Valtioneuvoston päätös alusten lastauksessa ja purkamisessa noudatettavista järjestysohjeista
Ei voimassa- Asiasanat
- Alus, Työsuojeluhenkilörekisteri
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Hallinnonala
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Antopäivä
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1985/915/ajantasa/1995-03-23/fin
Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla:
1 lukuSoveltamisala ja määritelmät
1 §Soveltamisala
Näitä järjestysohjeita sovelletaan alusten lastaukseen ja purkamiseen, aluksen polttoaineen ottoon sekä tavaran käsittelyyn ja siihen välittömästi liittyvään työhön terminaaleissa, satamavarastoissa tai muualla satama-alueella.
2 §Soveltamisalan rajoitukset
Nämä järjestysohjeet eivät koske:
valtion alusta, jota käytetään puolustus- tai hallinnolliseen tarkoitukseen, mikäli lastauksessa tai purkamisessa ei käytetä aluksen ulkopuolista palkattua työvoimaa;
kalastus- ja pyyntialusta, kun sitä sellaisena käytetään, eivätkä alusta, jota käytetään kalastukseen tai pyyntiin suoranaisesti liittyvään toimintaan, mikäli lastauksessa tai purkamisessa ei käytetä tässä kohdassa tarkoitetun aluksen ulkopuolista palkattua työvoimaa; eikä
kauppa-alusta, jonka nettovetoisuus on enintään 19 tonnia.
Sen estämättä, mitä jäljempänä säädetään, katsotaan puutavara-ajoneuvokuormaimena käytettävä kuormausnosturi siirtolaitteeksi, silloin kun sillä lastataan tai puretaan sisä- ja Itämeren liikenteen aluksen puutavaralastia tai käsitellään puutavaraa varastoalueella ja työhön osallistuu vain ajoneuvokuormaimen käyttäjä sekä silloin kun ajoneuvokuormainta käytetään puutavaran käsittelyyn yksinomaan aluksessa.
Näitä järjestysohjeita sovelletaan valtioneuvoston erikseen määräämiin satamiin ainoastaan niiltä osin kuin valtioneuvosto päättää.
3 §Määritelmät
Näissä järjestysohjeissa tarkoitetaan:
työntekijällä henkilöä, joka tekee 1 §:ssä tarkoitettua työtä;
satamalla meri- tai sisävesisatamaa, satama-allasta, laituria tai muuta sen kaltaista paikkaa;
nostolaitteella kiinteätä tai liikkuvaa maissa tai aluksessa taakkojen nostamiseen tai laskemiseen käytettävää laitetta;
siirtolaitteella omalla kulku- ja käyttökoneistolla varustettua työkonetta, joka ei ole traktori ja joka on pääasiallisesti tarkoitettu taakkojen siirtoon vaakatasossa, mutta joka on saatettu varustaa kuormauselimellä pinoamista tai purkamista varten;
kuormauselimellä nosturissa tai siirtolaitteessa olevaa tai siihen rakenteellisesti kuuluvaa laitetta, johon taakka joko suoraan tai nostoapuvälineen avulla kiinnitetään tai joka tarttuu taakkaan;
nostoapuvälineellä raksia, tarrainta tai muuta irtainta välinettä, jota tarvitaan taakan kiinnittämiseen kuormauselimeen; ja
nostolavalla aluksen rakenteeseen liittyvää koneellista lastinsiirtotasoa.
2 lukuTyöympäristö
4 §Valaistus
Satama-alueella, kulkuteillä ja aluksissa, missä työntekijät joutuvat kulkemaan, tekemään työtä tai joihin työntekijä saatetaan määrätä menemään työnsä yhteydessä, on aina, kun päivänvalo on riittämätön, oltava riittävä ja tehokas keinovalaistus.
Valaistus on järjestettävä siten, ettei työturvallisuutta vaaranneta tai työntekijää haittaavia valaisuvoimakkuuksien eroja ja häikäisyjä esiinny.
Aluksen lastaus- ja purkamistyötä ei saa aloittaa, ellei työpaikalla ole riittävää valaistusta. Työn aikana käytettävien valaistuslaitteiden jouduttua epäkuntoon on työ keskeytettävä, kunnes valaistus on jälleen 1 ja 2 momentin mukainen.
5 §Valaistus eräissä työtiloissa ja varmuusvalaisin
Jollei kontissa, katetussa rautatievaunussa tai muussa vastaavassa työpaikassa ole muutoin riittävää valaistusta, on sellainen tarvittaessa järjestettävä. Työkoneen valaistusta voidaan pitää riittävänä silloin, kun työtä tehdään vain työkoneen valaisimien valaisupiirissä.
Paikassa, jossa on herkästi syttyvää tai räjähtävää pölyä tai kaasua taikka missä sellaista kaasua tai pölyä voi syntyä, ei saa käyttää sellaista valaisinta tai muuta laitetta, joka saattaa aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon vaaran.
6 §Ilmanvaihto
Kaikissa lastinkäsittelytiloissa ja tiloissa, joissa työntekijät tekevät työtä, tulee huolehtia siitä, että ilman vaihtuvuus on riittävä poistamaan ilmasta terveydelle vaaralliset tai haitalliset epäpuhtaudet ja että hengitysilmassa on riittävä määrä happea.
Jos on erityistä syytä epäillä, että tilassa on hapen puutetta, räjähtäviä hyöryjä tai kaasuja tai myrkytysvaara, tilaan ei saa mennä ilman asianmukaista suojavarustusta ennen kuin tila on todettu turvalliseksi.
Pienissä suljetuissa tiloissa kuten jäähdytetyissä lastitiloissa, joissa ei voida järjestää 1 momentissa tarkoitettua ilmanvaihtoa, ei saa käyttää polttomoottorikäyttöisiä työkoneita.
7 § (23.3.1995/449)Melu
Melun aiheuttamaa vaaraa tai haittaa torjuttaessa on noudatettava työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta annettua valtioneuvoston päätöstä (1404/93) ja sen nojalla annettuja määräyksiä.
8 §Satama-alueen liikenne
Liikenne satama-alueella on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta vaaraa satamassa työtä tekeville.
Asiattoman liikkumisen työpaikalla työntekijöille aiheuttaman vaaran välttämiseksi on satama-alue eristettävä. Eristäminen voi tapahtua aitaamalla, ajoestein tai riittävän selvästi merkitsemällä.
9 §Laiturit, varastot, kentät ja kulkutiet satama-alueella
Kaikki satama-alueella säännöllisesti käytettävät laiturit, varastot, kentät ja kulkutiet on pidettävä työntekijän turvallisuuden vaatimassa kunnossa.
Tällöin on erityisesti huolehdittava siitä:
että laiturit ovat riittävän lujia kestämään niillä käytettävien nostolaitteiden ja ajoneuvojen sekä niille varastoidun tavaran aiheuttaman rasituksen;
että hyvin suuria tukireaktioita aiheuttavat ajoneuvonosturit saa sijoittaa vain sellaisille laitureille tai laiturin kohdille, jotka on todettu kestäviksi;
että laiturien, varastojen, kenttien ja kulkuteiden pinnat ovat riittävän ehjiä ja tasaisia ja etteivät ne haittaavasti pölyä ja että ne ovat helpot pitää puhtaina ja ettei niillä ole tarpeettomia esteitä tai sellaista päällystettä, joka aiheuttaa ajoneuvoille liiallista tärinää;
että laiturien reunassa on alusten laskuportaiden ja kulkusillan alla käytettävää suojaverkkoa varten tarkoituksenmukaiset kiinnityspisteet;
että laiturin reunaan jää vähintään 1,2 metriä leveä tila, joka on pidettävä vapaana muista esteistä kuin aluksen ja suojaverkon kiinnityslaitteista sekä käytössä olevista laitteista ja välineistä;
että edellä mainittujen kulkuteiden ja työpaikkojen vaaralliset kohdat, kuten katkeamat, kulmat ja reunat on, sikäli kuin liikenne ja työskentely sallivat, varustetaan vähintään metrin korkuisilla kaiteilla, joissa on ainakin yksi välijohde, tai muussa tapauksessa varustettava näkyvillä varoitusmerkinnöillä;
että siltojen, arkkujen ja allasporttien yli vievät vaaralliset tiet on, sikäli kun liikenne ja työskentely sallivat, molemmin puolin varustetaan vähintään metrin korkuisilla kaiteilla, joissa on ainakin yksi välijohde ja joiden tulee kummassakin päässä jatkua riittävän pitkälle;
että ajosiltojen kaltevuus on sellainen, ettei niillä ajavien ajoneuvojen vakavuus vaarannu; ja
että työpaikat ja edellä mainitut kulkutiet puhdistetaan riittävästi lumesta ja jäästä ja että niille työntekijäin liukastumisen estämiseksi levitetään tarvittaessa hiekkaa tai muuta sopivaa ainetta.
10 §Korjattavana olevat laiturialueet ja liikenne-esteet
Korjattavana oleva tai rikkoutunut laiturialue on tehokkaalla tavalla eristettävä muusta työalueesta. Pimeänä aikana se on tarvittaessa merkittävä varoitusvaloilla.
Valomastot ja nosturiraiteiden päätepuskimet sekä muut vastaavat kiinteät laitteet tai esteet, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa siirtolaitteilla tai muilla ajoneuvoilla työskenneltäessä, on osoitettava hyvin näkyvällä varoitusvärimaalauksella. Tarvittaessa on esteet riittävästi valaistava.
