971/1994

Valtion talousarviossa eriteltävä virka perustetaan, lakkautetaan ja viran nimi muutetaan asianomaisen ministeriön päätöksellä, lukuun ottamatta oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön virkaa, jonka osalta päätökset tekee oikeuskanslerinvirasto.

Valtion virkamieslain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun viraston päällikön virka, jota ei eritellä valtion talousarviossa, perustetaan, lakkautetaan ja muutetaan sekä siirretään samassa virastossa asianomaisen ministeriön päätöksellä.

Muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun viran perustamisesta ja lakkauttamisesta ja viran muuttamisesta samoin kuin viran siirtämisestä samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu, päättää asianomainen virasto.

Siitä poiketen, mitä 1 momentissa säädetään:

Ulkoasiainhallinnossa virka perustetaan ja lakkautetaan sekä virka muutetaan samoin kuin virka siirretään ministeriön päätöksellä. (9.3.2000/274)

Viran nimeä ei saa muuttaa siten, että virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Perustettaessa virka on määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy.

Virkaa perustettaessa voidaan siihen kuuluva työaika, opetusvelvollisuus tai muu työmäärä rajoittaa tietyksi osaksi virkaan yleensä kuuluvasta koko työmäärästä.

Virka voidaan perustaa määräajaksi, jos virkaa varten tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle. Virka perustetaan enintään siksi määräajaksi, joksi lahjoitetut varat riittävät kattamaan virasta aiheutuvat palkkaus- ja muut kustannukset. Virka on näin perustettava vähintään kahdeksi vuodeksi. Muutoin tällaisen viran perustamisessa noudatetaan, mitä valtion viran perustamisesta säädetään tai määrätään.

Määräajaksi perustettu virka lakkaa, kun se määräaika, joksi virka on perustettu, on kulunut loppuun, jollei virkaa ole lakkautettu sitä ennen.

1–2 momentit on kumottu A:lla 21.9.2017/649 .

Viran ilmoittamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, päätöksen tekee kuitenkin asianomainen ministeriö. (21.9.2017/649)

4 momentti on kumottu A:lla 21.9.2017/649 .

Hakemus virkaan osoitetaan nimittävälle tai muulle virka haettavaksi ilmoitettaessa nimetylle viranomaiselle. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset. (21.9.2017/649)

Virkamiehen, josta nimikirjalain (1010/1989) nojalla pidetään nimikirjaa, on ennen virkaan nimittämistä esitettävä häntä koskeva ote nimikirjasta. Otteen tulee olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen tai ilmoittautumisen jättämistä annettu.

Hakemuksen perusteella täytettävä virka täytetään esityksestä, jos siihen on nimittävänä viranomaisena tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö. Esityksen tekee asianomainen viranomainen sille ministeriölle, jonka käsiteltäviin asioihin asia kuuluu. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että esityksen sijasta on annettava lausunto.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tasavallan presidentin kanslian, ministeriön, oikeuskanslerinviraston eikä professorin virkaa. Näiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään lailla tai asetuksella.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske myöskään tuomarin virkaa eikä tuomaria.

Tuomareiden nimittämisestä säädetään tuomioistuinlaissa (673/2016) . (21.9.2017/649)

Todistukseksi nimittämisestä annetaan nimittämiskirja.

Korkeakoulun dosentti ja korkeakoulun tai muun oppilaitoksen sivutoiminen tuntiopettaja nimitetään valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkasuhteeseen. Dosentti voidaan nimittää myös toistaiseksi. Dosentin ja sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhteisiin ei sovelleta valtion virkamieslain 56 §:n säännöksiä eikä sivutoimisiin tuntiopettajiin mainitun lain 35 §:n säännöksiä. Muilta osin dosenttia ja sivutoimista tuntiopettajaa koskee soveltuvin osin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Sivutoimiluvan myöntää, jollei muualla toisin säädetä:

2 momentti on kumottu A:lla 21.9.2017/649 .

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 18 §:ssä tarkoitetulle tai erikseen säädetylle muulle viranomaiselle.

Valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitettu ilmoitus sidonnaisuuksista annetaan asianomaiselle ministeriölle. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri antavat kuitenkin ilmoituksen oikeusministeriölle. Tuomareiden ja tuomioistuinten esittelijöiden sidonnaisuuksien ilmoittamisesta säädetään tuomioistuinlaissa.

Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää asianomainen virasto. Nimittämisestä viraston päälliköksi määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää kuitenkin asianomainen ministeriö.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, nimittämisestä päättää kuitenkin valtioneuvosto. (9.3.2000/274)

Nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan erikseen säätää toisin kuin mitä säädetään 1 ja 2 momentissa.

Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain nojalla tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää se virasto, jonka palveluksessa virkamies on. Viraston päällikölle virkavapauden näissä tapauksissa myöntää se ministeriö, jonka hallinnonalaan virasto kuuluu. Tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimittämän virkamiehen enintään kahden vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää edellä mainituissa tapauksissa kuitenkin ministeriö. (9.3.2000/274)

Virkavapaudesta muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti, virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. (9.3.2000/274)

Virkavapaudesta päättämisestä voidaan erikseen säätää toisin kuin mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Virkavapautta ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiysrahaa ( äitiysvapaa ) tai isyysrahaa ( isyysvapaa ), on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Äitiysvapaahakemukseen on liitettävä sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten vaadittava terveyskeskuksen terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus raskauden kestoajasta.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettua vanhempainrahaa ( vanhempainvapaa ), on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Hakijan on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta lapseksiottamisesta annetun lain (153/1985) 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimiston antama todistus.

Virkavapautta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi ( hoitovapaa ) tai osittaista virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ( osittainen hoitovapaa ) on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Jos asianomaisella viranomaisella ei ole käytettävissään sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten tarvittavia tietoja ja selvityksiä, virkamiehen on toimitettava ne viranomaiselle.

Palkkauksen maksamisesta harkinnan mukaan sellaisia opintoja varten myönnetyn virkavapauden ajalta, jotka ovat omiaan edistämään viraston tehtävien suorittamista, päättää 45 §:ssä tarkoitettu virasto.

Virkavapaus kestää enintään niin kauan kuin virkamies on siinä virassa tai virkasuhteessa, josta hänelle on myönnetty virkavapautta.

Valtion virkamieslain 26 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja osastopäällikköä virka-asemaltaan vastaavia ministeriön virkamiehiä ovat:

(25.10.2012/575)

Valtion virkamieslain 26 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja virastojen päälliköitä ovat välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköt sekä valtion liikelaitosten toimitusjohtajat lukuun ottamatta seuraavia virkoja:

Valtakunnansyyttäjä on välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikkö, mutta ei valtion virkamieslain 26 §:n 4 kohdassa tarkoitettu virkamies.

Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkaa nimittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, virkamiehen irtisanoo ja virkasuhteen purkaa kuitenkin upseereja ja valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä lukuun ottamatta valtioneuvosto, jollei tasavallan presidentti yksittäistapauksessa pidätä asiassa päätösvaltaa itselleen.

Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Upseerin irtisanoo kuitenkin tasavallan presidentti. Viraston päällikön irtisanoo asianomainen ministeriö, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valtion ammatillisen oppilaitoksen rehtorin irtisanoo asianomainen virasto.

Virkamiehen on osoitettava irtisanoutumisensa nimittävälle viranomaiselle tai, jos virkamiehen erityisten säännösten mukaan irtisanoo muu viranomainen, tälle viranomaiselle. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, irtisanoutuminen on osoitettava asianomaiselle ministeriölle. Upseerin, jonka tasavallan presidentti on nimittänyt puolustusvoimain komentajan esittelystä, on osoitettava irtisanoutuminen puolustusvoimain komentajalle.

Valtion virkamieslain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen virkamiehen irtisanoutumisen peruuttamiseen antaa 30 §:ssä tarkoitettu viranomainen.

Virkamiehen irtisanoutumisen katsotaan tapahtuneen silloin, kun asiakirja, jolla virkamies irtisanoutuu, on saapunut 30 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Viranomaisen katsotaan irtisanoneen virkamiehen silloin, kun virkamies on saanut tiedon irtisanomispäätöksestä. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Virkasuhteen päättymisestä valtion virkamieslain 35 §:ssä säädetyssä tapauksessa ja virkamiehen irtisanoutumisesta viranomaisen on annettava virkamiehelle todistus.

