HE 164/2018

2.1.1Yleistä

Perustuslain 1 §:n 3 momentin mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Säännös muodostaa keskeisen perustan Suomen osallistumiselle kriisinhallintaan osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan käsitteillä ilmaistaan se, toteutetaanko tehtävä sotilas- vai siviilihenkilöstöä käyttämällä.

Erilaisen luonteensa vuoksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja siviilikriisinhallinnasta säädetään eri laeissa. Suomen osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, sotilaiden lähettämisestä sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus- ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallintahenkilöstön asemasta säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) . Sotilaallisella kriisinhallinnalla tarkoitetaan sotilaallisin keinoin ja pääsääntöisesti sotilaallisesti järjestetyllä organisaatiolla toteutettavia kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä.

2.1.2Siviilikriisinhallintalaki

2.1.4Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä

Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä (1522/2016) tuli voimaan tammikuussa 2017. Lakia sovelletaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tai siviilikriisinhallintalain nojalla palvelussuhteessa olevaan, sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa koulutuksessa tai harjoituksissa taikka siviilikriisinhallintalain mukaisessa koulutuksessa olevaan sekä rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaan sotilasviranhaltijaan, joka osallistuu Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan kansallisena asiantuntijana, Euroopan rajavartioryhmän jäsenenä tai muutoin mainitun viraston käyttöön lähetettynä rajavartijana.

Lailla yhtenäistettiin kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva työtapaturmien ja ammattitautien varalle, koska palvelusolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa pitkälti samanlaiset. Korvausedellytykset noudattavat samoja periaatteita kuin mitä on säädetty sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta (1521/2016) . Turva on siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva.

Laissa huomioidaan ne kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet, jotka tulisi ottaa huomioon korvausharkinnassa. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä.

Kriisinhallintaa koskevaan turvaan sisällytettiin erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle annettiin myös oikeus erityiseen psyykkiseen tukeen. Vastaavat etuudet järjestettiin ennen lain voimaantuloa sopimusperusteisesti. Muilta osin lain nojalla myönnettävät etuudet määräytyvät pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaisesti. Samoin toimeenpanossa ja muutoksenhaussa noudatetaan pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä.

2.1.5.Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta

Valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annettu laki (530/2017) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Lailla muutettiin valtion virkamiesten ja työntekijöiden ulkomaan matkavakuutuskäytäntöä siten, että yksityisten vakuutusyhtiöiden vakuutusten käyttämisestä luovuttiin ja vahingonkorvausvastuu siirrettiin valtion kannettavaksi. Lakia sovelletaan siviilikriisinhallintehtävässä olevaan henkilöön sekä tämän perheenjäseniin paitsi silloin, kun vahinko kuuluu tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain soveltamisalaan. Valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain soveltamisala jää siten henkilöön kohdistuvien vahinkojen tai sairauksien osalta varsin vähäiseksi ja kohdistuu ensi sijassa siviilikriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden perheenjäseniin. Lain mukaan korvataan myös matkatavaroille aiheutunut vahinko sekä siviilikriisinhallintaan osallistuvan henkilön tai hänen mukana seuraavan perheenjäsenen matkalla yksityishenkilönä toiselle aiheuttama henkilö- tai esinevahinko sekä oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset siten kuin laissa tarkemmin säädetään.

Valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan yli kolmen kuukauden pituisella virkamatkalla olevalle sekä hänen mukanaan seuraavalle perheenjäsenelleen korvataan myös ulkomailla järjestettävä terveydenhuolto. Säännös koskee myös siviilikriisinhallintaan osallistuvia henkilöitä.

2.2.1Yleistä

Ulkomaiden lainsäädännön vertailu toteutettiin kyselyllä, jonka ulkoministeriö lähetti kesäkuussa 2016 EU:n siviilikriisinhallintakomitean jäsenille eli EU:n 28 jäsenvaltiolle sekä Kanadalle, Norjalle ja Sveitsille. Kyselyyn vastasivat Alankomaat, Kroatia, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Saksa, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Viro.

2.2.2Siviilikriisinhallintaa ohjaavat periaatteet ja kansallinen lainsäädäntö

Kaikilla kyselyyn vastanneilla valtioilla on jonkinlainen siviilikriisinhallintaan osallistumista koskeva strategia tai vastaava asiakirja. Kaikilla muilla valtioilla paitsi Ruotsilla, Tanskalla ja Tšekillä on myös erityislainsäädäntöä henkilöiden lähettämisestä siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Ruotsissa operaatioihin lähetettävien henkilöiden asema määräytyy julkisen alan työnantajia edustavan viraston ja työntekijöitä edustavien keskusjärjestöjen kanssa neuvotteleman työehtosopimuksen perusteella. Tanskassa asiantuntijoiden kanssa tehdään määräaikainen sopimus, jota sääntelee Tanskan toimihenkilöitä koskeva laki. Tšekissä henkilöiden asema määräytyy yleisen työsuhdelainsäädännön perusteella.

2.2.3Siviilikriisinhallintaan osallistumista koskeva päätöksentekoprosessi

Kaksi yleisintä siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta päättävää tahoa ovat kyselyn perusteella pelkistetysti ulkoministeriö tai koko hallitus, mutta usein päätöksentekoprosessiin osallistuu poikkihallinnollisia työryhmiä tai päätöksentekoa koordinoidaan muuten eri ministeriöiden välillä.

Virossa ulkoministeriö vastaa siviilikriisinhallintaan liittyvästä päätöksenteosta. Hakijat ovat usein muiden ministeriöiden hallinnonaloilta, jolloin kyseiset ministeriöt tekevät sisäisesti alustavan valinnan hakijoiden välillä, minkä jälkeen asia siirretään ulkoministeriön päätettäväksi. Koordinaatio eri ministeriöiden välillä on suurimmaksi osaksi epämuodollista.

Sveitsissä hallitus on delegoinut ulkoministeriölle toimivallan tehdä muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa kansainvälisiä sopimuksia osallistumisesta rauhanrakennusoperaatioihin ja asiantuntijoiden lähettämisestä ja rahallisesta osallistumisesta. Ennen kuin ulkoministeriö tekee päätöksen osallistumisesta rauhanrakennusoperaatioon, se konsultoi muita ministeriöitä.

Norjassa ulkoministeriö päättää siviilikriisinhallintaan osallistumisesta yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Joissain tapauksissa päätöksen tekee hallitus. Ulkoministeriö vastaa kriisinhallinnasta osana ulkopolitiikkaa, mutta yhdessä oikeusministeriön kanssa silloin, kun operaatiossa tarvitaan poliisia ja muita turvallisuusviranomaisia.

Myös Alankomaissa päätöksen siviilikriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta tekee ulkoministeriö. Alankomaihin on kuitenkin perustettu ministeriöiden välinen siviilioperaatioita käsittelevä työryhmä, jossa on edustajat pääministerin kabinetista, ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä sekä oikeusministeriöstä ja näiden alaisesta hallinnosta. Työryhmän tehtävänä on neuvoa hallitusta siitä, milloin on toivottavaa ja kannattavaa lähettää siviiliasiantuntijoita. Tietyissä tapauksissa päätös asiantuntijoiden lähettämisestä viedään vielä operaatioita käsittelevään ohjausryhmään, johon osallistuvat yleisten asioiden ministeriö, ulkoministeriö ja puolustusministeriö. Sekä siviilioperaatioita käsittelevä työryhmä että ohjausryhmä antavat suosituksensa ulkoministerille.

Saksassa on useita eri toimielimiä ja foorumeja ministeriöiden väliselle koordinaatiolle, ja hallitus on ylin päätöksentekijä. Toimivaltainen ulkoministeriön alueellinen johtaja voi tarvittaessa kutsua koolle tiettyyn alueeseen tai konfliktiin keskittyvän ministeriöiden välisen toimintaryhmän valmistelemaan Saksan osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Operaatiosta vastaava ulkoministeriön yksikkö tekee kuitenkin päätöksen saksalaisen hakijan esittämisestä kansalliseksi asiantuntijaksi.

Kroatiassa hallitus tekee päätöksen henkilöiden lähettämisestä operaatioihin toimivaltaisen ministeriön tai viraston esityksestä ja ulkoministerin suostumuksella. Mainitun päätöksen perusteella toimivaltainen ministeri tai laitoksen johtaja tekee päätöksen henkilöiden sijoittamisesta operaatioon. Siviilikriisinhallintaan liittyviä kysymyksiä koordinoi kansainvälisistä siviili- ja sotilasoperaatiosta vastaava komitea, joka koostuu eri ministeriöiden edustajista.

Tšekissä hallitus päättää kansallisen turvallisuusneuvoston ja sen alaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen koordinaatiokomitean suosituksesta siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistumiselle tarvittavista määrärahoista. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen koordinaatiokomitea, jonka puheenjohtajana on ulkoministeri ja joka kokoontuu varaministeritasolla, on siviilikriisinhallinnan pääasiallinen koordinaatio-, suunnittelu- ja päätöksentekoelin. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen koordinaatiokomitea laatii osallistumissuunnitelman ja jakaa budjetoidut varat muille ministeriöille, jotka asettavat ehdokkaita operaatioihin. Nimitykset perustuvat ulkoministeriön suosituksiin, jotka heijastavat Tšekin ulko- ja turvallisuuspoliittisia prioriteetteja.

Ruotsin ja Tanskan päätöksentekoprosessit puolestaan poikkeavat edellä selostetuista yleisimmistä malleista.

Ruotsissa siviilikriisinhallinnan prioriteetit ja rahoitus päätetään hallituksen ja kuuden asiantuntijoita lähettävän viraston yhteisesti antamassa toimintaohjeessa. Koordinaatiokokouksia pidetään säännöllisesti sekä poliittisella että asiantuntijatasolla. Päätöksentekoprosessi riippuu siitä, kuka rahoittaa asiantuntijan lähettämisen.

Tanskassa tärkeä osa kansallisessa siviilikriisinhallinnan strategiassa on rauhan ja vakautuksen rahastolla (Peace and Stabilisation Fund, PSF). Rahasto on yhteinen hallinnon läpileikkaava rahoitusväline. Ministeriöiden välinen johtoryhmä (IMSC) varmistaa, että pääministerin kanslian, ulkoministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön rahastoa koskevat toimet sovitetaan yhteen. Vaikka rahasto toimii yhteisten ministeriöiden välisten toimintaperiaatteiden mukaan, kukin ministeriö toimii myös omien tavoitteidensa, sääntöjensä ja käytänteidensä mukaisesti. Ulkoministeriö ja puolustusministeriö vastaavat rahoituksesta ja ovat tärkeimmät toimijat ministeriöiden välisessä johtoryhmässä. Tanskassa on myös rauhan ja vakautuksen toimiin tarkoitettu asiantuntijarekisteri (The Peace and Stabilisation Response, PSR), jonka kautta pääasiallisesti ulkoministeriö lähettää asiantuntijat siviilikriisinhallintaoperaatioihin samoin kuin vaalitarkkailijat.

