725/1978

Yritysten toiminnan ja työolosuhteiden kehittämiseksi sekä työnantajan ja henkilöstön välisen samoin kuin henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan tehostamiseksi lisätään työpaikan henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn siten kuin tässä laissa säädetään.

Konsernissa noudatettavan yhteistoiminnan, jäljempänä konserniyhteistyö, tarkoituksena on edistää konsernin johdon ja konsernin henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta. (9.8.1996/614)

Henkilöstön oikeudesta osallistua yritysten hallintoon on säädetty henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa (725/90) . (21.12.1990/1195)

Tätä lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.

Tätä lakia, lukuun ottamatta 6 b §:n 3 momenttia, 7 d §:n 3 momenttia, 8 ja 15 a §:ää, sovelletaan 6 §:n 3 b kohdassa tarkoitettuihin tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantaviin irtisanomisiin sekä niihin liittyviin koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisuihin myös yrityksessä, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähemmän kuin 30 mutta vähintään 20, milloin työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista. (23.6.2005/457)

Tätä lakia ei sovelleta valtion virastoissa tai laitoksissa eikä kunnan tai muun julkisyhteisön virastossa tai laitoksessa. Lakia sovelletaan sellaiseen valtion liikelaitokseen, joka valtion liikelaitoksista annetun lain 18 §:n nojalla on niin päättänyt. Kunnan tai muun julkisyhteisön kuin valtion tuotanto- ja liikelaitokseen tätä lakia sovelletaan sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään. (26.2.1993/236) (26.6.1992/590)

Konserniyhteistyöstä säädetään 11 b – 11 g §:ssä. Säännöksiä kansallisesta konserniyhteistyöstä sovelletaan konserniyhteistyöhön Suomessa ja säännöksiä kansainvälisestä konserniyhteistyöstä Euroopan talousalueella. Kansainvälistä konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä sovelletaan myös Euroopan talousalueen ulkopuolelta olevan konsernin yrityksiin ja liikkeisiin talousalueella, jos konserni on nimennyt edustajakseen tässä asiassa suomalaisen yrityksen tai, jollei edustajaa ole nimetty, jos suomalainen yritys työllistää suurimman määrän työntekijöitä Euroopan talousalueella. (9.12.1999/1138)

Tuomioistuimen, asianomaisen ministeriön taikka työnantajien tai työntekijöiden keskusjärjestön pyynnöstä työneuvoston tulee antaa lausunto siitä, onko yritystä tai laitosta pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on sovellettava. (15.11.1996/857)

6 momentti on kumottu L:lla 15.11.1996/857 .

Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Yhteistoiminta toteutetaan asianomaisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden ja heidän esimiestensä välillä sekä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.

Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan tässä laissa työehtosopimuksen perusteella valittua pääluottamusmiestä, yhdysmiestä, yhteyshenkilöä, ammattiryhmän tai työosaston luottamusmiestä, työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettua luottamusvaltuutettua tai asianomaisen henkilöstöryhmän tämän lain 5 §:ssä säädetyllä tavalla valitsemaa edustajaa ja työsuojeluvaltuutettua. (26.1.2001/67)

Yhteistoiminnan osapuolena voi asiassa, joka koskee liikkeen luovutuksesta, jakautumisesta tai sulautumisesta johtuvia vaikutuksia, olla myös luovutuksen saaja tai vastaanottava yritys. (24.7.1997/723)

Milloin olosuhteisiin ja henkilöstön edustajien lukumäärään nähden on perusteltua, voivat työnantaja ja henkilöstön edustajat sopia siitä, että yhteistoiminta yrityksessä tai jossakin sen osassa tapahtuu työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteisessä neuvottelukunnassa. Siihen valitsevat neuvottelukunnan toiminta-alueella toimivan kunkin henkilöstöryhmän edustajat keskuudestaan jäsenet vuodeksi kerrallaan henkilöstöryhmien suuruuden mukaisesti. Samalla on sovittava siitä, mitkä asiat tulevat neuvottelukunnan käsiteltäviksi.

