HE 18/1998

1.Nykytila

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on aloittanut toimintansa 1 päivänä tammikuuta 1993 eli sen jälkeen kun maatilahallitus oli lakkautettu ja maaseutupiirit ja kalastuspiirit yhdistetty maaseutuelinkeinopiireiksi, joiden päätöksistä tehtyjä valituksia valituslautakunta on pääasiallisesti käsitellyt.

Valituslautakunnasta säädetään maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetussa laissa (1203/1992) , jota on muutettu 1 päivästä maaliskuuta 1995 voimaan tulleella lailla 36/1995. Lainmuutoksella valituslautakunnasta muodostettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva, riippumaton hallintotuomioistuintyyppinen viranomainen. Lisäksi lakia on muutettu 1 päivästä syyskuuta 1997 lukien lailla 33/1997, jolla maaseutuelinkeinopiirien tehtävät siirrettiin työvoima- ja elinkeinokeskuksille.

Valituslautakunnassa asiat käsitellään istunnossa, jossa asian päättäminen kuuluu puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle sekä asiantuntijajäsenelle. Mainitut henkilöt sekä heidän varamiehensä nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Vuonna 1997 valituslautakunta ratkaisi kaikkiaan 390 asiaa.

Lain 1 §:n 1 momentissa on lueteltu ne viranomaiset tai yhteisöt, joiden antamista päätöksistä on mahdollista hakea valittamalla muutosta valituslautakunnalta. Muualla lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten seurauksena luettelo ei kaikilta osin enää vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Metsälautakunnat on muutettu metsäkeskuksiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetulla lailla (1474/1995) . Yleensä erityislakien, kuten metsälain (1093/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla annetuista päätöksistä haetaan muutosta lääninoikeudelta. Kuitenkin esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun asetuksen (422/1951) 11 §:n nojalla metsäkeskuksen muista kuin niin sanottua neljännesmaksuoikeutta koskevista metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain mukaisista päätöksistä haetaan muutosta valituslautakunnalta. Myös eläinlääkintöalan lainsäädäntöä on muutettu siten, että eläinsuojelu- ja eläinhygienialainsäädännön nojalla annetuista päätöksistä haetaan muutosta lääninoikeudelta. Eläintautilain (55/1980) nojalla annetun eläintautiasetuksen (601/1980) perusteella eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perusteella annettuun päätökseen haetaan muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Myös momentissa mainittu kalastuksen hintatukilautakunta on lakannut toimimasta.

Valituslautakunta voi lain 2 §:n 5 momentin nojalla kokoontua jaostona ratkaisemaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun asetuksen (141/1995) , jäljempänä valituslautakunta-asetus , 2 §:n luettelossa mainittuja asioita. Jaostossa puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja ja jäseninä asiantuntijajäsen sekä asian esittelijä. Valituslautakunnan sihteeri toimii myös jaoston istunnossa sihteerinä. Valituslautakunta on 9 päivänä elokuuta 1996 tekemällään päätöksellä siirtänyt 1 päivästä syyskuuta 1996 jaostokäsittelyyn asiat, jotka koskevat maaseutuelinkeinolain ja sitä aikaisemman maatila-, porotila- ja maankäyttölainsäädännön nojalla myönnettyjen luottojen maksuhelpotusta koskevia asioita, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/1983) sekä maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) nojalla tehtyjä sopimuksia koskevia asioita ja metsästyslain (615/1993) mukaisia hirvilupa-asioita. Vuoden 1997 aikana jaosto kokoontui 15 kertaa ja teki yhteensä 28 ratkaisua.

Jaostokäsittelyyn siirretty asia voidaan aina valituslautakunta-asetuksen 2 §:n 2 momentin perusteella siirtää ratkaistavaksi lautakunnan istunnossa, jos asian ratkaisulla saattaa olla periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä. Lautakunnan puheenjohtajalla on niin ikään valta määrätä sanotunlainen periaatteellinen asia käsiteltäväksi lautakunnan istunnossa.

Valituslautakunnan itsenäistyttyä valituslautakunnalle nimitettiin oma henkilöstönsä ja se muutti omiin tiloihin. Kuitenkin maa- ja metsätalousministeriö sekä sen tietopalvelukeskus avustavat valituslautakuntaa sisäiseen hallintoon liittyvien tehtävien suorittamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamo ja arkisto huolehtivat 30 päivään huhtikuuta 1997 valituslautakunnan asiakirjojen kirjaamisesta ja arkistoinnista. Toukokuun 1 päivästä 1997 valituslautakunta on huolehtinut itse asiakirjojensa kirjaamisesta ja arkistoimisesta. Muissa sisäiseen hallintoon liittyvissä tehtävissä valituslautakuntaa avustaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.

