HE 9/2011

2.1Euroopan unionin ja Serbian väliset sopimus- ja kauppasuhteet

Serbia on hyötynyt Euroopan unionin yksipuolisista tullimyönnytyksistä vuodesta 2000 saakka. Myönnytykset tarkoittivat, että vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat maat, Serbia mukaan lukien, saivat tullittoman ja kiintiöttömän kohtelun EU-tuonnilleen lähes kaikkien tuotteiden osalta. Ainoastaan viinien, sokerin, vasikanlihan ja tiettyjen kalataloustuotteiden tuontia EU:hun rajoitettiin kiintiöin. Myönnytykset toimeenpantiin neuvoston asetuksella poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville maille tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille (EY) N:o 2007/2000. Asetuksen voimassaoloaika päättyi 31 päivänä joulukuuta 2010. Asetuksen voimassaoloa on esitetty jatkettavaksi viidellä vuodella ja tuotekatetta muutettavaksi siten, että se huomioisi Serbian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset. Muutoksille tarvitaan kuitenkin vielä Euroopan Parlamentin hyväksyntä sekä poikkeuslupa Maailman kauppajärjestöstä (WTO).

EU:n yritysten vientimahdollisuudet Serbiaan paranivat vuonna 2009 sen jälkeen, kun Unioni ja Serbia toimeenpanivat Euroopan yhteisön ja Serbian tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä (L58 9.3.2010, L28 30.1.2010). Väliaikaisen sopimuksen tekeminen oli tarkoituksenmukaista, jotta vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tietyt määräykset voitiin toimeenpanna muuta sopimusta nopeammin. Väliaikainen sopimus kattaa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tietyt määräykset tavarakaupan, maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen, transitliikenteen, kilpailusääntöjen ja teollis- ja tekijänoikeuksien osalta.

EU on Serbian tärkein kauppakumppani. Vuonna 2008 Serbian koko viennin arvosta noin 54 prosenttia suuntautui EU:n alueelle ja tuonnin arvosta noin 53 prosenttia; vuonna 2009 jo 68 prosenttia viennistä ja 67 prosenttia tuonnista. Serbian keskeisimpiä kauppakumppaneita EU:ssa ovat muiden muassa Saksa ja Italia.

EU:n ja Serbian tasavallan välillä on voimassa luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskeva sopimus (L 334 19.12.2007) sekä sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta (L 334 19.12.2007), jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Lisäksi voimassa on tekstiilituotteiden kauppaa koskeva sopimus (L90 8.4.2005), joka tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005. Kyseisen sopimuksen voimassaolo päättyy vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tullessa voimaan.

Serbia ei ole Maailman kauppajärjestön jäsen, mutta maa neuvottelee parhaillaan liittymisestään.

2.2Suomen ja Serbian kahdenväliset sopimus- ja kauppasuhteet

Suomen ja Serbian välinen kauppa on suhteellisen vähäistä. Vuonna 2010 Suomen viennin arvo Serbiaan oli Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan noin 25 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä vientituotteita olivat puhelimet, paperi ja pahvi sekä erilaiset koneet. Suomen tuonti Serbiasta oli vuonna 2010 noin 7,5 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä tuontituotteita olivat jalkineet, hedelmät ja kasvikset sekä rauta ja teräs.

Suomi on ehdottanut, että Serbian ja Suomen välillä sovellettaisiin jatkossa myös Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kanssa tehtyä kansainvälistä maantieliikennettä koskevaa sopimusta (SopS 57/1978) sekä Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kanssa tehtyä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta (SopS 59−60/1987), jota on sovellettu sittemmin Suomen ja Jugoslavian liittotasavallan välillä (SopS 70/2001).

2.3Nykytilan arviointi

Suomen suhteiden järjestämistä Serbiaan Euroopan unionin puitteissa tehtävällä vakautus- ja assosiaatiosopimuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

4.1Taloudelliset vaikutukset

Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia valtion talousarvioon.

Sopimuksella on Euroopan unionin ja Serbian kauppavaihdon kehitykselle suuri merkitys sen perustaessa osapuolten välille vapaakauppa-alueen. Sopimus tarjoaa taloudellisen yhteistyön ja kaupan osalta myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille entistä paremmat yhteistyö- ja vientimahdollisuudet Serbiaan.

4.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella perustettavista vakautus- ja assosiaationeuvoston ja -komitean sekä sen alaryhmien kokouksista johtuvat tehtävät voidaan hoitaa tavanomaisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.

4.3Ympäristövaikutukset

Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Yhtenä alueena, jolla osapuolten yhteistyötä kehitetään, mainitaan ympäristö. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa Serbian hallintorakenteita sekä edesauttaa ympäristölainsäädännön kehittämistä ja yhdenmukaistamista Euroopan yhteisön vastaavan lainsäädännön kanssa. Lisäksi sopimuksessa määrätään, että yhteistyön tavoitteena on tukea kestävää kehitystä.

4.4Yhteiskunnalliset vaikutukset

Sopimuksella pyritään edistämään osapuolten yhteistyötä useilla aloilla, jotka ovat omiaan saamaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti Serbiassa. Sopimuksella pyritään osaltaan siihen, että laillisesti maassa oleskelevien sopimusvaltioiden kansalaisten oikeusturva ja tasa-arvo työ- ja sosiaalilainsäädännössä paranee. Sopimus edellyttää muun muassa sitä, ettei vakautus- ja assosiaatiomaan kansalaisia saa syrjiä esimerkiksi työolojen, palkan tai irtisanomismääräysten osalta. Myös eläke-etuudet pyritään huomioimaan ja yhteensovittamaan työskentelymaasta riippumatta. Sopimus ei vaikuta jäsenvaltioissa voimassaoleviin maahantuloa koskeviin määräyksiin.

Suomen kahdenväliset suhteet Serbian kanssa ovat ongelmattomat. On huomattava, että vakautus- ja assosiaatiosopimus ei vähennä kahdenvälisten suhteiden hoitamisen merkitystä, vaan toimii niitä täydentäen.

5.1Asian valmistelu Euroopan unionissa

Euroopan komissio julkisti alun perin huhtikuussa 2005 raportin silloisen Serbia ja Montenegron valtioliiton valmiudesta aloittaa vakautus- ja assosiaatiosopimusneuvottelut ja totesi sen olevan riittävän valmis neuvottelujen aloittamiseen. Yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvosto valtuutti lokakuussa 2005 komission käynnistämään sopimusneuvottelut ja hyväksyi neuvotteluohjeet. Samalla neuvosto katsoi, että neuvottelujen tahti ja loppuun saattaminen riippuvat muun muassa Serbia ja Montenegron kyvystä olla täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

Neuvotteluprosessissa noudatettiin lokakuussa 2004 hyväksyttyä kaksitahoista lähestymistapaa (twin track), joka huomioi Serbia ja Montenegron valtioliiton monimutkaisen institutionaalisen rakenteen. Neuvotteluja käytiin sekä valtioliiton että tasavaltojen kanssa riippuen niiden keskinäisestä toimivallan jaosta. Toukokuussa 2006 neuvosto päätti kuitenkin keskeyttää sopimusneuvottelut Serbia ja Montenegron kanssa sen riittämättömän ICTY-yhteistyön vuoksi.

Serbia ja Montenegron perustuslain mukaisesti Montenegrossa järjestettiin toukokuussa 2006 kansanäänestys valtioliitosta eroamisesta. Äänestyksen tuloksena maa julistautui itsenäiseksi 3 päivänä kesäkuuta 2006. Serbia julistautui valtioliiton seuraajavaltioksi 5 päivänä kesäkuuta 2006. Tämän seurauksena Serbian ja Montenegron vakautus- ja assosiaatiosopimusten neuvotteluvaltuudet eriytettiin ja uusittiin. Neuvottelut käynnistettiin uudelleen Serbian kanssa toukokuussa 2007 sen jälkeen, kun Serbia oli pidättänyt ja luovuttanut kaksi ICTY:n etsintäkuuluttamaa sotarikoksista syytettyä oikeudenkäyntiä varten.

Komissio parafoi vakautus- ja assosiaatiosopimuksen Serbian kanssa 7 päivänä marraskuuta 2007 katsottuaan, että Serbia on edennyt riittävästi myös yhteistyössä ICTY:n kanssa. Sopimuksen allekirjoittamista viivyttivät sen parafoinnin jälkeen jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset Serbian ICTY-ehdollisuuden toteutumisesta. SA-sopimus allekirjoitettiin EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa 29 päivänä huhtikuuta 2008. Sopimuksen hyväksymismenettelyt kansallisissa parlamenteissa lykättiin siihen asti, kunnes EU:n ministerineuvosto arvioi Serbian olevan täydessä yhteistyössä ICTY:n kanssa. EU:n ministerineuvosto teki 14 kesäkuuta 2010 päätöksen siitä, että SA-sopimuksen hyväksymismenettelyt aloitetaan jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa ottaen huomioon Serbian ICTY-yhteistyön.

