GP 97/1996

1.1.Lainsäädäntö ja talousarvio

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 3 ja 4 §:ään (1648/91) perustuvana eduskunnan kansliasta erillisenä eduskunnan erillishallintoyksikkönä toimii Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia. Pohjoismaiden yhteistyösopimuksessa (SopS 28/62) ei enää neuvoston organisaation ja työmenetelmien uudistamiseen liittyneen vuoden 1996 alusta voimaan tulleen sopimuksen muutoksen jälkeen ole mainintaa kansallista valtuuskuntaa avustavasta sihteeristöhenkilökunnasta.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 4 §:ssä säädetään, että valtuuskunnalla on kanslia, jonka päällikkönä toimii pääsihteeri. Pääsihteeri päättää hallintoa ja taloutta koskevista asioista, jollei asiaa ole valtuuskunnan vahvistamassa ohjesäännössä annettu työvaliokunnan tai kanslian muun virkamiehen päätettäväksi taikka asiasta ole muuta säädetty tai määrätty.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan 1 päivänä lokakuuta 1991 vahvistamassa hallinto-ohjesäännössä on tarkemmin eritelty valtuuskunnan kanslian tehtävät valtuuskuntaa avustavana sihteeristönä. Hallinto-ohjesääntö sisältää myös kanslian virkamiehiä ja heidän tehtäviään koskevia määräyksiä.

Valtuuskunnan kansliassa on kymmenen virkaa, jotka ovat: pääsihteerin, apulaispääsihteerin, tiedotussihteerin, kansainvälisten asiain sihteerin, apulaissihteerin, hallinnollisen avustajan, kahden osastosihteerin, tiedotusavustajan ja toimistosihteerin virat. Valtuuskunnan talousarvio vuodelle 1996 on 10 866 000 markkaa.

1.2.Nykytila ja uudistushankkeet muissa pohjoismaissa

Pohjoismaiden neuvoston Islannin valtuuskunnan sihteeristö toimii itsenäisenä kansliana yleiskäräjien muusta hallinnosta erillään.

Norjassa Pohjoismaiden neuvoston Norjan valtuuskunnan kanslia toimii itsenäisenä yksikkönä suurkäräjien kanslian yhteydessä. Valtuuskunnalla on oma budjetti, josta se päättää.

Ruotsin eduskunnan kansainvälisten asiain kanslia vastaa myös Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunnan sihteeristöpalveluista. Osa kanslian henkilökunnasta on määrätty pohjoismaisiin tehtäviin. Valtuuskunnalla on oma budjetti ja siihen liittyvä päätösvalta. Henkilökunnan nimittää valtuuskuntaa kuultuaan Suomen eduskunnan kansliatoimikuntaa vastaava toimielin.

Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuuskunnan kanslia toimii kansankäräjien varsinaisesta hallinnosta erillään ja itsenäisenä.

Pohjoismaiden neuvoston työhön ja muuhun kansainväliseen toimintaan liittyvien avustavien virkamiespalvelujen organisoinnissa on kehitys viime vuosina eri pohjoismaiden kansanedustuslaitoksissa johtanut ratkaisuihin, jotka ovat merkinneet käytännön yhteistyön lisääntymistä eri kansainvälisiä tehtäviä hoitavien yksiköiden välillä, ilman hallinnollisia muutoksia. Nyttemmin kehitys on kulkenut Suomessa vireillä olevan kaltaisen uudistuksen suuntaan. Kansainvälisiä tehtäviä hoitavat virkamiesyksiköt on jo yhtenäistetty Ruotsin eduskunnassa, ja vastaavat hankkeet ovat vireillä myös Tanskan kansankäräjillä ja Norjan suurkäräjillä samoin kuin Islannin yleiskäräjillä. Päätöksiä näistä asioista ei ole vielä tehty muualla kuin Ruotsissa. Tavoiteltava perusratkaisumalli näyttää kuitenkin eri maissa olevan yhtenäinen ― kansainvälisten asioiden tehtäväkenttää tarkastellaan kokonaisuutena ja voimavaroja pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja koordinoidusti kansainvälisten tehtävien hoitamiseen.

Myös Pohjoismaiden neuvostossa on kuluvan vuoden alusta uudistettu neuvoston organisaatiota ja työtapoja pyrkimyksenä kehittää, nykyaikaistaa ja järkeistää organisaatiota niin, että siitä tulee tehokkaampi ja tuloshakuisempi. Tavoitteena on myös ollut kytkeä paremmin Pohjoismaiden neuvoston työ kansallisten parlamenttien työhön, mistä tässä hallituksen esityksessä on osaltaan kysymys.