2.2.4Siviilikriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden työnantajaorganisaatio ja sen tehtävät

Alankomaissa, Luxemburgissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Virossa ulkoministeriö toimii siviilikriisinhallintaoperaatioihin lähetettyjen henkilöiden työnantajana. Saksassa lainsäädäntöä on kuitenkin muutettu siten, että jatkossa valtio-omisteinen voittoa tavoittelematon yhtiö The Center for International Peace Operations tekee työsopimuksen lähetettävän henkilön kanssa. Yhtiö vastaa nykyisin henkilöiden rekrytointia varten ylläpidettävästä asiantuntijarekisteristä. Saksan ulkoministeriö tulee kuitenkin vastaamaan uudistuksen jälkeenkin henkilöiden lähettämistä koskevasta poliittisesta harkinnasta.

Alankomaissa lähetettävä henkilö tekee työsopimuksen ulkoministeriön kanssa. Ulkoministeriön yhteydessä toimii palveluorganisaatio, joka vastaa myös esimerkiksi rekrytoinnista ja muista käytännön seikoista. Tanskassa ulkoministeriön henkilöstötoimisto vastaa työsuhteisiin liittyvistä riita-asioista, mutta päivittäiset asiat hoidetaan asiantuntijan ja operaation välillä. Terveyteen liittyvistä asioista huolehtivat vakuutusyhtiöt, jotka on palkattu avustamaan asiantuntijoita sairaus- ja tapaturmatapauksissa.

Kroatiassa ja Tšekissä henkilön lähettävä toimivaltainen ministeriö tai virasto toimii työnantajana. Ruotsissa kuusi eri virastoa lähettää henkilöitä siviilikriisinhallintaoperaatioihin ja kukin virasto toimii lähettämänsä henkilön työnantajana vastaten kaikista henkilöiden lähettämiseen liittyvistä tehtävistä, kuten rekrytoinnista ja koulutuksesta. Norjassa poliisihallitus toimii työnantajana niille norjalaisille poliiseille, jotka lähetetään kansainvälisiin operaatioihin. Norjalaiset oikeusalan asiantuntijat rekrytoidaan Rule of law –rekisteriin ("Crisis"). Rekisteriä koskeva haku avataan kerran vuodessa. Rekisteriin haluavat voivat lähettää hakemuksensa, jonka jälkeen heidät haastatellaan ja tehdään päätös heidän sisällyttämisestään rekisteriin.

2.2.5Siviilikriisinhallintaan osallistumisen edellytykset

Alankomaissa kaikkien asiantuntijoiden tulee periaatteessa osallistua ennen operaatioon lähtöä valmistavaan koulutukseen, ja korkean turvallisuusriskin maihin lähtevien on vastaisuudessa osallistuttava vihamielistä ympäristöä käsittelevään koulutukseen. Ulkoministeriö tekee yksityisoikeudellisen työsopimuksen asiantuntijan kanssa yleensä vuodeksi. Sopimusta voidaan jatkaa aina viiteen vuoteen asti. Alankomaiden hallitus ei ota asiantuntijoille vakuutuksia, vaan Alankomaat kantaa itse vahingonkorvausvastuun.

Tšekissä kukin lähettävä viranomainen päättää itse lähetettävän asiantuntijan ennakkokoulutuksesta. Saksassa The Center for International Peace Operations ylläpitää asiantuntijarekisteriä ja vastaa siihen pääsyyn liittyvistä vaatimuksista ja rekrytointiprosessista.

Virossa kaikkien operaatioihin valittujen asiantuntijoiden tulee osallistua koulutukseen. Virossa koulutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja siksi se tukeutuu ulkomaisiin, esimerkiksi European Defence and Security Collegen (ESDC), Kriisinhallintakeskuksen ja Folke Bernadotteakademin järjestämiin koulutuksiin. Ennen operaation lähtöä asiantuntijalle tehdään vielä turvallisuusselvitys ja lääkärintarkastus, mukaan lukien tapaaminen psykologin kanssa. Asiantuntijalle pidetään, jos mahdollista, ulkoministeriössä poliittinen informaatiotilaisuus. Asiantuntijan kanssa tehdään työsopimus, hänelle otetaan vakuutus ja hankitaan tarvittavat varusteet.

Ruotsissa Folke Bernadotteakademin lähettämien asiantuntijoiden on läpäistävä lääkärintarkastus ja turvallisuusselvitys. Lisäksi Folke Bernadotteakademin edellyttää useimpien operaatioiden osalta, että henkilö on osallistunut vihamielisessä ympäristössä työskentelyyn valmistavaan koulutukseen. Kaikkien on osallistuttava operaation tehtäviä ja sopimusasioita koskevaan koulutukseen. Ennen EU-operaatioihin osallistumista asiantuntija pyritään lähettämään myös ESDC:n koulutukseen Brysseliin.

Sveitsissä kaikki operaatioihin lähtevät asiantuntijat osallistuvat ulkoministeriön alaisen siviilikriisinhallinnan asiantuntijapalvelun informaatiotilaisuuksiin ja kansainvälisesti suositeltuihin pakollisiin koulutuksiin. Asiantuntijat voivat lisäksi kehittää edelleen tietotaitoaan operaation aikana. Yhdessä ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa siviilikriisinhallinnan asiantuntijapalvelu tarjoaa peruskursseja sekä vaativampia kursseja esimerkiksi operaation johtamisesta, tehokkaasta neuvonnasta rauhanrakentamisen kontekstissa, siviilien suojelusta, ihmisoikeuksista ja sovittelusta. Uudet asiantuntijat tutustutetaan rauhanrakentamiseen ja ihmisoikeuksiin kahden viikon pituisella peruskurssilla, jonka ulkoministeriö järjestää yhteistyössä eräiden muiden ministeriöiden kanssa. Ennen kuin asiantuntijan kanssa tehdään työsopimus, hänen tulee saada terveydenhuollon todistus siitä, että hänen terveydentilansa on operaation kannalta riittävä. Ulkoministeriön ja asiantuntijan välinen sopimus sisältää niin sanotun Sveitsin armeijan vakuutuksen.

Kroatiassa operaatioon lähtevien asiantuntijoiden edellytetään osallistuvan operaatiossa työskentelyn kannalta tarpeellisiin koulutuksiin ja valmennuksiin. Koulutusta järjestetään sekä Kroatiassa että ulkomailla. Operaatioihin lähtevien poliisien osalta se yksikkö, joka vastaa rauhanturvaoperaatioista ja sinne lähetettävistä poliiseista, laatii toimintaohjelman. Ohjelmassa on maininnat muun muassa matkustusasiakirjojen hankkimisesta, tarvittavien teknisten välineiden ja muun materiaalin hankkimisesta, työsopimusten tekemisestä, ja vakuutuksesta. Sisäministeriö tekee operaatioihin lähtevien poliisien kanssa työsopimuksen, jossa sovitaan muun muassa palkasta, bonuksista, matkustuskustannusten ja muiden kustannusten korvaamisesta sekä muista eduista ja työajasta, samoin kuin vuosilomasta, kurinpidollisesta vastuusta ja vahingonkorvausvastuusta. Sopimus tehdään määräaikaisena, ja se on kestoltaan vähintään kuusi kuukautta ja enintään 12 kuukautta, mutta sitä voidaan pidentää enintään kuudella kuukaudella.

Tanskassa rauhan ja vakautuksen toimiin tarkoitetusta asiantuntijarekisteristä lähetettävien asiantuntijoiden on osallistuttava vihamielistä ympäristöä käsittelevään koulutukseen. Erittäin vaarallisiin kohteisiin lähtevät asiantuntijat käyvät läpi psykologisen arvioinnin ennen lähtöä ja palautuskeskustelun operaatiosta paluun jälkeen. Asiantuntijan on käytävä tällöin myös terveystarkastuksessa, ja hänen on hankittava lääkärintodistus siitä, että hänen terveydentilansa on riittävä korkean riskin operaatiota varten. Operaation ottamien vakuutusten lisäksi asiantuntijalle otetaan sairaus- ja tapaturmavakuutus sekä henkivakuutus.

Norjassa Rule of Law –rekisteriin valittujen henkilöiden on osallistuttava sekä yleisiin asiantuntijaksi lähtöön valmistaviin kursseihin että erityisiin tiettyyn operaatioon osallistumiseen valmistaviin kursseihin. Asiantuntijoiden kanssa tehdään työsopimukset. Asiantuntijat on vakuutettu diplomaattien ja muiden ulkomaankomennuksella olevien tavoin valtion eläkekassan kautta.

2.2.6Kansalliset uudistustarpeet

Kyselyn aikaan Alankomaat, Kroatia, Luxemburg, Saksa ja Tšekki olivat tarkistamassa tai aikoivat lähiaikoina tarkistaa siviilikriisinhallintaa koskevaa lainsäädäntöään. Ruotsi, Saksa ja Sveitsi lisäksi suunnittelivat siviilikriisinhallintaan osallistumista ohjaavien periaateasiakirjojen tai muiden oikeudellisesti sitomattomien asiakirjojen uudistamista tai kehittämistä. Sveitsi halusi selvittää erityisesti operaatioihin lähetettyjen henkilöiden toimintaan liittyvää kansallisen työnantajan huolellisuusvelvoitetta suhteessa henkilön vastaanottavan operaatiosta vastaavan kansainvälisen järjestön velvoitteisiin. Sveitsi oli laatimassa asiasta vapaaehtoista ohjeistusta.

2.2.7Perhekorvaukset

Erikseen valmistelussa on selvitetty, missä määrin muut valtiot maksavat perhekorvauksia siviilikriisinhallintaan osallistuville henkilöille.

Kansainvälisesti perheisiin liittyviä asumis- ja koulutuskorvauksia maksavat ainakin Ruotsi, Norja, Sveitsi ja Saksa, jotka korvaavat kuluja joko täysin tai pitkälti samojen periaatteiden mukaisesti kuin diplomaateilleen.

