607/2006

Tässä laissa säädetään valtion ylläpitämän sisäministeriön alaisen Pelastusopiston tehtävistä ja hallinnosta, Pelastusopistossa annettavasta koulutuksesta sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä huolehtia osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on hoitaa sisäministeriön ohjauksessa pelastuslain (379/2011) 38 §:ssä tarkoitetun kansainväliseen pelastustoimintaan kuuluvan avun antamisen rekrytointia, materiaalisia ja logistisia valmiuksia sekä huolehtia kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvästä valtakunnallisesta koulutuksesta ja harjoituksista. Pelastusopisto huolehtii sisäministeriön määräämän mukaisesti kansainväliseen pelastustoimintaan kuuluvan avun antamisen käytännön järjestelyistä ja toimii siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden työnantajana. (28.12.2018/1360)

Pelastusopiston tehtävänä on myös vastata pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön sekä pelastuslain (379/2011) 2 a §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön opetussuunnitelman valmistelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta sekä opetusmateriaalin tuottamisesta. (28.12.2018/1354)

Pelastusopisto päättää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa hankitun ammattipätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia pelastuslain 57 §:n 1 momentissa ja 63 §:ssä sekä hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä noudattaen ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia.

Pelastusopistolla on rehtori, jonka sisäasiainministeriö nimittää.

Pelastusopiston rehtorin tehtävänä on johtaa opiston toimintaa ja vastata siitä, että opistolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.

Pelastusopistolle kuuluvat asiat ratkaisee rehtori, jollei tässä laissa toisin säädetä. Työjärjestyksellä voidaan rehtorin toimivaltaan kuuluva asia antaa opiston muun virkamiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta laissa nimenomaan rehtorin ratkaistavaksi säädettyjä asioita. Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

2 momentti on kumottu L:lla 28.12.2018/1360 .

Tarkemmat määräykset Pelastusopiston hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, henkilöstön tehtävistä, toimivallasta ja asioiden käsittelystä sekä oikaisu- ja kurinpitolautakunnan kokoon kutsumisesta ja asioiden käsittelystä lautakunnassa annetaan opiston työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa rehtori.

Pelastusopistolla on oikaisu- ja kurinpitolautakunta, jonka tehtävänä on käsitellä ja ratkaista opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden menettämistä ja keskeyttämistä, opintosuoritusten arviointia, aikaisempien opintojen hyväksi lukemista, kirjallista varoitusta ja 30 §:n 4 momentin mukaista opiskelun keskeyttämistä koskevat oikaisuvaatimukset. Oikaisu- ja kurinpitolautakunta päättää lisäksi tässä laissa tarkoitetusta kurinpitorangaistuksena annettavasta opiskelijan erottamisesta määräajaksi sekä asumisoikeuden menettämisestä opiston asuntolassa määräajaksi tai kokonaan. (19.12.2019/1388)

Oikaisu- ja kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Sisäasiainministeriö määrää Pelastusopiston henkilöstöstä lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä vähintään kahden samoin kuin heidän henkilökohtaisten varajäsentensä tulee olla opiston opetushenkilöstöä.

Oikaisu- ja kurinpitolautakunta on päätösvaltainen täysilukuisena. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide, kurinpitorangaistusta koskevassa asiassa kuitenkin lievempi kanta.

Pelastusopiston toiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä opiston toimintaympäristön muutosten seurantaa ja niiden vaikutusten arviointia varten opiston apuna on Pelastusopiston neuvottelukunta, jonka sisäasiainministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan tulee olla toiminnallisesti, alueellisesti ja kielellisesti edustava.

Pelastusopiston neuvottelukunnan asettamisesta ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Pelastusopiston tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä toimintansa laadunarvioinnista.

Pelastusopiston rehtorin ja vakinaisen opetushenkilöstön sekä tarvittaessa muunkin henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Pelastusopiston henkilöstön on käytettävä tehtävässään virkapukua, jollei tehtävän laatu tai luonne muuta edellytä. Virkapuvun käytöstä päättää tarkemmin opisto.

Pelastusopiston henkilöstön virkapuvusta ja siihen liittyvistä virka-asematunnuksista säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella.

Pelastusopistossa annettava ammatillinen peruskoulutus on pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisiin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Koulutusohjelmista ja niissä suoritettavista tutkinnoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Sisäasiainministeriö vahvistaa vuosittain ammatillisiin tutkintoihin johtavan koulutuksen aloituspaikkojen määrän opiston esityksestä.

Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tutkinnonanto-oikeus on Poliisiammattikorkeakoululla. Opiskelijat ovat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pelastusopisto valmistelee yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa opiskelijoiden valintaperusteet sekä opetussuunnitelman. Pelastusopisto järjestää opetussuunnitelman mukaista opetusta Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun keskenään sopimalla tavalla.

Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaan, joka osallistuu tutkintoon kuuluvaan opetukseen Pelastusopistossa, sovelletaan 15 §:ää, 23 §:n 1 momenttia, 24 §:n 3 momenttia, 26 §:ää, 30 §:n 2 ja 5 momenttia sekä 33 ja 34 §:ää.

Pelastusopisto antaa pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta, pelastuslain (379/2011) mukaista väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä valmiuslain (1552/2011) mukaista varautumista edistävää koulutusta. Opisto voi antaa muutakin toimialaansa soveltuvaa koulutusta.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työmäärä vastaa 60 opintopistettä. Ammatilliseen tutkintoon johtavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä ja alipäällystön koulutuksen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Opintojen enimmäisaika määritellään 16 §:ssä tarkoitetussa opetussuunnitelmassa.

Ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen sisältyy ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa harjoittelua sekä ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yleisiä opintoja.

Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä opetussuunnitelman mukainen harjoittelu perustuu Pelastusopiston ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen.

Pelastusopisto hyväksyy ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta varten opetussuunnitelman, jossa määritellään opintojen enimmäisaika ja laajuus opintopisteinä, opetuksen tavoitteet ja ydinsisällöt, opetuksen ja opiskelun yleiset järjestelyt, opiskelijoiden arvioinnin perusteet sekä muut keskeiset opetuksen toteuttamiseen liittyvät seikat.

2 momentti on kumottu L:lla 16.12.2016/1173 .

Pelastusopisto hyväksyy 13 §:ssä tarkoitetun muun koulutuksen kurssiohjelmat lukuun ottamatta siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetussa laissa tarkoitetun kriisinhallintakoulutuksen kurssiohjelmaa, jonka vahvistaa sisäasiainministeriö.

Pelastusopiston opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tarvittaessa muullakin kielellä.

Opiskelija saa käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä.

Pelastustoimen miehistötason ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan voidaan ottaa hakija:

Hätäkeskuspäivystäjän ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan voidaan ottaa hakija, joka täyttää 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut edellytykset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin koulutusohjelmiin voidaan ottaa myös hakija, jolla ei ole 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta, jos hänellä on Pelastusopiston arvion mukaan muutoin opinnoissa tarvittavat riittävät tiedot ja taidot.

Pelastustoimen alipäällystötason ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan voidaan ottaa hakija:

Pelastusopisto päättää 1 momentin 3 kohdassa ja 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista koulutukseen ottamisen edellytyksenä olevista terveydentilaan ja alalle soveltuvuuteen liittyvistä vaatimuksista. Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot Pelastusopiston määräämällä tavalla. Turvallisuusselvityksen hakemisesta säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014) . (19.9.2014/739)

Pelastusopisto päättää hakumenettelystä, aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja muiden ansioiden huomioon ottamisesta valittaessa hakijoita valintakokeeseen sekä valintakokeen rakenteesta ja sen eri osioiden keskinäisestä painotuksesta samoin kuin muistakin opiskelijavalinnassa noudatettavista periaatteista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Opiskelijaksi ottamisesta päättää Pelastusopisto.

Ammatilliseen peruskoulutukseen hyväksytyn tulee ilmoittautua opistoon Pelastusopiston määräämällä tavalla, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa opinnot asianomaisen koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Opiskelijalla on oikeus lukea osana suoritettavan tutkinnon oppimäärää hyväkseen muualla suorittamansa opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Päätöksen hyväksilukemista koskevassa asiassa tekee Pelastusopisto.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on maksutonta. Ruokailu ja majoitus Pelastusopiston asuntolassa on maksutonta, kun opiskelu tapahtuu Pelastusopistolla tai sen järjestämissä toimitiloissa. Opiskelija vastaa oppikirjoista, muusta kirjallisesta opetusmateriaalista, opiskelijapuvusta sekä harjoittelunaikaisesta majoituksesta ja ruokailusta aiheutuvista kustannuksista.