1.3.Nykytilan arviointi

Eduskunnan kansainvälisten asioiden ja tehtävien määrän ja vaativuuden voimakas lisääntyminen asettaa uusia vaatimuksia myös nille virkamiespalveluille, joita kansanedustajille on eri kansainvälisissä tehtävissä tarjolla. Tyytymättömyyttä on ilmennyt ainakin nykyisen hajanaisen virkamiesorganisaation puitteissa kykyyn tarkastella kansainvälisessä tehtäväkentässä asioita riittävän yhtenäisesti päällekkäisyyksiä välttäen sekä samanaikaisesti riittävän asiantuntevasti ja myös laaja-alaisesti asioiden keskinäisiä yhteyksiä tunnistaen. Muun muassa ulkoasiainvaliokunta on mietinnöissään eri vuosilta useita kertoja kiinnittänyt huomiota ilmenneisiin ongelmiin.

Jo vuonna 1992 ulkoasiainvaliokunta on mietinnöissään (UaVM 22 ja 25/1992 vp) käsitellessään Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta 22.4.1991―7.2.1992 ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1991 katsonut, että eduskunnan kansainvälisten tehtävien uudelleen muotoutuessa ja lisääntyessä on niihin liittyvien sihteeristötehtävien hoito otettava kokonaisuudessaan uuteen tarkasteluun tavoitteena voimavarojen ja tehtävien uudelleenjako.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksesta Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1992 antamassaan mietinnössä (UaVM 14/1993 vp) ulkoasiainvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että eduskunnan kansainvälisiä tehtäviä varten olemassa olevien sihteeristöjen, kuten kansainvälisten asiain toimiston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian, henkilöstöresurssien käyttöä tarkoituksenmukaisesti yhdistetään. Ulkoasiainvaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeänä, että eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen käytön rationalisoimisen ja tehostamisen yhteydessä kysymykseen sihteeristön ammattitaidosta kiinnitettäisiin huomiota. Valiokunnan käsityksen mukaan kielitaidon ohella on korostettava sihteeristön jäsenten riittävää perehtyneisyyttä niiden alojen substanssikysymyksiin, joiden tehtäviin he esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa osallistuvat.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellä mainittuun mietintöön liittyvässä lausunnossaan (StVL 4/1993 vp) katsonut eduskunnan lisääntyvien kansainvälisten tehtävien edellyttävän, että eri kansainvälisissä parlamenttien välisissä elimissä tapahtuvaa toimintaa voidaan yhteensovittaa ja ottaa huomioon toimintojen päällekkäisyydet. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian ja kansainvälisten asiain toimiston yhdistämisellä voidaan muun muassa sosiaaliturvan kysymyksissä lisätä eduskunnan käytettävissä olevaa asiantuntemusta.

Vuonna 1995 ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään (UaVM 9/1995 vp), koskien Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta 4.5.1992―31.12.1994, todettuaan ensin vuonna 1992 antamassaan mietinnössä (UaVM 22/1992 vp) aiemmin lausumansa ja selostettuaan tämän jälkeen tehdyt riittämättömät toimenpiteet, katsonut, että on kiireellisesti tehtävä selvitys kansainvälisten asiain organisaatiosta ottaen huomioon erityisesti ne lisääntyneet tehtävät ja sisäiset yhteensovittamistarpeet, jotka johtuvat Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa.

Jotta kansanedustajille voitaisiin luoda entistä paremmat edellytykset suorittaa tehtävänsä kansainvälisissä asioissa, on välttämätöntä tarkastella eduskunnan käytössä kansainvälisten asioiden hoidossa olevia henkilöstövoimavaroja yhtenä kokonaisuutena. Tällöin pyrkimyksenä tulee olla resurssien mahdollisimman tehokas ja järkevä käyttö, samalla kun kansainväliset tehtäväkokonaisuudet on voitava hoitaa mahdollisimman suurella ammattitaidolla, yhtenäisesti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Työtehtävät onkin laaja-alaisen näkemyksen pohjalta organisoitava nykypäivän vaatimusten mukaisesti uudelleen noudattaen selkeätä ja hyvin jäsenneltyä työnjakoa, kuitenkin joustavin vastuualuein.

2.1.Laki Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta

Esityksen tavoitteena on osaltaan luoda eduskunnalle, sen puhemiehille sekä eduskunnan eri toimielimille ja toimintayksiköille parhaat mahdolliset edellytykset hoitaa lisääntyneet ja muuttuneet kansainväliset tehtävänsä olemassa olevilla voimavaroilla.

Tämän vuoksi ehdotetaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 4 §:n muuttamista. Pykälässä säädettäisiin, että valtuuskunnan sihteeristötehtävät hoidetaan eduskunnan kansliassa.