Esimerkiksi Ruotsissa käytössä on valtion ja ammattiliittojen välillä neuvoteltu keskitetty raamisopimus (ns. URA-sopimus), jonka pohjalta maksetaan yhtenäiset perhekorvaukset eri tahojen lähettämille asiantuntijoille. Perhekorvauskäytäntö koskee kaikkia siviilikriisinhallintatehtäviä sekä sihteeristöpaikoissa että operaatioissa. Perhekorvaukset kattavat asumisen ja esikoulu/koulukustannukset, mutta koulukyytejä ja -kouluruokailuja ei korvata. Asiantuntijat tekevät itse vuokrasopimukset ja vuokra korvataan heille palkan yhteydessä. Siviilikriisinhallinnantehtäviin lähetettävät vakuutetaan valtiollisen URA-vakuutuksen kautta, ja mukaan lähtevät perheenjäsenet sisällytetään samaan sopimukseen. Myös esimerkiksi Norja maksaa Ruotsin tapaan kattavat perhekorvaukset (ml. koulukorvaus, muuttokorvaus ja asuntokorvaus) kaikille niille siviilikriisinhallinnan asiantuntijoille, jotka haluavat ottaa perheensä mukaan sihteeristöpaikkoihin tai operaatioihin, joihin EU:n tai kansainvälisten järjestön turvallisuusluokituksen mukaan on mahdollista ottaa perhe mukaan.

2.3.1Siviilikriisinhallintalaki

2.3.2Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettu laki

Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettua lakia sovelletaan siviilikriisinhallintalain nojalla palvelussuhteessa ja koulutuksessa olevaan henkilöön. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta poiketen lakia ei sovelleta siviilikriisinhallintalain mukaiseen harjoitukseen osallistuvaan henkilöön vaikka kansainväliseen pelastustoimintaan liittyy sellaisia harjoituksia, jotka ovat välttämättömiä Suomen kansainvälisten sitoumusten edellyttämän valmiuden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lain soveltamisalasäännöksiä tulisi siten yhdenmukaistaa.

2.3.3Kriisinhallintakeskus

4.1.1Yleistä

Esityksellä on taloudellisia vaikutuksia, mutta esitys ei itsessään suoraan lisää valtion talousarvion määrärahojen lisätarvetta. Esityksessä ehdotetaan, että Kriisinhallintakeskus siirrettäisiin hallinnollisesti sisäministeriön yhteyteen 1.1.2019. Lisäksi siviilikriisinhallintalakiin ehdotetaan muutoksia, joiden mukaan siviilikriisinhallintalain nojalla Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen sihteeristötehtävissä olevat henkilöt olisivat oikeutettuja asuntokorvaukseen, lastensa koulutuskorvaukseen ja päivähoitokorvaukseen. Esityksen mahdollisesta lisärahoituksesta päätetään erikseen julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelun yhteydessä.

Esitykseen liittyen siviilikriisinhallinta-asetuksen liitteen olosuhdekorvauksia on tarkoitus tarkistaa siten, että sihteeristötehtävissä korvaukset olisi suhteutettu nykyistä paremmin sihteeristön sijaintipaikan kustannuksiin, ja operaatioissa maksettavat olosuhdekorvaukset seuraisivat EU:n omissa operaatioissaan oleville henkilöille maksamien korvausten tasoa. Olosuhdekorvauksia koskevan muutoksen kustannusvaikutus olisi vuositasolla noin 95 500 euroa ja noin kahden vuoden siirtymäkaudella enintään noin 107 500 euroa vuodessa. Siirtymäkausi on tarpeen niiden muutamien henkilöiden oikeuksien kannalta, joiden olosuhdekorvaus laskee. Kustannus vastaa noin yhdestä asiantuntijasta aiheutuvia vuosittaisia keskimääräisiä kuluja (120 000 euroa).

Lisäksi sisäministeriö on 5.7.2018 päättänyt siirtää Kriisinhallintakeskuksen Kuopiosta Helsinkiin. Päätös tulee voimaan samaan aikaan tämän lain voimaantulon kanssa, jonka jälkeen seuraa kahden vuoden siirtymävaihe. Siirto tulee aiheuttamaan erityisesti vuosille 2019–2020 päällekkäisiä kustannuksia, jotka voidaan hoitaa vuoden 2019 talousarvion ja valtiontalouden kehysten puitteissa.

Kriisinhallintakeskuksen menot on maksettu momentilta 26.01.04 Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet. Hallinnollisesta siirrosta Pelastusopistosta sisäministeriön yhteyteen aiheutuvat menot maksetaan toimintamenomomentilta 26.01.04. Siviilikriisinhallintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisista henkilöistä aiheutuvat menot maksetaan ulkoministeriön momentilta 24.10.21. Kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden osalta kulut maksetaan pelastustoimen Erityismenot -momentilta 26.30.20.

4.1.2Kriisinhallintakeskuksen siirto sisäministeriön yhteyteen

Muutosehdotuksilla on kustannusvaikutuksia sisäministeriön hallinnonalalla ministeriön ja Pelastusopiston osalta. Osa Kriisinhallintakeskuksen hallinnolliseen siirtoon liittyvistä kustannusvaikutuksista on kertaluonteisia (järjestelmäsiirrot) ja osa pysyviä (henkilöstökustannukset, mahdolliset palvelumaksut ja järjestelmien ylläpitokulut).

Sisäministeriölle aiheutuu kustannuksia Kriisinhallintakeskuksen henkilöstön siirrosta ministeriön palkkausjärjestelmään ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin. Lisäksi taloushallinnon ja asianhallinnan järjestelmiin liittyvistä siirroista saattaa aiheutua kustannuksia. Kustannuksia saattaa aiheutua myös tietojärjestelmiä ja muita hankintoja koskevien sopimusten sekä ohjelmistolisenssien siirrosta.

Pelastusopistossa Pelastusopistosta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja siviilikriisinhallintatehtäviä koskevat vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä varat, velat ja kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistus siirtyvät tämän lain tullessa voimaan Kriisinhallintakeskukselle.

Kriisinhallintakeskuksen siirto sisäministeriön yhteyteen tarkoittaisi 18–20 henkilön siirtoa Pelastusopiston kirjanpitoyksiköstä sisäministeriön kirjanpitoyksikköön. Lisäksi siviilikriisinhallintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden (vuosittain 100–120 henkilöä) palkanmaksu siirtyy sisäministeriön kirjanpitoyksikköön. Siirrolla on vaikutuksia Palkeiden palvelumaksuihin siirrettäessä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö, talous- ja hallintotehtävät sekä siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla olevien henkilöiden palkanmaksu Pelastusopiston kirjanpitoyksiköstä sisäministeriön kirjanpitoyksikköön.

Henkilöstön sijoittamisesta ministeriön palkkausjärjestelmään aiheutuvat kustannusvaikutukset painottuvat vuodelle 2019, mutta palkkausjärjestelmän muutoksesta saattaa aiheutua myös pysyviä kustannusvaikutuksia. Palkkausjärjestelmästä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat momentille 26.01.04 Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet. Kustannukset voidaan hoitaa momentin 26.01.04 määrärahan puitteissa.

Alustavan arvion mukaan siirto edellyttäisi 1—2 henkilötyövuoden kohdentamista ministeriön hallinnollisiin ohjaus- ja tukitehtäviin. Valmistelun edetessä selvitetään vielä tarkemmin siirron vaikutukset Pelastusopistoon jääviin tukitehtäviin.

Pelastusopistolle (momentti 26.30.01) aiheutuu kustannuksia kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävien siirrosta Kriisinhallintakeskuksesta Pelastusopiston toiseen yksikköön. Kustannuksia aiheutuu esimerkiksi päivystysjärjestelyistä ja henkilöstön siirrosta sekä mahdollisesta asiantuntijoiden rekrytointiin liittyvien palvelujen ostosta Kriisinhallintakeskukselta. Kustannukset voidaan hoitaa momentin 26.30.01 puitteissa.

Siirron taloudellisia vaikutuksia täsmennetään siirron valmistelun edetessä.

4.1.3Asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaukset

EU:n ja kansainvälisten järjestöjen sihteeristötehtäviin lähetetyille siviilikriisinhallinnan asiantuntijoille ehdotetaan maksettavaksi korvausta asunto-, koulutus- ja päivähoitokustannuksista.

Esitettyjen asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvausten lisäkustannuksia voidaan arvioida kolmen mahdollisen tilanteen perusteella. Ensiksi laskelma voidaan tehdä sen perusteella, että kaikilla 21.8.2018 sihteeristötehtävissä olevilla henkilöillä (17) olisi asemapaikallaan puoliso ja kaksi lukioikäistä lasta. Lisäksi laskelmassa yksi perheellinen asiantuntija asuisi New Yorkissa, jossa nykyisin ei ole asiantuntijaa. Asiantuntijoiden omavastuuosuudeksi on laskelmassa käytetty rahamäärää (1450 euroa), joka vastaa ulkoministeriön järjestelmän vuokrakattoa sellaisille Brysselissä oleville 1—2 hengen kotitalouksille, joilla ei ole kotiedustusvelvollisuutta. Asiantuntijoiden vuokrakatot on laskettu noudattaen ulkoministeriön korvausjärjestelmää. Tällöin lisäkustannukset olisivat 723 200 euroa vuodessa.

Toiseksi kustannuksia voidaan arvioida siten, että edellä mainituilla henkilöillä olisi mukanaan puoliso ja yksi lukioikäinen lapsi. Tällöin esityksen kustannusvaikutus olisi noin 419 700 euroa vuodessa. Kolmas arviointitapa olisi laskea kustannukset toisen vaihtoehdon mukaisesti, mutta niin, että nykytilan mukaisesti New Yorkissa ei olisi asiantuntijaa. Tällöin kustannukset olisivat noin 328 000 euroa vuodessa. Ensimmäisen laskutavan tulos vastaisi noin 6 siviilikriisinhallinnan asiantuntijan vuosittaisia keskimääräisiä kuluja, toisen 3,5 asiantuntijan kuluja ja kolmannen 2,7 asiantuntijan kuluja.

1luku Yleiset säännökset

1 §.Lain tarkoitus. Voimassa olevassa pykälässä lain tarkoitus on kytketty Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan osallistumisen tavoitteisiin. Pykälässä mainittuja tavoitteita ehdotetaan muutettavaksi kuvastamaan selkeämmin Suomen nykyisen siviilikriisinhallintatoiminnan tavoitteita sellaisina kuin ne on kuvattu vuonna 2014 julkaistussa Siviilikriisinhallinnan kansallisessa strategiassa.

Voimassa olevan pykälän 1 kohdassa mainittuja tavoitteita ovat konfliktien ehkäisy ja rajoittaminen, niistä aiheutuneiden tuhojen korjaaminen ja yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan palauttaminen. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se kuvaisi nykyistä selkeämmin siviilikriisinhallinnan ydintehtäviä. Näitä ovat konfliktien ehkäisemisen ja rajoittamisen lisäksi oikeusvaltion ja muiden keskeisten yhteiskunnan toimintojen luominen ja palauttaminen, rauhan ja vakauden ylläpitäminen sekä muiden näihin verrattavien toimien toteuttaminen.