5.2Asian kansallinen valmistelu

Eduskunnan suurelle valiokunnalle annettiin perustuslain 97 §:n nojalla 22 päivänä heinäkuuta 2005 E-kirje (E 56/2005 vp) ja E-jatkokirjeet 20 päivänä joulukuuta 2005 ja 29 päivänä huhtikuuta 2008 selvitykset vakautus- ja assosiaatiosopimuksen valmisteluista.

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä. Hallituksen esityksestä on pyydetty lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä sekä Kansaneläkelaitokselta, Kilpailuvirastolta, Maahanmuuttovirastolta, Suomen Pankilta ja Tullihallitukselta. Saaduissa lausunnoissa esitetyt huomiot on otettu huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.

I OSASTO: YLEISET PERIAATTEET

2 artikla. Viitataan demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia sekä markkinatalouden periaatteita koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin ja julistuksiin. Viitataan myös kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamiseen mukaan lukien toimiminen täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. 2 artiklan määräys on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi.

3 artikla. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen ja sitoutuvat täytäntöön panemaan asiaan liittyvät kansainväliset velvoitteensa. Osapuolet sopivat, että tämä määräys on sopimuksen olennainen osa ja että se sisältyy sopimuksen poliittiseen vuoropuheluun. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseksi panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti. Osapuolet sopivat myös luovansa tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän. Joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämistä koskevaa poliittista vuoropuhelua käydään alueellisella tasolla.

Kaksikäyttötuotteiden valvonnasta on unionin tasolla annettu neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009 kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta. Kansallisesti vientivalvontajärjestelmästä on säädetty laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) .

4 artikla. Osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeänä erityisesti täysipainoista yhteistyötä ICTY:n kanssa.

5 artikla. Viitataan vakautus- ja assosiaatioprosessiin, jonka keskeiset tekijät ovat kansainvälinen ja alueellinen rauha ja vakaus, hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioitus ja suojelu.

6 artikla. Serbia sitoutuu jatkamaan ja edistämään alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita erityisesti rajavalvonnassa sekä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, rahanpesun, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan sekä huumekaupan torjunnassa.

7 artikla . Osapuolet vahvistavat terrorismin torjunnan ja siihen liittyvien kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon tärkeyden.

8 artikla. Todetaan, että assosiaatio toteutetaan asteittain enintään kuuden vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Sopimuksen nojalla perustettava vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee säännöllisesti sopimuksen soveltamista. Viimeistään kolmantena vuonna sopimuksen voimaantulopäivästä se tarkastelee sopimuksen soveltamista perinpohjaisesti. Tarkastelun perusteella vakautus- ja assosiaationeuvosto arvioi Serbian edistymistä ja voi tehdä päätöksiä assosiaation seuraavista vaiheista. Tätä tarkastelua ei sovelleta tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, jonka osalta sopimuksessa määrätään erityisjärjestelystä.

9 artikla. Todetaan sopimuksen olevan asiaa koskevien WTO:n, GATT 1994 -sopimuksen ja GATS-sopimuksen mukainen.

II OSASTO: POLIITTINEN VUOROPUHELU

10 artikla. Artiklassa selostetaan poliittista vuoropuhelua, joka on merkittävä osa sopimusta ja kuuluu tämän sopimuksen osalta Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Vuoropuhelun tarkoituksena on edistää erityisesti Serbian täysimääräistä yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin; osapuolten näkökantojen lähestymistä kansainvälisissä kysymyksissä, alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita sekä Euroopan turvallisuutta ja vakautta koskevia yhteisiä näkemyksiä, myös niillä aloilla, jotka kuuluvat Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

11–13 artikla. Määrätään osapuolten välisen poliittisen vuoropuhelun foorumeista, joista ensisijainen on vakautus- ja assosiaationeuvosto. Parlamentaarisella tasolla vuoropuhelua käydään parlamentaarisessa vakautus- ja assosiaatiovaliokunnassa. Poliittista vuoropuhelua voidaan käydä myös monenvälisellä tasolla ja aluetasolla, jolloin siihen osallistuu myös muita alueen maita.

III OSASTO: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

14 artikla . Serbia sitoutuu edistämään aktiivisesti alueellista yhteistyötä, jota yhteisö tukee teknisen avun ohjelmiensa avulla. Serbian tulee ilmoittaa yhteisölle ja sen jäsenvaltioille aikeistaan lisätä yhteistyötä 15−17 artiklassa mainittujen maiden kanssa. Serbia panee täysimääräisesti täytäntöön Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen.

15 artikla. Serbia määrätään aloittamaan yhden tai useamman vakautus- ja assosiaatiosopimuksen jo allekirjoittaneen maan kanssa neuvottelut alueellista yhteistyötä koskevasta kahdenvälisestä yleissopimuksesta. Sopimusten tulee sisältää muun muassa poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa-alueen perustaminen, henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät vastavuoroiset myönnytykset ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Sopimukset tulee tehdä kahden vuoden kuluessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulopäivästä. Serbian halukkuutta kyseisten sopimusten tekemiseen pidetään edellytyksenä sen ja Euroopan unionin suhteiden jatkokehittämiselle. Serbian on aloitettava vastaavanlaiset neuvottelut myös muiden alueen maiden kanssa heti, kun ne ovat allekirjoittaneet vakautus- ja assosiaatiosopimukset.

16 artikla. Serbian on tehtävä alueellista yhteistyötä muiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden kanssa joillakin tai kaikilla EU:n ja Serbian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kattamilla aloilla. Yhteistyön on oltava sopusoinnussa sopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

17 artikla. Serbia voi lisätä yhteistyötään ja tehdä alueellista yhteistyötä koskevan yleissopimuksen minkä tahansa Euroopan unionin ehdokasmaan kanssa. Serbian on tehtävä ennen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun siirtymäajan päättymistä sopimus Turkin kanssa vapaakauppa-alueen perustamisesta.

IV OSASTO: TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

18 artikla. Artikla sisältää määräyksen kahdenvälisen vapaakauppa-alueen asteittaisesta perustamisesta enintään kuuden vuoden pituisen, sopimuksen voimaantulosta alkavan ajanjakson kuluessa. Perustulli, jonka perusteella sopimuksessa määrätyt tullinalennukset lasketaan, on sopimuksen allekirjoituspäivänä tosiasiallisesti sovellettu yhteisön yhteisen tullitariffin kaikkia koskeva tulli ja Serbian sovellettu tariffi. Mikäli sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sovelletaan mitä tahansa kaikkia koskevaa tullinalennusta, joka johtuu erityisesti WTO:ssa käydyistä tariffineuvotteluista tai Serbian liittymisestä WTO:hon, korvaavat nämä alennetut tullit tämän sopimuksen perustullit.

I LUKU Teollisuustuotteet

19–23 artikla. Artikloissa määrätään, että Serbian teollisuustuotteilla on heti sopimuksen tultua voimaan tulliton ja kiintiötön markkinoillepääsy Euroopan unionin alueelle. Yhteisö saa vastaavasti muihin kuin liitteessä I lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin tullittoman ja kaikille tuotteille kiintiöttömän markkinoillepääsyn Serbiaan heti sopimuksen tultua voimaan. Liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuontitulleja alennetaan asteittain siten, että sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden tammikuun 1 päivänä ne poistuvat kokonaan. Osapuolet poistavat heti sopimuksen tultua voimaan kaikki vientitullit ja viennin määrälliset rajoitukset keskinäisessä kaupassaan. Yleisen taloudellisen tilanteen ja asianomaisen toimialan tilanteen niin salliessa Serbia voi ilmoittaa olevansa valmis alentamaan sovellettuja tulleja myös nopeammassa tahdissa. Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee tilannetta ja antaa asiaa koskevat suositukset.

