11.3.2025

Poliisilaitos oli kahdella päätöksellään hylännyt hyvinvointialueen lastensuojelun (valittaja) tekemät kaksi tietopyyntöä, joilla valittaja oli pyytänyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (asiakastietolaki) 64 §:n 1 momentin nojalla saada itselleen poliisin rekisteritiedot koskien tietopyynnössä mainittujen perhehoitajien mahdollista väkivaltaisuutta ja päihteidenkäyttöä. Tietopyynnöillä oli pyydetty luovuttamaan ainoastaan sellaiset tiedot, jotka olisivat välttämättömiä ja olennaisia lapsen edun ja suojelun näkökulmasta sekä sijaishuollon järjestämisen kannalta.

Tietopyynnöt oli hylätty, koska poliisilaitoksen päätösten perusteluiden mukaan asiassa tuli sovellettavaksi asiakastietolain 64 §:n 1 momentin sijaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 5 §, jonka nojalla kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä on mahdollista pyytää henkilöltä nähtäväksi ainoastaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. Rekisterinpitäjä ei siten voinut ottaa käyttöön rinnakkaisia menettelytapoja yleisemmän lainsäädännön perusteella ja käsitellä rikostietoja laajemmin kuin erityislaki salli.

Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään poliisilaitoksen päätökset ja palautti asiat poliisilaitokselle tietopyynnössä pyydettyjen tietojen antamiseksi valittajalle sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös olisi saanut lainvoiman.

Päätöksen perusteluissa hallinto-oikeus totesi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa olevan kyse erityislaissa säädetystä menettelystä, joka on ensisijainen tapa henkilön rikostaustan selvittämiseksi niissä tilanteissa, joissa laki tulee sovellettavaksi. Rikostaustan selvittäminen on laissa säädetyissä tilanteissa pakollista ja sen nojalla työnantajalle annettavat tiedot on tarkoituksella rajoitettu koskemaan ainoastaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa mainituista rikoksista annettuja tuomioita, mitä on perusteltu yksilön oikeusturvan lisäksi perustuslain 10 §:ssä säädetyllä yksityiselämän suojalla. Se, milloin menettely tulee sovellettavaksi ja mitä rikostietoja työnantajalla on oikeus saada, ei kuitenkaan ota huomioon tapauskohtaisia olosuhteita, joiden perusteella myös muiden rikostietojen kuin henkilön saamien rikostuomioiden antaminen voi olla yksittäisessä tapauksessa perusteltua. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että tällaisten tietojen saamisesta on säädetty erikseen muualla lainsäädännössä.

Hyvinvointialue oli tietopyynnöissään vedonnut asiakastietolakiin, jonka 64 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä maksutta muun ohella valtion viranomaiselta sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä muun muassa asiakkaan sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Hallinto-oikeus totesi tältä osin, ettei kyseisessä lainkohdassa säädettyä viranomaisen tiedonsaantioikeutta ole lain sanamuodon tai lainvalmisteluaineiston perusteella määritelty koskemaan ainoastaan sosiaali- tai terveydenhuollon asiakasta koskevia tietoja ja selvityksiä vaan sen sijaan tiedonsaantioikeus määrittyy sen mukaan, vaikuttavatko tiedot olennaisesti sosiaalihuollon asiakassuhteeseen ja ovatko ne välttämättömiä asiakassuhteen kannalta. Huostaanottoon liittyen sijaishuoltopaikan valinta ja sen sopivuuden arviointi siten, että sijaishuoltopaikka vastaa parhaalla mahdollisella tavalla lapsen etua, on lastensuojelulain 40 §:n ja 50 §:n mukaisesti lastensuojeluviranomaiselle kuuluva keskeinen tehtävä. Tämän lisäksi lastensuojelulain 41 §:n 2 momentissa on huostaanoton ja sijaishuollon valmistelun osalta muun ohella todettu, että sosiaalityöntekijän tiedonsaantioikeutta koskee se, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 53, 55 ja 64 §:ssä säädetään sosiaalihuollon viranomaisen tietojensaantioikeudesta.

Hallinto-oikeus totesi edellä selostettuun nähden yleisenä lähtökohtana olevan se, että lastensuojeluviranomaisella on oikeus saada muilta viranomaisilta tehtävänsä kannalta välttämättömät muutoin salaisiksi säädetyt tiedot, kunhan lastensuojeluviranomainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä koostuvana viranomaisena kuvaa tietopyynnön kohteelle asiakastietolain 64 §:n mukaisen tiedontarpeensa kuulumisen tehtäväänsä ja tietojen välttämättömyyden tehtävän kannalta. Hyvinvointialueen esittämän perusteella tässä tapauksessa pyydetyillä tiedoilla oli tarkoitus varmistua lasten turvallisesta kasvuympäristöstä sijaisperheessä. Hallinto-oikeuden arvion mukaan pyydetyt tiedot kuuluivat lastensuojeluviranomaisen lakisääteisen tehtävän ja vieläpä sen lastensuojelulain 1 §:n mukaisen ydintehtävän hoitamiseen. Hyvinvointialueen mukaan lasten perhehoitajiksi suunnitellut henkilöt olivat esittäneet lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa tarkoitetut rikosrekisteriotteet. Hyvinvointialue katsoi kuitenkin, etteivät esitetyt otteet olleet riittävä selvitys kyseisten henkilöiden taustoista, minkä vuoksi poliisilaitosta oli pyydetty luovuttamaan perhehoitajien mahdolliseen väkivaltaisuuteen ja päihteidenkäyttöön liittyvät rekisteritiedot. Tältä osin hallinto-oikeus totesi hyvinvointialueen rajanneen tietopyyntönsä koskemaan ainoastaan väkivaltaisuuteen ja päihteidenkäyttöön liittyviä tietoja, joilla voi objektiivisesti arvioiden olla vaikutusta huostaanotettujen lasten sijaishuollon järjestämiseen eikä tietoja ollut siten pyydetty laajemmin kuin mikä oli katsottu välttämättömäksi. Hyvinvointialue oli lisäksi perustellut tietopyyntöjään sijoitettavien lasten iällä, taustoilla ja huostaanoton perusteilla sekä toisen lapsen erityishoitoisuudella, minkä vuoksi tietopyynnöissä oli katsottava olevan kyse kahdesta yksittäistapauksellisesta tarpeesta varmistua perhehoitajien sopivuudesta kahden pienen lapsen pitkäaikaisen perhehoidon toteuttamiseksi. Hallinto-oikeuden arvion mukaan hyvinvointialue oli siten esittänyt tietopyynnössään selvityksen myös siitä, että tiedot olivat välttämättömiä lastensuojeluviranomaisen tehtävän hoitamiseksi.

Hallinto-oikeuden arvion mukaan pyydetyt tiedot olivat välttämättömiä viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi eli tietopyynnöissä tarkoitettujen lasten huostaanoton ja sijaishuollon toteuttamiseksi ja järjestämiseksi. Tästä syystä hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen valituksenalaiset päätökset ja palautti asiat poliisilaitokselle pyydettyjen tietojen antamista varten sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös olisi saanut lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Suomen perustuslaki 7 § 1 mom.

Lastensuojelulaki 1 §, 40 §, 41 § 2 mom. ja 50 §

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 29 § 1 mom. 1 kohta

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 1 §, 3 § 1 mom. 3 kohta ja 64 §

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 5 §

Rikosrekisterilaki 6 § 2 mom.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 6 art. 1 kohta c alakohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Jukka Hartikainen, Jukka Korolainen, Toni Nykänen ja Olli Rautsi, joka on myös esitellyt asian.

Päätös ei ole lainvoimainen.