Voimassa olevan pykälän 2 kohdassa mainitulla suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin aiheuttamien tuhojen lieventämisellä tarkoitetaan erityisesti kansainvälistä pelastustoimintaa. Kansallisesti ja EU:n tasolla linjattuihin siviilikriisinhallinnan tavoitteisiin ei kuulu suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin aiheuttamien tuhojen lieventäminen. Pykälän 2 kohdassa mainittu toiminta ehdotetaan siksi poistettavaksi laista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kohdemaan yhteiskunnan keskeisten toimintojen tuki ei voisi käsittää esimerkiksi maan pelastustoiminnan järjestelmän kehittämistä osana siviilikriisinhallintaa.

Pykälän voimassa olevan 3 kohdan mukaan lain tavoitteena on tukea Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintavalmiuksien kehittämiseksi. Lain tavoitteena tulisi olla myös Suomen kansallisten kriisinhallintavalmiuksien kehittäminen. Kohtaan ehdotetaan siksi lisättäväksi tästä maininta, ja kohdan sisältö ehdotetaan siirrettäväksi 2 kohtaan.

Pykälän 3 kohtaan ehdotetaan sääntelyä, jonka mukaan lain tarkoituksena olisi tukea Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan poikkeuksellisesti muiden laaja-alaisten häiriöiden ja tuhojen lieventämiseksi. Lisäyksellä halutaan varautua siihen, että tulevaisuudessa siviilikriisinhallintaoperaatiota voitaisiin poikkeuksellisesti käyttää apuna myös edellä mainitunlaisissa toimissa. Esimerkiksi EU:n vuoden 2016 globaalistrategiassa linjataan, että siviilikriisinhallintaoperaatioita voitaisiin käyttää apuna osana kansainvälistä vastetta luonnonkatastrofi- ja pandemiatilanteisiin, kun tällaiset tapahtumat voisivat johtaa laajaan yhteiskunnalliseen epävakauteen. Siviilikriisinhallintavaroja voidaan käyttää tehtävään, joka on muodollisesti esimerkiksi pelastuspalvelua, mutta joka on samalla luokiteltavissa myös siviilikriisinhallinnaksi.

2 §.Lain soveltamisala. Lain 2 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaan tehtäisiin lain nimikkeen muutoksen mukainen tarkistus.

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa kotimaan valmiuksilla tarkoitetaan siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia. Kansainvälisen pelastustoiminnan kotimaan valmiuksista ehdotetaan säädettäväksi Pelastusopistosta annetussa laissa, johon tarvittavat muutokset ehdotetaan esityksen 2. lakiehdotuksessa.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 kohta, jonka mukaan laissa säädettäisiin Kriisinhallintakeskuksesta. Nykyisin Kriisinhallintakeskuksesta säädetään Pelastusopistosta annetussa laissa. Koska Kriisinhallintakeskus esitetään eriytettäväksi Pelastusopistosta, luontevin paikka säännellä keskuksesta olisi siviilihenkilöiden osallistumista kriisinhallintaan koskevassa yleissäädöksessä. Esitykseen sisältyvällä 2. lakiehdotuksella tehtäisiin Pelastusopistosta annettuun lakiin tarvittavat muutokset.

Voimassa olevan pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan laki koskee nyt jo kumotun pelastuslain (468/2003) 49 §:ssä tarkoitettua humanitaarista apua eli voimassa olevan pelastuslain 38 §:ssä tarkoitettua pelastustoimeen kuuluvaa kansainvälistä apua. Lain 1 §:ään ehdotettujen muutosten mukaisesti lakia ei kokonaisuudessaan sovellettaisi tällaiseen apuun.

Pelastuslain 38 §:ään vuonna 2017 lisätyn uuden 4 momentin mukaan pelastustoimeen kuuluvan avun antamiseen osallistuvan suomalaisen henkilöstön palvelussuhteesta ja henkilöstön asemasta avustustoiminnassa säädetään siviilikriisinhallintalaissa. Siviilikriisinhallintalain 2 §:n 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti siten, että siviilikriisinhallintalakia sovellettaisiin pelastuslain 38 §:n nojalla kansainväliseen pelastustoimintaan lähetettävän henkilöstön palvelussuhteeseen ja henkilöstön asemaan avustustoiminnassa lukuun ottamatta mitä lain 6 a—6 d §:ssä säädetään. Sovellettavaksi tulisivat siten lain 2 luku 6 a—6 d §:ää lukuun ottamatta ja 3 luku (asiantuntijarekisteri). Momentissa olisi myös informatiivinen viittaus siitä, että pelastuslain 38 §:n mukaiseen pelastustoimeen kuuluvan avun antamisen kotimaan valmiuksista säädetään Pelastusopistosta annetussa laissa.

Suomalaiset pelastusmuodostelmat toimivat kohdemaan pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa pelastuslain mukaisessa pelastustoiminnassa eikä niillä ole itsenäistä toimivaltaa tehtävissä avustaessaan. Pelastustoimeen kuuluvassa avunannossa ei käytetä voimakeinoja tai voimankäyttövälineitä. Siviilikriisinhallintalain 6 a—d §:n säännöksiä toimivaltuuksista, oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeus käyttää voimakeinoja sekä voimankäyttövälineistä, voimakeinojen käytöstä ja hätävarjelusta ei siksi sovelleta kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuviin henkilöihin.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, johon sisällytettäisiin voimassa olevan 2 momentin toisen virkkeen soveltamisalasäännökset.

2 a §.Määritelmät . Pykälässä säädettäisiin asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvauksia koskevia säännöksiä (14 a—c §) varten tarpeellisista puolison, lapsen, perheenjäsenen ja mukana seuraavan perheenjäsenen määritelmistä. Määritelmät ovat samansisältöiset kuin ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 2 §:n ja valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain 3 §:n määritelmät.

Pykälässä säädettäisiin myös sihteeristötehtävän määritelmästä. Sihteeristötehtävällä tarkoitettaisiin Euroopan unionin tai kansainvälisen järjestön tehtävää, joka on sijoitettu Euroopan unioniin tai Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvan valtion alueelle, tai joka on sijoitettu turvallisuusolosuhteiltaan niitä vastaavalla alueella sijaitsevaan kansainvälisen järjestön päämajaan, päämajassa sijaitsevaan pysyvään edustustoon tai erityistä itsenäistä tehtävää suorittavaan päämajan kaltaiseen toimipisteeseen. Sihteeristötehtäviä on edellä mainituilla alueilla EU:n ja kansainvälisten järjestöjen päämajoissa sekä toimipisteissä, kuten esimerkiksi Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistossa (ODIHR) Puolassa tai Naton strategisen kommunikaation keskuksessa Latviassa. Sihteeristötehtävät ovat pääsääntöisesti johto-, asiantuntija- tai tukitehtäviä, joilla on vaikutusta koko organisaation toimintaan tai yhtä kenttätoimialuetta laajemmin tai niissä toimitaan järjestön johdon ja järjestön kenttätoiminnan yhteydenpitoa välittävissä tehtävissä. Suomen kannalta tärkeimmät sihteeristötehtävät ovat vaativia strategisen tason tehtäviä.

Muita kuin sihteeristötehtäviä kutsutaan esityksessä kenttätehtäviksi. Näillä tarkoitetaan EU:n tai kansainvälisen järjestön operaatiotehtäviä tai delegaatiotehtäviä, kuten EU-edustustoissa sekä EU:n erityisedustajien toimistoissa olevia tehtäviä. Kuitenkin delegaatiotehtävät EU-edustustoissa sekä EU:n erityisedustajien toimistoissa EU:n tai EFTA:n alueella tai turvallisuusolosuhteiltaan niitä vastaavalla alueella sijaitsevissa kansainvälisten järjestöjen päämajoissa katsotaan sihteeristötehtäviksi. Kenttätehtävät ovat pääsääntöisesti johto-, asiantuntija- tai tukitehtäviä EU:n tai kansainvälisen järjestön operatiivisessa siviilikriisinhallintatoiminnassa kriisialueella tai sen lähialueella.

Pykälässä käytettyä ilmaisua "kansainvälinen järjestö" ei tule tässä yhteydessä tulkita suppeasti kattamaan vain perinteiset hallitustenväliset järjestöt. Ilmaisun voidaan tässä yhteydessä katsoa tarkoittavan myös esimerkiksi valtioiden yhdessä kansalaisjärjestöjen tai muiden ei-valtiollisten järjestöjen kanssa perustamat tietyn valtion lainsäädännön alaiset järjestöt.

3 §.Toimialajako. Lain 3 §:n 1 momenttiin tehtäisiin lain nimikkeen muutoksen mukainen tarkistus.

Valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta annetulla lailla (767/2013) sisäasiainministeriön nimi on muutettu sisäministeriöksi. Samoin valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta annetulla lailla (837/2017) ulkoasiainministeriön nimi on muutettu ulkoministeriöksi. Pykälän 1 ja 2 momentin ilmaisuja ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti.

Pykälän 2 momentin mukaan sisäministeriö käsittelee asiat, jotka koskevat pelastustoimen alaan kuuluvan avun antamista pelastuslain nykyisen 38 §:n nojalla. Säännös ehdotetaan poistettavaksi, koska tarkoituksena on, että siviilikriisinhallintalaki ei kokonaisuudessaan koskisi tällaisen avun antamista vaan lakia sovellettaisiin vain osittain kansainväliseen pelastustoimintaan.

4 §.Kotimaan valmiudet. Lain 4 §:n 1 ja 3 kohtaan tehtäisiin lain nimikkeen muutoksen mukainen tarkistus. Pykälän 1, 4 ja 5 kohtaan tehtäisiin kielellisiä tarkistuksia.

Pykälän 2 kohta ehdotetaan selkeyssyistä muutettavaksi pykälän 3 kohdaksi ja pykälän 3 kohta 2 kohdaksi. Pykälän uudeksi 4 kohdaksi ehdotetaan siirrettäväksi Pelastusopistosta annetun lain 2 §:n 2 momentissa mainittu Pelastusopiston tehtävä huolehtia kotimaan valmiuksien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (1) tuetaan siviilikriisinhallinnan koulutusta sekä kotimaan valmiuksien suunnitelmallista kehittämistä kokonaisvaltaisuuden näkökulmasta, (2) toteutetaan kansallisesti verkottunutta ja korkeatasoista tutkimusta, joka (3) yhdistää ongelmanasettelussaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja täten lisää mahdollisuuksia kehittää uusia toimintamuotoja sekä innovaatioita. Strategian mukaan tutkimustoiminnan vastuulla on kotimaan valmiuksien, erityisesti koulutuksen ja rekrytoinnin vaikuttavuuden ja laadun arviointi.

Pykälän uutta 5 kohtaa koskevan ehdotuksen mukaan kotimaan valmiuksiin kuuluisivat pykälän 1—4 kohdassa mainittujen asioiden valmistelun yhteensovittamisen sijasta näiden asioiden yhteensovittaminen. Sisäministeriö ei ole sovittanut yhteen näiden asioiden valmistelua vaan itse asioita.