11 §Pelastusvälineet
Laiturilla, jolla tehdään työtä, on oltava tarkoituksenmukaisissa paikoissa noin 100 metrin välein seuraavat oranssinväriset pelastusvälineet: pelastusrengas siihen kiinnitettyine kelluvine köysineen, tikkaat, joissa on yläpäässä kannatustuki, ja varrellinen haka, jonka kärjet ovat pyöreät. Edellä olevan lisäksi on laiturin reunassa oltava vedestä laiturille johtavia varoitusvärillä maalattuja kiinteitä tikkaita, joiden yläpäässä laiturilla on kädensija.
12 §Satama-alueen liikennejärjestelysuunnitelma
Sataman haltijan on laadittava yhteistyössä sataman käyttäjien kanssa sataman liikennejärjestelysuunnitelma.
Sataman liikennejärjestelysuunnitelma on uusittava aina, kun sataman liikenteessä on tapahtunut oleellisia muutoksia rakentamisen, purkamisen tai olosuhteiden muun oleellisen muutoksen johdosta.
Liikennejärjestelysuunnitelmassa on erityisesti huolehdittava siitä:
että liikenneväylät satama-alueella ovat riittävän leveät ja mahdollisuuksien mukaan selvästi merkityt;
että mikäli on tarpeen ja käytännössä mahdollista, järjestetään erilliset kulkutiet jalankulkijoille; kulkutiet ovat riittävän leveät ja, mikäli se on käytännössä mahdollista, erillään ajoneuvojen käyttämistä kulkuteistä;
että muuta kuin rautateitse tapahtuvaa maaliikennettä varten, jos se on tarpeen, on osoitettu odotusalueet, joilta liikenne ohjataan tai opastetaan tarkoituksenmukaisella tavalla eri työpisteisiin;
että liikenne on yhdensuuntainen, missä se on tarpeellista ja käytännössä mahdollista sekä että vaarallisia risteyksiä on mahdollisimman vähän; sekä
että satamaan kuulumaton liikenne kielletään ja tarvittaessa tarkoituksenmukaisella tavalla estetään.
13 §Työntekijöiden kuljettaminen
Milloin työntekijöitä on työn tekemistä varten vesitse kuljetettava alukseen tai sieltä pois, on kuljetus sopivin toimenpitein järjestettävä turvalliseksi ja kuljetukseen käytettävä ainoastaan sellaisia aluksia, jotka on säädetyssä järjestyksessä tällaista kuljetusta varten katsastettu. Aluksessa tulee tarpeen vaatiessa olla suoja työntekijöiden kastumisen estämiseksi. Tällaista suojaa ei kuitenkaan ole lupa rakentaa ilman asianomaisen katsastajan suostumusta.
Milloin työntekijät joudutaan maitse kuljettamaan työpaikalle ja sieltä pois, tulee kuljetusajoneuvona käyttää henkilökuljetukseen hyväksyttyjä ajoneuvoja.
14 §Työntekijöiden kuljettaminen nosto- tai siirtolaitteella
Työntekijöiden kuljettaminen nosto- tai siirtolaitteella on kielletty, jollei laitteessa ole katsastus- tai työsuojeluviranomaisen henkilökuljetukseen hyväksymää tilaa.
Nosturia ei saa käyttää henkilönostoon ilman työsuojelun piiriviranomaisen lupaa. Tämän estämättä voidaan nosturia tarvittaessa käyttää sairaiden tai loukkaantuneiden siirtämiseen.
15 §Konttiterminaalit
Satama tai sataman osa, joka on rakennettu ja varustettu yksinomaan taikka pääasiallisesti konttiliikennettä varten, tulee eristää muusta satama-alueesta.
Konttien ajoneuvoihin kuormaamista varten tulee olla tarkoitukseen osoitetut kuormausalueet.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla alueella tulee olla selvästi osoitetut jalankulkuväylät.
16 §Kulkutie alukseen
Aluksen ollessa työn tekemistä varten kiinnitettynä laituriin tai ankkuroituna, tulee työntekijöiden käytettävänä olla turvallinen kulkutie alukseen tuloa ja poistumista varten.
Kulkutienä olevan rakennelman tulee olla kestävä ja hyvässä kunnossa sekä riittävän pitkä ja sellainen, että se voidaan luotettavalla tavalla kiinnittää alukseen. Se on sijoitettava niin, ettei se ole vaarallisessa asennossa eikä sen yli kuljeteta taakkoja.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuna kulkurakennelmana tulee olla, milloin käytännössä kohtuudella voidaan vaatia, aluksen laskuportaat tai kulkusilta.
Kun alus on työn tekemistä varten kiinnitetty toiseen alukseen ja työntekijöiden tulee päästä aluksesta toiseen, on edellä tässä pykälässä olevia määräyksiä vastaavasti sovellettava. Jos toisen aluksen kylki on toisen kylkeä korkeampi, on kulkurakennelma tällöin kiinnitettävä korkeampaan alukseen.
17 §Alukseen johtavan kulkutien kaltevuus, mitat ja suojaverkko
Edellä 16 §:ssä tarkoitetun laskuportaan tai kulkusillan tulee olla vähintään 0,55 metriä leveä ja siinä tulee olla koko pituudella molemmin puolin joka kohdassa vähintään 0,9 metrin korkuiset tukevat kaiteet, jotka on varustettu välijohteella. Laskuportaiden askelmien tulee olla vaakasuoraan kääntyviä tai siten muotoiltuja, että portaiden nousukulman vaihdellessa jalalla ei tarvitse astua askelman kulmalle vaan tasaiselle tai pyöristetylle pinnalle.
Kulkurakennelman alla tulee olla veteen putoamisen estämiseksi asianmukaisesti kiinnitetty suojaverkko, jonka tulee ulottua vähintään kaksi metriä kulkurakennelman alapään molemmille puolille.
18 §Kulkutiet aluksen lastisuojaan
Lastisuojaan, jonka syvyys aluksen kannelta lastisuojan pohjaan on yli 1,5 metriä, tulee olla turvalliset kulkurakennelmat.
Lastisuojaan johtavan kulkurakennelman tulee mikäli mahdollista sijaita lastiluukun ulkopuolella. Kulku lastisuojassa olevan lastin ja sinne johtavan kulkurakennelman välillä tulee olla turvallisesti järjestetty kaikissa lastaus- ja purkamisvaiheissa.
19 §Lastisuojaan johtava kulkuaukko
Lastisuojaan johtavan kulkuaukon tulee olla läpimitaltaan vähintään 0,6 metriä kapeimmasta kohdasta mitattuna.
Kulkuaukon läheisyydessä ei saa olla laitteita, jotka estävät turvallisen pääsyn kulkutielle tai estävät aukon kannen aukaisemisen.
Saranoidun kannen on avauduttava yli 90 astetta ja sen on lukkiuduttava auki-asentoon itsetoimisesti. Kansi on voitava avata kummaltakin puolelta.
20 §Lastisuojaan johtavia kulkuteitä koskevat erityiset määräykset
Edellä 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuina kulkurakennelmina tulee olla kiinteät portaat tai tikkaat, joita pidetään turvallisina vain ehdoin:
että niissä on jalalle sijaa niin, että porrasaskelman tai tikkaan puolan ja sen takana olevan tilan yhteenlaskettu syvyys on vähintään 0,15 metriä ja että puolan tai askelman leveys on vähintään 0,35 metriä, sekä että niissä on sopiva kädensija;
että ne eivät ole sisäänpäin viettävät;
että niiden jatkona samassa linjassa luukun kehyksessä on varmaa käden- ja jalansijaa varten laitteita, kuten askelmia tai syvennyksiä;
että 3-kohdassa mainitut laitteet antavat jalalle tuen, jonka syvyys ottaen huomioon näiden laitteiden takana olevan tilan on yhteensä vähintään 0,15 metriä ja leveys 0,3 metriä;
että luukkuaukeamassa olevat, ylemmältä kannelta alemmille kansille vievät portaat tai tikkaat jatkuvat suorassa linjassa, jollei välillä ole turvallista lepotasoa; ja
että, mikäli portaat tai tikkaat jatkuvat yhtäjaksoisesti yli kuusi metriä, niissä tulee olla tarkoituksenmukaisia lepotasoja, joiden välit eivät ole enempää kuin kuusi metriä pystysuoraan mitattuna.
Aluksen lastisuojassa olevan akselitunnelin yli tulee johtaa helppo ja vaaraton kulkutie.
21 §Tikkaiden kaltevuus ja sijoitus
Aluksessa, jossa on useampia kansia ja jonka kansien välinen tai alimman kannen ja lastisuojan pohjan välinen korkeusero on yli 12 metriä, tulee kulkurakennelmana olla portaat tai tikkaat, joiden kaltevuus on enintään 70 astetta vaakatasoon nähden.
Yksikantisessa aluksessa on tikkaat sijoitettava niin, että lastin käsittelystä johtuva vaurioitumisvaara on mahdollisimman pieni. Loivat tikkaat voidaan korvata pystysuorilla tikkailla, jos ne on asennettu samaan linjaan toistensa jatkoksi ja jos korkeusero kannelta lastisuojan pohjaan ei ylitä 18 metriä ja jos ne on varustettu asianmukaisilla lepotasoilla.
22 §Kulkutie nostolaitteeseen
Nosturin ohjauspaikkaan tulee olla turvallinen kulkutie kaikissa niissä nosturin asennoissa, joissa kulkutietä saatetaan joutua käyttämään.