Työnantajan edustajien lukumäärä neuvottelukunnassa on enintään puolet henkilöstön edustajien kokonaismäärästä.

Milloin jollakin henkilöstöryhmällä ei ole luottamusmiestä, yhdysmiestä tai yhteyshenkilöä taikka milloin tämä on valittu vaaleilla, johon osallistuminen on edellyttänyt kuulumista ammatilliseen yhdistykseen, ja yhdistykseen kuulumattomat työntekijät tai toimihenkilöt muodostavat henkilöstöryhmän enemmistön, on näillä työntekijöillä tai toimihenkilöillä enemmistön heistä niin vaatiessa oikeus valita keskuudestaan edustaja tämän lain mukaista yhteistoimintaa varten vuodeksi kerrallaan. Edellä tarkoitetun henkilöstön edustajan työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava sen lisäksi, mitä työsopimuslain 7 luvun 1–4 §:ssä säädetään, työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momenttia. (4.3.2005/139)

Vaalin tai muun valintamenettelyn järjestämisestä huolehtivat asianomaiset työntekijät tai toimihenkilöt. Jolleivät he voi sopia noudatettavasta menettelytavasta, on työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/73) 10 §:ssä tarkoitetun, asianomaisia työntekijöitä tai toimihenkilöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun järjestettävä vaali. Vaali tai valintamenettely on toimeenpantava siten, että kaikilla työntekijöillä tai toimihenkilöillä, joiden edustaja valitaan, on mahdollisuus osallistua siihen.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat:

Liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen tapahduttua on yhteistoimintamenettelyssä todettava, onko liikkeen luovutuksella, jakautumisella tai sulautumisella neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia vaikutuksia.

Yrityksen tulee vuosittain vahvistaa henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua.

Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset 6 §:ssä tarkoitetut asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.

Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tehtävä tarvittavat muutokset irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. (23.6.2005/457)

Koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa tulee pyrkiä kiinnittämään huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden erityistarpeisiin. (24.7.1997/723)

Ennen kuin työnantaja ratkaisee 6 §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee.

Määrättyä työntekijää tai toimihenkilöä koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Milloin työnantaja taikka työntekijä tai toimihenkilö häntä koskevassa kysymyksessä sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kesken.

Milloin yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva kysymys koskee yrityksen jonkin toimintayksikön tai työosaston työntekijöitä tai toimihenkilöitä yleisesti, käsitellään asia asianomaisen henkilöstön edustajan kanssa. Jos tällainen asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, tulee 1 momentissa tarkoitettu neuvottelu järjestää yhteisessä kokouksessa, johon osallistuu edustaja kustakin henkilöstöryhmästä. Tällaista kokousta ei kuitenkaan järjestetä silloin, kun asia käsitellään 4 §:ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa.

Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, kuuluu yhteistoimintamenettelyyn, että:

Yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on 4 §:ssä tarkoitetulla neuvottelukunnalla ja 3 momentissa tarkoitetulla yhteisellä kokouksella sekä henkilöstön edustajalla oikeus kuulla asiantuntijana asianomaisessa toimintayksikössä työskentelevää henkilöä ja saada tietoja muiltakin yrityksen asiantuntijoilta, jos tämä on muutoin mahdollista. Henkilöstön edustajilla, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa, on sama oikeus heidän valmistautuessaan 3 momentissa tarkoitettuun yhteiseen kokoukseen taikka 4 §:ssä tarkoitettuun neuvottelukunnan kokoukseen. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta työstä ja maksetaan korvaus ansionmenetyksestä siten kuin 13 §:ssä säädetään.

Työnantajan on annettava 6 §:n 1–5 kohdassa tarkoitetussa asiassa kirjallinen neuvotteluesitys vähintään kolme päivää ennen neuvottelujen alkamista, jollei toisin sovita.

Jos yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä 6 §:n 1–5 kohdassa tarkoitettu toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän tai toimihenkilön irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, työnantajan on annettava neuvotteluesitys vähintään viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi neuvottelujen alkamisajan ja -paikan lisäksi tiedot siitä, mitä asioita neuvotteluissa on tarkoitus käsitellä.

Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista 6 §:n 1–5 kohdassa tarkoitetussa asiassa, työnantajan on annettava 1–3 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.

Edellä 6 a §:ssä tarkoitetussa asiassa neuvotteluesitys on tehtävä viikon kuluessa luovutuksesta, jakautumisesta tai sulautumisesta, jollei neuvotteluja ole aloitettu tätä ennen. Neuvotteluesityksen tekemisestä ja neuvottelujen aloittamisesta on muutoin voimassa, mitä 1–3 momentissa säädetään.

Työnantajan on ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista annettava neuvotteluissa käsiteltävien asioiden kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai toimihenkilöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille.

Työnantajan on annettava harkitessaan työvoiman vähentämistä asianomaisille henkilöstön edustajille aiottujen toimenpiteiden käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tiedot toimenpiteiden perusteista, arvio irtisanottavien, lomautettavien tai osa-aikaistettavien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärästä eri ryhmissä, arvio ajasta, jonka kuluessa juuri mainitut, suunnitellut toimenpiteet aiotaan toteuttaa, sekä tiedot periaatteista, joiden mukaan näiden toimenpiteiden kohteena olevat työntekijät määräytyvät. Tiedot on annettava kirjallisesti, jos työnantaja harkitsee vähintään kymmenen työntekijän tai toimihenkilön irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot tulee liittää neuvotteluesitykseen tai ne voidaan antaa erikseen ennen neuvottelujen alkamista.

Jos työnantaja esittää yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäväksi toimenpiteitä työvoiman vähentämiseksi, on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa kirjallisesti työvoimatoimiston tietoon, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää tai toimihenkilöä taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden tai toimihenkilöiden edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon, mitä työvoiman vähentämisestä on säädetty tai työehtosopimuksin sovittu, tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmasta neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa 8 §:n 3 momentissa säädetyn seitsemän päivän pituisen määräajan estämättä.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

Työntekijän oikeudesta työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana säädetään työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä.

Jollei työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken ole sovittu muusta menettelystä eikä 2 tai 3 momentista muuta johdu, työnantajan katsotaan täyttäneen 7 §:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteensa, kun asia on käsitelty 7, 7 b ja 7 d §:ssä tarkoitetulla tavalla tai 4 §:ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa. Erimielisiksi jääneiden asioiden toteuttamisen työnantaja saa aloittaa tiedotettuaan asiassa päätetyistä toimenpiteistä yhteistoimintamenettelyyn osallistuneille. (23.6.2005/457)

Jos 6 §:n 1–5 kohdan mukainen neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän tai toimihenkilön irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin

(23.6.2005/457)

Jos 2 momentissa tarkoitettu toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen työntekijän tai toimihenkilön irtisanomiseen, lomauttamiseen yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluaika kuitenkin vähintään kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta, ja vaihtoehtojen käsittely saadaan alkaa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä, jollei toisin sovita. (23.6.2005/457)

Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu ennen liikkeen luovutusta, jakautumista tai sulautumista, luovutuksen saajan ja vastaanottavan yrityksen osalta neuvotteluajaksi lasketaan myös se aika, jonka ne ovat olleet neuvotteluissa osapuolena. (24.7.1997/723)

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei sovelleta silloin, kun yritys on selvitystilassa tai konkurssissa. Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteena on neuvotteluaika seitsemän päivää neuvottelujen alkamisesta. (23.6.2005/457)

Jos tässä pykälässä säädetty yhteistoimintamenettely koskee seikkaa, joka on käsiteltävä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, voivat työehtosopimukseen sidottuja työntekijöitä taikka toimihenkilöitä edustava luottamusmies, yhdysmies tai yhteyshenkilö ja työnantaja sopia siitä, ettei asiaa käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. (22.11.1996/906)

Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että 6 §:ssä tarkoitettuun neuvotteluun sisältyvien kokousten ajankohdat, osallistujat, neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan. Neuvotteluosapuolet tarkastavat ja allekirjoittavat pöytäkirjan.