4 a §.Kriisinhallintakeskus. Pykälässä säädettäisiin Kriisinhallintakeskuksen hallinnollisesta asemasta ja tehtävistä. Kriisinhallintakeskus siirrettäisiin hallinnollisesti Pelastusopistosta sisäministeriön kirjanpitoyksikköön. Kriisinhallintakeskus ei olisi sisäministeriön osasto tai yksikkö vaan ministeriön yhteydessä toimiva keskus. Lakiin ehdotettavassa sääntelyssä mallia on otettu lähinnä Onnettomuustutkintakeskusta koskevasta sääntelystä (turvallisuustutkintalaki 525/2011).

Valtion virkamieslaissa säädetään virkamiehen asemasta valtionhallinnon uudelleenjärjestelyissä. Lakiin lisättiin virkamiesten asemaa koskevat siirtymäsäännökset, jotta vastaavia säännöksiä ei tarvitsisi ottaa erikseen jokaiseen organisaatiomuutoslakiin. Yhdenmukaiset säännökset kaikkien organisaatiomuutostyyppien osalta yhtenäistävät käytäntöä henkilöstön aseman suhteen ( HE 95/2011 vp , s. 4—5).

Valtion virkamieslain 5 a §:n mukaan valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin tehtävät siirtyvät. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Pykälän mukaan virka voidaan siirtää edellä tarkoitetuissa tilanteissa ilman virkamiehen suostumusta, jos virka siirretään virkamiehen työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Virkamiehen mahdollinen kieltäytyminen siirrosta ei vaikuta tehtävien siirtoon uuteen sijaintipaikkaan.

Pelastusopiston Kriisinhallintakeskuksen siviilikriisinhallinnan virat ja niitä hoitavat virkasuhteessa olevat henkilöt siirtyisivät näin ollen ehdotetun 4 a §:n ja valtion virkamieslain 5 a §:n nojalla sisäministeriöön.

Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi Pelastusopistolain 2 §:n 2 momentissa säädetyt Pelastusopiston tehtävät, joita Kriisinhallintakeskus hoitaa mainitun lain 3 a §:n mukaan. Lain 2 §:n 2 momentissa viitataan siviilikriisinhallintalain 4 §:n 1—3 kohdassa mainittuihin tehtäviin, siviilikriisinhallintalain 5 §:ssä säädettyyn tehtävään toimia valtiotyönantajan edustajana sekä säädetään erikseen Pelastusopiston tehtäväksi huolehtia kotimaan valmiuksien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

4 b §.Kriisinhallintakeskuksen organisaatio. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöstä. Pykälän 2 momentin mukaan keskuksen johtajan tehtävänä olisi johtaa, valvoa ja kehittää keskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta. Johtajalla olisi oikeus nimittää keskuksen virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön. Säännös olisi tarpeen vahvistamaan keskuksen itsenäistä asemaa sisäministeriön yhteydessä. Pykälän 2 momenttiin otettaisiin säännös siitä, että valtioneuvosto nimittää Kriisinhallintakeskuksen johtajan.

4 c §.Työjärjestys. Kriisinhallintakeskuksella olisi pykälän mukaan työjärjestys, jonka keskuksen johtaja vahvistaa kuultuaan sisäministeriötä. Nykyisin Kriisinhallintakeskuksen työn järjestämiseen liittyvistä asioista määrätään Pelastusopiston työjärjestyksessä. Myös tämä sääntely on tarpeen vahvistamaan Kriisinhallintakeskuksen itsenäistä asemaa. Työjärjestyksessä määrättäisiin vakiintuneen käytännön mukaisesti keskuksen organisaatiosta, henkilöstön tehtävistä, asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä keskuksen toiminnan muusta yleisestä järjestämisestä.

2luku Palvelussuhteessa olevan oikeudet ja velvollisuudet

5 §.Julkisoikeudellinen palvelussuhde. Voimassa olevan pykälän 1 momentin ja Pelastusopistosta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan kriisinhallintaan ulkomailla osallistuvan henkilön valtiotyönantajaa edustaa Pelastusopisto. Pelastusopistosta annetun lain 3 a §:n mukaan Pelastusopistolla on lain 2 §:n 2 momentin mukaisia tehtäviä varten Kriisinhallintakeskus. Siviilikriisinhallintalain 5 §:n 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että henkilön työnantaja olisi Kriisinhallintakeskus. Pelastuslain 38 §:ssä tarkoitetun kansainvälisen pelastustoiminnan osalta työnantajana toimisi Pelastusopisto.

Pykälän 1 momentissa huomioitaisiin ulkoministeriön ja sisäministeriön nimenmuutokset.

6 §.Suhde Euroopan unioniin , kansainvälisen järjestöön tai operaation toimeenpanijaan . Voimassa olevan pykälän otsikon mukaan pykälässä säädetään palvelussuhteessa olevan henkilön asemasta. Pykälän tekstin mukaan pykälässä säädetään otsikkoa suppeammin siitä, että palvelussuhteeseen otettu henkilö on toiminnallisesti EU:n, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alainen. Henkilön asemasta on säännöksiä myös muualla kuin 6 §:ssä. Lain 5 §:ssä säädetään henkilön oikeudellisesta asemasta. Pykälän otsikkoa ehdotetaan siksi muutettavaksi kuvaamaan tarkemmin pykälän sisältöä. Lisäksi pykälää muutettaisiin siten, että palvelussuhteeseen otettu henkilö olisi palvelussuhteen ajan toiminnallisesti kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan sijasta operaation toimeenpanijan alainen. Lyhyempi ilmaisu kattaisi myös kansainvälisen pelastustoiminnan operaatiot, joissa vieras valtio tai kansainvälinen järjestö voi toimia operaation toimeenpanijana. Edellä 2 a §:n 5 kohdan perusteluissa on tehty selkoa ilmaisun "kansainvälinen järjestö" tulkinnasta.

6 a §.Palvelussuhteessa olevien toimivaltuudet. Pykälän 3 kohdassa olevan tullilain säädösnumero (1466/1994) ehdotetaan korvattavaksi vuonna 2016 säädetyn uuden tullilain säädösnumerolla (304/2016) .

6 b §.Oikeus kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeus käyttää voimakeinoja. Pykälän 1 momentissa säädetään palvelussuhteessa olevan henkilön oikeudesta käyttää voimankäyttövälineitä operaation toimialueella. Pykälän 2 momentissa viitataan 1 momentin mukaiseen oikeuteen käyttää voimankäyttövälineitä operaatioalueella. Pykälän 2 momentin ilmaisua ehdotetaan muutettavaksi 1 momentissa käytettyä ilmaisua vastaavaksi. Momentissa käytettäisiin 5 §:ään ehdotettuja muutoksia vastaavasti ilmaisua "työnantaja".

7 §.Virkavapaus, vapautus työstä ja työ- tai virkasuhteen jatkuminen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että työnantajan velvollisuus myöntää vapautusta työstä tai palkatonta virkavapautta koskisi valtion lisäksi kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäys on tarpeen kattamaan erityisesti kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden työnantajat.

Edelleen pykälän säännökset valtion, kunnan tai kuntayhtymän velvollisuudesta myöntää vapautusta työstä tai virkavapautta koskisivat palvelussuhteen lisäksi Kriisinhallintakeskuksen järjestämää siviilikriisinhallinnan peruskoulutusta ja Pelastusopiston järjestämää kansainvälisen pelastustoiminnan peruskoulutusta, palvelussuhdetta edeltävää perehdytyskoulutusta sekä sellaista kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvää koulutusta tai harjoitusta, joka on sisäministeriön päätöksellä katsottu välttämättömäksi Suomen kansainvälisten sitoumusten edellyttämän valmiuden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Momentissa tarkoitetut koulutukset tai harjoitukset voivat sisältää Kriisinhallintakeskuksen tai Pelastusopiston osoittaman yhteistyötahon koulutuksia tai harjoituksia.

Momenttia on tulkittava siten, että työnantaja voi mahdollistaa henkilön osallistumisen koulutukseen tai harjoitukseen henkilön suostumuksella muillakin toimenpiteillä kuin myöntämällä vapautusta työstä tai virkavapautta. Harjoitukset ja koulutukset ovat tyypillisesti lyhytkestoisia. Työnantaja voisi nykyiseen tapaan sallia henkilön osallistua niihin esimerkiksi työajalla.

Pykälän 2 ja 3 momenttia muutettaisiin siten, että henkilön työsuhdeturva ja oikeus palata työhön koskisi palvelussuhteen lisäksi mainittuja koulutuksia ja harjoituksia.

8 §.Lomakorvaus . Voimassa olevassa pykälässä oleva vuosilomalain (272/1973) säädösnumero korvattaisiin vuonna 2005 säädetyn vuosilomalain säädösnumerolla (162/2005) . Lain 7 §:n 1 momentin muutoksen vuoksi pykälässä ei enää voitaisi viitata kyseisessä momentissa tarkoitettuihin henkilöihin vaan tarkoitettu henkilöpiiri kirjoitettaisiin pykälässä auki.

Laissa olevan viittauksen muotoilussa tulisi huomioida nykyiset lainkirjoitustavan ohjeet. Pykälässä ehdotetaan säänneltäväksi nykyistä selkeämmin siitä, että muulla kuin valtion palveluksessa olevalla henkilöllä, jolle on myönnetty palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen ajaksi, on oikeus saada palvelussuhteen ajalta vuosilomain mukaista lomakorvausta. Pykälä sisältäisi myös säännökset lomakorvauksen maksamisesta. Lomakorvaus maksettaisiin nimittämiskirjan mukaisen palvelussuhteen päätyttyä, jollei muuta ole sovittu.

9 §.Perhevapaat ja sairausloma . Voimassa olevassa pykälässä säädetään palvelussuhteessa olevan henkilön oikeudesta sairauslomaan ja sairausloman ajan palkkaan. Pykälässä säädetään myös oikeudesta lapsen syntymään ja hoitoon liittyviin poissaoloihin, mutta ei palkkaukseen. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 23 §:ssä määrätään äitiysvapaan, isyysvapaan ja ottovanhemman vanhempainvapaan palkallisuudesta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että palvelussuhteessa olevan henkilön oikeus palkkaukseen lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien poissaolojen ajalta määräytyisi valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

10 §.Ryhmähenkivakuutus. Lain 6 §:ää esitetään muutettavaksi siten, että kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan sijasta puhuttaisiin operaation toimeenpanijasta. Lyhyempi ilmaisu kattaisi myös kansainvälisen pelastustoiminnan operaatiot. Lain 10 §:n 2 momenttiin ehdotetaan vastaavaa muutosta.