Valmiuslain 12 §:n mukaista varautumista edistävään koulutukseen osallistuvan opetus ja ruokailu sekä majoitus opiston asuntolassa on maksutonta Pelastusopistolla tapahtuvan koulutuksen aikana. (29.12.2011/1558)

Väestönsuojelukoulutukseen osallistuvien eduista säädetään pelastuslain 57 §:ssä.

Pelastusopiston opiskelija on velvollinen opiston määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on päihtyneenä opiston järjestämässä käytännön työtehtävien harjoittelussa tai työpaikalla tapahtuvassa harjoittelussa. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa opistolle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Päihdetestissä saatu tieto on 25 §:ssä tarkoitettu terveydentilaa koskeva tieto.

Pelastusopisto vastaa 1 momentissa tarkoitetusta päihdetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.

Koulutusturvallisuuden ylläpitämiseksi Pelastusopisto voi asettaa 12 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ehdoksi Pelastusopiston henkilöstön tai laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittaman opiskelijan nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tarvittavan kokeen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija osallistuu päihtyneenä koulutukseen taikka jos kysymys on koulutuksesta, johon osallistuminen päihtyneenä aiheuttaisi erityistä vaaraa hengelle tai terveydelle. Pelastusopiston henkilöstöön kuuluva voi estää opiskelijan osallistumisen opetukseen, jos koe osoittaa opiskelijan olevan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka jos opiskelija kieltäytyy kokeesta.

Opiskelijaksi hakeneen ja opiskelijan terveydentilaa koskevaa tietoa saavat Pelastusopistossa käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden keskeyttämisestä tai menettämisestä taikka kurinpidosta. Opiston on säilytettävä terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Terveydentilaa koskevat tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

2 momentti on kumottu L:lla 16.12.2016/1173 .

Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä harjoittelussa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin työntekijöiden työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002) .

Pelastusopiston opiskelija ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan koulutuksen yhteydessä tietoon saamaansa seikkaa, josta on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun koulutus tai toiminta viranomaisessa on päättynyt.

Pelastusopiston opiskelija ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi.

Rangaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos:

Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa opistolle 1 momentin 4 kohdan mukaisen terveydentilan arvioinnissa tarvittavat tiedot.

Päätöksen opiskeluoikeuden menettämisestä tekee rehtori.

Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskelunsa ammatillisessa peruskoulutuksessa:

Pelastusopistolla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskelijan opinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta syystä ja 32 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Opinnot keskeytetään:

Pelastusopistolla on 1 momentin 3 kohdan mukaista päätöstä tehtäessä salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden keskeyttämistä koskevaa arviointia varten ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella  laadittu  arvio  opiskelijan  toimintakyvystä  opintojen  jatkamisen  kannalta.  Pelastusopisto vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Päätöksen opiskeluoikeuden keskeyttämisestä tekee Pelastusopiston rehtori. Päätöksessä tulee määritellä:

Opiskeluoikeuden väliaikaiseen keskeyttämiseen kulunutta aikaa ei lasketa opiskelijan opintojen enimmäisaikaan.

Pelastusopiston ammatillisessa peruskoulutuksessa olevaa opiskelijaa, joka on toiminut Pelastusopiston järjestyssäännön määräysten vastaisesti, harjoittanut opinnoissaan vilppiä, kieltäytynyt 24 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antanut päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen, voidaan rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen joko kirjallisella varoituksella tai erottamalla hänet enintään vuoden pituiseksi määräajaksi.

Jos opiskelija on rikkonut Pelastusopiston asuntolaa koskevia järjestyssäännön määräyksiä, häntä voidaan rangaista kirjallisella varoituksella. Vakavasta tai kirjallisen varoituksen jälkeen toistuvasta opiston asuntolaa koskevien järjestyssäännön määräysten rikkomisesta opiskelija voidaan määrätä menettämään asumisoikeutensa opiston asuntolassa määräajaksi tai kokonaan.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevalle opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää Pelastusopiston rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta oikaisu- ja kurinpitolautakunta. Asumisoikeuden menettämisestä Pelastusopiston asuntolassa päättää opiston oikaisu- ja kurinpitolautakunta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta kirjallisen varoituksen antamisesta tai opiskelijan erottamisesta säädetään Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 40 §:ssä .