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta, yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos asianomainen henkilöstön edustaja saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asia käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ei kuitenkaan viikkoa pitempää aikaa vaatimuksen esittämisestä. Työnantaja ei tänä aikana saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua käsittelyä ei henkilöstön edustaja kuitenkaan voi vaatia silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota asianomaisen yrityksen henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.

Milloin yrityksen tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, ovat yhteistoimintamenettelyn esteenä, työnantaja voi tehdä 6 §:ssä tai 9 §:ssä tarkoitetussa asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää yhteistoimintamenettelyä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia tulee käsitellä 7 §:n mukaisesti viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Samalla on työnantajan selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

1 momentti on kumottu L:lla 22.11.1996/906 .

Työnantajan tulee esittää:

(22.11.1996/906)

Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on ilmoitettava niiden työntekijöidensä edustajille, joita luovutus koskee:

(4.3.2005/139)

Luovuttajan on annettava 3 momentissa mainitut tiedot työntekijöidensä edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. (26.2.1993/236)

Mitä edellä säädetään luovutuksesta, koskee myös jakautumista ja sulautumista. (24.7.1997/723)

Kaksikielisessä kunnassa työnantaja on velvollinen antamaan 1–5 momentissa tarkoitetut tiedot ja selvitykset maan molemmilla kielillä, jos vähemmistönä olevien kieliryhmään kuuluvien lukumäärä on vähintään 10 ja enemmän kuin 10 prosenttia henkilöstön määrästä. (26.2.1993/236)

Konsernilla tarkoitetaan tässä laissa osakeyhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön mukaista konsernia. Jos konserniin kuuluvilla yhtiöillä on omistuksen tai sopimuksen perusteella määräämisvalta konserniin kuulumattomassa yhteisössä, myös viimeksi mainittua yhteisöä pidetään konserniin kuuluvana tytäryrityksenä tätä lakia sovellettaessa. Tämän lain konsernia koskevia säännöksiä on sovellettava myös edellä tässä momentissa mainittuihin konserneihin rinnastettaviin yrityskokonaisuuksiin, joissa emoyrityksen yritysmuoto on muu kuin edellä mainittu. (9.8.1996/614)

Tämän lain konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä sovelletaan myös yritykseen, joka harjoittaa liiketoimintaa eri Euroopan talousalueen valtioissa tai eri paikkakunnilla sijaitsevien, hallinnollisesti itsenäisten toimintayksiköiden välityksellä. Toimintayksikköön on tällöin sovellettava, mitä tytäryrityksestä säädetään. (9.8.1996/614)

Jos konserniin kuuluvan yrityksen toimiala ei liity konsernin varsinaisiin tuotannollisiin toimintoihin eikä yritys ole merkittävä henkilöstön aseman kannalta, voidaan konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä jättää soveltamatta yritykseen.

Suomalaisessa konsernissa, jonka Suomessa työskentelevän henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 500, on kansallisesta konserniyhteistyöstä niiden konserniin kuuluvien suomalaisten yritysten tai itsenäisten toimintayksiköiden osalta, joissa säännöllisesti on vähintään 30 työntekijää, voimassa, mitä siitä konsernin johdon ja henkilöstön edustajien välillä on määräajaksi tai toistaiseksi sovittu. Jollei henkilöstön ja konsernin johdon yhteisymmärrystä asiassa muutoin voida varmistaa, edellä mainittu sopimus voidaan tehdä kokouksessa, jossa ovat edustettuna konsernin johto ja henkilöstön edustajat kustakin tytäryhtiöstä.

Jollei kansallisesta konserniyhteistyöstä ole 1 momentissa tarkoitetuin tavoin sovittu vuoden kuluessa siitä, kun 1 momentissa mainitut yrityskokoa koskevat edellytykset ovat täyttyneet, kansallinen konserniyhteistyö on järjestettävä niin kuin 11 d ja 11 e §:ssä säädetään. Kansallista konserniyhteistyötä koskeva sopimus voidaan kuitenkin tehdä senkin jälkeen, kun sanotut velvoitteet ovat tulleet noudatettaviksi.