11 §.Eläkeoikeus. Voimassa olevassa pykälässä mainittu valtion eläkelaki (280/1966) ja valtion perhe-eläkelaki (774/1968) on kumottu lailla valtion eläkelain voimaanpanosta (1296/2006) . Valtion eläkelaki (1295/2006) on kumottu julkisten alojen eläkelain voimaanpanolailla (82/2016) , joka tuli voimaan 1.1.2017. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin voimassa olevaan julkisten alojen eläkelakiin (81/2016) .

Myös pykälän 2 momentin pykäläviittaukset päivitettäisiin. Julkisten alojen eläkelain 101 §:n 1 momentissa sotilaalla tarkoitetaan sotilaskoulutusta vaativassa virassa tai tehtävässä tai erikseen säädetyssä sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä. Lain 103 §:ssä säädetään sotilaan eläkkeen perusteena olevasta työansiosta ja loppupalkasta, ja 104 §:ssä säädetään sotilaan eläkkeen karttumisesta.

Kumotun valtion eläkelain säännöksissä käytetään ilmaisua "edunsaaja". Voimassa olevassa julkisten alojen eläkelain sotilaseläkkeitä koskevissa säännöksissä ei enää käytetä tätä ilmaisua. Siviilikriisinhallintalain muissa säännöksissä käytetään ilmaisua "henkilö". Momentissa ehdotetaan siksi käytettäväksi tätä ilmaisua.

Edelleen pykälän 2 momentin mukaan laissa tarkoitettu palvelus voidaan ottaa huomioon valtion eläkelain 10 §:n 3 momentin mukaisesti kyseisen edunsaajan eläkettä määrättäessä. Julkisten alojen eläkelain 103 §:ssä säädetään siitä, mitkä työansiot otetaan huomioon laskettaessa sotilaan eläkettä. Myös 104 §:ssä sotilaan eläkkeen karttuminen määräytyy niin ikään työansioiden mukaan. Siksi momentissa tulisi puhua palveluksen sijasta työansioista. Momentin sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti.

13 §.Peruspalkka . Pykälän 2 momentissa huomioitaisiin sisäministeriön nimenmuutos. Lisäksi 2 momentin asetuksenantovaltuutta täsmennettäisiin kuvaamaan tarkemmin asetuksella toteutettavan sääntelyn alaa.

14 §.Olosuhdekorvaus. Lain voimassa olevan 14 §:n 1 momentin mukaan palvelussuhteeseen otetulle henkilölle maksetaan erityisten kustannusten ja elantokustannusten lisäyksen kattamiseksi olosuhdekorvausta, jollei EU:n, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama päiväraha tai muu korvaus kata sitä. Lain perustelujen mukaan yhteensovittamissäännön mukaisesti olosuhdekorvausta ei makseta, jos EU:n, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama päiväraha tai muu korvaus olisi yhtä suuri tai suurempi kuin olosuhdekorvaus ( HE 206/2004 vp , s. 45). Pykälän 2 momentin mukaan korvauksen määrästä säädetään sisäministeriön asetuksella.

Siviilikriisinhallinta-asetuksen 4 §:ssä säädetään kahdenlaisesta olosuhdekorvauksesta. Pykälän 1 momentissa säädetään jokaiselle muulle palvelussuhteeseen otetulle henkilölle kuin sihteeristötehtävissä oleville maksettavasta 15 euron olosuhdekorvauksesta. Pykälän 2 momentissa säädetään olosuhdekorvauksen maksamisesta silloin, kun palvelussuhteessa oleva henkilö ei ole oikeutettu saamaan EU:lta, kansainväliseltä järjestöltä tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalta lainkaan päivärahaa tai muuta korvausta. Tällöin henkilölle maksetaan hänelle 1 momentissa tarkoitetun olosuhdekorvauksen lisäksi asetuksen liitteen mukaista päivärahaa.

Siviilikriisinhallintalain 14 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että se sisältäisi perussäännökset olosuhdekorvauksesta. Siviilikriisinhallinta-asetuksessa säädettäisiin korvauksen määrästä ja maksamismenettelystä.

Pykälän 1 momentissa selkiinnytettäisiin voimassa olevaa sääntelyä, jossa olosuhdekorvauksella tarkoitetaan sekä siviilikriisinhallinta-asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaista olosuhdekorvausta, jonka määrästä säädetään asetuksen liitteessä, että asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaista 15 euron olosuhdekorvausta. Momentissa säädettäisiin nykyiseen tapaan olosuhdekorvauksen maksamisesta erityisten kustannusten ja elantokustannusten lisäyksen kattamiseksi. Olosuhdekorvausta voitaisiin maksaa myös tehtävän toimialueen perusteella terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista haitallisista olosuhteista. Tällaisia haitallisia olosuhteita on tyypillisesti siviilikriisinhallinnan kenttätehtävissä ja esimerkiksi EU-erityisedustajia tukevissa tehtävissä ja EU-delegaatiotehtävissä. Haitallisiksi olosuhteiksi voidaan katsoa esimerkiksi liikkumisrajoitukset ja turvallisuusriskit. Ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 12 §:ssä säädetään vastaavasti virkamiehen oikeudesta saada olosuhdekorvausta asemapaikan etäisyyteen, terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista haitallisista olosuhteista. Myös esimerkiksi EU ottaa olosuhdekorvauksissaan huomioon vastaavanlaiset seikat.

Olosuhdekorvausta maksettaisiin silloin, kun EU, kansainvälinen järjestö tai operaation toimeenpanija ei maksa päivärahaa tai muuta korvausta tai kun sen maksama korvaus olisi riittämätön kattamaan henkilölle aiheutuvaa erityisten kustannusten ja elantokustannusten lisäystä tai tehtävän toimialueen terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista haitallisista olosuhteista koituvaa haittaa. Ehdotettu sääntely kattaisi voimassaolevan lain 14 §:n 1 momentin ja asetuksen 4 §:n 2 momentin sääntelyn.

Pykälän 2 momentissa huomioitaisiin sisäministeriön nimenmuutos. Asetuksenantovaltuutta täsmennettäisiin kuvaamaan tarkemmin asetuksella toteutettavan sääntelyn alaa.

14 a §.Asuntokorvaus . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 8 §:ää vastaavasti EU:n tai kansainvälisen järjestön sihteeristötehtävissä toimivan palvelussuhteeseen otetun henkilön oikeudesta saada korvaus sihteeristön sijaintipaikalla asumisesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Asumiskustannusten kohtuullisuutta harkittaessa otettaisiin huomioon sihteeristön sijaintipaikan olosuhteet ja virkamiehen perheellisyys.

Pykälän 2 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden säätää sisäministeriön asetuksella asuntokorvauksen perusteena olevista hyväksyttävistä kustannuksista ja korvauksen määrästä. Sisäministeriön asetuksella voitaisiin myös antaa tarkempia säännöksiä asuntokorvauksesta sekä menettelystä korvauksen hakemisessa, myöntämisessä ja maksamisessa.

14 b §.Koulutuskorvaus. Ehdotetut koulutuskorvauksia koskevat säännökset on muotoiltu tietyin poikkeuksin ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä vastaaviksi.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Euroopan unionin ja kansainvälisen järjestön sihteeristötehtävissä olevien henkilöiden oikeudesta saada korvaus mukanaan seuraavan lapsensa esi- ja perusopetuksen, lukiokoukutuksen sekä ammatillisen perustutkintokoulutuksen kirjoittautumis- ja lukukausimaksuista sekä kouluruokailusta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Korvausta maksettaisiin, jos henkilön palvelussuhde kestää vähintään vuoden. Oikeus koulutuskorvaukseen alkaisi lukuvuoden alusta sinä kalenterivuonna, jonka aikana lapsi täyttää viisi vuotta ja päättyy sen lukukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 §:n 2 momenttia mukaillen siitä, että korvattavien kustannusten kohtuullisuutta harkittaessa otetaan huomioon EU:n tai kansainvälisen järjestön sihteeristön toimipaikan erityiset olosuhteet, opetuksen taso ja sisältö sekä opetuskielen ja koulujärjestelmän tarkoituksenmukaisuus lapsen aikaisemman koulunkäynnin ja jatkokoulutusmahdollisuuksien kannalta. Ulkoministeriön käytännön mukaisesti oikeus koulutuskorvaukseen ei tarkoita sitä, että henkilöllä olisi muut kouluvaihtoehdot poissulkevaa oikeutta saada lapsensa maksulliseen yksityiseen kouluun.

Pykälän 3 momentti sisältäisi sisäministeriölle osoitetun asetuksenantovaltuuden antaa tarkempia säännöksiä koulutuskorvauksesta ja sen määrästä sekä menettelystä korvauksen hakemisessa, myöntämisessä ja maksamisessa.

14 c §.Päivähoitokorvaus . Pykälä vastaa ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 a §:n säännöksiä.

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan palvelussuhteeseen otetulla henkilöllä, joka on EU:n tai kansainvälisen järjestön sihteeristötehtävissä, olisi oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen päivähoidosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Korvauksen edellytyksenä olisi hoidon järjestäminen työnantajan hyväksymässä hoitopaikassa.

Pykälän 2 momentin mukaan oikeus päivähoitokorvaukseen alkaisi lapsen kolmivuotissyntymäpäivää seuraavan kalenterikuukauden alusta ja päättyisi, kun oikeus koulutuskorvaukseen alkaa. Korvauksen alkamisajankohdan aikaistamisesta voitaisiin säätää sisäministeriön asetuksella.

Pykälän 3 momentti sisältäisi sisäministeriölle osoitetun asetuksenantovaltuuden säätää päivähoitokorvauksen määrästä. Lisäksi sisäministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä päivähoitokorvauksesta sekä menettelystä korvauksen hakemisessa, myöntämisessä ja maksamisessa.

15 §.Eräiden kustannusten korvaaminen . Pykälän 1 momentin ilmaisuun "kriisinhallintaoperaation toimeenpanija" tehtäisiin sama muutos kuin 6 §:ään ja 10 §:n 2 momenttiin. Pykälän 2 momentissa huomioitaisiin sisäministeriön nimenmuutos. Lisäksi 2 momentin asetuksenantovaltuutta täsmennettäisiin kuvaamaan tarkemmin asetuksella toteutettavan sääntelyn alaa.

15 a §.Asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvausten toissijaisuus . Pykälässä säädettäisiin palvelussuhteeseen otetun henkilön oikeudesta saada tässä laissa säädetyt asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaukset vain siltä osin kuin puolisolla ei ole oikeutta vastaavien etuuksien saamiseen muulta työnantajalta. Jos palvelussuhteeseen otettu henkilö ja hänen puolisonsa ovat molemmat tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa ja heidät on määrätty samalle sihteeristön sijaintipaikalle, asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaukset maksetaan puolisoille puoliksi. Jos palvelussuhteeseen otetun puoliso on määrätty samalle sihteeristön sijaintipaikalle ulkomaanedustuksen korvauksista annetussa laissa (596/2006) tarkoitettuna ulkoasiainhallinnon virkamiehenä, asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaukset maksetaan sen puolison mukaan, jonka korvaus on suurempi.