II LUKU Maatalous ja kalastus

24–33 artikla . Artikloissa määrätään maatalous- ja kalastustuotteita koskevista järjestelyistä. Jalostettujen maataloustuotteiden osalta noudatetaan pöytäkirjassa nro 1 vahvistettuja kauppajärjestelyjä. Käytännössä perustuotteiden osalta yhteisö poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä Serbiasta peräisin olevilta maataloustuotteilta tuonnin määrälliset rajoitukset sekä tuontitullit ja muut vaikutuksiltaan vastaavat maksut lukuun ottamatta eräitä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin kuuluvia tuotteita. Erityismääräyksiä annetaan liitteessä II määriteltyjen ”baby beef” -lihatuotteiden tullista. Serbia poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontiin sovellettavat määrälliset rajoitukset ja liitteessä III a lueteltujen maataloustuotteiden tuontitullit sekä poistaa asteittain liitteessä III b lueteltujen maataloustuotteiden tuontitullit ja alentaa asteittain liitteissä III c ja III d lueteltujen maataloustuotteiden tuontitulleja. Viineihin ja väkeviin alkoholijuomiin sovellettavista järjestelyistä määrätään pöytäkirjassa nro 2. Sopimuksen tullessa voimaan yhteisö poistaa muihin kuin liitteessä IV lueteltuihin Serbiasta peräisin oleviin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit. Liitteessä IV lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan kyseisen liitteen määräyksiä. Sopimuksen tullessa voimaan Serbia poistaa kaikki yhteisöstä peräisin oleviin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit tai vaikutuksiltaan niitä vastaavat maksut lukuun ottamatta liitteessä V lueteltuja tuotteita, joihin sovelletaan ko. liitteessä olevia määräyksiä. Ennen kuin kolme vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, osapuolet tarkastelevat vakautus- ja assosiaationeuvostossa mahdollisuuksia myöntää toisilleen lisää myönnytyksiä maatalous- ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamisen jatkamiseksi. Maatalous- ja kalastustuotteiden kauppaan sovelletaan suojalauseketta, joka mahdollistaa yksipuoliset suojatoimet tarvittaessa. Määrätään maatalous- ja kalastustuotteiden ja muiden elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta.

III LUKU Yhteiset määräykset

34–35 artikla. Määrätään, että tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkien tuotteiden kauppaan osapuolten välillä, ellei tässä luvussa tai pöytäkirjassa nro 1 toisin määrätä. Määräykset eivät estä kumpaakaan osapuolta soveltamasta yksipuolisesti tätä edullisempia toimenpiteitä.

36–45 artikla. Uusia tuonti- tai vientitulleja tai määrällisiä rajoituksia ei oteta käyttöön eikä jo käytössä olevia koroteta, kielletään verosyrjintä, määrätään tuontitullien poistamista koskevat määräykset koskemaan myös fiskaalisia tulleja, sallitaan tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppajärjestelyjen ylläpitäminen tai perustaminen sekä määrätään toimenpiteistä koskien polkumyyntiä ja tasoittavia tukia. Määrätään suojatoimenpiteistä ja riittämättömään tarjontaan perustuvista toimenpiteistä. Määrätään valtion monopoleista, jotka Serbian on mukautettava niin, että kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulon jälkeen ei esiinny syrjintää jäsenvaltioiden ja Serbian kansalaisten välillä. Määrätään alkuperäsäännöistä (pöytäkirja nro 3). Määrätään kauppaa koskevista sallituista rajoituksista, jotka ovat perusteltuja muun muassa julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi.

46 artikla. Osapuolet sopivat, että hallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä ja sitoutuvat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa. Artiklassa määritellään hallinnollisen yhteistyön laiminlyönti sekä määrätään siitä seuraavista toimenpiteistä.

47 artikla. Määrätään toimenpiteistä tilanteessa, jossa toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet virheen viennin etuuskohtelujärjestelmän hallinnoinnissa tai pöytäkirjan 3 määräysten soveltamisessa.

48 artikla. Sopimus ei rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamista Kanariansaariin.

V OSASTO: TYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS, SIJOITTAUTUMINEN, PALVELUJEN TARJOAMINEN JA PÄÄOMANLIIKKEET

I LUKU Työntekijöiden liikkuvuus

49 artikla. Jollei yksittäisissä jäsenvaltioissa sovellettavista edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevia ja työskenteleviä Serbian kansalaisia ei saa syrjiä kansalaisuutensa perusteella työehdoissa, palkkauksessa tai irtisanomisessa. Samoin edellytyksin ja jos sopimuksen muista määräyksistä ei muuta johdu, laillisesti maassa työskentelevän työntekijän laillisesti maassa oleskelevalla aviopuolisolla ja lapsilla on pääsy jäsenvaltion työmarkkinoille edellä mainitun työntekijän työluvan voimassaolon ajan. Poikkeuksen muodostavat kausityöntekijät ja 50 artiklassa tarkoitettujen kahdenvälisten sopimusten perusteella saapuneet työntekijät. Serbian on taattava vastaavat oikeudet siellä laillisesti työtä tekeville jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän Serbiassa laillisesti oleskeleville aviopuolisolleen ja lapsilleen, jollei Serbiassa sovellettavista ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu.

Syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §, ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004) . Lain 79 § 2 momentin mukaan oikeus tehdä ansiotyötä on muun muassa ulkomaalaisella, jolle on myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella. Kun Serbian kansalainen saa Suomessa työntekijän oleskeluluvan, myös hänen oleskeluluvan saaneella perheenjäsenellään on oikeus tehdä Suomessa ansiotyötä.

50 artikla. Jäsenmaiden työmarkkinatilanne huomioiden ja jollei jäsenvaltioiden lainsäädännöstä tai voimassa olevista työntekijän liikkuvuutta koskevista säännöistä muuta johdu, Serbian työntekijöiden työnsaantimahdollisuudet, jotka jäsenvaltiot antavat heille kahdenvälisten sopimustensa nojalla, olisi säilytettävä tai niitä olisi mahdollisuuksien mukaan parannettava. Muut jäsenvaltiot tutkivat mahdollisuuksia vastaavien sopimusten tekemiseen. Kolmen vuoden kuluttua vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee muiden parannusten myöntämistä jäsenvaltioissa voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön työmarkkinatilanteen.

51 artikla. Artikla sisältää määräyksiä jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviin Serbian kansalaisiin ja heidän siellä laillisesti asuviin perheenjäseniinsä sovellettavan sosiaaliturvan yhteensovittamisesta, jota varten vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa asianmukaiset säännöt. Neuvoston antamat määräykset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa heikentävästi kahdenvälisistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jos niissä määrätään edullisemmasta kohtelusta. Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa työskentelevien Serbian kansalaisten siellä täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen muun muassa eläkkeitä varten. Artiklassa määritellyt eläkkeet ja elinkorot ovat maksuihin perustumattomia etuuksia lukuun ottamatta vapaasti siirrettävissä sen suuruisina kuin velallisjäsenvaltion tai -valtioiden lainsäädännössä säädetään. Artiklassa tarkoitetut työntekijät saavat perheavustuksia edellä tarkoitetuille perheenjäsenilleen. Serbia myöntää puolestaan samankaltaisen kohtelun alueellaan laillisesti työskenteleville jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän siellä laillisesti asuville perheenjäsenilleen.

Jäsenmaiden välillä liikkuvien jäsenmaiden kansalaisten sosiaaliturvan yhteensovittamisesta säädetään neuvoston asetuksella (ETY) N:o 883/2004. Nämä säännöt on neuvoston asetuksella (EY) N:o 1231/2010 laajennettu koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, jotka laillisesti asuvat yhteisön alueella ja jotka yksinomaan kansalaisuutensa vuoksi ovat jääneet asetuksen 883/2004 soveltamisen ulkopuolelle. Asetus 1231/2011 on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 20011 ja sosiaaliturvan osalta se takaa kolmansien maiden kansalaisille lähes samanlaisen aseman kuin jäsenvaltioiden kansalaisille heidän liikkuessaan yhteisön alueella. Asetuksen 1231/2011 perusteella muuan muassa Serbian kansalaiselle eri jäsenmaissa täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen eläkeoikeuden saavuttamiseksi. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen sosiaaliturvaa koskevilla määräyksillä on merkitystä vain silloin, kun Serbian kansalainen työskentelee tai on työskennellyt ainoastaan Suomessa eikä muussa jäsenmaassa, tai silloin kun Suomen kansalainen työskentelee tai on työskennellyt Serbiassa, koska muutoin oikeudet syntyvät jo asetuksen 1231/2011 nojalla.

Suomen ja Serbian välillä ei ole kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta, joka vaikuttaisi sosiaaliturvaoikeuksiin.

II LUKU Sijoittautuminen

52–56 artikla. Artiklat sisältävät määräyksiä osapuolten yritysten sijoittautumisoikeudesta toisen osapuolen alueelle. Osapuolet sitoutuvat myöntämään toisen osapuolen yhtiöille vähintään yhtä hyvän kohtelun kuin ne myöntävät omille yhtiöilleen tai kolmansien maiden yhtiöille, sen mukaan kumpi näistä on parempi. Maahan jo sijoittautuneiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden toiminnan osalta sitoudutaan myöntämään vastaava kohtelu. Sopimuksen mukaan osapuolet eivät saa ottaa käyttöön uusia toisen osapuolen yhtiöitä enemmän syrjiviä toimia. Vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä säännöt toisen osapuolen kansalaisten oikeudesta ryhtyä taloudelliseen toimintaan itsenäisinä ammatinharjoittajina. Artiklat sisältävät määräyksiä myös kiinteän omaisuuden käytöstä ja vuokrauksesta. Sopimus tunnustaa osapuolten oikeuden sääntelyyn. Rahoituspalvelujen osalta osapuolet voivat toteuttaa vakautta ja luotettavuutta turvaavia toimenpiteitä, joilla muun muassa suojellaan sijoittajia, tallettajia ja vakuutuksenottajia. Liitteessä VI määritellään sopimuksen kattamat rahoituspalvelut.