Suomalaisessa konsernissa, jolla on vähintään 1 000 työntekijää Euroopan talousalueella ja vähintään kahdessa eri jäsenvaltiossa kussakin vähintään 150 työntekijää yrityksessä, on kansainvälisestä konserniyhteistyöstä voimassa, mitä siitä on konsernin johdon ja 11 f §:n mukaisen erityisen neuvotteluryhmän kesken sovittu.

Jollei kansainvälisestä konserniyhteistyöstä ole 3 momentissa tarkoitetuin tavoin sovittu kolmen vuoden kuluessa vähintään kahden kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevan yrityksen tai liikkeen vähintään sadan työntekijän tai toimihenkilön taikka heidän edustajiensa tai konsernin johdon kirjallisesta neuvottelupyynnöstä taikka jollei konsernin johto ole aloittanut neuvotteluja kuuden kuukauden kuluessa sanotusta neuvottelupyynnöstä, kansainvälinen konserniyhteistyö on järjestettävä siten kuin 11 d, 11 e ja 11 g §:ssä säädetään. Konserniyhteistyötä koskeva sopimus voidaan tehdä senkin jälkeen, kun sanotut velvoitteet ovat tulleet noudatettaviksi.

Jollei muusta ole sovittu 11 c §:n mukaisesti, kansallisessa konserniyhteistyössä on konsernin palveluksessa Suomessa olevalle henkilöstölle ja kansainvälisessä konserniyhteistyössä konsernin palveluksessa Euroopan talousalueella olevalle henkilöstölle annettava:

Kansallisessa konserniyhteistyössä tulee konsernin johtoon kuuluvan tai sen valtuuttaman, tiedotettaviin asioihin perehtyneen henkilön antaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot siten, että konsernin johdon ja henkilöstön sekä henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus asiaa käsiteltäessä voi toteutua. Tiedot 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista asioista on annettava niille henkilöstön edustajille, joita asia koskee, ja ne on annettava siten, että asianomaisessa yrityksessä voidaan käydä 7 §:ssä tarkoitetut neuvottelut. Tietoja annettaessa ja käsiteltäessä on lisäksi soveltuvin osin noudatettava, mitä 11 §:n 6 momentissa ja 12 §:ssä säädetään.

Muualla kuin Suomessa toimivasta yrityksestä on kansallisessa konserniyhteistyössä tässä pykälässä tarkoitetun konsernitilinpäätöksen ohella annettava vain ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun määräaikaisselvitykseen liittyvät tiedot, joilla on olennaista merkitystä Suomessa olevan henkilöstön kannalta.

Kansainvälisessä konserniyhteistyössä on konsernin johdon annettava 1 momentin 1 kohdan tiedot 11 g §:n mukaisen yritysneuvoston kokoukselle siten, että konsernijohdon ja henkilöstön sekä henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus asiaa käsiteltäessä voi toteutua. Tiedot 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista asioista on annettava yritysneuvostolle tai sen työvaliokunnalle, jos sellainen on valittu, kun tiedot koskevat vähintään kahta eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa yritystä tai liikettä, jolloin yritysneuvosto tai työvaliokunta voi myös kokoontua konsernin johdon tai muun tarkoitukseen paremmin soveltuvan yritysjohdon kanssa. Kokoukseen voivat osallistua myös ne yritysneuvoston jäsenet, joiden edustamia yrityksiä tai liikkeitä kyseiset toimenpiteet suoraan koskevat.

Jollei kansallisen konserniyhteistyön osalta muusta ole sovittu 11 c §:n mukaisesti, kunkin konserniin kuuluvan suomalaisen yrityksen henkilöstöllä on oikeus valita konserniyhteistyötä varten keskuudestaan vähintään yksi edustaja. Henkilöstön edustajat on valittava siten, että kaikki konsernin henkilöstöryhmät tulevat edustetuiksi. Jos yrityksellä on useita toimipaikkoja, on riittävää, että henkilö edustaa tiettyyn alueelliseen taikka toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien toimipaikkojen henkilöstöä.