Edellä 13 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistuvan opiskelijan opiskelu kurssilla voidaan keskeyttää tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Päätöksen opiskelun keskeyttämisestä tekee Pelastusopiston rehtori.

Asumisoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen on myös pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalla oikeus hakea muutosta valittamalla siten kuin 38 §:ssä säädetään.

Ennen kurinpitorangaistusta sekä opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä päätöksen perusteena oleva asia, teko tai laiminlyönti on yksilöitävä, opiskelijaa on kuultava sekä on hankittava tarpeellinen selvitys.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan panna muutoksenhausta huolimatta heti täytäntöön, jollei Pelastusopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos määräaikaista erottamista taikka opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskeva päätös kumotaan, opiskelijalla on oikeus jatkaa myöhemmässä vastaavassa koulutuksessa, jollei hänellä ole mahdollisuutta jatkaa siinä koulutuksessa, jota erottaminen, opiskeluoikeuden menettäminen tai keskeyttäminen koski. Pelastusopisto päättää tällöin opiskelijan jo suorittamien opintojen hyväksiluettavuudesta koulutusta jatkettaessa. Aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneinä, ei lueta opintojen enimmäisaikaan.

Jos opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija voi kuitenkin tuomion johdosta menettää 28 §:n nojalla opiskeluoikeutensa ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, hänen opinto-oikeutensa voidaan tutkimuksen ja syytteen käsittelyn ajaksi keskeyttää, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Pelastusopistolla on järjestyssääntö, jossa voidaan antaa opistossa opiskeleville opiskeluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja käyttäytymisestä opistossa ja sen asuntolassa, harjoituksissa ja tutustumiskäynneillä sekä määräyksiä opiston omaisuuden käsittelystä. Järjestyssäännön vahvistaa rehtori.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevan opiskelijan ja pelastustoimen päällystökoulutuksessa olevan ammattikorkeakouluopiskelijan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan opiskelijapukua, jollei koulutuksen laatu tai luonne muuta edellytä. Opiskelijapuvusta ja sen käytöstä päättää tarkemmin Pelastusopisto.

Pelastusopisto antaa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijoiden käyttöön maksutta heidän koulutuksessa tarvitsemansa suojavarusteet.

Sisäministeriö päättää pelastusalan ammattikorkeakoulutukseen tarkoitettujen määrärahojen käytöstä kuultuaan Pelastusopistoa, Poliisihallitusta ja Poliisiammattikorkeakoulua.

Pelastusopiston suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992) .

Poiketen siitä, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään, Pelastusopiston liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavien suoritteiden hinnoittelu voi poiketa liiketalousperiaatteesta vapaaehtoisten palokuntien koulutuksessa sekä sellaisessa pelastustoimen koulutuksessa, jonka kustannukset muodostuvat erityisen kalliiksi tai jonka kysyntää valtio haluaa lisätä. Tässä momentissa tarkoitetuista suoritteista säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksessa. Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään myös näiden suoritteiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen liittyvät perusteet.

Opiskelijaksi hakenut saa vaatia oikaisu- ja kurinpitolautakunnalta oikaisua ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi vaatia oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelijaksi valitun vahingoksi.

Opiskelija saa vaatia oikaisu- ja kurinpitolautakunnalta oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä ja keskeyttämistä, kirjallista varoitusta sekä 30 §:n 4 momentin mukaista opiskeluoikeuden keskeyttämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. (19.12.2019/1388)

Opintosuorituksensa arviointiin tai aikaisempien opintojensa hyväksilukemisesta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin tai opintojen hyväksilukemisen suorittaneelta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija on saanut arvostelun tulokset tai hyväksilukemista koskevan päätöksen tietoonsa. Oikaisupyynnöstä annettuun päätökseen tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen oikaisua oikaisu- ja kurinpitolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan siten kuin hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen sekä muuhun Pelastusopiston ja sen oikaisu- ja kurinpitolautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä.

Päätökseen, joka koskee opetussuunnitelmaa, järjestyssääntöä tai muuta opetuksen järjestelyä, ei saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla.

Opintosuoritusten arviointia, aikaisempien opintojen hyväksilukemista sekä 30 §:n 4 momentin mukaista opiskeluoikeuden keskeyttämistä koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.

Tällä lailla kumotaan Pelastusopistosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annettu laki (1165/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.