Jollei aluksen nosturin ohjaamoon johtavia kulkuteitä voida nosturin käytön tai rakenteen aiheuttamista syistä turvallisesti käyttää nosturin kaikissa asennoissa, on nosturin ohjaamoon johdettava turvallinen kulkutie merikuljetusasennossa ja asennossa, jossa nosturi on laivan ulkopuolista lastinkäsittelylaitteistoa käytettäessä. Jos nosturin ohjaamon kulkutie on hyväksytty sellaisena, että sen käyttö on mahdollista vain edellä mainituissa asennoissa, on sille pääsy oltava muissa asennoissa tehokkaasti estetty. Ohjaamosta on kuitenkin nosturin kaikissa asennoissa päästävä turvallisesti poistumaan joko nosturista laskettavilla tikkailla tai vastaavilla ulkopuolelta nopeasti käyttökuntoon asetettavilla ja vain tähän tarkoitukseen varatuilla tikkailla.
Vintturin kuljettajan työtaso on varustettava tarvittaessa kaiteilla ja pääsyn sinne on oltava turvallinen. Milloin kulkurakennelmana on portaat, tulee portaiden kädensijojen ulottua riittävästi työtason yläpuolelle, jollei siellä muuta sopivaa kädensijaa ole.
23 §Kulkutiet kannella
Aluksen kannet, portaat ja muut kulkutiet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että niillä voidaan turvallisesti liikkua.
Aluksen sääkannella tulee olla, mikäli aluksen rakenne sen sallii, vähintään 0,9 metriä leveät kulkutiet.
Mikäli alus on sellaisessa kansilastissa, ettei kannelle ole voitu jättää 1 momentissa tarkoitettua kulkutietä, on kansilastin päällä oltava vastaava kulkutie. Tämä on varustettava vähintään 0,9 metrin korkuisin kaitein, joissa on ainakin yksi välijohde, tai suojaköydellä.
Sellaisessa paikassa, missä työntekijällä on erityinen putoamisen vaara, tulee olla tarkoituksenmukainen kaide, aitaus tai muu turvalaite.
24 §Kansiaukot ja merkinantajatasot
Milloin kannessa olevan aukon, jonka syvyys on yli 1,5 metriä, ympärillä ei ole kehystä tai kehyksen korkeus on alle 0,75 metriä, tulee aukon ympärillä olla tarkoituksenmukainen suojakaide putoamisen estämiseksi. Jos kaide on irrotettava, sen tulee olla riittävän tukeva, vähintään 0,9 metrin korkuinen ja se tulee varustaa vähintään yhdellä välijohteella.
Jos sääkannen luukunkehys on niin korkea, ettei sen yli vaivattomasti näe lastisuojan pohjalle, on luukun kehyksessä tai kannella oltava kiinteät tai kiinnitettävissä olevat turvalliset merkinantajatasot, jotka on tarvittaessa varustettava suojakaiteella.
25 §Luukun kannet ja palkit
Luukkuaukeaman peittämiseen käytettävät kansiosat ja palkit on pidettävä hyvässä kunnossa. Luukun kansiosissa tulee olla niiden kokoa ja painoa vastaavat kädensijat, jollei luukkujen tai luukun kansien rakenne ole sellainen, että kädensijat ovat tarpeettomat.
Koneellisten luukkujen ja kansien ja niihin liittyvien laitteiden tulee olla rakenteeltaan turvalliset ja varustetut tarpeellisin suojalaittein ja ne tulee varustaa tarkoituksenmukaisilla lukituslaitteilla, jotka estävät niiden tahattoman sulkeutumisen.
26 §Kansiosien ja palkkien merkinnät ja lukitus
Luukun kansiosissa ja palkeissa tulee, jolleivät ne ole keskenään vaihdettavia, olla selvät merkit, jotka osoittavat, mille kannelle ja mihin luukkuun ne kuuluvat, sekä osoittavat niiden paikat luukussa.
Luukkuaukeaman peittämiseen käytettävissä palkeissa tulee olla sellaiset lukituslaitteet, jotka estävät palkkien putoamisen. Palkit tulee voida asettaa paikoilleen tai poistaa työntekijöiden tarvitsematta nousta palkeille laitteiden kiinnittämistä tai irrottamista varten.
3 lukuKoneet, laitteet ja välineet sekä niiden tarkastukset
27 §Rakenteen turvallisuus ja tarkastaminen
Koneen, kuljetusvälineen, työtason, telineen sekä muun teknisen laitteen ja välineen rakenteen ja sijoituksen tulee olla sellainen, ettei siitä tarpeettomasti aiheudu tapaturman tai sairastumisen vaaraa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen teknisten laitteiden ja välineiden tulee, jollei niistä erikseen ole säädetty, olla huolellisesti tarkastetut ja koetetut siten kuin jäljempänä määrätään.
Koneiden ja laitteiden rakenteesta sekä työvälineiden käytöstä säädetään erikseen. (23.3.1995/449)
28 §Koneiden suojalaitteet
Koneiden ja niiden osien sekä kaikkiin niihin sisältyvien tai liittyvien suojalaitteiden sekä maissa että aluksessa tulee olla rakenteeltaan turvallisia.
Koneiden putkistosta mahdollisesti vuotava höyry tai kaasu on sopivilla toimenpiteillä estettävä haittaamasta näkyvyyttä tai aiheuttamasta muuta vaaraa tai terveydellistä haittaa.
29 § Nostolaitteen ja nostolavan käyttöönotto (23.3.1995/449)
1 momentti on kumottu P:llä 23.3.1995/449 .
Ennen kuin nostolaite, sen kuormauselin tai nostoapuväline taikka aluksessa oleva koneellinen nostolava otetaan käyttöön, tulee sen lujuuden olla laskettu ja sen suurimman sallitun kuormituksen riittävällä varmuudella määrätty sekä laitteen olla tarkastettu. Nostolaitteen, sen kuormauselimen ja nostoapuvälineen sekä nostolavan tulee myös olla koekuormitettu ja perusteellisesti tutkittu.
3 momentti on kumottu P:llä 23.3.1995/449 .
30 §Nostolaitteiden ja nostolavan turvallisuustekniset ominaisuudet
Nostolaitteen koneistossa on oltava sellainen laite, joka estää taakan putoamisen vahingossa. Milloin nosturin tai vintturin välityspyörästössä nopeuden vaihto on mahdollinen eikä vaihdon aikana voida pidättää täyttä kuormaa, tulee vaihtopyörät voida luotettavasti lukita käyttöasentoon. Sähköllä tai nestepaineella toimivien lastipuomien vintturien ohjausvipujen on itsestään palattava nolla-asentoon, jollei siihen liity ergonomista haittaa.
Nosturia, sen kuormauselintä, nostolavaa tai näiden osaa siirtävässä koneistossa, jonka käynnin jatkuminen yli tietyn rajan aiheuttaa vaaraa, tulee olla luotettava rajakatkaisin, joka ohjausvirheen tai -vian sattuessa itsetoimisesti pysäyttää liikkeen tai rajoittaa sen nopeutta. Rajakatkaisun jälkeen tulee palautusliikkeen olla mahdollinen joko normaalia ohjauslaitetta käyttäen tai sen lisäksi yhtä, vain palautusliikkeet sallivaa, hallintalaitetta käyttäen. Rajakatkaisua ei saa käyttää työliikkeen rajoittamiseen.
Milloin nosturin tavanomaiseen käyttöön liittyy ilmeinen vaaraa aiheuttava ylikuormituksen mahdollisuus, tulee nosturin kuormitustilaa valvoa osoitin-, ilmaisu- tai ylikuormituksenestolaitteella.
31 §Suurinta sallittua kuormaa osoittavat merkinnät ja ilmaisimet
Nostolaitteessa, sen kuormauselimessä, nostolavassa ja nostoapuvälineessä sekä niiden kuormaa kantavissa osissa tulee olla selvä pysyvä merkintä suurimmasta sallitusta kuormasta.
Nosturissa, jonka nostokyky muuttuu nostosäteen tai puomin pituuden muuttuessa, tulee olla itsetoimiva laite, josta kutakin nostoasentoa vastaava suurin sallittu kuorma on helposti luettavissa tai joka jatkuvasti osoittaa, milloin nosto on sallittu.
Milloin työtä tehdään yhteenkytkettyjen puomien avulla, kuorma ei saa ylittää puolta sen puomin suurimmasta sallitusta kuormasta, jonka nostokyky on pienempi, ellei puomeihin ole erikseen merkitty yhteenkytkettyjen puomien suurinta sallittua kuormaa.
32 § (23.3.1995/449)Nostolaitteiden, nostolavan ja nosto- apuvälineiden korjaaminen
Milloin nostolaitetta, sen kuormauselintä, nostolavaa, nostoapuvälinettä tai niiden osaa on lujuuteen oleellisesti vaikuttavalla tavalla hitsaten, kuumana tai kylmänä taivuttaen tai muulla keinoin muutettu tai korjattu, on se ennen käyttöön ottamista perusteellisesti tarkastettava sekä tarvittaessa koekuormitettava ja lämpökäsiteltävä.