Koska tarkoitus on, että valtuuskunnan sihteeristötehtäviä hoitaa tulevaisuudessakin nimetty henkilökunta, ehdotetaan 4 §:ää lisäksi muutettavaksi siten, että valtuuskunnan henkilöstön määrää kansliatoimikunta, valtuuskunnan sihteerit kuitenkin valtuuskuntaa kuultuaan. Henkilöstöä voitaisiin käyttää tarpeen mukaan ja voimavarojen salliessa myös eduskunnan muihin kansainvälisiin tehtäviin.

Kun Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteerien ja muun henkilöstön valinta tulisi 4 §:n nojalla eduskunnan kansliatoimikunnan tehtäväksi, valtuuskunnan pääsihteerin ja apulaispääsihteerin nimittämistä sekä muun henkilökunnan valintaa koskeva 3 §:n 2 momentti ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi.

Voimaantulosäännöksessä säädettäisiin, että valtuuskunnan kanslian henkilöstö siirtyy lain voimaan tullessa eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Henkilöstö siirtyisi nykyisin virkanimikkein ja palvelussuhteen ehdoin eduskunnan virastosta toiseen.

Kansainvälisiä tehtäviä varten eduskunnan kanslian kansainvälisten asiain toimistossa on nykyään seitsemän virkaa ja yksi henkilö määräaikaisessa virkasuhteessa. Toimiston henkilöstöstä esimerkiksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaa avustaa vain kaksi virkamiestä.

Yhdistämällä tässä hallituksen esityksessä ja erillisessä puhemiesneuvoston ehdotuksessa ehdotetulla tavalla Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian ja eduskunnan kansainvälisten asiain toimiston henkilöstövoimavarat muodostetaan eduskunnan kansliaan 18 henkilön kansainvälisten asiain yksikkö, jonka puitteissa voidaan nykyistä paremmin sekä määrällisesti että laadullisesti tarjota kansanedustajille palveluja koko uuden yksikön vastuualueella.

2.2.Muut lait

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annettuun lakiin edellä ehdotettujen muutosten johdosta valtuuskunnan kansliaa koskeva maininta ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi arkistolain (831/94) 1 §:stä, valtion virkamieslain (750/94) 3 ja 65 §:stä, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 §:stä ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:stä.

Lisäksi ehdotetaan Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain (354/89) 5 §:n muuttamista vastaamaan henkilöstön määräämisen osalta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 4 §:ään edellä ehdotettua muutosta.

5.1.Riippuvuus muista esityksistä

Eduskunnan puhemiesneuvosto on valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 momentin ja valtion talousarviosta annetun lain (423/88) 25 §:n nojalla tehnyt samanaikaisesti tämän esityksen antamisen kanssa eduskunnalle ne säädösehdotukset, jotka ovat eduskunnan virastorakenteen muuttamisen jälkeen tarpeen kansainvälisten tehtävien hoidon järjestämi- seksi eduskunnan kanslian sisällä. Puhemiesneuvoston ehdotus koskee eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1373/94) , eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) , eduskunnan tilisäännön (460/88) ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85) muuttamista. Nämä ehdotukset on asian luonteen vuoksi käsiteltävä yhdessä tämän esityksen kanssa.

5.2.Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista

Pohjoismaiden yhteistyösopimuksessa ei enää vuoden 1996 alusta lukien ole mainintaa kansallista valtuuskuntaa avustavasta henkilöstöstä, minkä vuoksi esityksen hyväksymiselle ei ole yhteistyösopimuksesta johtuvaa estettä.

Valtuuskunnan sihteeristötehtävät hoidetaan eduskunnan kansliassa. Valtuuskunnan henkilöstön määrää eduskunnan kansliatoimikunta, valtuuskunnan sihteerit kuitenkin valtuuskuntaa kuultuaan.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan henkilöstön määrää eduskunnan kansliatoimikunta, valtuuskunnan sihteerit kuitenkin valtuuskuntaa kuultuaan.

Eduskuntaan, valtiontilintarkastajain kansliaan, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja Eduskunnan kirjastoon sovelletaan kuitenkin vain 6 ja 7 §:ää sekä 8 §:n 1 ja 2 momenttia.

Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamieheen eikä eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja Eduskunnan kirjaston virkamiehiin eikä myöskään Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin, jollei laissa toisin säädetä.

Virkamies katsotaan niin ikään eronneeksi valtion virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty eduskunnan kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tai Eduskunnan kirjaston virkaan.

Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan presidentin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslioissa eikä Eduskunnan kirjastossa, Suomen Pankissa ja kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 15 a §:n säännöksiä.

Tämä laki koskee myös tasavallan presidentin kansliaa sekä eduskuntaa sen kanslian, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian samoin kuin Eduskunnan kirjaston osalta.

Eduskunnan, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliat sekä Eduskunnan kirjasto, Suomen Pankki ja kansaneläkelaitos määräävät itse maksuistaan.