Artiklat sivuavat useita Suomessa voimassa olevia säädöksiä, jotka koskevat kolmansien maiden yritysten toimintaa ja edellytyksiä Suomessa. Tällaisia lakeja ovat muun muassa laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919) , osakeyhtiölaki (624/2006) , laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä (398/1995) , laki luottolaitostoiminnasta (121/2007) ja laki ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalveluja Suomessa (580/1996) . Mainitut määräykset sivuavat myös Ahvenanmaan itsehallintolakia (1144/1991) . Sopimuksen määräyksillä ei kuitenkaan rajoiteta Ahvenanmaan oikeutta rajoittaa yritysten sijoittautumista ja palveluiden tarjontaa kotiseutuoikeuden nojalla, sillä vaatimukset soveltuvat yhtä lailla mannersuomalaisiin ja tässä tapauksessa serbialaisiin toimijoihin.

57 artikla. Helpottaakseen säänneltyjen ammattien harjoittamista toisen osapuolen alueella, vakautus- ja assosiaationeuvoston tarkastelee tarvittavia toimenpiteitä ja voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tätä varten.

58 artikla. Artikla sisältää määräyksiä yritysten sisäisiä henkilösiirtoja ja sijoittautumista valmistelemaan maahan tulevista henkilöistä, jotka toimivat yhtiöiden johtavissa tai asiantuntijatehtävissä. Määräykset eivät rajoita osapuolten lainsäädännön soveltamista.

Artikla sisältää määräyksiä osapuolen alueelle sijoittautuneen yrityksen oikeudesta työllistää yrityksen sisäisinä siirtoina yrityksen johtotehtäviin tai erityistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Näiden työntekijöiden oleskelu- ja työlupa on voimassa ainoastaan työsuhteen keston ajan. Myös toisen osapuolen kansalaisten väliaikainen maahantulo ja oleskelu tytär- tai sivuliikkeen perustamisen valmistelua varten tulee sallia tietyin edellytyksin. Tältä osin sopimus ei sisällä määräyksiä oleskelun kestosta. Suomen ulkomaalaislain 79 § käsittelee yritysten ylimmän johdon, keskijohdon sekä erityisasiantuntijoiden sekä yrityksen sijoittautumista Suomeen valmistelevan henkilön maahantulon edellytyksiä.

III LUKU Palvelujen tarjoaminen

59 artikla. Artikla käsittelee rajat ylittävien palveluiden tarjontaa sellaisten yritysten osalta, jotka eivät ole sijoittautuneet toisen osapuolen alueelle. Artiklan mukaan vakautus- ja assosiaationeuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä ottaen huomioon osapuolten edistyminen lainsäädäntönsä lähentämisessä.

60 artikla. Artiklan mukaan osapuolet eivät saa ottaa käyttöön sopimuksen voimaantulon jälkeen merkittävästi enemmän rajoittavia toimia, jotka kohdistuisivat toisen osapuolen alueelle sijoittautuneiden yritysten palveluiden tarjontaan. Jos osapuoli katsoo, että toinen osapuoli olisi aiheuttanut tällaisen tilanteen, voi osapuoli esittää neuvotteluiden aloittamista asiasta.

61 artikla. Määrätään, että maakuljetusten osalta osapuolten välisiä suhteita säännellään pöytäkirjan 4 mukaisesti tavoitteena varmistaa maanteiden rajoittamaton kauttakulkuliikenne, soveltaa syrjimättömyyden periaatetta ja yhdenmukaistaa Serbian liikennealan lainsäädäntö asteittain yhteisön lainsäädännön kanssa. Kansainvälisen meriliikenteen osalta osapuolet sitoutuvat noudattamaan periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä kansainvälisen meriliikenteenmarkkinoille sekä noudattamaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä ympäristö- ja turvallisuusnormeja. Määräys sisältää myös kiellon lastinjakoa koskevien lausekkeiden sisällyttämisestä kahdenvälisiin sopimuksiinsa ja sitoumuksen poistaa kansainväliseen meriliikenteeseen vaikuttavia rajoittavia tai syrjiviä esteitä. Toisen osapuolen laivoille myönnetään kansallinen kohtelu muun muassa satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja meriliikenteen oheispalveluiden suhteen.

Artiklan mukaan vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla määrätään Euroopan yhteiseen ilmailualueen perustamisessa tehdyssä monenvälisessä sopimuksessa (ECAA). Ennen mainitun sopimuksen tekemistä osapuolet eivät ota käyttöön aiempaa rajoittavampia tai syrjivämpiä toimia. Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee keinoja, joilla voidaan luoda tarvittavat edellytykset palvelujen vapaan tarjonnan parantamiseksi lento-, maa- ja sisävesiliikenteessä.

IV LUKU Maksuliikenne ja pääomanliikkeet

62 artikla. Osapuolet sitoutuvat Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII artiklan mukaisesti hyväksymään kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot yhteisön ja Serbian välillä.

63 artikla. Artiklassa määrätään pääomien vapaasta liikkuvuudesta suorien sijoitusten, luottojen ja portfoliosijoitusten osalta, jotka koskevat laillisesti perustettuja yhtiöitä tai jommankumman alueella asuvia henkilöitä. Osa määräyksistä tulee voimaan sopimuksen voimaantullessa ja osa neljän vuoden siirtymäajan jälkeen. Artiklassa määrätään unionin jäsenvaltioiden kansalaisten mahdollisuudesta hankkia kiinteistöjä Serbiasta. Osapuolet eivät ota käyttöön yhteisön tai Serbian asukkaiden välisiin pääomaliikkeisiin tai juokseviin maksuihin liittyviä uusia rajoituksia tai tiukenna voimassa olevia. Osapuolet voivat toteuttaa määräaikaisia suojatoimenpiteitä yhteisön ja Serbian välisen pääomaliikenteen osalta, mikäli pääomien liikkuvuus aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia valuuttakurssipolitiikan tai rahapolitiikan toteuttamiselle yhteisössä tai Serbiassa. Artiklan määräyksillä ei rajoiteta osapuolten elinkeinonharjoittajien oikeuksia hyötyä edullisemmasta kohtelusta, josta osapuolia koskevissa voimassa olevissa kahden tai monenvälisissä sopimuksissa saatetaan määrätä.

64 artikla. Osapuolet toteuttavat sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan neljän vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien yhteisön sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle. Vakautus- ja assosiaationeuvosto määrittää neljännen vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaiset säännöt pääomanliikkeitä koskevien yhteisön sääntöjen täysimääräiseksi soveltamiseksi Serbiassa.

V LUKU Yleiset määräykset

65 artikla. Todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella käyttöön otetuista rajoituksista muuta johdu. Niitä ei sovelleta toimintaan, joka jommankumman osapuolen alueella liittyy edes tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.

66 artikla. Todetaan, että sopimus ei estä sellaisten kansallisten lakien ja asetusten soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden maahantuloa, oleskelua, työskentelyä, työehtoja ja sijoittautumista sekä palvelujen tarjoamista, erityisesti oleskeluluvan myöntämisen, uusimisen tai kieltämisen osalta. Soveltaminen ei kuitenkaan saa mitätöidä tämän sopimuksen nojalla osapuolelle kuuluvia etuja tai heikentää niitä.

67 artikla. Todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan myös Serbian ja yhteisön yhtiöiden ja kansalaisten yhteiseen määräysvaltaan kuuluviin ja niiden yhdessä kokonaan omistamiin yhtiöihin.

68 artikla. Sopimuksen mukaan myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei sovelleta veroetuuksiin, joita myönnetään kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten puitteissa tai muin järjestelyin. Osaston määräyksiä ei myöskään saa tulkita siten, että niillä estettäisiin verojen kiertämistä tai veropetoksia koskevia toimenpiteitä. Osaston määräyksillä ei myöskään estetä osapuolia erottelemasta verovelvollisia, jotka ovat keskenään eri tilanteessa erityisesti asuinpaikkakunnan suhteen.

Suomi on ehdottanut, että Suomen ja Serbian välillä ryhdyttäisiin soveltamaan Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan kansa tehtyä sopimusta tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 59−60/1987), jota sittemmin sovellettiin Suomen ja Jugoslavian liittotasavallan välillä (SopS 70/2001).