Valituslautakunta on asian käsittelyssä noudattanut soveltuvin osin laillista oikeudenkäyntimenettelyä. Hallintolainkäyttölain (586/1996) voimaantulo joulukuun 1996 alusta on merkinnyt yleisen hallintolainkäyttömenettelyn säännösten kirjaamista lakitasolle. Hallintolainkäyttölakia sovelletaan eräin rajoituksin myös muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetussa lautakunnassa.

2.Ehdotetut muutokset

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on vuonna 1996 ensimmäisen kerran tilastoinut keskimääräiset valitusasioiden käsittelyajat. Keskimääräiseksi käsittelyajaksi on kysymyksessä olevana vuonna muodostunut noin 4 kuukautta. Vuonna 1997 keskimääräiseksi käsittelyajaksi muodostui noin 4,3 kuukautta. Euroopan yhteisöjen lainsäädännön moninaisuus ja -portaisuus sekä kansallisen sitä täydentävän normiston runsaus ovat osaltaan hidastamassa tulkinnallisiksi muodostuvien valitusten käsittelyä. Toisaalta valituslautakunta on ratkaisukäytännössään jo pitkään pyrkinyt perustelemaan ratkaisunsa siten, että valittaja yksiselitteisesti ymmärtäisi ratkaisun ja sen sisällön.

Valituslautakunnan työskentelyn tehostamiseksi tulisi lain 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun jaoston kokoonpanoa muuttaa siten, että sen olisi mahdollista kokoontua myös viranomaistyyppisessä kokoonpanossa. Tällöin valituslautakunnan sihteerin, joka muutoinkin on läsnä asioita käsiteltäessä, olisi mahdollista korvata asiantuntijajäsen. Valituslautakunta-asetuksen 2 §:ssä olevaan luetteloon tulisi tässä yhteydessä lisätä sellaisia asiaryhmiä, joissa valituslautakunnalle on muodostunut tietty ratkaisukäytäntö. Myös sihteeri voisi puheenjohtajan määräämissä tapauksissa toimia valituslautakunnan varsinaisessa istunnossa esittelijänä. Sihteerin valmisteltavaksi voitaisiin antaa erityistä juridista asiantuntemusta vaativia asioita, kuten tapauksia, joissa on harkittavana lausunnon pyytäminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, taikka valituksia mahdollisten ruuhkatilanteiden purkamisessa. Näin kustannuksia osittain säästämällä voitaisiin parantaa toimintavalmiuksia ja tätä kautta pyrkiä panostamaan entistä enemmän monimutkaisten asioiden valmisteluun.

Hallintolainkäyttölaki tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Eduskunta on lausumassaan edellyttänyt valitusmenettelysäännösten tarkistamista siten, että ne muutetaan vastaamaan hallintolainkäyttölakia. Esityksessä on otettu huomioon säännösten yhtenäistäminen hallintolainkäyttölain kanssa.

3.Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole sanottavia taloudellisia vaikutuksia. Jonkin verran saattavat asiantuntijajäsenille maksettavat palkkiot pienen-tyä, jos jaostotyöskentelyä tehostetaan siten, että sihteeri on jaoston kolmantena jäsenenä.

Muutoksella ei ole organisatorisia eikä henkilöstövaikutuksia.

4.Asian valmistelu

Ehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä valituslautakunnan kanssa.

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Käsiteltävät asiat . Pykälän 1 momentissa on lueteltu ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden päätöksistä haetaan valittamalla muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Momentin 3 kohta ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Metsälautakunnat on muutettu metsäkeskuksiksi. Metsäkeskusten päätöksenteon pohjana olevan erityislainsäädännön nojalla yleensä metsäkeskuksen antamasta päätöksestä haetaan muutosta lääninoikeudelta. Voimassa olevassa lainsäädännössä on kuitenkin vielä joitakin säännöksiä, jotka ohjaavat valituksen edelleen maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle.

Pykälän 1 momentin 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Kalastuksen hintatukilautakunta on kalastustulolain (621/1975) 4 a §:n (1157/1988) mukaan toiminut maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä ja siltä on pyydetty ennakkopäätöstä mahdollisuudesta saada hintatukea ja sen suorittamisen edellytyksistä. Kalastuksen hintatukilautakunnan päätöksestä on ollut mahdollista valittaa maa- ja metsätalousministeriölle sekä valituslautakunnan perustamisen jälkeen valituslautakunnalle. Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetulla lailla (1139/1994) on kumottu kalastustulolaki. Näin ollen kalastuksen hintatukilautakunnan lopettamisen seurauksena ehdotetaan kysymyksessä oleva 6 kohta kumottavaksi.

2 §. Kokoonpano . Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jaostossa asian ratkaisemiseen voisi osallistua asiantuntijajäsenen sijasta valituslautakunnan sihteeri. Valituslautakunnan sihteerin tulee lain 5 §:n mukaan olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Jaoston työskentelyä on tarkoitus tehostaa siten, että valituslautakunta-asetuksen 2 §:ssä mahdollistettaisiin entistä useammanlaisten asiaryhmien siirto jaoston käsiteltäväksi. Kysymykseen tulisivat lähinnä sellaiset asiaryhmät, joista valituslautakunnalla on olemassa jo tietty ratkaisukäytäntö ja jotka suurelta osin perustuvat ennen Euroopan unioniin (EU) liittymistä voimaan tulleeseen säädöstöön. Valituslautakunta-asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisessa kokoonpanossa valituslautakunta voisi tarkemmin määrätä ne asiaryhmät, joissa asiantuntijajäsen olisi ensisijaisesti jaostokäsittelyssä.