33 §Nostoköysi
Köyttä ei saa käyttää nostamiseen tai laskemiseen, ellei se ole tarkoitukseen sopiva ja ilmeisesti virheetön, sekä kun on kysymys teräsköydestä, ellei sitä ole valmistuksen yhteydessä koetettu ja tarkastettu ja ellei siitä ole todistuskirjaa. Nostureissa saa käyttää vain hyväksytyn standardin tai sitä työsuojeluteknisesti vastaavan standardin mukaisia köysiä.
Nosturin tai vintturin köyden tulee olla niin pitkä, että nostoköyttä käytettäessä on rummulle aina jäätävä köyttä vähintään kolme kierrosta.
Nostolaitteen sekä sen kuormauselimen tai nostoapuvälineen osana oleva teräsköysi ja raksi on tarkastettava vähintään joka kolmas kuukausi. Tavaran mukana kulkeva nostoapuväline on tarkastettava ennen jokaista käyttöä.
34 §Teräsköysien pujokkeet ja liitokset
Teräsköyteen tehdyssä silmuri- tai silmupujokkeessa tulee olla vähintään kolme pujotusta koko säikeellä ja kaksi pujotusta säikeellä, jonka langoista puolet on poistettu. Tämän momentin määräykset eivät estä käyttämästä muunlaista liitostapaa, joka on hyväksytyn standardin, sitä työsuojeluteknisesti vastaavan standardin tai muutoin turvallisuuden kannalta hyväksyttävän rakenneohjeen mukainen.
35 §Tarkastukset
Nostolaitteet, niiden kuormauselimet, nostolavat ja nostoapuvälineet on käyttöönottotarkastuksen jälkeen tarkastettava seuraavasti:
nosturin puomit, lastipuomit sekä puominkaulat, masto- ja puomirenkaat, silmukarat, puominkannattimet ja muut sellaiset osat, joiden irrottaminen on erityisen vaikeaa, sekä kansinosturien jalat on tarkastettava ja koekuormitettava joka kahdestoista kuukausi ja perusteellisesti tutkittava sekä koekuormitettava joka viides vuosi; sekä
nostolaitteet, niiden kuormauselimet, nostoapuvälineet lukuunottamatta alle 10 tonnin rakseja (SWL), nostolavat, sekä niiden osat, joita ei tarkoiteta 1 kohdassa, on perusteellisesti tarkastettava sekä tarvittaessa koekuormitettava ja lämpökäsiteltävä joka kahdestoista kuukausi.
Nostolaitteiden ja nostolavojen osina olevia sekä nostamiseen ja laskemiseen käytettäviä irtaimia välineitä kuten kettinkejä, köysiä, koukkuja, renkaita, sakkeleita, köysipyöriä ja pyörijöitä sekä niihin verrattavia kuormaa kannattavia osia tai välineitä ei saa käyttää, ellei niitä ole viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana tarkastettu.
Pakottavassa tapauksessa voi tarkastusviranomainen kirjallisella luvalla ja siinä määrätyin ehdoin jatkaa aluksessa olevia nostolaitteita, niiden kuormauselimiä ja nostolavoja koskevan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen määräaikaa, jos silmämääräisellä tarkastuksella voidaan todeta, että määräyksen noudattaminen ei ole työntekijän turvallisuuden kannalta välttämätön.
36 § (23.3.1995/449)Tarkastuksen suorittajat
Edellä 29 ja 32 §:ssä, 33 §:n 3 momentissa ja 35 §:ssä tarkoitetut tarkastukset, koekuormitukset, tutkimukset ja muut toimenpiteet suorittaa tähän tehtävään pätevä asiantuntija tai asiantuntijayhteisö. Pätevyysvaatimukset vahvistaa työministeriö. Tässä tarkoitetun tarkastuksen suorittajasta aluksessa määrätään 37 §:ssä.
37 §Aluksen päällikön oikeus suorittaa tarkastus
Aluksessa suorittaa 33 §:n 3 momentissa ja 35 §:n 2 momentissa tarkoitetut tarkastukset aluksen päällikön valtuuttama henkilö, jolla on riittävät tiedot välineen rakenteesta, käytöstä ja hoidosta.
Pakottavasta syystä voi 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun joka kahdestoista kuukausi suoritettavan tarkastuksen ja koekuormituksen suorittaa aluksessa aluksen päällikön tehtävään valtuuttama henkilö. Tällöin tarkastus ja koekuormitus on kuitenkin suoritettava uudelleen 36 §:ssä tarkoitetun asiantuntijan tai asiantuntijayhteisön toimesta ensimmäisessä satamassa, jossa sellainen on käytettävissä. (23.3.1995/449)
38 §Rekisterit ja todistuskirjat
Tässä luvussa määrätyistä nostolaitteiden, niiden kuormauselimien, nostolavojen ja nostoapuvälineiden tarkastuksesta on pidettävä rekisteriä. Toimituksesta on viipymättä annettava rekisteriin liitettävä todistuskirja tai kirjoitettava todistus rekisteriin. Maissa sijaitsevan nostolaitteen tarkastuksesta on kuitenkin laadittava tarkastuspöytäkirja. Koekuormituksesta ja sen yhteydessä toimitetusta tarkastuksesta annettavassa todistuskirjassa on mainittava nostolaitteen, nostolavan, kuormauselimen tai nostoapuvälineen suurin sallittu kuormitus. (23.3.1995/449)
Edellä 1 momentissa tarkoitetut rekisterit todistuksineen, todistuskirjat ja tarkastuspöytäkirjat tai niiden jäljennökset on säilytettävä nostolaitteen, kuormauselimen, nostolavan tai nostoapuvälineen sijaitsemispaikan mukaan maissa tai aluksessa ja ne on vaadittaessa näytettävä työnantajan edustajalle tai tarkastusviranomaiselle.
39 §Siirtolaitteen ohjaamo ja melutaso
Siirtolaitteessa, lukuunottamatta 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuormausnosturia, tulee, milloin siitä ei ole erikseen säädetty tai määrätty, olla tarkoituksenmukainen turvakehys tai -ohjaamo. Sen teräsrakenteen tulee olla hitsattavaksi soveltuvaa, vähintään laatuluokan C terästä. Rakenteilla ja raaka-aineilla tulee olla riittävä lujuus.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa laitteessa tulee ohjaamoon pysyväisluonteisesti kiinnitetyin äänieristyksin estää kuljettajan altistuminen haitalliselle melulle työpaikallaan. Ohjaamon melutason tulee olla laitekohtaisten määräysten mukainen.
40 §Siirtolaitteen ja sen kuomauselimen tarkastus
Siirtolaite ja siihen mahdollisesti kuuluva kuormauselin on tarkastettava noudattaen maahantuojan tai valmistajan toimittamia asennus- ja kunnossapitotarkastusohjeita. Ohjeiden tulee sisältää turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista ohjeista riippumatta on tarkastus suoritettava, kun kuormauselintä on lujuuteen oleellisesti vaikuttavalla tavalla hitsaten, kuumana tai kylmänä taivuttaen tai muilla keinoin muutettu tai korjattu. Vastaavasti on tarkastus suoritettava siirtolaitteen ohjaus-, valvonta-, jarru- ja käynnistyslaitteille ja muille turvallisuuteen vaikuttaville varusteille, kun 1 momentissa tarkoitettujen ohjeiden mukainen tarkastus laitteen vähäisen käytön vuoksi huomattavasti viipyy tai milloin on erityistä syytä epäillä laitteiden tai varusteiden kuntoa.
Siirtolaitteen kuormauselimen 2 momentissa tarkoitettua muuttamista tai korjausta koskevan tarkastuksen suorittaa 36 §:ssä tarkoitettu henkilö tai laitos. Muut tässä pykälässä tarkoitetut tarkastukset suorittaa työnantajan tähän tehtävään valtuuttama henkilö, jolla on riittävät tiedot siirtolaitteen ja siihen mahdollisesti kuuluvan kuormauselimen rakenteesta, käytöstä ja hoidosta. Valtuutus on annettava kirjallisesti.
Suoritetuista tarkastuksista on pidettävä tarkastuskirjaa, josta käy ilmi tarkastettu siirtolaite tai kuormauselin, tarkastuksen ajankohta ja tarkastaja. Mikäli kuormauselin ei ole siirtolaitekohtainen, on siitä tehtävä erillinen tarkastusmerkintä.
41 §Siirtolaitteen ja sen kuormauselimen käyttö ja työmaatarkastukset
Siirtolaitetta ja sen kuormauselintä ei saa kuormittaa yli suurimman sallitun määrän eikä käyttää muulla kuin sellaisella tavalla ja muuhun kuin sellaiseen tarkoitukseen, jota varten ne on valmistettu. Rautatievaunua saadaan kuitenkin siirtää trukilla tai muulla sellaisella siirtolaitteella, jolla siirto voidaan suorittaa turvallisuutta vaarantamatta.
Siirtolaitteen käyttäjän tulee työvuoron alkaessa varmistua, että laite toimii normaalisti sekä silmämääräisesti tarkastaa, että siirtolaitteen mahdolliset kuormauselimet ovat luotettavasti kiinnitetyt sekä asianmukaisessa kunnossa ja tarkastettava siirtolaitteen ohjaus- ja jarrulaitteiden sekä hallintaelimen toiminta.
Siirtolaitetta, jossa 2 momentissa tarkoitetussa tarkastuksessa on todettu turvallisuutta vaarantavia puutteita, ei saa käyttää.
4 lukuTyöntekoa koskevat yleiset määräykset
42 §Työnantajan yleiset velvollisuudet
Työnantajan on huolehdittava kaikista niistä toimenpiteistä, jotka huomioon ottaen työn laatu, työolosuhteet sekä työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja hänen muut edellytyksensä kohtuudella ovat tarpeellisia työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.
