1164/2013

Poliisihallituksen alaisuudessa on Poliisiammattikorkeakoulu. Koulu kuuluu sisäministeriön toimialaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on:

Tehtäviään hoitaessaan Poliisiammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä poliisin kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa.

Poliisiammattikorkeakoulun koulutustehtävästä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan Poliisiammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle asetettavista tavoitteista ja niiden seurannasta.

Poliisiammattikorkeakoulun tulee arvioida sekä jatkuvasti kehittää toimintaansa ja laatujärjestelmiään. Poliisiammattikorkeakoulun on myös osallistuttava säännöllisesti toimintansa ja laatujärjestelmänsä ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistettava arvioinnin tulokset.

Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori.

Hallituksen puheenjohtajana on rehtori. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi viisitoista jäsentä, joista neljä jäsentä edustaa Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä, neljä jäsentä edustaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita, neljä jäsentä edustaa sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja alalla toimivia yhteisöjä sekä kolme jäsentä, joista yksi edustaa Pelastusopistoa, yksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja yksi pelastuslaitoksia.

Poliisihallitus määrää hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet määräajaksi. Pelastusopistoa, pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja pelastuslaitoksia edustavat hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet nimeää sisäministeriö ja määrää Poliisihallitus.

Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Hallituksen tehtävänä on kehittää Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa.

Lisäksi hallituksen tehtävänä on:

Sisäministeriö nimittää rehtorin.

Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Rehtorin tehtävänä on johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa.

Lisäksi rehtorin tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka joita ei ole Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Poliisiammattikorkeakoululla on ohjesääntö.

Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä voidaan antaa määräyksiä:

Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuoritusten arviointia tai hyväksi lukemista koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten.

Tutkintolautakunnan kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Sisäministeriö asettaa Poliisiammattikorkeakoululle valtuuskunnan, jonka tehtävänä on avustaa ammattikorkeakoulua suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa sekä arvioimaan ammattikorkeakoulun toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia.

Valtuuskunnan kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan sisäisen turvallisuuden alalla korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta sekä järjestetään ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta koulutusta. Osa tutkintoon johtavasta opetuksesta voidaan järjestää yhteistyössä toisen oppilaitoksen kanssa tai harjoitteluna sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yksiköissä sekä muissa yhteisöissä.

Poliisiammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa sisäisen turvallisuuden alalla:

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja enintään 240 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja enintään 120 opintopistettä.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintonimikkeistä, tutkintotavoitteista, opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Poliisiammattikorkeakoulu päättää tutkintojen opetussuunnitelmista. Poliisiammattikorkeakoulun tulee järjestää tutkintoihin johtava opetus siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa.

Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa myös monimuoto-opintoina. (16.12.2016/1174)

Poliisiammattikorkeakoululla on 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suoritettaessa opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa ja tutkimuksessa on noudatettava siitä annettuja säännöksiä sekä 3 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita.

Poliisiammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi.

Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti opetus- ja tutkintokielinä voidaan käyttää myös muita kieliä kuin suomea tai ruotsia.

Poliisiammattikorkeakoulun opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu voi rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta koulutusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ovat opiskelijalle maksuttomia. Tutkintoon johtaviin opintoihin liittyvät valinta- ja soveltuvuuskokeet ovat opiskelijaksi pyrkivälle maksuttomia.

Poliisiammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.

Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.

Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 22, 23, 26, 27, 31–40 ja 45–48 §:n säännöksiä.

Vuosittain tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrä vahvistetaan määrävuosiksi.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta opiskelijamäärästä tekee:

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

(11.8.2017/552)

Lisäksi monimuoto-opetuksena toteutettaviin pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi pelastusalan alipäällystötutkinnon suorittanut henkilö. (16.12.2016/1174)

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Poliisipäällystön virkatutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon, poliisialipäällystön virkatutkinnon, poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä poliisialan tutkinnon jälkeen saatu työkokemus tutkintoa vastaavassa tehtävässä.

Jos ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa kelpoisuuden toimia poliisilaissa (872/2011) tarkoitettuna poliisimiehenä, voidaan opiskelijaksi ottaa henkilö, joka tämän lain 22 tai 23 §:ssä säädetyn kelpoisuuden lisäksi on:

Opiskelijaksi otettavalta edellytettävästä terveydentilasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (19.12.2017/952)

Edellä 22 §:ssä säädetyn kelpoisuuden lisäksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettavan tulee olla pelastustoimen tehtävään terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään sopiva. Lisäksi hänen tulee olla nuhteeton, hänellä ei saa olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat pelastusalan tehtävien asianmukaista ja riippumatonta hoitamista, ja hänen on oltava muutoinkin luotettava. Koulutettavalta edellytettävästä terveydentilasta ja toimintakyvystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelijavalintaa koskeva päätös on ehdollinen, kunnes koulutukseen hakeutuvasta on tehty turvallisuusselvityslain (726/2014) mukainen turvallisuusselvitys.