4 §. Asian käsittely . Pykälän 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olisi viittaus hallintolainkäyttölakiin.

5 §. Lautakunnan sihteeri ja muu henkilöstö . Pykälän 1 momentissa säädetään muun muassa sihteerin tehtävistä. Momenttia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että siinä olisi myös viittaus sihteerin mahdollisuudesta olla jaoston jäsenenä 2 §:n 5 momentin mukaisesti. Sihteerin tehtäviä ehdotetaan lisättäväksi myös niin, että tämä voisi olla varsinaisessa istunnossa esittelijänä. Näin voitaisiin, kuten edellä yleisperusteluissa on esitetty, valituslautakunnan toimintaa tehostaa.

5 a §. Eräät tehtävät. Koska valituslautakunta hoitaa itse kirjaamo- ja arkistointitehtävät, ehdotetaan pykälän 2 momenttia tarkistettavaksi vastaamaan nykytilaa.

6 ja 7 §. Todistajan ja asiantuntijan kustannusten korvaaminen. Muutoksenhaku. Pykälät ehdotetaan tarkistettaviksi siten, että ne vastaisivat hallintolainkäyttölakia ja sen säännöksiä.

2.Tarkemmat säännökset

Lain voimaantulon jälkeen muutettaisiin valituslautakunta-asetuksen 2 §:n 1 momenttia siten, että jaostossa käsiteltävien asioiden luetteloon lisättäisiin sellaisia asiaryhmiä, joissa valituslautakunnalla on jo olemassa tietty ratkaisukäytäntö. Mainitut asiaryhmät perustuvat suurelta osin ennen EU:iin liittymistä voimaan tulleeseen säädöstöön.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta toimii itsenäisenä valitusviranomaisena, jolta haetaan valittamalla muutosta seuraavien viranomaisten ja yhteisöjen antamiin päätöksiin:

Asetuksella voidaan määrättyjen asioiden osalta säätää valituslautakunnan jakaantumisesta jaostoksi, jossa puheenjohtajana on lautakunnan varapuheenjohtaja sekä muina jäseninä 3 momentissa tarkoitettu jäsen tai sihteeri sekä 4 momentissa tarkoitettu asian esittelijä.

Asian käsittelyssä lautakunnassa noudatetaan muutoin soveltuvin osin hallintolainkäyttölakia (586/1996) .

Valituslautakunnalla on päätoiminen sihteeri, jolla on sihteerin virka ja jonka nimittää valtioneuvosto. Sihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Hän voi toimia myös lautakunnan jäsenenä varapuheenjohtajan tai, sikäli kuin kysymys ei ole 2 §:n 3 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta tilanteesta, kolmannen jäsenen ja näille määrättyjen sijaisten ollessa vuosilomalla tai muutoin satunnaisesti estyneinä tai esteellisinä hoitamasta tehtäväänsä. Sihteeri voi lisäksi toimia 2 §:n 5 momentin mukaisesti jaoston jäsenenä sekä puheenjohtajan määräyksestä esittelijänä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa valituslautakunnan varsinaisessa istunnossa. Valituslautakunnalla voi olla valtion talousarvion rajoissa muitakin avustavia virkamiehiä, jotka ottaa puheenjohtaja.

Maa- ja metsätalousministeriö ja sen tietopalvelukeskus avustavat valituslautakuntaa lähettämö-, tilinpito- ja muiden sisäiseen hallintoon liittyvien tehtävien suorittamisessa siten kuin asetuksella tai sen nojalla tarkemmin säädetään tai määrätään.

Todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä.

Valituslautakunnan määräyksestä todistamaan saapuneelle todistajalle maksetaan korvaus valtion varoista sen mukaan kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuk-sista erikseen säädetään. Myös muulle todistajalle voidaan maksaa korvaus valtion varoista, jos todistaminen on ollut tarpeen asian selvittämiseksi. Muutoin asianosaisen, jos asianosainen on muu kuin valtio, on suoritettava korvaus nimeämälleen todistajalle.

Todistajalla on oikeus saada ennakolta korvaus matka- ja toimeentulokustannuksis-ta. Ennakon suorittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.

Asiantuntijalle maksetaan kohtuullinen palkkio työstään ja korvaus tarpeellisista kuluista valtion varoista. Valituslautakunta voi määrätä korvauksen tai jonkin osan siitä maksettavaksi ennakolta asiantuntijalle.

Muutosta valituslautakunnan päätökseen haetaan valittamalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.