Työnantajan on varmistauduttava siitä, että työpaikka ja sinne johtavat kulkutiet ja rakennelmat ovat näiden järjestysohjeiden mukaisessa ja muutoinkin turvallisessa kunnossa.
43 §Yksintyöskentely ja altistusajan rajoittaminen
Milloin työntekijä joutuu työskentelemään yksin sellaisessa työssä tai työskentelypaikassa, jossa on erityinen tapaturman vaara, tulee, jollei työntekijä ole työtä johtavan henkilön välittömän valvonnan alaisena, järjestää muu tehokas tarkkailu.
Mikäli jostakin työstä aiheutuu työntekijän terveydelle erityistä vaaraa, jota suojelutoimenpiteillä ei voida tyydyttävästi poistaa, on työaikaa sellaisessa työssä mahdollisuuksien mukaan rajoitettava sijoittamalla työntekijät päivittäin, viikottain tai muina aikoina osaksi työaikaa ulkoilmassa tai muutoin terveellisemmissä olosuhteissa tehtävään työhön.
44 §Työntekijän koulutus ja pätevyys
Työntekijöitä työhön sijoitettaessa tulee työnantajan ottaa huomioon työntekijöiden koulutus, ammattitaito ja kokemus. Työhön ei saa sijoittaa työntekijää, joka ei ole saanut hänen työhönsä liittyviä mahdollisia vaaroja ja varotoimenpiteitä koskevaa, hänen koulutukseensa, ammattitaitoonsa ja työkokemukseensa nähden riittävää opastusta. Työhön perehdyttämisen järjestelyissä noudatettavasta yhteistoiminnasta on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (725/78) .
45 §Nosto- ja siirtolaitteen käyttäjän sekä merkinantajan koulutus ja pätevyys
Nosto- ja siirtolaitteen käyttäjän sekä merkinantajan tulee olla 18 vuotta täyttäneitä, luotettavia ja ammattitaitoisia henkilöitä, joilla on riittävä näkö ja kuulo ja riittävä kokemus alusten lastaus- ja purkamistyössä sekä jotka riittävästi hallitsevat työryhmän kieltä.
Nostolaitteen käyttäjän on oltava työsuojeluhallituksen hyväksymän koulutuksen saanut henkilö. Siirtolaitteen käyttäjällä on oltava tehtävään sopiva koulutus. Merkinantajalla tulee olla tehtävään sopiva koulutus tai vähintään kahden vuoden työkokemus alusten lastaus- ja purkamistyössä.
46 §Tupakointi ja päihdyttävät aineet
Tupakointi on kielletty aluksen lastisuojassa. Samoin on tupakointi kielletty maissa tai aluksessa olevassa paikassa, jossa on herkästi syttyvää tai räjähtävää ainetta.
Työpaikalla ei saa esiintyä päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena. Milloin päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen henkilö havaitaan työpaikalla, on työnantajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sellaisen henkilön poistamiseksi työpaikalta.
47 §Työtä haittaavat tekijät
Laivanisännän, päällikön tai muun henkilön, jonka huostassa alus on, sekä sataman hallinnon on kunkin kohdaltaan huolehdittava siitä, ettei lastaus- tai purkamistyön aikana tehdä sellaista muuta työtä, josta aiheutuva melu, pöly, kaasu tai muu vastaava haitta saattaisi lastaus- ja purkamistyötä tekevät työntekijät tapaturman tai sairastumisen vaaralle alttiiksi.
48 §Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niistä käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa tai työvälineissä ilmenevistä vioista tai puutteellisuuksista tai muista työpaikalla ja käsiteltävänä olevassa lastissa ilmenevistä seikoista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.
Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen on näissä järjestysohjeissa määrätty, noudatettava annettuja suojeluohjeita ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.
Työntekijää ei saa vaatia käyttämään eikä hän saa käyttää muita kuin näissä järjestysohjeissa määrättyjä tai sallittuja kulkuteitä, -rakennelmia ja laitteita.
49 §Työpaikan järjestys ja siisteys
Työpaikalla on noudatettava hyvää järjestystä ja siisteyttä. Erityisesti on huolehdittava siitä:
että laiturit, satamakentät, varastot ja autokannet sekä muut paikat, joissa tehdään työtä, ja näille johtavat kulkutiet pidetään työnteon aikana sellaisessa kunnossa, että liukastumisen tai kompastumisen vaara on mahdollisimman pieni;
että työssä käytettäviä laitteita, välineitä ja tarvikkeita säilytetään, käytetään ja sijoitetaan niin, etteivät ne työn aikana putoa tai kaadu työntekijän päälle tai muutoin sijaintinsa vuoksi aiheuta vaaraa;
että lastia, tavaravaunuja, ajoneuvoja tai muita laitteita ei sijoiteta laiturilla niin, että turvallinen pääsy alukseen johtavalle kulkutielle estyy; sekä
että se puoli aluksen kannesta, jonka yli taakkoja nostetaan, on suljettu asianmukaisella tavalla ja että kulkemiseen tarkoitettu puoli kannesta on vapaana turvallista liikkumista estävistä tai haittaavista esineistä ja aineista.
50 §Kulku- ja lastisillat sekä telineet
Työssä käytettävän kulku- tai lastisillan taikka telineen tulee olla pinta-alaltaan riittävän suuri ja rakenteeltaan vankka sekä asianmukaisesti tuettu ja tarvittaessa vahvasti kiinnitetty.
Edellä 1 momentissa mainituille rakennelmille on työntekijöiden liukastumisen estämiseksi tarvittaessa levitettävä hiekkaa tai muuta sopivaa ainetta.
Tavaran siirtämiseen ei saa käyttää sellaista ajo- tai lastisiltaa tai muuta rakennelmaa, jonka kaltevuus tekee siirtämisen vaaralliseksi.
51 §Tilapäinen kulkurakennelma
Milloin lastisuojaan johtavaa kiinteää kulkurakennelmaa ei voida käyttää, tulee lastisuojassa olla työntekijöiden käytössä yläpäästä kiinnitetyt ja liukumissuojalla varustetut turvalliset tikkaat, jotka ulottuvat vähintään metrin sen tason yläpuolelle, jolle tikkaat johtavat. Jos tikkaat johtavat lastiluukun kehykselle, tulee kannelle olla turvallinen pääsy. Jos lastisuojassa on useampia työryhmiä, tulee tikkaita olla vähintään kaksi.
Milloin työtä tehdään kansi- tai osalastin päällä eikä kiinteää kulkurakennelmaa voi käyttää, on työpaikalle järjestettävä tilapäinen turvallinen kulkurakennelma.
52 §Työtasot ja poistumistiet
Milloin työntekijät maissa tai aluksessa joutuvat tekemään työtä yli 1,5 metrin korkean lastiyksikön päällä taikka lastaamaan tai purkamaan ajoneuvoja tai rautatievaunuja, on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöiden putoamisen estämiseksi sekä tarvittaessa järjestettävä heille turvalliset kulkutiet ja pakotiet.
Suurlavojen tai lauttavaunujen tai niihin rinnastettavien laitteiden kuormansidontapaikoilla tulee olla lujarakenteiset tätä tarkoitusta varten rakennetut työtasot, jotka on varustettu turvallisilla kulkuteillä, kaiteilla tai suojaköysillä tai -verkoilla.
On huolehdittava siitä, että lastisuojassa tai välikansilla irtolastin lastausta tai purkamista suorittavat työntekijät voivat sieltä helposti poistua.
53 §Nostolaitteiden, niiden kuormauselimien ja nostoapuvälineiden sekä nostolavojen käyttö ja työmaatarkastukset
Nostolaitteita, niiden kuormauselimiä ja nostoapuvälineitä sekä nostolavoja saa käyttää vain sellaisella tavalla ja sellaiseen tarkoitukseen, jota varten ne on valmistettu.
Nostolaitteen käyttäjän tulee työvuoron alkaessa varmistua, että laite toimii normaalisti sekä silmämääräisesti tarkastaa, että sen kuormauselimet ovat luotettavasti kiinnitetyt sekä asianmukaisessa kunnossa samoin kuin tarkastaa sen turvalaitteiden toiminta.
54 §Nostolaitteiden ylikuormitus
Nostolaitteita, niiden kuormauselimiä ja nostoapuvälineitä sekä nostolavoja ei saa kuormittaa yli suurimman sallitun määrän.
Maissa sijaitsevalla nosturilla saa poikkeustapauksessa, nosturin omistajan antamalla kirjallisella suostumuksella ja siinä mainituin pätevän henkilön hyväksymin ehdoin suorittaa suurimman sallitun kuorman ylittävän noston, jollei sitä nosturin rakenteen tai muun syyn perusteella ole tarkastuksessa kielletty. Kuorman paino ei saa ylittää nosturin koekuormaa.
Milloin kysymyksessä on alusten lastauksessa ja purkamisessa säännöllisesti käytettävien työkoneiden tai välineiden nostossa tapahtuva ylikuormittaminen, voi nosturin omistaja antaa myös toistaiseksi voimassa olevan kirjallisen suostumuksen koneen tai välineen nostoon. Yhteisen noston saa suorittaa enintään kahdella maissa sijaitsevalla nostolaitteella. Aluksessa olevilla nostolaitteilla saa suorittaa yhteisnoston vain, jos nostolaitteet on suunniteltu myös yhteisnostoa varten ja siitä on olemassa asianmukainen kaavio.