69 artikla. Artikla sisältää määräyksiä oikeutetuista toimista tilanteessa, jossa yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla tai Serbialla on maksutaseeseen liittyviä vaikeuksia.

70 artikla. Artiklassa määrätään, että tämän osaston määräyksiä mukautetaan asteittain ottaen erityisesti huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) V artiklan vaatimukset.

71 artikla. Sopimuksen määräykset eivät estä toimenpiteitä, jotka koskevat kolmannen maan pääsyä osapuolen markkinoille.

VI OSASTO: LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHENTÄMINEN, LAINVALVONTA JA KILPAILUSÄÄNNÖT

72 artikla. Serbia pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa. Serbia varmistaa, että voimassa oleva ja tuleva lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sen noudattamista valvotaan. Lainsäädännön lähentäminen alkaa sopimuksen allekirjoituspäivästä ja 8 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden loppuun mennessä ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia sopimuksessa tarkoitettuja yhteisön säännöstön osia. Alkuvaiheessa keskitytään yhteisön sisämarkkinasäännöstön perusosiin mukaan lukien oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alaan sekä kauppaan liittyviin aloihin. Seuraavan vaiheen aikana Serbia keskittyy jäljellä oleviin osiin. Lisäksi Serbia määrittelee yhteistyössä Euroopan komission kanssa yksityiskohtaiset järjestelyt lainsäädännön lähentämisen täytäntöönpanoa ja lainvalvontatoimien seurantaa varten.

73 artikla. Artikla sisältää kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset. Yritysten väliset sopimukset kilpailun rajoittamiseksi, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja kilpailua vääristävät valtiontuet ovat yhteensopimattomia sopimuksen kanssa. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan yhteisössä sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artiklan, soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden sekä yhteisön toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden perusteella. Serbia perustaa vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta riippumattoman julkisen viranomaisen, jolla on valtiontukia koskevat toimivaltuudet. Pöytäkirjassa nro 5 määrätään terästeollisuuteen sovellettavan valtiontuen erityisistä säännöistä.

74 artikla. Artiklassa määrätään julkisista yrityksistä. Serbia soveltaa sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan kolmannen vuoden loppuun mennessä julkisiin yrityksiin ja yrityksiin, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 86 artiklan periaatteita.

75 artikla. Osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeänä teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien riittävää ja tehokasta suojaa sekä niiden noudattamisen varmistamista. Tämän suhteen osapuolet myöntävät sopimuksen voimaantulosta alkaen toistensa yrityksille ja kansalaisille yhtä suotuisan kohtelun kuin minkä ne suovat mille tahansa kahdenvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvalle kolmannelle maalle. Teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien suojan tulee olla Serbiassa yhteisössä vallitsevalla tasolla viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Serbia sitoutuu liittymään edellä mainitussa määräajassa liitteessä VII lueteltuihin teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia koskeviin monenvälisiin sopimuksiin. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi päättää Serbian velvoittamisesta liittymään kyseistä alaa koskeviin monenvälisiin sopimuksiin.

76 artikla. Artikla sisältää julkisia hankintoja koskevat määräykset. Julkiset hankinnat avataan kilpailulle vastavuoroisesti. Serbian yhtiöt, riippumatta siitä ovatko ne sijoittautuneet yhteisöön, voivat osallistua sopimuksen voimaan tulosta alkaen julkisiin hankintamenettelyihin yhteisössä yhteisön hankintasäännösten mukaisesti. Erityisalojen osalta edellytetään kuitenkin, että Serbia ottaa ensin käyttöön alaa koskevat unionin säännöt ennen vastaavan kohtelun myöntämistä. Yhteisön yhtiöt, jotka ovat sijoittautuneet Serbiaan, voivat sopimuksen voimaantulosta lähtien osallistua julkisiin hankintamenettelyihin Serbiassa yhtä edullisin ehdoin kuin Serbian yhtiöt. Yhteisön yhtiöt, jotka eivät ole sijoittautuneet Serbiaan, voivat viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta osallistua julkisiin hankintamenettelyihin Serbiassa yhtä edullisin ehdoin kuin tämän omat yhtiöt. Sopimuksen voimaan tullessa Serbia muuttaa kotimaisten taloudellisten yksiköiden etuusaseman hintaetuudeksi, jota alennetaan asteittain viiden vuoden kuluessa.

Artiklan sisältö sivuaa Suomessa voimassa olevaa lakia julkisista hankinnoista (348/2007) .

77 artikla. Serbia saattaa lainsäädäntönsä asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön teknisten määräysten ja standardointia, metrologiaa, akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien eurooppalaisten menettelyjen kanssa.

78 artikla. Osapuolet tekevät yhteistyötä saattaakseen Serbian kuluttajansuojan yhteisön vaatimuksia vastaavaksi.

79 artikla. Serbia yhdenmukaistaa asteittain työoloja ja erityisesti työterveyttä ja -turvallisuutta sekä naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön kanssa.

VII OSASTO: OIKEUS, VAPAUS JA TURVALLISUUS

80 artikla. Osapuolet kiinnittävät oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alan yhteistyössä erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen ja instituutioiden vahvistamiseen kaikilla tasoilla. Yhteistyöllä pyritään muun muassa parantamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehokkuutta, tehostamaan poliisin ja muiden lainvalvontaelinten toimintaa sekä torjumaan korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

81 artikla. Serbia sitoutuu yhdenmukaistamaan henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön ja muiden kansainvälisten säännösten kanssa sekä perustamaan riippumattomia valvontaelimiä.

82 artikla. Osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön viisumi-, rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä ja luovat toimintakehyksen näiden alojen yhteistyötä varten myös aluetasolla. Yhteistyö perustuu keskinäisiin neuvotteluihin ja tiiviiseen koordinointiin sekä alan tekniseen ja hallinnolliseen apuun.

83 artikla. Artiklassa määrätään laittoman maahanmuuton estämisestä ja valvonnasta sekä takaisinotosta. Osapuolet ottavat takaisin toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa sekä sitoutuvat lisäksi panemaan täytäntöön takaisinottoa koskevan yhteisön ja Serbian välisen sekä soveltuvin osin jäsenvaltioiden ja Serbian väliset sopimukset, mukaan lukien myös velvollisuuden ottaa takaisin kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä. Jäsenvaltiot ja Serbia myöntävät kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyystodistukset ja tarjoavat heille näihin tarkoituksiin tarvittavat hallinnolliset palvelut. Serbia sitoutuu myös tekemään takaisinottosopimuksia muiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien maiden kanssa. Artiklassa määrätään lisäksi, että vakautus- ja assosiaationeuvosto selvittää muita toimenpiteitä laittoman maahanmuuton estämiseksi, mukaan lukien ihmiskauppa ja laittomat maahanmuuttoverkostot.

EU:n ja Serbian välillä voimassa oleva sopimus kattaa pääsääntöisesti SA-sopimuksen 83 artiklan mukaiset velvoitteet eikä Suomen ja Serbian välillä ei ole voimassa 83 artiklassa tarkoitettua kahdenvälistä sopimusta.

84 artikla. Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä käytön rikollisesta toiminnasta, erityisesti huumausainerikollisuudesta, saadun rahan pesuun sekä terrorismin rahoittamiseen. Tämän alan yhteistyöhön voi kuulua hallinnollinen ja tekninen apu, jolla edistetään kansainvälisten elinten, erityisesti rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) hyväksymien normien ja toimintatapojen täytäntöönpanoa.

85 artikla. Osapuolet sitoutuvat laittomien huumausaineiden vastaiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on lujittaa laittomien huumausaineiden torjuntaan liittyviä rakenteita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, puuttua huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin sekä valvoa tehokkaammin huumausaineiden kemiallisia esiasteita. Osapuolten kesken sovittavat yhteistyömenetelmät ja toteutettavat toimet perustuvat Euroopan unionin huumausainestrategian periaatteisiin.

86 artikla. Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä rikosten ja muiden laittomien toimien estämiseksi riippumatta siitä, kuuluvatko ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Yhteistyötä tehdään muun muassa ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan, käteisen rahan ja muiden maksuvälineiden väärentämisen, korruption, veropetosten, huumeiden ja psykotrooppisten aineiden sekä aseiden laittoman kaupan, salakuljetuksen sekä tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi. Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi pyritään edistämään alueellista yhteistyötä ja tunnustettujen kansainvälisten standardien noudattamista.

87 artikla. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen ja niiden rahoituksen ehkäisemiseksi. Kyseeseen tulee muun muassa tietojen vaihto terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista sekä kokemusten vaihto terrorismin torjunnan keinoista ja koulutuksesta.