Edellä 30 §:ssä tarkoitettu viranomainen antaa virkamiehelle todistuksen virkasuhteen päättymisestä, jollei erikseen toisin säädetä.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää asianomainen virasto, jollei lailla tai asetuksella toisin säädetä. Viraston päällikön lomauttamisesta, osa-aikaistamisesta ja hänelle annettavasta varoituksesta päättää kuitenkin asianomainen ministeriö, jollei lailla tai asetuksella toisin säädetä. (13.2.2020/71)

Virantoimituksesta pidättämisestä päättää nimittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, virantoimituksesta pidättämisestä päättää asianomainen ministeriö.

3 momentti on kumottu A:lla 13.2.2020/71 .

Valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrää virkamiehen nimittävä viranomainen. Sama viranomainen määrää virkamiehen antamaan sanotussa pykälässä tarkoitettuja tietoja. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, määräyksen antaa kuitenkin asianomainen ministeriö ja jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, määräyksen antaa asianomainen virasto. Puolustusvoimien upseerille määräyksen antaa kuitenkin puolustusvoimain komentaja. Tuomioistuinten virkamiehille määräyksen antaa se tuomioistuin, jonka palveluksessa he ovat, paitsi laamannille, käräjätuomarille, maaoikeustuomarille ja -insinöörille sekä vesioikeustuomarille ja -insinöörille asianomainen ylioikeus.

Valtion virkamieslain 19 §:n 2 momentin nojalla valtion varoista suoritettavia kustannuksia ovat myös valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyjen sopimusmääräysten mukaan korvattavat matkakustannukset tarkastuksiin ja tutkimuksiin toiselle paikkakunnalle 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen antaman määräyksen mukaan tehdystä matkasta.

Virkamiehen velvollisuudesta osallistua työterveyshuoltolaissa (743/78) tai muualla laissa säädetyllä erityisellä perusteella terveydentilaansa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä antaa terveydentilaa koskevia tietoja säädetään erikseen.

Valtion virkamieslain 22 §:ssä säädetystä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisesta ja määräajan jatkamisesta päättää tasavallan presidentti, jos kysymyksessä on tasavallan presidentin nimitettävä virkamies, ja muissa tapauksissa valtioneuvosto.

Ennen kuin virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 25 tai 27 §:n nojalla tai virkasuhteen purkamisesta mainitun lain nojalla tehdään päätös, viranomaisen on varattava, mikäli virkamies sitä pyytää, asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Samoin edellytyksin on pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen valtion virkamieslain 36 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen lomauttamista ja mainitun lain 40 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä, jollei virantoimituksesta pidättämistä asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.

Viranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä ilmoitettava virkamiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

Virkamatkasta ja muista virkatoimien kustannuksista on haettava korvausta asianomaiselta viranomaiselta kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä tai muun kustannuksen syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Erityisestä syystä voi asianomainen viranomainen määrätä, että korvausta on haettava lyhyemmän ajan kuluessa. Asianomainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikkei korvausta ole haettu määräajassa.

Virkamiehelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta ja kustannusten korvausta koskevan asian ratkaisee, jollei muualla toisin säädetä:

Mitä tässä asetuksessa säädetään ministeriöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja mitä tässä asetuksessa säädetään virastosta, koskee myös valtion laitosta.

Mitä 30, 31, 34 ja 39–41 §:issä on säädetty ministeriöstä, koskee myös oikeuskanslerinvirastoa sen virkamiesten osalta lukuun ottamatta oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

Viraston, jonka toiminnasta aiheutuviin menoihin ei osoiteta määrärahaa yhdellä toimintamenomomentilla, virkojen perustamisessa, lakkauttamisessa ja muuttamisessa noudatetaan kumotun valtion virkamieslain (755/86) ja valtion virkamiesasetuksen (723/87) säännöksiä virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta. Ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston virkoihin sovelletaan kuitenkin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Toistaiseksi otetun tilapäisen virkamiehen tai valtion virkamieslain 72 §:n 1 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen siirtyneen tilapäisen virkamiehen tehtävän tilalle perustettu virka voidaan täyttää sitä ensi kertaa täytettäessä virkaa haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään kyseinen virkamies.