55 §Merkinantaja
Kun työntekijät suorittavat lastaus- tai purkamistyötä luukkuaukeamassa nostolaitetta käyttäen, on määrättävä merkinantaja antamaan tarpeellisia merkkejä nostolaitteen käyttäjälle. Jos nostolaitteen käyttäjä selvästi ja esteettä näkee koko sen työalueen, jossa nostolaitetta käytetään ja tehokkaasti estetään asiaton liikkuminen tällä työalueella, ei merkinantajaa tarvita.
Milloin käytetään useampaa nostoköyttä, jotka eivät ole yhteenkytkettyjä, tulee kutakin köyttä varten olla eri merkinantaja.
Merkinantajan tehtävänä on merkinannon lisäksi varoittaa muita työntekijöitä nostettavan tai laskettavan taakan aiheuttamista vaaratekijöistä, eikä hänelle saa määrätä sellaisia lisätehtäviä, jotka saattavat estää tai haitata hänen merkinantotehtäväänsä. Merkinannon tulee tapahtua vahvistettuja käsimerkkejä käyttäen tai muulla luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä säädetään erikseen. (23.3.1995/449)
56 §Näyttäjä
Kun siirtolaitteen kuljettajan näkyvyys ajosuuntaan on korkean lastin, haitallisen valaisuvoimakkuuseron tai muun syyn vuoksi olennaisesti rajoittunut, on määrättävä näyttäjä antamaan merkkejä siirtolaitteen kuljettajalle ja varoittamaan muita työntekijöitä liikkuvien siirtolaitteiden aiheuttamista vaaratilanteista.
Näyttäjälle ei saa määrätä sellaisia lisätehtäviä, jotka saattavat estää häntä suorittamasta tehtäväänsä. Näyttäjä on varustettava jollakin muista työntekijöistä selvästi erottuvalla tunnuksella. Merkinannon tulee tapahtua käsimerkkejä käyttäen tai muulla luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
57 §Nostoja koskevia erityisiä määräyksiä
Nostolaitteen koukkuja ei saa kiinnittää tavaran vöihin tai siteisiin, ellei niitä ole tarkoitettu nostoa varten ja ellei siitä ole asianmukaista merkintää siteessä tai nostettavassa yksikössä eikä ole kysymys tavaran irrottamisesta eikä taakoiksi kokoamisesta.
Tynnyreitä lastattaessa tai purettaessa ei saa käyttää uurrehakoja, ellei tynnyrien rakenne ja kunto sekä uurrehakojen rakenne, sijoitus ja kunto salli niitä vaaratta käyttää.
Kettinkejä, nostovöitä tai teräsköysiä ei saa lyhentää tai jatkaa solmuilla.
58 §Luukun kansien käsittely
Ennen kuin työ aloitetaan lastisuojassa, on luukkuaukeaman kansiosat ja palkit poistettava tai irtaantumisen estämiseksi vahvasti kiinnitettävä. Luukkuaukeaman kansiosia poistettaessa tai paikoilleen pantaessa ei työntekijä saa kulkea luukun palkeilla.
Poistetut luukkuaukeaman kansiosat ja palkit on siten pinottava ja varmistettava, etteivät ne voi pudota lastisuojaan, eivätkä muutoin aiheuttaa vaaraa. Mikäli aluksen rakenne sen sallii, tulee pinon ja luukunkehyksen väliin jäädä vähintään 0,9 metrin levyinen tila. Pinot on järjestettävä niin, että aluksen partaalta luukun kehykselle ja lastisuojaan johtaville kulkurakennelmille samoin kuin aluksen keulasta perään jää turvallinen kulku- ja pakotie.
Kansiosia ja palkkeja ei saa poistaa eikä asettaa paikalleen silloin kun luukkuaukeaman alla olevassa lastisuojassa tehdään työtä. Ennen tällaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä on lastisuojassa olevien poistuttava sieltä, jollei turvallinen suojautuminen ole mahdollista.
59 §Koneelliset luukun kannet
Luukun kansia mekaanisesti avattaessa tai suljettaessa on ryhdyttävä työntekijöiden suojelemiseksi tarpeellisiin varotoimiin.
Koneellisesti toimivia luukun kansia saa avata tai sulkea vain niiden toimintaan perehtynyt henkilö.
60 §Työryhmien lukumäärä luukkuaukeamassa
Useampien toisistaan riippumattomien työryhmien tehdessä työtä samassa luukkuaukeamassa on huolehdittava siitä:
että jokaisen työryhmän käytettävissä oleva tila on niin suuri, että työntekijät vaaran uhatessa voivat nopeasti suojautua;
että pitkä tai muutoin suurikokoinen tavara ei ulotu toisen työryhmän työalueelle;
että samanaikaisesti työskennellään kahdella työryhmällä samassa luukkuaukeamassa vain, milloin luukkuaukeaman pituus aluksen pituussuunnassa on vähintään 3,5 metriä työryhmää kohti ja aukeaman vapaa leveys vähintään 5 metriä; ja
että käytettäessä useampaa nostolaitetta samassa luukkuaukeamassa tulee kutakin nostolaitetta kohti olla vapaata luukkuaukeaman pituutta uloimmilla päädyissä olevilla vähintään 3,5 metriä ja muilla vähintään 10 metriä. Luukkuaukeaman vapaan leveyden on tällöin oltava vähintään 5 metriä.
61 §Suojatoimet luukkuaukeamassa
Työntekijöiden ollessa aluksessa työn tekemistä varten tulee lastisuojan avonaisen luukkuaukeaman, johon työntekijät voivat päästä ja jonka syvyys kannelta lastisuojan pohjaan on yli 1,5 metriä ja jota ei suojaa vähintään 0,75 metrin korkuinen luukunkehys, olla varustettu lujalla, vähintään 0,9 metrin korkuisella kaiteella tai suojaverkolla. Tämä ei koske kuitenkaan aluksia, joiden bruttovetoisuus on alle 200 tonnia ja joissa on vain yksi luukku.
Milloin luukkuaukeamassa samanaikaisesti tehdään työtä useammalla kannella, on ylemmillä kansilla olevien luukkujen avoin reuna tehokkaasti suojattava estämään työntekijöitä, esineitä ja lastia putoamasta.
62 §Osalastia ja välikantta koskevat suojatoimet
Milloin työntekijät joutuvat tekemään työtä lastisuojassa osalastin päällä, jonka korkeus on yli 1,5 metriä, on osalastin avoin reuna suojattava työntekijöiden putoamisen estämiseksi tai muulla tavoin tehokkaasti varmistettava työntekijöiden turvallisuus.
Milloin lastausta suoritetaan välikansille siten, että työntekijät joutuvat siirtymään työhön alemmalle kansitasolle, ja lastin putoamis- tai luhistumisvaara on olemassa, on avoimen luukun ja lastin väliin jätettävä vähintään 0,9 metriä leveä tila.
63 §Suojavälineiden poistaminen
Kaidetta, portaita, hengenpelastus- tai valaistuslaitetta, telinettä, välinettä tai muuta tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitettua esinettä taikka ohje- tai varoitusmerkintää ei saa luvattomasti tai ilman pätevää syytä siirtää, poistaa tai turmella. Poistetut esineet ja merkinnät on sen ajan päätyttyä, joksi ne oli poistettava, pantava takaisin paikoilleen ja merkinnät tarvittaessa uusittava.
64 §Henkilökohtaiset suojeluvälineet
Jos työssä esiintyvien vaarojen torjunta tai ehkäisy ei ole mahdollista rakenteellisilla ja muilla toimenpiteillä tai tämä ei työn lyhyen keston ja vaaran tai haitan vähäisyyden huomioon ottaen ole tarkoituksenmukaista, on työntekijän käyttöön varattava tarkoituksenmukaiset suojeluvälineet.
Työnantajan tulee asianmukaisesti huoltaa nämä henkilökohtaiset suojeluvälineet.
Työntekijöiden on pidettävä huolta henkilökohtaisista suojeluvälineistään.
Edellä tässä pykälässä olevien määräysten ohella on noudatettava henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä annettua valtioneuvoston päätöstä (1407/93) . (23.3.1995/449)
65 §Irtonaisen puutavaran lastaus vedestä
Kun puutavaraa lastataan lauttaa käyttäen, tulee lautan olla tarkoituksenmukaisesti rakennettu ja kiinnitetty niin, etteivät työntekijät joudu vaaralle alttiiksi. Jollei lautta ole riittävän suuri, sen yhteyteen on järjestettävä turvalliset pakosillat.
66 §Tavaran pinoaminen ja sijoittaminen
Lastattava tai purettava tavara on siten pinottava ja sijoitettava sekä tarvittaessa tuettava, etteivät pinot sorru tai niistä putoa tavaraa. Tavarapinojen väliin tulee tarvittaessa jättää riittävästi kulkutilaa ja pinoja tai lastia ei saa maissa sijoittaa siten, että ne estävät tarpeellista näkyvyyttä.
67 §Nostoapuvälineiden ja kuormauselimien käyttö
Nostoapuvälinettä ja kuormauselintä, jota ei ole tämän päätöksen tai tämän nojalla annettujen määräysten mukaisesti tarkastettu tai joka ei ole niiden edellyttämässä kunnossa, ei saa käyttää.