Opiskelijaksi tämän lain 24 §:ssä tai Pelastusopistosta annetun lain 12 §:ssä tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pyrkivän tulee antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot Poliisiammattikorkeakoululle sekä osallistua Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan terveystarkastukseen ja huumausainetestaukseen. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa terveystarkastuksesta ja huumausainetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.

Huumausainetestauksessa selvitetään, onko opiskelijaksi pyrkivä käyttänyt huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tarvittaessa terveystarkastuksessa selvitetään, onko opiskelijaksi pyrkivän toimintakyky heikentynyt huumausaineiden lääkinnällisen käytön vuoksi.

Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Poliisiammattikorkeakoululle kirjallisen johtopäätöksen siitä, onko opiskelijaksi pyrkivän terveydentila poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva. Huumausainetestauksen tulos sisältyy terveydentilaa koskevaan johtopäätökseen. Pelastustoimen tehtävään koulutettavan osalta tiedonsaantioikeus ja tietojen käsittelyoikeus on myös Pelastusopistolla.

Poliisiammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Tutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi pyrkivät voidaan jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin erilaisen koulutustaustan perusteella. Samaan ryhmään kuuluviin opiskelijaksi pyrkiviin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.

Opiskelijavalinnan perusteena voidaan käyttää valinta- ja soveltuvuuskoetta.

Poliisiammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi hyväksymisestä. Opiskelijavalinnan tuloksesta ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelijaksi hyväksytyn on Poliisiammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa määrätyssä määräajassa ilmoitettava Poliisiammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta.

Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei ole 28 §:ssä säädetyllä tavalla ilmoittanut opiskelupaikan vastaanottamisesta, menettää opiskelupaikkansa.

Poliisiammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Poliisiammattikorkeakoulu määrää lukuvuoden jakaantumisesta lukukausiin ja jaksoihin.

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua Poliisiammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. Poliisiammattikorkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä poissaoloilmoituksen vuotta lyhyemmäksi ajaksi.

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä opiskeluvuotena:

Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kaksi vuotta.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot opetussuunnitelmien sekä Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa tarkoitetut opinnot enintään vuotta niiden laajuutta vastaavaa aikaa pitemmässä ajassa. Tähän enimmäisaikaan ei lasketa aikaa, jonka opiskelija on ollut poissa:

Muun opiskelijan 1 momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään Poliisiammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 30 §:ssä säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 31 §:n 2 momentissa säädetyssä tai 3 momentin nojalla määrätyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei Poliisiammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Poliisiammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä opiskelijan hakemuksesta palauttaa opiskeluoikeuden, jonka opiskelija on menettänyt 32 §:ssä tarkoitetusta syystä.

Opiskelijan on kirjallisesti haettava opiskeluoikeuden palauttamista vuoden kuluessa siitä, kun opiskelija on vastaanottanut Poliisiammattikorkeakoulun ilmoituksen opiskeluoikeuden menettämisestä.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintosuorituksensa arvioinnista ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintojensa hyväksilukemista koskevan ratkaisun perusteista.

Opintosuorituksensa arviointiin tai opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai opintojen hyväksilukemisen ratkaisseelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada omalta kohdaltaan tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen taikka opintojen hyväksilukemisen perusteet. Opettajan on annettava opiskelijalle kirjallinen päätös.

Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Poliisiammattikorkeakoululla on järjestyssääntö, jolla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta ja opiskeluympäristön viihtyisyyttä.

Järjestyssäännössä voidaan antaa 1 ja 2 momentissa säädetyn kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä, voimankäyttövälineistä, Poliisiammattikorkeakoulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulun tiloissa ja alueella.

Koulutusturvallisuuden ylläpitämiseksi Poliisiammattikorkeakoulu voi asettaa opetukseen tai koulutukseen osallistumisen ehdoksi Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön suorittaman opiskelijan nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tarvittavan kokeen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija osallistuu päihtyneenä opetukseen tai koulutukseen taikka jos kysymys on opetuksesta tai koulutuksesta, johon osallistuminen päihtyneenä aiheuttaisi erityistä vaaraa hengelle tai terveydelle. Poliisiammattikorkeakoulu henkilöstöön kuuluva voi estää opiskelijan osallistumisen opetukseen, jos koe osoittaa opiskelijan olevan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka jos opiskelija kieltäytyy kokeesta.

Poliisiammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua Poliisiammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunnalla voi olla myös kannatusjäseniä siten kuin opiskelijakunnan säännöissä tarkemmin määrätään.

Opiskelijakunnan tehtävänä on ehdottaa Poliisihallitukselle Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen opiskelijoiden edustajaksi määrättävät, osallistua Poliisiammattikorkeakoulun muuhun toimintaan sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Tehtäviään hoitaessaan opiskelijakunnan tulee omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi.

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin rehtorin vahvistamissa opiskelijakunnan säännöissä. Muuten opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa (503/1989) säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.

Poliisiammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan opinto-oikeuden, jos opiskelija:

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa.