15 b §.Korvaukset perhevapaiden ja sairausloman aikana . Pykälässä säädettäisiin siitä, että palvelussuhteeseen otetulla henkilöllä on oikeus saada siviilikriisinhallintalain 9 §:ssä tarkoitetun perhevapaan ja sairausloman aikana lain 14 §:n mukaisesti määräytyvä olosuhdekorvaus vastaavilla perusteilla ja vastaavassa suhteessa kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu virkamiehelle näiden poissaolojen aikana maksettavasta palkkauksesta. Sihteeristötehtävässä olevalla henkilöllä olisi oikeus saada sairausloman aikana asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaus täysimääräisinä. Lisäksi sihteeristötehtävässä olevalla olisi oikeus saada sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitetun äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden sekä adoptiovanhemman vanhempainrahakauden aikana asunto- ja koulutuskorvaus täysimääräisinä.

Pykälän 2 momentin mukaan korvausten maksamisen edellytyksenä on, että henkilö asuu virkavapauden aikana EU:n, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan määräämällä toimialueella. Ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 17 § sisältää vastaavanlaista sääntelyä henkilölle virkavapauden aikana maksettavista korvauksista. Säännöstä perusteltiin sillä, että korvausjärjestelmässä on kyse ulkomaanedustukseen määrätyn virkamiehen ulkomailla suorittamasta työstä ja paikallisista olosuhteista johtuvien erityisten menojen kattamiseksi maksettavista korvauksista ( HE 16/2010 vp , s. 5).

15 c §.Korvaukset kuolemantapauksen yhteydessä . Pykälän 1 momentin mukaan jos palvelussuhteeseen otettu henkilö kuolee toimikautensa aikana, oikeus saada olosuhde-, asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaus jatkuu sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana henkilö kuoli. Työnantaja voisi erityisestä syystä päättää, että oikeus asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvauksen saamiseen jatkuu kauemminkin.

Pykälän 2 momentin mukaan palvelussuhteeseen otetulla henkilöllä olisi oikeus saada mukana seuranneen perheenjäsenen perusteella maksettavat korvaukset sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana perheenjäsen kuoli.

Ehdotettu pykälä on kirjoitettu pääosin yhdenmukaisesti ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 20 §:n 1 ja 2 momentin kanssa. Korvauksista kuolemantapauksissa säädetään lisäksi tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain 10 §:ssä sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain 10 ja 11 §:ssä.

15 d §.Korvausten hakeminen. Pykälässä säädettäisiin ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 24 §:ää vastaavasti korvausten hakemisesta. Ehdotetun pykälän mukaan asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaus maksettaisiin hakemuksesta. Palvelussuhteessa olevan henkilön olisi ilmoitettava viipymättä työnantajalle korvauksen maksamisperusteisiin vaikuttavasta olosuhteen muutoksesta. Korvaushakemus olisi tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin oikeus korvaukseen alkoi. Korvauspäätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

15 e §.Takaisinperintä . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin pääosin ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 27 §:ää vastaavasti korvausten takaisinperinnästä. Maksettu korvaus voitaisiin periä takaisin, jos korvauksen saamisen edellytys ei täyty. Korvausta ei kuitenkaan perittäisi takaisin, jos palvelussuhteen aikaa tai asumista koskevan edellytyksen täyttymättä jääminen johtuu palvelussuhteessa olevan henkilön tai perheenjäsenen sairaudesta, henkilöstä riippumattomasta syystä toteutetusta palvelussuhteen päättämisestä tai siirrosta kotimaan tehtävään taikka muusta vastaavasta työnantajan hyväksymästä syystä. Muutoin tässä laissa tarkoitettujen korvausten takaisinperintään sovellettaisiin valtion virkamieslain 60 ja 61 §:n säännöksiä.

Pykälän 2 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan sisäministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä takaisinperintään liittyvästä menettelystä.

16 §.Palvelussuhteen päättäminen ja siirtäminen kotimaan tehtävään . Voimassa olevan lain 16 §:ssä säädetään palvelussuhteen päättämisestä. Pykälän mukaan sen lisäksi, mitä valtion virkamieslaissa säädetään virkasuhteen päättämisestä, siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu palvelussuhde voidaan irtisanoa, jos tehtävä, johon henkilö on asetettu, lakkaa. Pykälän perusteluissa sääntelyn tarpeellisuutta perustellaan sillä, että erityisesti kriisialueilla toimiva siviilihenkilöstö saattaa esimerkiksi turvallisuustilanteen muuttumisen takia joutua poistumaan kriisialueelta, ja äärimmäisessä tapauksessa tietty kriisinhallintaoperaatio saatetaan toistaiseksi keskeyttää. Työnantajalla ei ole perustelujen mukaan mahdollisuutta vaikuttaa näihin kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan ratkaisuihin ( HE 206/2004 vp , s. 45).

Pykälästä tai sen perusteluista ei käy ilmi, onko työnantajalla oikeutta irtisanoa henkilö tilanteessa, jossa Suomen osallistuminen operaatioon tai muuhun kriisinhallintaan lopetetaan tai sitä supistetaan Suomen kansallisen päätöksen johdosta. Tällöin tehtävä sinänsä ei lakkaa vaan operaatio mahdollisesti etsii tehtävään uuden henkilön. Tarve irtisanoa voisi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos siviilikriisinhallinnan määrärahoja supistetaan. Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan siksi lisättäväksi tästä sääntelyä. Muutetusta pykälästä tulisi pykälän 1 momentti.

Pykälän uuden 2 momentin mukaan palvelussuhteessa oleva henkilö voitaisiin velvoittaa siirtymään ulkomaan kriisinhallintatehtävästä valtion virkamieslain mukaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen hänen työnantajansa päätoimipaikkaan siviilikriisinhallintalain mukaisen palvelussuhteen loppuun asti, jos hän tähän suostuu tai jos tähän on painavia syitä.

Ehdotettu siirtymisvelvoite koskee hyvin poikkeuksellisia tilanteita, joissa henkilön tosiasialliset edellytykset toimia ulkomaan kriisinhallintatehtävässä ovat ratkaisevasti heikentyneet. Säännösehdotuksessa tarkoitettu painava syy voisi tulla kysymykseen esimerkiksi tilanteessa, jossa operaation tutkinta on päättynyt ja operaatio on suosittanut henkilön siirtämistä operaatiosta Suomeen. Työnantajan tulee voida siirtää henkilö Suomeen esimerkiksi sairaustapauksissa, joissa irtisanomiskynnys ei ylity mutta edellytykset toimia tehtävässä ovat ratkaisevasti heikentyneet.

Ulkoasiainhallintolain (204/2000) 18 § sisältää säännökset erityisvirkamiehen siirtämisestä toiseen virkapaikkaan. Sääntelyä sovelletaan esimerkiksi eri hallinnonalojen asiantuntemusta edustaviin virkamiehiin, jotka toimivat määräaikaisesti ulkomaanedustustoissa ulkoasiainhallinnon erityisasiantuntijan virkasuhteessa. Pykälän mukaan erityisvirkamies voidaan siirtää edustustosta ulkoministeriöön, jos virkamies tähän suostuu tai jos tähän on painavia syitä. Edelleen pykälän mukaan edustustosta ulkoministeriöön siirtyvä erityisvirkamies on määrättäessä velvollinen siirtymään virkaansa vastaavaan tehtävään. Pykälän perustelujen mukaan säännöksessä tarkoitettu painava syy olisi esimerkiksi vastaanottajavaltion ilmoitus siitä, että edustuston diplomaattiseen henkilökuntaan kuuluva erityisvirkamies on ei-toivottu henkilö (persona non grata), mutta siirron perusteena voisi olla myös jokin muu syy, jonka perusteella edustustossa toimimisen edellytykset olisivat ratkaisevasti heikentyneet. Tällaiset syyt voisivat perustelujen mukaan olla joko virkamiehestä itsestään johtuvia tai ulkoisia tekijöitä. Edelleen perustelujen mukaan virkamiehen oikeusturva edellyttää, että säännöstä tulkittaisiin suppeasti ja siirrot perustuisivat yleensä virkamiehen suostumukseen. Toisaalta siirtämisen perusteeksi ei tarvittaisi yhtä painavia syitä kuin virkamiehen irtisanomiseen valtion virkamieslain 25 §:n nojalla ( HE 139/1999 vp ).

Henkilö siirtyisi valtion virkamieslain mukaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen siviilikriisinhallintalain mukaisen palvelussuhteensa palvelusajan loppuun asti ja olisi oikeutettu saamaan sellaista palkkaa, jota työnantaja maksaa vastaavantasoisesta tehtävästä kotimaassa. Siviilikriisinhallintalain mukainen palvelussuhde on tarkoitettu nimenomaan ulkomaan kriisinhallintatehtäviä varten eikä ole oikeudellisia perusteita sille, että lain mukainen palvelussuhde jatkuisi myös kotimaan tehtävissä.

Edelleen pykälän 2 momentin mukaan työnantajan tulee pyrkiä sijoittamaan henkilö hänen ulkomaan tehtäväänsä vaativuudeltaan vastaavaan tehtävään Suomessa. Kyseessä on työnantajalle osoitettu tavoitesäännös, koska henkilölle voidaan vain poikkeustapauksissa osoittaa Suomessa ulkomaan tehtävää nimikkeeltä tai tehtävien sisällöltä vastaava tehtävä. Työnantajan saattaa myös olla vaikea osoittaa henkilölle ulkomaan tehtävää vaativuudeltaan täysin vastaavaa tehtävää. Työnantajan on päätöksenteossaan toimittava hallintolain (434/2003) 6 §:n viranomaisen harkintavaltaa ohjaavien yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden mukaisesti.

Momentissa säädettäisiin myös siitä, että määräaikaiseen virkasuhteeseen siirretty henkilö olisi edelleen oikeutettu siviilikriisinhallintalain 7 §:n mukaiseen työsuhdeturvaan. Näissä poikkeuksellisessa kotimahan siirron tilanteissa on tarpeen säilyttää 7 §:n mukaiset turvalausekkeet voimassa myös alkuperäisen palvelussuhteen tarkoittamaksi loppuajaksi vaikka henkilö siirtyykin määräaikaiseen virkasuhteeseen.