68 §Painavien taakkojen merkitseminen
Tavarakolli, jonka kokonaispaino on 1 000 kiloa tai enemmän ja joka toimitetaan alukseen edelleen kuljetettavaksi, on ennen alukseen lastaamista laivaajan tai, jos lastaaminen tapahtuu valtakunnan ulkopuolella, lähettäjän toimesta varustettava selvästi näkyvällä pysyvällä merkinnällä, joka ilmaisee kollin kokonaispainon kiloina. Samoin on alusten lastauksessa ja purkamisessa käytettävät yli 1 000 kiloa painavat työkoneet ja yli 100 kiloa painavat kuormauselimet ja nostoapuvälineet varustettava niiden kokonaispainoa osoittavalla selvästi näkyvällä pysyvällä merkinnällä.
5 lukuVaaralliset aineet
69 §Vaarallisten aineiden määritelmä
Vaarallisella aineella tarkoitetaan näissä järjestysohjeissa aineita, seoksia ja tuotteita, jotka räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun vastaavan ominaisuutensa vuoksi saattavat aiheuttaa tapaturman tai sairastumisen vaaraa työntekijälle, ja näitä aineita sisältäneitä tyhjiä, puhdistamattomia pakkauksia ja kuljetussäiliöitä.
70 §Luokitus
Näitä järjestysohjeita sovellettaessa vaaralliset aineet luokitellaan seuraavasti:
1 luokka. Räjähdystarvikkeet
2 luokka. Puristetut, nesteytetyt ja paineen alaisina liuotetut kaasut
3 luokka. Palavat nesteet
1. luokka. Helposti syttyvät kiinteät aineet
2. luokka. Helposti itsestään syttyvät aineet
3. luokka. Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja
1. luokka. Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet
2. luokka. Orgaaniset peroksidit
1. luokka. Myrkylliset aineet
2. luokka. Tartunnanvaaraa aiheuttavat aineet
7 luokka. Radioaktiiviset aineet
8 luokka. Syövyttävät aineet
9 luokka. Muut vaaralliset aineet
Edellä 9 luokkaan kuuluviin vaarallisiin aineisiin luetaan kaikki sellaiset aineet, joita ei voida lukea johonkin muuhun vaarallisuusluokkaan, mutta jotka tiedetään niin vaarallisiksi, että näiden järjestysohjeiden määräyksiä on niihin sovellettava.
71 §Pakkaukset
Vaarallinen aine on pakattava siten, ettei pakkaus työn aikana aukea tai höllenny ja että se kestää kuljetuksessa tavallisesti ilmenevät rasitukset.
Pienikokoiset pakkaukset on tarvittaessa koottava sellaisiksi yksiköiksi, että niiden merkitseminen ja turvallinen koneellinen käsittely on mahdollista. Pakkauksen on oltava sellaista ainetta, ettei kuljetettava aine vahingoita sitä eikä muodosta sen kanssa vahingollisia tai vaarallisia yhdisteitä. Kuljetettavan aineen pakkauksen on myös kestettävä sisällöstä mahdollisesti aiheutuvat paineen vaihtelut. Tarvittaessa on käytettävä sopivia paineentasauslaitteita.
72 §Vaarallisen aineen käsittely ja suojeluvälineet
Milloin työntekijöiden on työssään käsiteltävä vaarallisia aineita tai tehtävä työtä paikassa, jossa säilytetään tai on säilytetty tällaisia aineita, työnantajan on ennen työn aloittamista selvitettävä työntekijöille aineiden käsittelyyn liittyvät vaaratekijät ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöiden suojaamiseksi työn aiheuttamilta vaaroilta. Näiden ohjeiden lisäksi on noudatettava, mitä vaarallisten aineiden käsittelystä ja säilyttämisestä on erikseen määrätty.
Milloin tapaturman tai sairastumisen vaaran torjumiseksi olisi tarpeen suorittaa muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä, mutta riittäviin toimenpiteisiin ei voida ryhtyä tai sellaisia ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijälle varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojeluvälineet. Jos työn laadun tai työolosuhteiden takia erityinen työpuku tai muu varuste on välttämätön tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi, on sellainen suojeluväline annettava työntekijän käytettäväksi.
Jollei vaarallinen aine ole näissä järjestysohjeissa tarkoitetulla tavalla pakattu ja merkitty taikka jollei siitä ole annettu 74 §:ssä tarkoitettua selvitystä tai jos selvityksessä on olennaisia puutteita, on aineen käsittely kielletty.
73 §Merkinnät
Vaaralliset aineet on varustettava merkinnöillä siten kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty.
Aineen vaarallisuutta osoittava merkintä on tehtävä aineen päällykseen tai jos aineella ei ole sellaista päällystä, johon merkinnän voisi tehdä, muuhun sopivaan paikkaan. Merkintä on tehtävä siten, että se kestää satamatyön tavallisesti aiheuttaman rasituksen. Merkinnän on oltava kooltaan riittävän suuri ja selvästi erottuva. Jos pakkauksessa on laivausmerkki, merkintä on mikäli mahdollista tehtävä pakkauksen samalle sivulle ja samansuuntaisesti kuin laivausmerkki.
Jos vaarallista ainetta on pakattu kahteen tai useampaan pakkaukseen, merkintä on tehtävä uloimpaan pakkaukseen.
Vaarallisen aineen kuljetukseen käytettävät pakkaukset ja säiliöt on merkittävä edellä sanotulla tavalla, lukuunottamatta pieniä pakkauksia, joissa on rajoitettu määrä vaarallista ainetta, ja suuria laivauksia, jotka voidaan ahtaa, käsitellä ja tunnistaa yhtenä kokonaisuutena.
74 §Ilmoitukset ja selvitykset
Laivaajan on ennen vaarallisen aineen satama-alueelle toimittamista ja aluksen päällikön on ennen purkamistyön aloittamista hyvissä ajoin annettava kirjallinen selvitys vaarallisesta aineesta sataman haltijalle ja työnantajalle tai tämän edustajalle. Selvityksen on oltava työntekijöiden nähtäväksi saatavana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa selvityksessä on oltava vakuutus siitä, että kuljetettavaksi annettu lähetys on oikein pakattu ja merkitty sekä hyvässä kuljetuskunnossa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta selvityksestä on käytävä ilmi vaarallisen aineen tekninen nimi. Pelkän kauppanimikkeen käyttäminen ei ole sallittua. Aineen tulee olla merkitty YK-numerolla, jos aineella sellainen on, sekä valtioiden välisen merenkulkujärjestön (IMO) vaarallisten aineiden kuljetussäännösten (IMDG) sivunumerolla. Lisäksi on ilmoitettava aineen vaarallisuusluokka, vaarallisen aineen määrä, kolliluku, sen pakkauksen laatu sekä tarvittaessa leimahduspiste. Lisäksi selvitykseen tulee liittää ohjeet onnettomuuksien varalta.
75 §Lastiluettelo
Vaarallisia aineita kuljettavassa aluksessa tulee olla erityinen lastiluettelo, johon on merkitty vaarallinen aine ja sen sijoituspaikka. Lastiluettelon sijasta voidaan käyttää yksityiskohtaista ahtauspiirrosta, johon on merkitty kaikkien aluksessa olevien vaarallisten aineiden luokat ja niiden sijoituspaikat.
76 §Aineiden säilytys
Vaarallisia aineita on säilytettävä asianmukaisissa tiloissa. Sataman hallinnon on järjestettävä satamaan riittävät ja asianmukaiset säilytystilat vaarallisia aineita varten. Säilytystilassa tulee olla hätäsuihku tai milloin se tilan rakenteen tai sijainnin vuoksi ei ole mahdollista, opastus lähimpään suihkuun.
6 lukuHenkilöstötilat ja ensiapu
77 §Henkilöstötilat
Sataman haltija on velvollinen järjestämään satamaan tarpeelliset tilat työntekijöiden ruokailua, oleskelua, peseytymistä ja pukeutumista varten sekä WC-tilat. Peseytymis- ja pukeutumistilat sekä mukavuuslaitokset on tarvittaessa järjestettävä erikseen mies- ja naispuolisia työntekijöitä varten.
78 §Henkilöstötilojen sijainti ja huolto
Edellä 77 §:ssä mainittujen tilojen tulee sijaita niiden käytön kannalta ja terveydelliset seikat huomioon ottaen sopivassa paikassa. Mukavuuslaitoksia tulee olla käytettävissa riittävä määrä sijoitettuina sopiviin paikkoihin. Huonetilojen tulee olla tarpeeksi tilavat sekä varustetut riittävän tehokkailla lämmitys-, ilmanvaihto- ja valaistuslaitteilla.
Jollei muuta ole sovittu, on työnantajan huolehdittava edellä mainittujen huonetilojen kunnosta, lämmittämisestä, siivouksesta ja tuulettamisesta sekä järjestyksen säilyttämisestä niissä.
79 §Pesu- ja pukeutumishuoneet
Peseytymishuoneessa tulee olla huomioon ottaen työn likaisuus ja työntekijöiden määrä riittävästi peseytymis- ja suihkulaitteita, joista saa lämmintä vettä. Pukeutumishuoneessa tulee olla tarkoituksenmukaiset kaapit vaatteiden säilyttämistä varten sekä mahdollisuus vaatteiden kuivaamiseen.