Kansainvälisessä konserniyhteistyössä konsernin Suomessa olevalla henkilöstöllä on oikeus valita edustajansa erityiseen neuvotteluryhmään, sopimukseen perustuvaan yhteistyöelimeen tai yritysneuvostoon sopimalla tai vaalilla. Jollei henkilöstö voi sopia noudatettavasta menettelytavasta, on työntekijöiden ja toimihenkilöiden suurinta määrää edustavien työsuojeluvaltuutettujen järjestettävä yhdessä vaali tai muu valintamenettely siten, että kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on oikeus osallistua siihen. Muista Euroopan talousalueen jäsenvaltioista henkilöstön edustajat valitaan kunkin toimipaikan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämän momentin säännöksiä Suomessa olevan henkilöstön oikeudesta valita edustajansa sovelletaan myös silloin, kun konserniyhteistyön järjestämisvelvollisuus perustuu jonkin muun Euroopan talousalueen jäsenvaltion kuin Suomen lainsäädäntöön.

Edellä 2 momentin mukaisesti kansainväliseen konserniyhteistyöhön valitun henkilöstön edustajan ja varaedustajan irtisanomissuojasta on vastaavasti voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta. (26.1.2001/67)

Erityisen neuvotteluryhmän tehtävänä on neuvotella konsernin johdon kanssa kansainvälisen konserniyhteistyön järjestämisestä. Sitä koskeva sopimus on neuvotteluryhmän enemmistön hyväksyttävä. Erityinen neuvotteluryhmä kokoontuu konsernin johdon kanssa sen kutsusta. Aloite voi tulla joko konsernin johdolta tai konsernin henkilöstöltä 11 c §:n mukaisesti. Erityisessä neuvotteluryhmässä on vähintään kolme ja enintään 18 jäsentä. (9.12.1999/1138)

Erityiseen neuvotteluryhmään kuuluu yksi henkilöstön valitsema edustaja kustakin sellaisesta Euroopan talousalueen jäsenvaltiosta, jossa konsernilla on yritys tai liike. Lisäksi valitaan lisäjäseniä suhteutettuna eri maissa työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärään. Konsernin henkilöstön edustajat Suomesta ja konsernin johto toteavat yhdessä lisäjäsenten lukumäärän.

Erityinen neuvotteluryhmä voi vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä päättää olla aloittamatta neuvotteluja kansainvälisen konserniyhteistyön järjestämisestä tai lopettaa jo aloitetut neuvottelut. Uusi pyyntö erityisen neuvotteluryhmän koolle kutsumiseksi voidaan esittää aikaisintaan kahden vuoden kuluttua sanotun päätöksen jälkeen, jolleivät konsernin johto ja erityinen neuvotteluryhmä sovi lyhyemmästä määräajasta.

Yritysneuvostossa on vähintään kolme ja enintään 30 jäsentä. Yritysneuvostoon valitaan yksi henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja kustakin sellaisesta Euroopan talousalueen jäsenvaltiosta, jossa konsernilla on yritys tai liike. Lisäksi valitaan lisäjäseniä suhteutettuna eri maissa työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärään. Yritysneuvoston jäsenten lukumäärä ja sen mahdolliset muutokset todetaan yritysneuvoston ja konsernin johdon kesken. Yritysneuvosto voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, jossa on enintään kolme jäsentä.

Milloin yrityksen työntekijät tai toimihenkilöt taikka henkilöstön edustajat ovat tämän lain mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen liike- tai sopimuskumppania, ja työnantaja tästä ilmoittaa, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, eikä tietoja saa ilmaista muille.

Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.