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 §:ssä tai Pelastusopistosta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa ja että opiskelijan terveydentilan muutos arvioidaan pysyväksi tai pitkäaikaiseksi.

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että kurinpitorangaistusta ei voida pitää riittävänä seuraamuksena.

Poliisiammattikorkeakoulu voi keskeyttää opiskelijan opinnot, jos:

Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös tehdään määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Opiskelija, joka on 24 §:ssä tai Pelastusopistosta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa, voidaan määrätä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi, jos on perusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei ole enää poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä ja soveltuvuudesta terveydentilansa puolesta poliisimiehen tehtävään tai pelastustoimen tehtävään.

Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden peruuttamisen tai opiskelun keskeyttämisen edellyttämät  tiedot  opiskelijaa  koskevasta rikosasiasta esitutkintaviranomaisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta. Pelastusopistolla on vastaava tiedonsaantioikeus, jos on kyse pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavasta opiskelijasta.

Poliisiammattikorkeakoulu voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija on:

Poliisiammattikorkeakoulun opettajat ovat virkasuhteessa valtioon. Opettajia ovat yliopettajat ja lehtorit sekä opetustehtävissä toimivat ylikomisariot, komisariot, ylikonstaapelit ja vanhemmat konstaapelit.

Opettajien lisäksi Poliisiammattikorkeakoulussa voi olla kouluttajia ja luennoitsijoita.

Poliisiammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Poliisiammattikorkeakoulu nimittää henkilöstönsä rehtoria lukuun ottamatta.

Poliisiammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetun ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikettä ei saa käyttää muualla suoritetuista tutkinnoista.

Opiskelun keskeyttämisestä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori, jollei Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä asian käsittelyä ja ratkaisua ole määrätty toisen Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen tehtäväksi.

Poliisiammattikorkeakoulun päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden palauttamista, opiskelun keskeyttämistä, opiskeluoikeuden peruuttamista, määräaikaista erottamista tai kirjallista varoitusta, saa vaatia oikaisua Poliisiammattikorkeakoulun hallitukselta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003) . (19.12.2019/1354)

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) . (19.12.2019/1354)

Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ohjesäännön, järjestyssäännön, tutkintosäännön, opetussuunnitelman tai valintaperusteiden hyväksymistä koskevaan Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Opiskeluoikeuden peruuttamista ja opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei Poliisiammattikorkeakoulun hallitus tai hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa.

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan on käytettävä poliisin virkapukua osallistuessaan koulutukseen, jos hän suorittaa 24 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa.

Poliisimiehen virassa olevat opiskelijat ja ulkomaalaiset poliisimiehet voivat Poliisiammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti käyttää koulutukseen osallistuessaan poliisimiehen virkapukua. Ulkomaalaiset poliisimiehet voivat käyttää myös oman maansa poliisin virkapukua.

Poliisiammattikorkeakoulun on ilmoitettava opiskelijoille, milloin opetuksen yhteydessä käsitellään viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain nojalla salassa pidettävää tietoa.

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelija ei saa koulutuksen aikana tai sen jälkeen paljastaa eikä käyttää oikeudettomasti 1 momentissa tarkoitettua salassa pidettävää tietoa.

Poliisiammattikorkeakoululla on oikeus opiskelijaksi ottamista, kurinpitoa, opiskelun keskeyttämistä ja opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa käsitellä terveydentilaa koskevia sekä rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja. Kurinpitoasian yhteydessä ei saa kuitenkaan käsitellä opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja.

Poliisiammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien hoitamisen edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään kuuden vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Poliisiammattikorkeakoulun on määriteltävä ne virkamiehet, joilla on tehtävissään oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Tällä lailla kumotaan poliisikoulutuksesta annettu laki (68/2005) , jäljempänä kumottu laki .

Kumotussa laissa tarkoitettu Poliisiammattikorkeakoulu muuttuu tässä laissa tarkoitetuksi Poliisiammattikorkeakouluksi. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.

Poliisiammattikorkeakouluun siirtyvän opettajan virkanimike voidaan ilman asianomaisen suostumusta muuttaa lehtoriksi, komisarioksi, ylikonstaapeliksi tai vanhemmaksi konstaapeliksi, jos hän täyttää virkaan säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Tämän lain tullessa voimaan poliisin perustutkintoa opiskelevat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisin perustutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2016.

Mikäli opiskelija ei ole suorittanut poliisin perustutkintoa 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hän voi siirtyä 22 §:n säännösten estämättä poliisimiehen virkaan johtavan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaksi.

Tämän lain tullessa voimaan poliisialipäällystötutkintoa opiskelevat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisialipäällystötutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 30 päivään kesäkuuta 2015.

Mikäli opiskelija ei ole suorittanut poliisialipäällystötutkintoa 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hän voi siirtyä esimiestehtäviin valmentaviin ammatillisiin erikoistumisopintoihin suorittamatta 22 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa.

Tämän lain tullessa voimaan poliisipäällystön tutkintoa suorittavat saavat jatkaa opintojaan ja suorittaa poliisipäällystön tutkinnon tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2017.