1203/1992

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta toimii itsenäisenä valitusviranomaisena, jolta haetaan valittamalla muutosta seuraavien viranomaisten ja yhteisöjen antamiin päätöksiin:

Lisäksi valituslautakunnalle voidaan antaa sen mukaan kuin lailla säädetään, tehtäväksi käsitellä muidenkin viranomaisten ja yhteisöjen päätöksistä tehtäviä valituksia. Valituslautakunta käsittelee myös edellä tässä pykälässä tarkoitettujen viranomaisten ja yhteisöjen päätöksiä koskevat hallintolainkäyttölain (586/1996) 59 §:ssä mainitut kantelut.

Valituslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä lisäksi kolmas jäsen, joka voi vaihdella asiaryhmittäin.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Puheenjohtajan tulee lisäksi olla perehtynyt tuomarin tehtäviin tai hallintolainkäyttöön. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat päätoimisia ja heitä kumpaakin varten lautakunnassa on lainkäyttöneuvoksen virka.

Valituslautakunnan kolmas jäsen on sivutoiminen. Hänellä tulee olla lautakunnassa käsiteltävien asioiden tai, jos hänet on määrätty vain tiettyä asiaryhmää varten, kyseisen ryhmän asioiden tuntemusta. Käsiteltäessä 1 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuja asioita tulee kyseisenä jäsenenä kuitenkin toimia eläinlääkärin tutkinnon suorittanut henkilö.

Valituslautakunnassa on tarpeellinen määrä päätoimisia esittelijöitä, joita varten on esittelijän virkoja. Lautakunnassa voi olla myös sivutoimisia esittelijöitä. Esittelijän tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai muun virkaan tai toimeen soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

Asetuksella voidaan määrättyjen asioiden osalta säätää valituslautakunnan jakaantumisesta jaostoksi, jossa puheenjohtajana on lautakunnan varapuheenjohtaja sekä muina jäseninä 3 momentissa tarkoitettu jäsen tai sihteeri sekä 4 momentissa tarkoitettu asian esittelijä. (21.8.1998/621)

Valituslautakunnan jäsenet ja esittelijät toimivat tuomarin vastuulla.

Tasavallan presidentti nimittää viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan henkilöt valituslautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivien lainkäyttöneuvosten virkoihin. Valtioneuvosto määrää samaksi ajaksi valituslautakunnan kolmannen jäsenen tai vaihtuvat kolmannet jäsenet sekä näille ja varapuheenjohtajalle tarpeellisen määrän sivutoimisia sijaisia. Puheenjohtajan sijaisena toimii varapuheenjohtaja tai hänen sijaisensa. Valituslautakunnan jäsenten ja heidän sijaistensa oikeudesta pysyä virassaan tai tehtävässään toimikautenaan on muutoin voimassa, mitä säädetään tuomarinviran haltijoista. (23.12.1999/1254)

Pää- ja sivutoimisen esittelijän nimittää valituslautakunta.

Mikäli puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla on toinen valtion virka, on hän toimikautensa ajan virkavapaana sanotusta virasta. Muutoin säädetään virkavapauden myöntämisestä jäsenille ja esittelijöille tarkemmin asetuksella.

Eron jäsenelle ja hänen sijaiselleen ja esittelijälle myöntää sama viranomainen, joka nimittää tai määrää asianomaisen.

Valituslautakunta on päätösvaltainen täysilukuisena. Lautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä. Tässä pykälässä säädetty koskee vastaavasti 2 §:n 5 momentissa tarkoitettua jaostoa. (13.1.1995/36)

Lautakunta voi asian selvittämiseksi toimittaa suullisen käsittelyn, jossa voidaan kuulla asianosaisia, todistajia, asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä. Lisäksi lautakunta voi toimittaa myös katselmuksen.

Asian käsittelyssä lautakunnassa noudatetaan muutoin soveltuvin osin hallintolainkäyttölakia (586/1996) . Lautakunnan velvollisuudesta asianosaisen pyynnöstä toimittaa 2 momentissa tarkoitettu suullinen käsittely on voimassa vastaavasti, mitä sanotun hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään lääninoikeuden osalta. (21.8.1998/621)

Lautakunnan päätöksistä muille viranomaisille annettavista lausunnoista ja asioiden muusta käsittelystä säädetään asetuksella.

Valituslautakunnalla on päätoiminen sih-teeri, jolla on sihteerin virka ja jonka nimittää valtioneuvosto. Sihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Hän voi toimia myös lautakunnan jäsenenä varapuheenjohtajan tai, jollei kysymys ole 2 §:n 3 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta tilanteesta, kolmannen jäsenen ja näille määrättyjen sijaisten ollessa vuosilomalla tai muutoin satunnaisesti estyneinä tai esteellisinä hoitamasta tehtäväänsä. Sihteeri voi lisäksi toimia 2 §:n 5 momentin mukaisesti jaoston jäsenenä sekä puheenjohtajan määräyksestä esittelijänä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa valituslautakunnan varsinaisessa istunnossa. Sihteerillä on tuomarille säädetty virassapysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii edellä tarkoitetulla tavalla lautakunnan jäsenenä. Valituslautakunnalla voi olla valtion talousarvion rajoissa muitakin avustavia virkamiehiä, jotka ottaa puheenjohtaja. (23.12.1999/1254)

Puheenjohtaja määrää valituslautakunnan sihteerille yhden tai useamman sivutoimisen sijaisen, joka voi olla myös muutoin virkasuhteessa valtioon oleva henkilö.

Virkavapauden myöntämisestä sihteerille säädetään asetuksella. Eron sihteerille ja muille tässä pykälässä tarkoitetuille virkamiehille myöntää sama viranomainen, joka nimittää tai määrää asianomaisen.

Valituslautakunnan puheenjohtaja vastaa lautakunnan tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta sekä lautakunnan toiminnan kehittämisestä.

Maa- ja metsätalousministeriö ja sen tietopalvelukeskus avustavat valituslautakuntaa lähettämö-, tilinpito- ja muiden sisäiseen hallintoon liittyvien tehtävien suorittamisessa siten kuin asetuksella tai sen nojalla tarkemmin säädetään tai määrätään. (21.8.1998/621)

Muutosta valituslautakunnan päätökseen haetaan valittamalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Tarkemmat säännökset maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Mitä ennen tämän lain voimaantuloa on säädetty maatilahallituksesta sekä tämän lain 1 §:ssä tarkoitetuissa asioissa maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen eläinlääkintöosastosta muutoksenhakuviranomaisena, koskee tämän lain voimaan tultua tässä laissa tarkoitettua valituslautakuntaa.

Tämän lain voimaan tullessa maatilahallituksen sekä maa- ja metsätalousministeriön ja sen eläinlääkintöosaston käsiteltävinä olevat 1 §:ssä tarkoitetut asiat siirtyvät maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan käsiteltäviksi.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.