VIII OSASTO: YHTEISTYÖPOLITIIKAT

88-114 artikla. Artikloissa annetaan pääasiassa yleisiä määräyksiä yhteistyöpolitiikoista. Yhteistyön tarkoituksena on edistää Serbian kehitys- ja kasvumahdollisuuksia ja vahvistaa olemassa olevia taloussuhteita mahdollisimman laajalla pohjalla osapuolten etujen mukaisesti. Politiikkojen yhteydessä olisi varmistettava, että myös ympäristöasiat otetaan alusta alkaen huomioon. Yhteistyöpolitiikat liitetään osaksi alueellista yhteistyökehystä, minkä yhteydessä erityistä huomiota kiinnitetään alueen vakautta edistäviin toimenpiteisiin. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi määritellä, mitkä jäljempänä kuvatuista yhteistyöpolitiikoista tai niiden osana toteutettavista toimista ovat ensisijaisia Eurooppa-kumppanuuden mukaisesti. Yhteistyöaloja ovat: talous- ja kauppapolitiikka (89 artikla), tilastoalan yhteistyö (90 artikla), pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut (91 artikla), varainhoidon sisäistä valvontaa ja ulkoista tilintarkastusta koskeva yhteistyö (92 artikla), sijoitusten edistäminen ja suoja (93 artikla), teollisuusyhteistyö (94 artikla), pienet ja keskisuuret yritykset (95 artikla), matkailu (96 artikla), maatalous ja maatalouden raaka-aineita jalostava teollisuus (97 artikla), kalastus (98 artikla), tulli (99 artikla), verotus (100 artikla), sosiaalialan yhteistyö (101 artikla), koulutus (102 artikla), kulttuurialan yhteistyö (103 artikla), audiovisuaalialan yhteistyö (104 artikla), tietoyhteiskunta (105 artikla), sähköisen viestinnän verkot ja palvelut (106 artikla), informaatio ja viestintä (107 artikla), liikenne (108 artikla), energia (109 artikla), ydinturvallisuus (110 artikla), ympäristö (111 artikla), yhteistyö tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla (112 artikla), alueellinen ja paikallinen kehitys (113 artikla), julkishallinto (114 artikla).

Edellä mainittujen alojen yhteistyötä koskevat määräykset ovat pääsääntöisesti väljiä ja luonteeltaan tavoitteellisia.

Pöytäkirjassa nro 6 määritellään ne edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti osapuolten tulliviranomaisten tulee antaa toisilleen tulliasioihin liittyviä tietoja sekä muuta hallinnollista apua. Avunannon tarkoituksena on varmistaa tullilainsäädännön asianmukainen soveltaminen. Erikseen määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta osapuolet eivät vaadi toisiltaan korvausta pöytäkirjan soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista. Pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta kansainvälisistä yleissopimuksista tai muista sopimuksista johtuviin velvollisuuksiin, eivätkä niiden yhteisön säännösten soveltamiseen, jotka koskevat pöytäkirjan perusteella saatujen tietojen vaihtamista komission ja EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Pöytäkirjan 10 artiklassa määrätään vaihdettavien tietojen luottamuksellisuudesta. Pöytäkirjan 14 artiklan 2 kohdan mukaan tapauksissa, joissa EU:n yksittäisen jäsenvaltion ja Serbian kahdenvälisen keskinäistä avunantoa koskevan sopimuksen määräykset olisivat ristiriidassa pöytäkirjan määräysten kanssa, sovelletaan pöytäkirjan määräyksiä. Pöytäkirjassa 6 mainitun osapuolten tullilainsäädännön on tulkittava kattavan myös kansallisen lainsäädännön. Näin ollen sopimuksen 99 artiklan ja pöytäkirjan 6 tietyt osat voidaan katsoa kuuluvan unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Kansallisesti hallinnollisen tulliyhteistyön menettelyistä säädetään tullilaissa (1466/1994) . Erityisesti on katsottava, että pöytäkirjan 10 ja 14 artiklat kuuluvat lainsäädännön alaan sikäli kuin ne sisältävät määräyksiä osapuolten tulliviranomaisten toisilleen luovuttamien tietojen luottamuksellisuudesta. Suomalaisen viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuuden rajoittamisesta on perustuslain mukaan säädettävä lailla. Asiakirjajulkisuudesta säädetään muun muassa laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) .

IX OSASTO: RAHOITUSYHTEISTYÖ

115 artikla. Artiklassa mainitaan yhteisön rahoitustuen muotoina avustukset ja lainat, mukaan lukien Euroopan investointipankin lainat. Yhteisön tuen edellytyksenä on muuan muassa edistyminen Kööpenhaminan poliittisten tavoitteiden ja Eurooppa-kumppanuuden erityistavoitteiden saavuttamisessa.

116 artikla. Avustuksina annettava rahoitustuki toteutetaan monivuotisen viiteohjelman ja vuotuisten toimintaohjelmien perusteella. Tuki voi kattaa kaikki yhteistyöalat. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen, lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, kestävään kehitykseen, talouskehitykseen ja ympäristönsuojeluun.

117 artikla. Artiklassa määrätään mahdollisuudesta myöntää poikkeuksellisesti makrotaloudellista rahoitusapua.

118 artikla. Yhteisön avustukset sovitetaan yhteen muista lähteistä tulevien avustusten kanssa.

X OSASTO: INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

119–124 artikla. Sopimuksella perustetaan säännöllisin väliajoin kokoontuva vakautus- ja assosiaationeuvosto, jonka tehtävänä on valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Se koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission jäsenistä sekä Serbian hallituksen jäsenistä. Euroopan investointipankki osallistuu tarkkailijana sitä koskevissa asioissa. Vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen määräysten mukaisesti vuorotellen yhteisön edustaja ja Serbian edustaja. Vakautus- ja assosiaationeuvostossa tehdyt päätökset sitovat osapuolia. Se voi antaa myös suosituksia. Päätökset ja suositukset tehdään osapuolten yhteisellä sopimuksella. Vakautus- ja assosiaationeuvostoa avustaa vakautus- ja assosiaatiokomitea, joka koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission edustajista sekä Serbian hallituksen edustajista. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi siirtää toimivaltaansa vakautus- ja assosiaatiokomitealle ja perustaa myös muita erityiskomiteoita ja -elimiä. Vakautus- ja assosiaatiokomitea voi perustaa alakomiteoita, joista yksi on maahanmuuttokysymyksiä käsittelevä alakomitea.

125 artikla. Perustetaan parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta, joka muodostaa puitteet Serbian parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenten kokoontumiselle ja mielipiteiden vaihdolle. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

126 artikla. Osapuolet sitoutuvat varmistamaan osapuolten kansalaisten syrjimättömän pääsyn esittämään asiansa toimivaltaisiin tuomioistuimiin ja hallintoelimiin.

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

127 artikla. Artiklassa määrätään sellaisista etenkin turvallisuusetuihin liittyvistä toimenpiteistä, joita sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta oman toimivaltansa rajoissa. Tällaisia ovat muuan muassa toimenpiteet, jotka liittyvät tietojen luovutukseen, aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan sekä osapuolen oman turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseen sisäisissä levottomuuksissa ja vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa.

Artiklan sisältö on yhdenmukainen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 296 artiklan kanssa, joka antaa jäsenvaltiolle turvallisuus- ja puolustusasioita koskevan poikkeusmahdollisuuden tietyissä tilanteissa. Artiklan määräys vaikuttaa myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluviin muihin määräyksiin sekä useisiin kansallisen lainsäädännön säännöksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) , valmiuslaki (1080/1991) , laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992) , puolustustilalaki (1083/1991) , laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja laki puolustustarvikkeiden maasta viennistä ja kauttakuljetuksesta (242/1990) . Artikla liittyy myös toimenpiteisiin, joihin Suomi ryhtyy pannakseen täytäntöön YK:n peruskirjan (SopS 1/1951) VII luvun mukaiset velvoitteensa esimerkiksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 301 artiklan mukaisesti. Artikla ei edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista vaan nimenomaisesti varmistaa sen, että Suomi voi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, joista muun muassa edellä mainituissa laeissa säädetään.

128 artikla. Artiklan mukaan sopimuksen soveltamisaloilla sovelletut järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään.

129 artikla . Osapuolet sitoutuvat sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen. Kumpikin osapuoli voi saattaa vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat. Tällöin sovelletaan 130 artiklaa ja tarvittaessa pöytäkirjaa nro 7. Mikäli osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt sopimuksen mukaisen velvoitteen täyttämättä, voi se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, lukuun ottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, osapuolen on annettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle tilanteen perusteellista tarkastelua varten tarvittavat tiedot. Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa sopimuksen toiminnalle. Luetellaan sopimuksen kohdat, joita artiklan määräykset eivät koske.

