla henkilöllä olisi kuitenkin oikeus saada soviteltua työttömyysetuutta työsuhteen alkamisesta lukien, mikäli työllistymisraha perittäisiin takaisin. Tällöin perittäisiin takaisin työllistymisrahan ja sovitellun työttömyysetuuden välinen erotus. Takaisinperintään sovellettaisiin lain 11 luvun säännöksiä. Takaisinperinnästä luopumisesta tai sen kohtuullistamisesta päättäisi Kansaneläkelaitos.

4 §.Työllistymisrahan hakeminen ja maksaminen. Työllistymisrahaa ehdotetaan haettavaksi työ- ja elinkeinotoimistosta. Työ- ja elinkeinotoimistoilla on käytössään tiedot palkkatukien ja matka-avustusten maksamisesta. Siten hakumenettely muodostuisi mahdollisimman yksinkertaiseksi. Hakemus voitaisiin tehdä kuitenkin enintään kaksi viikkoa ennen työn alkamista. Hakemusta voitaisiin täydentää myöhemmin työsopimuksella tai muulla selvityksellä työsuhteen ehdoista.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaisi Kansaneläkelaitokselle työvoimapoliittisen lausunnon henkilön oikeudesta työllistymisrahaan. Lausunto annettaisiin työllistymisrahaan oikeuttavan työsuhteen alkamisen jälkeen. Kansaneläkelaitos myöntäisi työllistymisrahan työ- ja elinkeinotoimiston lausunnon perusteella. Työllistymisraha maksettaisiin kokonaisuudessaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Kansaneläkelaitos on saanut työ- ja elinkeinotoimiston lausunnon. Työllistymisrahan maksamiseen sovellettaisiin muilta osin lain 11 luvun säännöksiä.

5 §.Työllistymisrahan rahoitus. Työllistymisrahan rahoituksesta ehdotetaan säädettäväksi viittaamalla siihen, mitä 14 luvun 3 a §:n 2 momentissa säädetään matka-avustuksesta. Työllistymisraha rahoitettaisiin aina valtion varoista, eikä työllistymisrahana maksettua työmarkkinatukea laskettaisi mukaan työmarkkinatuen 500 maksupäivään.

Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Lain 9 luku ehdotetaan olevan määräaikaisesti voimassa vuoden 2015 loppuun asti.

Vuosilomakorvaus, jonka jaksottaminen on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, estäisi työttömyysetuuden maksamisen jaksotusajan loppuun saakka. Jaksotus voitaisiin tehdä myös lain voimaantulon jälkeen maksetun lomakorvauksen perusteella, jos lomakorvaus perustuu ennen lain voimaantuloa päättyneeseen työsuhteeseen.

Puolison tulojen perusteella suoritettava tarveharkinta poistuisi niiden työttömyysetuuksien osalta, joita maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.

Työmarkkinatuki voitaisiin maksaa 9 luvun mukaisena työllistymisrahana sellaisen työsuhteen perusteella, joka alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

1.2Laki toimeentulotuesta

11 §.Huomioon otettavat tulot. Toimeentulotuesta annetun lain 11§:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyysturvalain perusteella myönnetty työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettava työttömyyspäivärahan korotusosa ja korotettu ansio-osa sekä muutosturvalisä ja muutosturvan ansio-osa ja työmarkkinatuen korotusosa etuoikeutetaan toimeentulotuessa.

1.3Asumistukilaki

5 luku. Asumistuen hakeminen ja myöntäminen

15 §. Pitkäaikaistyöttömän työllistymisestä aiheutuvaa tarkistamisen lykkäystä esitetään pidennettäväksi kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Samassa yhteydessä pitkäaikaistyöttömyyden määrittelyä, mikä on edellyttänyt vähintään vuoden mittaista yhdenjaksoista työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saamista, esitetään hieman lievennettäväksi poistamalla laista yhdenjaksoisuutta koskeva edellytys. Asumistuen normaalin tarkistamisrytmin mukaan tuki tarkistetaan vuoden kuluttua tuen myöntämisestä tai aikaisemmasta tarkistamisesta. Jos asumistuen normaali vuositarkistus tai muusta syystä kuin pitkäaikaistyöttömän työllistymisestä aiheutuvan tulojen nousun vuoksi tehtävän tarkistuksen ajankohta sattuu tarkistamislykkäyksen aikajaksolle, vuosi tai välitarkistus tehdään normaalin tarkistuksen ajankohdasta lukien. Tarkistuslykkäys jää tällöin tekemättä tai jää lyhyemmäksi. Jo nykyisin sovelletun käytännön selkiinnyttämiseksi lakia esitetään tältä osin täsmennettäväksi. Kun tarkistamislykkäyksen määräaika pitenee, niiden tapausten määrä, joissa kuitenkin tehdään normaalitarkistus, suhteellisesti kasvaa.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu jaksotus tehdään jakamalla taloudellinen etuus tai rahakorvaus viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Palkka määritetään soveltuvin osin kuten ansiopäivärahan perusteena oleva palkka, mutta tuloista ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä.

Työmarkkinatuen saajan tulot otetaan taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa kokonaisuudessaan huomioon. Metsätalouden tulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 ja 4 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla. Työmarkkinatuki määrätään tuen maksamisajankohdan tilannetta vastaavaksi joko arvioitujen tai muutoin todettavissa olevien tulojen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tarveharkinnassa huomioon otettavista tuloista.

Työmarkkinatuki myönnetään työllistymisrahana henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kolme kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn.

Työllistymisrahan myöntäminen edellyttää, että henkilö:

Työllistymisrahana maksetaan 7 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu työmarkkinatuki. Työmarkkinatuki maksetaan työllistymisrahana yhden kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien. Työllistymisrahan saaneella henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ensimmäiseltä työssäolokuukaudelta.

Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja kuntia ovat

Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja kuntia ovat myös kunnat, jotka osallistuvat 1 momentissa mainittujen kuntien koordinoimaan pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämiseen.

Henkilön asuinkuntana pidetään sitä kuntaa, jossa hänen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään merkitty osoitteensa sijaitsee.

Henkilöllä ei ole oikeutta työllistymisrahaan jos,

Jos henkilö kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta eroaa siitä tai omalla menettelyllään aiheuttaa työsuhteen päättymisen, Kansaneläkelaitos perii työllistymisrahan kokonaisuudessaan takaisin. Työllistymisrahaa ei kuitenkaan peritä takaisin, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, että työsuhteen päättymiseen on ollut hyväksyttävä syy. Osa-aikatyössä olevan oikeudesta soviteltuun työttömyysetuuteen säädetään 4 luvussa ja takaisinperinnästä 11 luvussa.

Työllistymisrahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Hakemus voidaan tehdä aikaisintaan kaksi viikkoa ennen työn alkamista.

Työsuhteen alettua työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kansaneläkelaitokselle työvoimapoliittisen lausunnon henkilön 1—3 §:ssä tarkoitetusta oikeudesta työllistymisrahaan. Kansaneläkelaitos maksaa työllistymisrahan kokonaisuudessaan saatuaan asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.

Työllistymisrahaan sovelletaan, mitä 14 luvun 3 a §:n 2 momentissa säädetään matka-avustuksesta.