Työnantajan on annettava tässä laissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän lain mukaista yhteistoimintamenettelyä tai konserniyhteistyötä sekä välittömästi niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten, sekä korvattava heille tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä. Työnantaja korvaa myös muut tämän lain mukaisesta konserniyhteistyöstä aiheutuvat kustannukset. Tällaisiksi katsotaan myös kohtuulliset kustannukset asiantuntijoista, joita erityinen neuvotteluryhmä taikka yritysneuvosto tai sen työvaliokunta käyttää apunaan kokoontuakseen konsernin johdon kanssa. (9.8.1996/614)

Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun tehtävän, on työnantaja velvollinen suorittamaan hänelle palkkion, joka vastaa valtion komiteoista kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaista kokouspalkkiota.

Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä, mitä säädetään 3 ja 4 §:ssä yhteistoiminnan osapuolista, 6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, 6 a §:ssä neuvotteluvelvoitteen toteamisesta liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen jälkeen, 6 b §:ssä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelystä, 7 a §:ssä neuvotteluesityksestä, 7 b §:ssä työnantajan annettavista tiedoista, 7 d §:ssä toimintasuunnitelmasta ja toimintaperiaatteista , 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen sisällöstä ja sen täyttymisestä, 8 a §:ssä neuvottelujen kirjaamisesta, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta, 11 b–11 e §:ssä konserniyhteistyöstä sekä 13 §:ssä henkilöstön edustajien vapautuksesta työstä ja maksettavista korvauksista. (23.6.2005/457)

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehtosopimuksella työehtosopimuslain (436/46) mukaan. Sopimuksen määräyksiä saa siihen sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin tai toimihenkilöihin, jotka eivät ole sopimukseen sidottuja, mutta kuuluvat sopimuksen tarkoittamaan henkilöstöryhmään.

Tämän lain soveltamista valvovat työministeriö sekä ne työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä yrityksen työsuhteissa olisi noudatettava.

Milloin 6 §:n 1–5 kohdassa tarkoitettu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaistu noudattamatta, mitä 7 §:n 1–3 momentissa, 7 a §:ssä, 7 b §:n 3 momentissa tai 8 §:ssä säädetään, ja työntekijä tai toimihenkilö on ratkaisuun liittyvistä syistä osa-aikaistettu, lomautettu tai irtisanottu, on työntekijällä tai toimihenkilöllä oikeus saada työnantajalta hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka. (23.6.2005/457)

Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvollisuus. Jos laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta.

Työntekijän tai toimihenkilön oikeus hyvitykseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä.

Konsernin johtoon kuuluva, työnantaja tai näiden edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä 7 §:ssä, 7 b §:n 1 ja 2 momentissa, 9, 11 tai 11 d §:ssä säädetään taikka 13 §:ssä säädetään muusta kuin maksuvelvollisuudesta tai olennaisesti laiminlyö noudattaa, mitä 11 c §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa sovitaan, on tuomittava yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. (23.6.2005/457)

Rangaistus 11 e §:n rikkomisesta säädetään rikoslain 47 luvun 5 §:ssä .

Rangaistus 12 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teosta muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1979.

Tällä lailla kumotaan tuotantokomiteoista 30 päivänä joulukuuta 1949 annettu laki (843/49) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tällä lailla kumotaan myös 1 päivänä kesäkuuta 1922 annettu työsääntölaki (142/22) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Yritykselle vahvistetut työsäännöt jäävät kuitenkin voimaan, kunnes niitä tämän lain mukaisesti muutetaan, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin kahdeksi vuodeksi.

Jos eläkesäätiön säännöissä on osoitettu tuotantokomitean tehtäväksi valita eläkesäätiölain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet tai mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettu, säätiön toimintapiiriin kuuluvia työntekijöitä tai toimihenkilöitä edustava tilintarkastaja, siirtyvät nämä tehtävät tämän lain voimaan tullessa laissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille. Lain voimaan tultua tulee henkilöstön edustajien myös nimetä ehdokkaat yrityksen ammatillisen oppilaitoksen johtokuntaan, jos tämä tehtävä ennen tämän lain voimaantuloa on kuulunut tuotantokomitealle.