130 artikla. Määrätään sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien riitojen ratkaisusta.

131 artikla. Sopimus ei vaikuta heikentävästi voimassa olevien jäsenvaltioita ja Serbiaa sitovien sopimusten perusteella myönnettyihin oikeuksiin.

132 artikla. Määrätään, että liitteet I-VII ja pöytäkirjat nro 1-7 ovat erottamaton osa sopimusta. Todetaan, että Euroopan yhteisön ja Serbia ja Montenegron välinen puitesopimus Serbia ja Montenegron yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista ja sen liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

133 artikla. Sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen, ja sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta. Kumpikin osapuoli voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen, jos toinen osapuoli ei noudata jotakin sopimuksen keskeistä osaa.

134–138 artikla. Määrätään sopimuksen osapuolet ja soveltamisalue, sopimuksen tallettaja, todistusvoimaiset kielet ja sopimuksen voimaantulopäivä. Todetaan, että tätä sopimusta ei sovelleta Kosovoon. Sopimuksen voimaantulopäivä on sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäinen päivä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen omien hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Sopimuksen tallettaja on Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri.

EU:n jäsenvaltioista Kosovon on tunnustanut 22 ja 5 jäsenvaltiota ei ole tunnustanut. Suomi tunnusti Kosovon 7 päivänä maaliskuuta 2008. Kosovo julistautui itsenäiseksi 17 päivänä helmikuuta 2008.

139 artikla. Artikla sisältää määräykset väliaikaisista sopimuksista, joiden nojalla eräät tämän sopimuksen yhteisötoimivaltaan kuuluvat, erityisesti tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät määräykset sekä tietyt liikennettä koskevat määräykset saatetaan voimaan yhteisön ja Serbian välillä. Näitä määräyksiä koskevissa artikloissa ja pöytäkirjoissa ”sopimuksen voimaantulopäivä” tarkoittaa väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivää.

Sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat

Liite I. Sisältää sopimuksen 21 artiklan mukaisesti luettelot (liitteet I a, I b ja I c) niistä yhteisön teollisuustuotteista, joiden tuontitullit Serbia poistaa asteittain kokonaan sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan toisen, neljännen tai viidennen vuoden tammikuun 1 päivänä.

Liite II . Määritellään sopimuksen 26 artiklassa mainitut ”baby beef” –naudanlihatuotteet.

Liite III. Sisältää sopimuksen 27 artiklan mukaisesti luettelot niistä yhteisöstä peräisin olevista maataloustuotteista, joiden tuontitullit Serbia poistaa sopimuksen voimaantulopäivänä (liite III a), asteittain kunkin tuotteen osalta esitetyn aikataulun mukaisesti (III b) tai alentaa asteittain kunkin tuotteen osalta esitetyn aikataulun mukaisesti (liitteet III c ja d).

Liite IV . Määritellään sopimuksen 29 artiklan mukaisesti yhteisön myönnytykset Serbian kalastustuotteille.

Liite V . Määritellään sopimuksen 30 artiklan mukaisesti Serbian myönnytykset yhteisön kalastustuotteille.

Liite VI. Määritellään sopimuksen V osaston II luvussa tarkoitetut rahoituspalvelut.

Liite VII . Luetellaan sopimuksen 75 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kaupallisia oikeuksia koskevat monenväliset sopimukset, joihin Serbia sitoutuu liittymään viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, ja sopimukset, joiden velvoitteita vakautus- ja assosiaatiosopimuksen osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeinä.

Pöytäkirja N:o 1. Määrätään sopimuksen 25 artiklan mukaisesti jalostettuja maataloustuotteita koskevista kauppajärjestelyistä yhteisön ja Serbian välillä. Pöytäkirjassa määrätään erityisesti siitä, miten vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää tuoteluettelon laajentamisesta, pöytäkirjan liitteissä I ja II tarkoitettujen tullien muuttamisesta sekä tariffikiintiöiden korottamisesta tai poistamisesta sekä tullien alentamisesta.

Pöytäkirja N:o 2 . Sovitaan 28 artiklan mukaisesti eräiden viinien vastavuoroisista etuusmyönnytyksistä sekä viinien nimien vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen viinien nimitysten vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta.

Pöytäkirja N:o 3. Sopimuksen 44 artiklan mukaisesti vahvistetaan alkuperäsäännöt. Määritellään alkuperätuotteet ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät, kuten keskinäinen avunanto, alkuperäselvitysten tarkastaminen ja riitojen ratkaiseminen.

Pöytäkirja N:o 4 . Sovitaan sopimuksen 61 artiklan mukaisesti maakuljetusalan yhteistyöstä erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta. Yhteistyö kattaa maantie- ja rautatiekuljetukset sekä yhdistetyt kuljetukset ja niihin liittyvät infrastruktuurit. Sovitaan kauttakulkuliikenteen vapauttamisesta kokonaan sopimuksen voimaantulopäivänä.

Pöytäkirja N:o 5. Määrätään 73 artiklan mukaisesti terästeollisuuteen sovellettavan valtiontuen säännöistä.

Pöytäkirja N:o 6. Sovitaan 99 artiklan mukaisesti keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tavoitteena varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein. Pöytäkirja ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien sääntöjen soveltamista.

Pöytäkirja N:o 7. Määrätään 129 artiklan mukaisesti riitojen ratkaisemisesta tapauksissa, jotka koskevat sopimuksen osastojen IV, V ja VI eräitä määräyksiä.

Päätösasiakirja ja julistukset

Sopimuksen päätösasiakirjan liitteenä on kolme osapuolten yhteistä julistusta, jotka koskevat sopimuksen 3, 32 ja 75 artiklaa. Liitteenä olevassa yksipuolisessa julistuksessa yhteisö ja jäsenvaltiot ilmoittavat poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville maille tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 perusteella myönnettävien poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden soveltamisesta. Julistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia asiakirjoja. Päätösasiakirjaa ja julistuksia ei ole otettu tämän hallituksen esityksen osaksi. Tekstit ovat nähtävinä Euroopan unionin neuvoston julkisessa asiakirjahakemistossa ”http://register.consilium.europa.eu”.

4.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

Serbian kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Jotkut näistä määräyksistä kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan, toiset taas yhteisön ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Osassa nyt esillä olevan sopimuksen kattamista kysymyksistä toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille. Eduskunta hyväksyy tällaisen sopimuksen vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001 vp, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).

Toimivallan jako ei ole yksiselitteinen ja kysymys siitä, miten nyt esillä olevan kaltaisten EU:n ja sen jäsenvaltioiden kolmansien valtioiden kanssa tekemien sopimusten määräykset kuuluvat jäsenvaltion ja miltä osin unionin toimivaltaan on Lissabonin sopimuksen voimaantultua 1 päivänä joulukuuta 2009 unionin oikeuden uudessa kehitysvaiheessa. Ei ole poissuljettua, että unioni käyttää jatkossa täysimääräisesti sillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla olevaa toimivaltaa. Tällöin jäsenvaltioiden toimivallassa olevat määräykset vähenisivät. On myös mahdollista, että tulevaisuudessa tämänkaltaisten sopimusten osapuoleksi tulisi pelkästään Euroopan unioni.

Unionilla on sopimuksen kauppaa koskevien määräysten (osastot IV/tavarakauppa, V/työntekijöiden liikkuvuus, sijoittautuminen, palveluiden tarjoaminen ja pääomaliikkeet, sekä VIII/yhteistyöpolitiikat) osalta toimivaltaa muun muassa SEUT 207 artiklan sekä SEUT 63–66 artiklojen perusteella. Lissabonin sopimuksella unionin yksinomaisen toimivallan ala laajeni ja kattaa tällä hetkellä tavarakaupan ohella palveluiden kauppaa, ulkomaisia suoria investointeja sekä henkisen omaisuuden kaupallisia näkökohtia koskevia kysymyksiä. Toimivallan jakautuminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Sopimuksessa itsessään ei myöskään ole määräyksiä, jotka osoittaisivat, miten toimivalta tarkkaan ottaen jakautuu. Suomessa voi myös edelleen olla ja onkin voimassa lain säännöksiä myös unionin toimivaltaan kaupan osalta yleisesti kuuluvilla aloilla.

Unionilla on katsottava olevan toimivaltaa niiden vakautus- ja assosiaatiosopimuksen määräysten osalta, jotka on sisällytetty myös kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevaan Euroopan unionin ja Serbian välillä tehtyyn väliaikaiseen sopimukseen:

Vaikka tavarakauppa laaja-alaisesti kuuluu unionin toimivaltaan, sisältää sopimus myös jäsenvaltioiden ja unionin jaettuun toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Tällaisia voidaan katsoa olevan muun muassa tulliviranomaisten hallinnollista yhteistyötä koskevat määräykset siltä osin kuin ne velvoittavat Suomen viranomaisia.