17 §.Rekisterin käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä . Pykälän 1 ja 2 momentti ehdotetaan yhdistettäväksi yhdeksi 1 momentiksi. Voimassa olevan lain määritelmä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävästä rekisteristä poistettaisiin tarpeettomana. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin asiantuntijarekisteristä ja sen käyttötarkoituksesta. Momentissa rekisterin käyttötarkoituksia laajennettaisiin vastaamaan kotimaan valmiuksien ylläpidon edellytyksiä. Tietoja voitaisiin käyttää voimassa olevan lain tavoin henkilöiden rekrytoimiseen, mutta momentissa mainittaisiin erikseen kriisinhallinnan ja pelastuslain 38 §:n mukaiset tehtävät. Uusina laissa mainittuina käyttötarkoituksina olisivat työnantajan henkilöstöhallinto, koulutus- ja harjoitustoiminta, operaatiotiedon ja tilannekuvan ylläpito sekä koulutuksen ja osaamisen kehittäminen.

Pykälän 2 momentin mukaan rekisterinpitäjänä toimisi Pelastusopiston sijaan Kriisinhallintakeskus, joka Pelastusopiston yksikkönä nykyisin hoitaa rekisterinpitäjän tehtäviä. Kansainvälisen pelastustoiminnan osalta rekisterinpitäjänä toimisi Pelastusopisto. Voimassa olevan 3 momentin säännös sisäministeriön käyttöoikeudesta rekisteriin teknisen käyttöyhteyden avulla poistettaisiin. Sisäministeriöllä ei nykyisin ole tällaista yhteyttä eikä tällaiselle yhteydelle ole tarvetta.

18 §.Tietolähteet ja tietosisältö . Voimassa olevan pykälän rakennetta muutettaisiin siten, että siinä ei säädettäisi erikseen henkilöiden ja rekisterinpitäjän mahdollisuudesta tallentaa tietoja asiantuntijarekisteriin. Pykäläehdotuksen mukaan vain rekisterinpitäjä voi tallentaa tietoja rekisteriin. Nykyisin asiantuntijatehtäviin hakevat henkilöt eivät ole voineet tallentaa tietojaan rekisteriin laissa tarkoitetulla tavalla.

Pykälän 1 momentin mukaan asiantuntijarekisteriin voitaisiin tallentaa siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettuun kriisinhallintatehtävään ja pelastuslain 38 §:n mukaiseen kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävään ehdolle asetetuista, palvelussuhteeseen nimitetyistä ja koulutukseen tai harjoitukseen osallistuvista momentissa luetellut tarpeelliset tiedot. Näitä olisivat henkilön nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, kansalaisuus ja yhteystiedot. Rekisteriin voitaisiin myös tallentaa henkilön perheenjäsenten nimet, henkilötunnukset ja syntymäajat. Tiedot ovat tarpeen tämän lain mukaisten korvausten maksamista varten ja esimerkiksi mahdollisten hätätapausten varalta. Lisäksi rekisteriin voitaisiin tallentaa tarpeelliset tiedot henkilön koulutuksesta, työkokemuksesta ja siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen, koulutukseen tai harjoitukseen liittyvät tiedot.

Rekisterinpitäjänä toimiva Kriisinhallintakeskus ja Pelastusopisto saisivat tiedot sekä henkilöltä itseltään että toimiessaan työnantajana taikka koulutuksen tai harjoituksen järjestäjänä.

Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan kansallista lainsäädäntöä voidaan säätää vain niiltä osin, kuin se asetuksessa nimenomaan sallitaan ja niiltä osin, kuin esitetyt säännökset ovat välttämättömiä asetuksen säännösten täydentämiseksi. Kansallinen liikkumavara perustuu muun muassa asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin sekä arkaluonteisten tietojen osalta 9 artiklan 2 kohdan alakohtiin.

Lakiehdotuksen mukainen tietojen käsittely perustuisi asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan tietojen käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Siviilikriisinhallintalain tarkoittamaa toimintaa ja velvoitteita sekä asiantuntijarekisterin rekisterinpitäjyyttä ja henkilötietojen käyttöä ja luovutusta ei voida tarkoituksenmukaisesti toteuttaa ilman tietosuoja-asetusta täsmentävää kansallisen liikkumavaran puitteissa toteutettua sääntelyä asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan rekisterinpitäjä ei ole vastuussa rekisteriin tallennettujen tietojen oikeellisuudesta. Säännös on ristiriidassa unionin yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Asetuksen 5 artiklan mukaan rekisterinpitäjä vastaa siitä, että henkilötiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; rekisterinpitäjän on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä. Säännös ehdotetaan siksi poistettavaksi laista.

Voimassa olevan 2 momentin säännös siitä, että rekisteriin tallennetut tiedot voidaan tarkistaa rekisteröidyn suostumuksella hänen ilmoittamastaan tietolähteestä, siirrettäisiin uuteen 3 momenttiin.

Pykälän uuden 2 momentin mukaan asiantuntijarekisteriin voidaan lisäksi tallentaa välttämättömät tiedot kansainväliseen pelastustoiminnan tehtävään nimitetyn taikka koulutukseen tai harjoitukseen osallistuvan henkilön allergioista, veriryhmästä ja saamista rokotteista. Henkilön terveyttä koskevien tietojen käsittely on yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan kiellettyä paitsi muun muassa silloin, kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai rekisteröidyn velvoitteiden ja erityisten oikeuksien noudattamiseksi työoikeuden, sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun alalla, siltä osin kuin se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisessa työehtosopimuksessa, jossa säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista (9 artiklan 2 kohdan b alakohta).

Momentissa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilön terveydentilaa koskevia tietoja saisi tallentaa edellä mainitun alakohdan mukaisesti rekisteriin silloin, kun se on välttämätöntä henkilön oman työturvallisuuden varmistamiseksi. Koska kansainvälisiin pelastustoiminnan tehtäviin on välitön lähtövalmius (0-12 tuntia hälytyksestä), tiedot on käytännössä oltava valmiina saatavissa. Veriryhmätieto on välttämätön henkeväpelastavan ensiavun antamiseksi katastrofialueella ja allergiatiedot on välttämättömät, jotta asiantuntijalle voidaan antaa sopivat ja turvalliset ruokapakkaukset. Välttämättömät rokotustiedot nopeuttavat lähtöprosessia eikä henkilölle tarvitse antaa mahdollisia turhia rokotuksia.

Voimassa olevan pykälän 3 momentin sääntely ehdotetaan siirrettäväksi muutettuun 1 momenttiin.

19 §.Tietojen luovuttaminen. Voimassa olevasta pykälästä poistettaisiin maininta teknisestä käyttöyhteydestä tarpeettomana. Koska lain 17 §:n 3 momentin säännös sisäministeriön käyttöoikeudesta reksiteriin teknisen käyttöyhteyden avulla ehdotetaan poistettavaksi, sisäministeriö ehdotetaan lisättäväksi lain 19 §:n luetteloon niistä tahoista, joille rekisterinpitäjä voi luovuttaa rekisterissä olevia tietoja. Pykäläehdotuksen mukaan tietoja voitaisiin luovuttaa rekrytointitarkoituksen lisäksi myös koulutus- ja tutkimustarkoituksessa. Ennen tietojen luovuttamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilötietorekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallentaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. EU:lla, kansainvälisellä järjestöllä tai operaation toimeenpanijalla ei ole tällaista Suomen lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta. Siviilikriisinhallintalain 19 §:ään ehdotetaan siksi sääntelyä siitä, että henkilötietoja voidaan luovuttaa pykälässä mainituille tahoille viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin estämättä.

Ehdotetun 18 §:n uuden 2 momentin mukaan rekisteriin voidaan tallentaa tietoja allergioista, veriryhmästä ja rokotteista. Erityisesti allergioita koskeva tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisia salassa pidettäviä arkaluonteisia tietoja. Tällaisten tietojen luovuttamisesta on säädettävä erikseen. Lain 19 §:ään ehdotetaan siksi lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan näitä henkilön terveyttä koskevia tietoja voidaan luovuttaa vain jos se on välttämätöntä tietojen vastaanottajan tehtävien hoitamiseksi. Momentissa tietojen luovuttamiselle on asetettu korotettu luovutusehto. Tällaisten tietojen tallentamisen tapaan myös niiden luovuttamisella pyritään varmistamaan henkilön oma työturvallisuus.

Henkilötunnuksen käsittelystä säädetään erikseen henkilötietolain 13 §:ssä sekä ehdotetun tietosuojalain 29 §:ssä, jossa pyrittäisiin säilyttämään nykytila. Momentti sisältäisi asiasta informatiivisen säännöksen.

20 §.Tietojen säilytysaika . Voimassa olevan pykälän 1 ja 2 momentissa tietojen säilytysaika on kytketty yhtäältä rekisteröitymisen ajankohtaan ja toisaalta viimeisen palvelussuhteen päättymisajankohtaan. Sääntelyä ehdotetaan sujuvoitettavaksi siten, että säilytysaika on kytketty vain viimeisen palvelussuhteen, koulutuksen tai harjoituksen päättymisajankohtaan. Lisäksi kahden vuoden säilyttämisaika on hyvin lyhyt ottaen huomion, että siviilikriisinhallinnan asiantuntijat usein osallistuvat uransa aikana useampaan kuin yhteen kriisinhallintatehtävään ja kahden tehtävän välillä saattaa kulua useampi kuin kaksi vuotta. Siksi tietojen säilytysaika ehdotetaan pidennettäväksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 33 §:n mukaisesti kymmeneen vuoteen.

Voimassa olevan pykälän 3 momentin mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus poistaa rekisteriin tallennetut tiedot, jos niistä ei käy esille tiedon tallentaneen henkilön yhteystiedot tai tiedot ovat ilmeisen virheellisiä. Momentti ehdotetaan poistettavaksi, koska rekisterinpitäjän vastuusta poistaa tai oikaista viipymättä epätarkat ja virheelliset tiedot säädetään yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa.

21 §.Muu tietojen käsittely. Perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut, että laeissa on tarpeetonta viitata hallinnon yleislakeihin (ks. esim. PeVL 13/2010 vp). Yleislakeja sovelletaan niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti, vaikka niihin ei viitattaisi. Siksi voimassa oleva pykälä, jossa viitataan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999) ja henkilötietolakiin (523/1999) , ehdotetaan kumottavaksi.

22 §.Muiden säännösten soveltaminen. Voimassa oleva pykälä sisältää viittaussäännöksen valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annettuun lakiin (449/1990) ja ammattitautilakiin (1343/1988) . Mainitut lait on kumottu työtapaturma- ja ammattitautilailla (459/2015) , joka on voimassa 1 päivästä tammikuuta 2016. Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetussa laissa säädetty turva kattaa siviilikriisinhallintaan osallistuvan henkilön toiminnan koko hänen palvelussuhteensa ajan, myös vapaa-ajan. Työtapaturma- ja ammattitautilain säännökset eivät siten sovellu tällaisen toimintaan. Pykälä ehdotetaan siksi kumottavaksi.