80 §Ruoka ja juomavesi
Jollei satamassa ole saatavissa valmistettua ruokaa työntekijöille osoitetuissa ruokailutiloissa työvuoron aikana, ruokailutiloissa tulee olla laitteita mukana tuodun ruuan ja juoman lämpimänä säilyttämistä tai lämmittämistä ja tarvittaessa kylmänä säilyttämistä varten.
Henkilöstötiloissa on pidettävä työntekijöiden saatavana kelvollista juomavettä.
81 §Henkilöstötiloista suoritettava korvaus
Työnantajat, joiden työssä olevat työntekijät käyttävät 77 §:ssä tarkoitettuja huonetiloja, ovat velvolliset suorittamaan siitä korvausta, joka määräytyy, jollei toisin ole sovittu, kunkin työnantajan lastauskauden aikana työntekijöilleen työstä maksamien palkkojen yhteenlasketun määrän perusteella.
Korvauksen suuruutta määrättäessä saadaan ottaa huomioon huonetilojen kunnossapito-, hoito- ja kuoletuskustannukset samoin kuin rakennuksia varten tarvittavan maa-alueen kohtuullinen vuokra.
82 §Paarit ja ensiapukaapit
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että käytettävissä on riittävä määrä ensiapukaappeja ja sellaisia paareja, jotka voidaan turvallisesti nostaa ja laskea nostoköyden varassa.
Satama-alueelle sijoitettavien ensiapukaappien ja paarien tulee olla työpaikkojen välittömässä läheisyydessä sopivien välimatkojen päässä siten, että ensiapuvälineet työtä tehtäessä ovat helposti saatavissa. Ensiapuvälineiden sijoituspaikat tulee satama-alueella osoittaa selvästi näkyvillä tauluilla. Ensiapukaappeihin tulee olla selvästi merkitty, että ne sisältävät ensiavun antamiseen tarvittavia välineitä ja tarvikkeita. Työntekijöiden henkilöstötiloissa tulee lisäksi olla taulut, joista kaikki ensiapuvälineiden sijoituspaikat ilmenevät.
Ensiapukaappien hoitajaksi määrätyn henkilön on pidettävä kaapit hyvässä kunnossa ja riittävästi varustettuina, eikä niissä saa säilyttää muuta kuin ensiapuvälineitä ja -tarvikkeita. Kaappien sisältö on tarkastettava ja tarvittaessa täydennettävä vähintään kerran kuukaudessa.
83 §Ensiapuvalmius
Työtä tehtäessä tulee olla saatavilla ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö.
Työntekijälle on ennakolta annettava selvät ohjeet siitä, mihin toimenpiteisiin tapaturman sattuessa on nopean avun hankkimiseksi ryhdyttävä.
Milloin lastaus- tai purkamistyötä tehdään aluksessa, josta ei ole suoranaista yhteyttä maihin, on työnantaja velvollinen huolehtimaan, että tarvittavia ensiapuvälineitä on käytettävissä ja että aluksessa tai sen lähellä työnteon aikana on loukkaantuneen tai sairaan kuljetukseen sopiva käyttövalmis vene.
7 lukuErinäiset määräykset
84 §Määräysten täyttäminen
Sataman hallinnon on sen lisäksi, mitä edellä on määrätty, huolehdittava näiden järjestysohjeiden määräysten täyttämisestä, mikäli ne koskevat satamaa ja siihen kuuluvia laitteita. Jos jollakulla on yksinomainen oikeus pitää hallussaan jotakin sataman osaa, on hänen tältä kohdalta huolehdittava sanottujen määräysten täyttämisestä.
Laivanisännän, päällikön tai muun henkilön, jonka huostassa alus on, on sen lisäksi, mitä 47, 74 ja 75 §:ssä on säädetty, huolehdittava näiden järjestysohjeiden määräysten täyttämisestä, mikäli ne koskevat alusta ja siihen kuuluvia laitteita, sekä 58 ja 59 §:ssä olevien määräysten täyttämisestä, milloin sanotuissa pykälissä mainitun työn suorittaa muu kuin lastaus- tai purkamistyöstä huolehtiva työnantaja.
Työnantajan tai hänen edustajansa on huolehdittava näiden järjestysohjeiden määräysten täyttämisestä, mikäli ne koskevat muuta kuin satamaan tai alukseen kuuluvia laitteita, niin myös työntekoa koskevien määräysten täyttämisestä, mikäli 2 momentissa ei ole toisin määrätty, sekä 13, 83 ja 88 §:ssä olevien määräysten täyttämisestä.
85 §Työsuojeluviranomaiselle tehtävät ilmoitukset
Näissä järjestysohjeissa tarkoitetun aluksen rakentajan, maahantuojan tai sen, joka ilmoittaa Suomen ulkopuolella rakennetun aluksen alusrekisteriin Suomessa, on tehtävä näissä järjestysohjeissa tarkoitetuista aluksen laitteista ja välineistä hyvissä ajoin ja viimeistään ennen käyttöönottoa tai rekisteröimistä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. (23.3.1995/449)
Sen, joka rakennuttaa tai luovuttaa käyttöön alueen tai rakennuksen, jolla taikka jossa tullaan tekemään näissä järjestysohjeissa tarkoitettua työtä, on tehtävä alueella tai rakennuksissa olevista näissä järjestysohjeissa tarkoitetuista laitteista hyvissä ajoin ja viimeistään ennen laitteiden käyttöönottoa ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.
3 momentti on kumottu P:llä 23.3.1995/449 .
86 §Laivaajan ja maahantuojan velvollisuudet
Näissä järjestysohjeissa tarkoitetussa työssä käsiteltävän tavaran laivaajan on huolehdittava 68 ja 71 §:n sekä 73–74 §:n määräysten täyttämisestä niiltä osin kuin ne koskevat tavaraa. Tavaran maahantuoja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tavaran ulkomainen laivaaja on tietoinen näiden järjestysohjeiden määräyksistä.
Sen lisäksi mitä 5 luvussa on määrätty, soveltuvin osin noudatettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamisesta on merilain (167/39) nojalla tai muutoin erikseen säädetty tai määrätty.
87 §Todistuskirjan hyväksyttävyys
Edellä 38 §:ssä mainittujen todistuskirjojen sijasta hyväksytään sellaisessa maassa, jossa sovelletaan 12 päivänä huhtikuuta 1932 Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO) hyväksyttyä sopimusta, joka koskee alusten lastauksessa ja purkauksessa työskentelevien työntekijäin suojelemista tapaturmilta tai työturvallisuutta ja -terveyttä satamatyössä koskevaa yleissopimusta (SopS 19/82), asianmukaisesti annetut vastaavat todistuskirjat tai todistukset. Jos esine otetaan alukseen sellaisessa maassa, jossa edellä mainittuja sopimuksia ei sovelleta, saa 29 §:n 2 momentissa ja 32 §:ssä mainitut toimitukset suorittaa ja niistä todistuskirjan antaa myös se, jonka Suomen lähetetty konsuli on tehtävään hyväksynyt.
Ulkomaisen aluksen nostolaitteiden, niiden kuormauselinten ja nostoapuvälineiden tarkastuksista ja koetuksista ja suomalaisen aluksen vastaavista ulkomailla joka kahdestoista kuukausi tai joka viides vuosi suoritetuista tarkastuksista annetut todistuskirjat ovat hyväksyttävissä, mikäli edellä mainitut toimitukset ja todistuskirjat on antanut edellä 1 momentissa mainittua sopimusta soveltavan maan asianomaisen viranomaisen hyväksymä tarkastaja. Milloin on kysymys tarkastuksesta ja koetuksesta, joka suoritetaan maassa, jossa ei kumpaakaan sopimusta sovelleta, toimituksen suorittaa Suomen lähetetyn konsulin tähän tehtävään hyväksymä henkilö.
88 §Nähtävänäpito
Nämä järjestysohjeet on pidettävä työntekijöiden nähtävänä satamassa sopivassa huonetilassa.
89 §Valvonta
Näiden järjestysohjeiden noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset.
90 § (23.3.1995/449)Tarkemmat määräykset ja poikkeukset
Tarkempia määräyksiä näiden järjestysohjeiden soveltamisesta antaa tarvittaessa työministeriö.
Asianomainen työsuojeluviranomainen voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä edellyttäen, että turvallisuus on muilla toimenpiteillä varmistettu.
91 §Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1986 kuitenkin niin, että 2 §:n 2 momenttia sovelletaan 28 päivästä marraskuuta 1985 alkaen.
Tällä päätöksellä kumotaan alusten lastauksessa ja purkauksessa noudatettavista järjestysohjeista 23 päivänä maaliskuuta 1972 annettu valtioneuvoston päätös (244/72) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä sen nojalla annetut määräykset ja ohjeet.
92 §Siirtymämääräykset
Alukseen, nostolaitteeseen, kuormauselimeen tai nostoapuvälineeseen, joka on otettu käyttöön ennen päätöksen voimaantuloa ei sovelleta 20 §:n 1 momentin 1, 4 ja 6 kohtaa, 21 §:n 1 momentin määräystä kulkurakennelman kaltevuudesta, 22 §:n 1 momenttia eikä 29 §:n 1 momenttia.
Ennen 1 päivää heinäkuuta 1988 ei sovelleta päätöksen 15 §:ää koskien konttiterminaaleja.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
23.3.1995/449:
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.
Neuvoston direktiivi 89/392/ETY; EYVL N:o L 183, 29.6.1989, s. 9, muut. 91/386/ETY, 93/44/ETY ja 93/68/ETY