Sopimuksen 83 artiklassa määrätään osapuolten velvollisuudesta ottaa takaisin toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa. EU:n ja Serbian välillä voimassaoleva asiaa koskeva sopimus kattaa kyseisen määräyksen, joten se kuuluu tämän sopimuksen osalta unionin toimivaltaan. Tästä syystä määräykselle ei ole tarpeen pyytää eduskunnan suostumusta.

Unioni ei ole nyt esillä olevan sopimuksen osalta käyttänyt sillä olevaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla olevaa toimivaltaa. Sopimuksen I osastoon (yleiset periaatteet) ja II osastoon (poliittinen vuoropuhelu) sisältyvien määräysten on näin ollen katsottava kuuluvan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Nämä määräykset (2–13 artikla) eivät edellytä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön muuttamista. Ottaen huomioon unionilla erityisesti SEU 37 artiklan nojalla oleva toimivalta tehdä sopimuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä Lissabonin sopimuksella muutetun SEU 27 artiklan mukaiset korkean edustajan tehtävät, on jatkossa mahdollista, että poliittista vuoropuhelua käydään unionin nimissä myös nyt esillä olevan kaltaisten määräysten puitteissa.

Muilta kuin edellä mainituilta osin sopimuksen määräykset kuuluvat osittain Euroopan unionin ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltioilla on edelleen toimivaltaa muun muassa työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumista, palvelujen tarjoamista ja pääomanliikkeitä koskevien määräysten (V osasto) osalta. Sama koskee myös oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevia määräyksiä (VII osasto) sekä eräitä yhteistyöpolitiikan lohkoja (VIII osasto). Myös alueellinen yhteistyö (III osasto), lainsäädännön lähentäminen, lainvalvonta ja kilpailusäännöt (VI osasto) sekä rahoitusyhteistyö (IX osasto) kuuluvat ainakin osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sopimuksen institutionaaliset ja muut horisontaaliset määräykset (X osasto) taas kuuluvat unionin toimivaltaan siltä osin kuin niitä sovelletaan sopimuksen muiden, unionin toimivaltaan kuuluvien määräysten soveltamisen yhteydessä. Vastaavasti, kun kysymys on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista asioista, sopimuksen institutionaaliset määräykset kuuluvat näiltä osin jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, 12/2000 vp ja 45/2000 vp).

Sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että sopimuksen olennaisen osan muodostavat demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitus sellaisina kuin ne määritellään ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa, kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattaminen, mukaan lukien täysimääräinen yhteistyö ICTY:n kanssa, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja Bonnin ETY-kokouksen päätösasiakirjassa ilmaistut markkinatalouden periaatteet. Artiklan määräyksen rikkomiseen liittyy sopimuksen 133 artiklan mukainen mahdollisuus sopimuksen soveltamisen yksipuoliseen keskeyttämiseen.

Perustuslakivaliokunta on katsonut nyt esillä olevan sopimuksen tapaan sekasopimuksena tehdyn ns. Cotonoun sopimuksen (PeVL 31/2001 vp) ihmisoikeuksia koskevan määräyksen osalta, etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa osapuolet vahvistavat ihmisoikeuksia koskevat sitoumuksensa vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Tällaisilla määräyksillä on kuitenkin aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimuksen 133 artiklan mukaisen sanktiomenettelyn vuoksi, joten sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan ja edellyttävän sen vuoksi eduskunnan suostumusta.

Unionilla ei ole yleistä toimivaltaa ihmisoikeuksien alalla sopimusten tekemiseen tai oikeussääntöjen antamiseen (yhteisöjen tuomioistuimen lausunto 2/94, 27 kohta), vaikka sen ulkoisen toiminnan tavoitteisiin SEU 21 ja 25 artiklan mukaan kuuluukin muun muassa demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen edistäminen. Nyt esillä olevan kaltaisten sopimusten osalta on katsottu kyseisen kaltaisten ihmisoikeuksia koskevien määräysten kuuluvan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Toisaalta oikeuskäytännössä on katsottu, että ihmisoikeuksia koskeva määräys voi joissain tilanteissa sisältyä vain EU:n tekemään sopimukseen (ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-268/94, Portugali v. neuvosto, kohdat 23–29). Muun muassa Euroopan yhteisön ja Serbian välillä tehdyn kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen 1 artiklaan sisältyy myös vakautus- ja assosiaatiosopimuksen yleisiä periaatteita, muun muassa SA-sopimuksen 2 artiklaa vastaava määräys.

Ei ole näin ollen poissuljettua, että ihmisoikeuksia koskeva määräys saattaa sisältyä myös vain EU:n tekemään sopimukseen sellaisissa tilanteissa, joissa ihmisoikeuksia koskevaa määräystä on pidettävä sopimuksen muuhun sisältöön nähden vain liitännäisenä tai sopimuksiin, jotka unioni tekee erityisen oikeusperustan nojalla. Nyt esillä olevan sopimuksen osalta ei ole syytä tehdä edellä esitettyihin näkökohtiin perustuvaa, perustuslakivaliokunnan lausunnosta poikkeavaa arviota, jonka mukaisesti myös nyt esillä olevan sopimuksen ihmisoikeuksia koskeva 2 artiklan määräys kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja edellyttää eduskunnan suostumusta.

Myös sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan joukkotuhoaseiden ja ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämistä koskeva määräys, joka sisältää sitoumuksen noudattaa asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita, on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Määräykseen liittyy sopimuksen 133 artiklan mukainen mahdollisuus sopimuksen soveltamisen yksipuoliseen keskeyttämiseen, mikäli toinen osapuoli rikkoo 3 artiklan 1 kohdan määräystä. Sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan määräys kuuluu siihen liittyvän sanktiomekanismin vuoksi myös lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrätään osapuolten velvollisuudesta luoda tehokas vientivalvontajärjestelmä, johon sisältyy tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 49 artiklan syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 § ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004) . Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska ne sisältävät yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevia seikkoja ja koska niistä on Suomessa voimassa laintasoista sääntelyä, vaikka ne eivät edellytäkään olemassa olevien lakien muuttamista.

Sopimuksen 51 artiklan määräykset sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta koskevat yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Niillä on yhteys perustuslain 19 §:n 2 momentissa mainittujen sosiaalisten riskien varalta luotuun sosiaaliturvaan, joka taataan lailla ja joka tällöin kuuluu lainsäädännön alaan. Artikla ei kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

Sopimuksen 88–114 artiklassa määritellään yhteistyöpolitiikkoihin kuuluvat alat. Yhteistyön kehittäminen ei kuulu lain alaan eikä sellaisenaan edellytä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, mutta asiallisesti useat näissä artikloissa esitetyt yhteistyön kohteina olevat asiat kuuluvat Suomessa lainsäädännön alaan. Sopimuksen 99 artikla sekä pöytäkirja nro 6 sisältävät määräyksiä tulliviranomaisten välisestä hallinnollisesta yhteistyöstä, joiden mukaan osapuolten on vaihdettava tietoja tulliasioissa ja annettava niissä toisilleen vastavuoroisesti hallinnollista apua pöytäkirjan nro 6 mukaisesti. Näiltä osin määräykset katsotaan kuuluvan lainsäädännön alaan, kuten edellä sopimuksen yksityiskohtaiset perustelut osastossa on kuvattu.

Sopimuksen 119–124 artikla sisältää määräykset vakautus- ja assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta. Jäsenvaltio on neuvostossa edustettuna Euroopan unionin neuvoston edustajan kautta. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi paitsi antaa suosituksia, myös tehdä osapuolia sitovia päätöksiä. Sopimus sisältää kuitenkin verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että vakautus- ja assosiaationeuvoston päätökset koskettavat kysymyksiä, jotka unionin perustamissopimusten mukaan ovat jäsenvaltion toimivallassa ja Suomen perustuslain kannalta kuuluvat lainsäädännön alaan. Koska sopimusta hallinnoiva vakautus- ja assosiaationeuvosto saa kuitenkin osapuolia sitovaa päätösvaltaa, sopimuksen määräykset vakautus- ja assosiaationeuvoston perustamisesta ja toiminnasta kuuluvat näiltä osin lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta.

Sopimuksen 126 artiklan mukaan osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että toisen osapuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoelimille puolustaessaan yksilönoikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan. Määräys sisältää myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, joka liittyy Suomessa perustuslain 6 ja 21 §:n noudattamiseen ja kuuluu lainsäädännön alaan.

4.2Käsittelyjärjestys

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 29 päivänä huhtikuuta 2008 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: