1080/1991

Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. (25.2.2000/198)

Puolustustilalaissa (1083/91) tarkoitetun puolustustilan aikana sovelletaan tätä lakia vain siltä osin kuin puolustustilalaissa ei sodan varalta ole toisin säädetty.

Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

Poikkeusolojen vallitessa voidaan tasavallan presidentin asetuksella oikeuttaa valtioneuvosto käyttämään 4 luvussa säädettyjä toimivaltuuksia. (25.2.2000/198)

Asetus on annettava määrätyksi, enintään vuoden pituiseksi ajaksi kerrallaan. Asetuksessa on mainittava ne toimivaltuudet, joita valtioneuvosto saa käyttää, ja, jos ne eivät ole käytettävissä koko valtakunnan alueella, niiden alueellinen soveltamisala.

Asetus on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan on päätettävä, saako asetus jäädä voimaan sellaisenaan vai onko se kumottava kokonaan tai osittain ja onko se voimassa säädetyn vai lyhyemmän ajan.

Kun eduskunta on tehnyt 3 momentissa tarkoitetun päätöksen, valtioneuvosto saa ryhtyä käyttämään toimivaltuuksia siltä osin kuin eduskunta ei ole päättänyt, että asetus on kumottava.

Jos 3 §:n 3 ja 4 momentissa säädettyä menettelyä ei ole mahdollista noudattaa vaarantamatta merkittävästi lain tarkoituksen saavuttamista, voidaan tasavallan presidentin asetuksella säätää, että valtioneuvosto saa käyttää asetuksessa säädettyjä toimivaltuuksia välittömästi. (25.2.2000/198)

Tällainen asetus voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, ja se on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Jollei asetusta ole yhden viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, asetus raukeaa. Asetus on kumottava, jos eduskunta niin päättää.

Jos poikkeusolojen jatkuessa on lain tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä välittömästi edelleen oikeuttaa tasavallan presidentin asetuksella valtioneuvosto käyttämään lain mukaisia toimivaltuuksia eikä eduskunta ole tehnyt asetuksen johdosta 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua päätöstä ennen kuin toimivaltuuksien käyttö voimassa olevan asetuksen mukaan päättyy, vaikka uusi asetus on toimitettu eduskunnalle vähintään kaksi viikkoa ennen mainittua ajankohtaa, saa valtioneuvosto käyttää kaikkia uudessa asetuksessa mainittuja toimivaltuuksia. Eduskunnan päätettyä asetuksesta on voimassa, mitä 3 §:n 4 momentissa säädetään.

Tämän lain 3–5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa annetut valtioneuvoston asetukset ja päätökset, jotka koskevat 4 luvussa säädettyjen toimivaltuuksien käyttämistä, on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Ne on kumottava, jos eduskunta niin päättää.

Edellä 3–5 §:n nojalla annettu tasavallan presidentin asetus ja 6 §:ssä tarkoitetut valtioneuvoston asetukset ja päätökset on kumottava poikkeusolojen lakattua.

Jos jonkin 4 luvussa säädetyn toimivaltuuden käyttöedellytykset lakkaavat, on toimivaltuuden käyttämiseen oikeuttavat tasavallan presidentin asetuksen säännökset ja vastaavat valtioneuvoston asetuksen säännökset kumottava.

Kumottaessa 6 §:ssä tarkoitettu valtioneuvoston asetus kokonaan tai osittain päättyy myös kumottavan toimivaltuuden nojalla tehtyjen päätösten voimassaolo.

Valtioneuvosto saadaan oikeuttaa käyttämään vain sellaisia toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia saadaan käyttää ja panna täytäntöön vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi.

Poikkeusoloissa ei tämän lain nojalla saa rajoittaa kenenkään perustuslaissa turvattuja tai muitakaan oikeuksia enempää kuin tilanteen hallitseminen välttämättä edellyttää.

Tähän lakiin perustuvia toimivaltuuksia koskevissa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston asetuksissa sekä toimivaltuuksia käytettäessä ja täytäntöön pantaessa ei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tämän lain nojalla ei voida rajoittaa perustuslaissa turvattua oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eikä uskonnon ja omantunnon vapautta eikä kohdella ketään ihmisarvoa loukkaavasti.

Perustuslaissa turvattua sanan-, kokoontumis-, mielenosoitus- ja yhdistymisvapautta sekä kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuutta, oikeutta käyttää viranomaisissa omaa kieltään ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei tämän lain nojalla saa rajoittaa muulloin kuin Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen ja sodan aikana. Henkilökohtaista vapautta ei tämän lain nojalla saa rajoittaa muutoin kuin 22, 22 a ja 23 §:n nojalla.

Tätä lakia sovellettaessa on noudatettava niitä Suomen lain soveltamisalan rajoituksia, jotka johtuvat Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista tai kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustetuista säännöistä.

Tämän lain 12 ja 12 a §:ssä tarkoitetaan:

Valtioneuvoston asetuksella voidaan ulkomailla asuvaksi määritellä myös kansainvälinen rahoitus- tai muu laitos, jonka kotipaikka on Suomessa.

Mitä tämän lain 12 ja 12 a §:ssä säädetään arvopaperista, sovelletaan vastaavasti arvo-osuusjärjestelmästä annetussa laissa (826/1991) tarkoitettuun arvo-osuuteen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää:

Valtioneuvoston asetuksella voidaan Suomen Pankki, Rahoitustarkastus, Vakuutusvalvontavirasto tai muu valtion viranomainen oikeuttaa huolehtimaan tämän pykälän nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään, suoritetaanko 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kotiuttamisvelvollisuudesta maksettava korvaus Suomen rahana vai kotiutettavana ulkomaan rahana ja onko luovuttajalla tai siirtäjällä oikeus valita näiden perusteiden väliltä. Korvausta määrättäessä noudatetaan sitä kurssia, jota Suomen Pankki luovutushetkellä valuutanvaihdossaan soveltaa. Korvaus suoritetaan noudattaen 37 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Valtioneuvosto voi 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valvoa ja säännöstellä rahoitusmarkkinoita ja vakuutustoimintaa sekä asetuksella säätää:

Tämän pykälän säännöksiä henkivakuutuksesta sovelletaan vastaavasti muuhun eläkevakuutukseen kuin lakisääteiseen eläkevakuutukseen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan Suomen Pankki, Rahoitustarkastus, Vakuutusvalvontavirasto tai muu valtion viranomainen oikeuttaa huolehtimaan tämän pykälän nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta.

Valtioneuvosto voi asetuksella laajentaa Suomen Pankin, Rahoitustarkastuksen, Vakuutusvalvontaviraston tai muun valtion viranomaisen tehtäviä ja toimivaltaa siinä määrin kuin on tarpeen 12 ja 12 a §:n säännösten täytäntöön panemiseksi.

Valtioneuvoston on ennen Suomen Pankkia koskevan asetuksen antamista pyydettävä pankkivaltuuston lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos pankkivaltuusto on tehnyt valtioneuvostolle esityksen Suomen Pankin tehtävien ja toimivallan laajentamisesta.

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä tavaroiden vientiä ja tuontia.

Jos tärkeän hankintasopimuksen täyttäminen niin vaatii, valtioneuvosto voi antaa asianomaisella alalla toimivaa viennin tai tuonnin harjoittajaa velvoittavia, sopimuksen täyttämiselle tarpeellisia vientiä ja tuontia ohjaavia määräyksiä.

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä tavaroiden tuotantoa ja jakelua sekä rakentamista ja asetuksella säätää:

Jos 1 momentin 3 kohdan nojalla on annettu säännöksiä tavaran luovuttamisesta, on niitä vastaavasti sovellettava elinkeinonharjoittajan ottaessa tavaroita liikkeestään omaa käyttöään varten, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä yksityis- ja julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen perustuvia palkkauksia sekä antaa määräyksiä palvelussuhteen muista ehdoista, työajasta ja työsuojelusta.

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä lakisääteiseen vakuutukseen tai sosiaaliavustukseen luettavia etuuksia ja toimeentulotukea sekä asetuksella säätää poikkeuksia niiden määräytymisperusteista ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää poikkeuksia näitä etuuksia sekä toimeentulotukea koskevista oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyistä. (25.2.2000/198)

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä hintoja ja maksuja sekä, jos se hintojen säännöstelyn kannalta on tarpeen, myös tavaroiden laatua.

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä rakennusten ja niiden osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai liittyviä maksuja ja korvauksia sekä antaa määräyksiä irtisanomisoikeudesta ja muista vuokrasuhdetta koskevista seikoista samoin kuin rakennusten ja niiden osien käytöstä tai luovuttamisesta toisen käyttöön.

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä kuljetuksia ja liikennettä, antaa määräyksiä kuljetusvälineiden käytöstä ja väliaikaisesti peruuttaa suomalaiselle alukselle vieraan valtion alusrekisteriin merkitsemistä varten annetun luvan sekä rajoittaa viestiyhteyksien käyttöä.

Valtioneuvosto voi päättää, että eduskunnalle annettua esitystä lisäyksistä ja muutoksista valtion tulo- ja menoarvioon sovelletaan siihen asti, kun eduskunta on päättänyt lisämenoarviosta.

Valtioneuvosto voi valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi antaa määräyksiä sellaisten valtion menojen maksatuksen ajoituksesta, joiden maksatusajankohta on säädetty laissa tai asetuksessa ja jotka eivät ole erääntyneet. Menon maksatusajankohtaa saadaan siirtää enintään kahdella viikolla kerrallaan.

Valtioneuvosto voi työvoiman saamiseksi lain tarkoituksen saavuttamisen kannalta tarpeelliseen työhön saattaa voimaan työnvälityspakon. Sen vallitessa työnantaja saa ottaa palvelukseensa ainoastaan työvoimaviranomaisen osoittamia työnhakijoita.

Valtioneuvosto voi 2 §:n 1–3 kohdassa ja terveydenhuoltoa koskien myös 5 kohdassa mainituissa poikkeusoloissa rajoittaa irtisanomisoikeutta ja erityisestä syystä kieltää tämän oikeuden käyttämisen.

Valtioneuvosto voi väestön terveydenhuollon turvaamiseksi määrätä, että jokainen Suomessa asuva, joka on täyttänyt 17 mutta ei 65 vuotta ja joka toimii terveydenhuollon alalla tai on saanut koulutusta tällä alalla taikka on muuten sopiva tämän alan tehtäviin, on velvollinen suorittamaan lain tarkoituksen saavuttamiseksi tarpeellisia tehtäviä, joihin hän koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella pystyy.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan pelastustoimen tehostamiseksi säätää, että jokainen Suomessa asuva, joka on täyttänyt 17 mutta ei 65 vuotta, on velvollinen tekemään väestön suojelemiseksi tarpeellista työtä.

Jos 2 §:n 1–3 kohdassa mainituissa poikkeusoloissa 21 §:n mukaiset toimenpiteet ovat riittämättömiä, valtioneuvosto voi määrätä, että jokainen Suomessa asuva, joka on täyttänyt 17 mutta ei 65 vuotta, on velvollinen tekemään lain tarkoituksen saavuttamiseksi tarpeellista työtä.

Suomessa asuva voidaan 22, 22 a ja 23 §:n nojalla määrätä vain kykyjensä ja voimiensa mukaiseen työhön. Työmääräystä annettaessa on otettava huomioon asianomaisen ikä, perhesuhteet ja terveydentila sekä muutkin olot. (25.2.2000/198)

Työvelvollisen palkkaus ja muut edut määräytyvät alalla voimassa olevan työ-, toimi- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei tätä perustetta ole mahdollista soveltaa, työvelvolliselle on maksettava palkka ja annettava muut edut sen mukaisesti, mikä kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä.

Työvelvollisuussuhteessa ja sen perusteella suoritettavassa työssä on muutoin noudatettava soveltuvin osin vastaavasti, mitä työ- tai virkasuhteesta ja sen perusteella suoritettavasta työstä on säädetty, määrätty tai 2 momentissa tarkoitetulla sopimuksella sovittu.

Asianomaisen aikaisempi palvelussuhde ei katkea työmääräyksen johdosta.

Valtioneuvosto voi määrätä valtion tai kunnan palveluksessa olevan henkilön hoitamaan toista virkaa tai tehtävää sekä määrätä viraston tai laitoksen siirtymään toiselle paikkakunnalle ja rajoittaa tällöin oikeutta sanoutua irti valtion tai kunnan palveluksesta.

Pelastustoimen tehostamiseksi valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia siitä, mitä muuten on voimassa pelastustoimen tehtäviä hoitavien viranomaisten velvollisuuksista ja tehtävistä sekä johto- ja alistussuhteista väestönsuojelussa.

Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä asian käsittelyjärjestyksestä tämän lain nojalla annettuja määräyksiä täytäntöön pantaessa, antaa määräysten täytäntöönpanon määräämänsä valtion tai kunnan viranomaisen tehtäväksi ja perustaa täytäntöönpanoa varten toimielimiä, jotka toimivat virkavastuulla, tai velvoittaa kunnat asettamaan tällaisia toimielimiä.

Määräysten täytäntöön panemiseksi valtioneuvosto voi määräajaksi tai toistaiseksi muuttaa valtion hallintoviranomaisten välisiä toimiala- ja toimivaltasuhteita sekä niissä muuten noudatettavaa asian käsittelyjärjestystä ja rajoittaa kunnan lakisääteisen tehtävän hoitamista tai määrätä tällaisen tehtävän hoitamisen lopetettavaksi.

Sodan aikana valtioneuvosto voi antaa sodan johdosta sovellettavaksi tulleiden muun lain säännösten täytäntöönpanon määräämänsä valtion tai kunnan viranomaisen tehtäväksi ja perustaa näiden säännösten täytäntöönpanoa varten toimielimiä, jotka toimivat virkavastuulla, tai velvoittaa kunnat asettamaan tällaisia toimielimiä.

Valtioneuvosto voi asioiden määrän niin vaatiessa tai muusta erityisestä syystä asettaa lautakuntia käsittelemään tämän lain nojalla annettujen määräysten tai sodan aikana sodan johdosta sovellettavaksi tulleiden muun lain säännösten täytäntöönpanosta aiheutuvia valitusasioita. Valtioneuvosto antaa samalla määräykset muutoksenhausta lautakunnan päätökseen.

Asian käsittelyssä lautakunnassa noudatetaan soveltuvin osin laillista oikeudenkäyntijärjestystä.

Lautakunnan puheenjohtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Valtioneuvosto voi määrätä, että kunnanhallituksen on asetettava avukseen valmiustoimikunta. Sen tehtävänä on sovittaa yhteen kunnan ja valtion viranomaisten sekä talouselämän ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräykset toimikunnan tehtävistä, järjestysmuodosta ja toiminnasta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää: (25.2.2000/198)

Valtioneuvosto voi väestön terveydenhuollon turvaamiseksi velvoittaa sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksen taikka terveyskeskuksen omistajan tai ylläpitäjän:

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty, koskee soveltuvin osin myös lääketehdasta ja lääketukkukauppaa, apteekkioikeuden haltijaa sekä sellaista yhteisöä ja yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka toimittaa terveydenhuollossa käytettäviä tavaroita tai palveluja taikka muuten toimii terveydenhuollon alalla.

Valtioneuvosto voi maan talouselämän tai energiahuollon turvaamiseksi antaa määräyksiä maa-ainesten ja turpeen irrottamisesta sekä puutavaran hankkimisesta metsää hakkaamalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan viranomaisten tehtävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi tai väestönsuojelun toteuttamiseksi säätää, että viranomaisten käyttöön on luovutettava:

Valtioneuvosto voi 2 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa: (25.2.2000/198)

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, valtioneuvoston asetuksella voidaan 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetun tilanteen niin edellyttäessä väestönsuojelun päämäärien saavuttamiseksi kieltää oikeus oleskella määrätyllä paikkakunnalla tai poistua sieltä taikka rajoittaa tällaista oikeutta. (25.2.2000/198)

Sen lisäksi mitä edellä tässä luvussa on säädetty, valtioneuvostolla on oikeus antaa tähän lakiin perustuvien määräysten täytäntöön panemiseksi tarpeellisia määräyksiä tavaroiden takavarikoinnista ja luovuttamisesta valtiolle taikka tuotantoa tai kulutusta varten sekä takavarikoitujen tai luovutettavaksi määrättyjen tavaroiden huollosta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että väestö tai osa siitä taikka tuotantolaitokset ja omaisuus on pelastustoimen hoitamisen niin vaatiessa siirrettävä määrätyltä alueelta muualle siinä laajuudessa kuin poikkeukselliset olot edellyttävät.

Edellä 34 a §:ssä tarkoitettujen järjestelyjen toteuttamiseksi valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että viranomaiset saavat ottaa haltuunsa sellaista omaisuutta, joka on tarpeen siirretyn väestön majoituksen, muonituksen ja muun huollon järjestämiseksi.

Valtioneuvosto voi:

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske palkka- ja eläkesaatavaa eikä muuta lakiin tai sopimukseen perustuvaa vastaavaa saatavaa.

Käytettäessä tämän luvun mukaisia toimivaltuuksia ei säännöstely-, takavarikko- tai luovutusmääräyksin saa ilman pakottavaa syytä rajoittaa ammattimaisen liikenteen tai maatilatalouden harjoittajan oikeutta pitää hallussaan poltto- ja voiteluaineita, kiinteistönomistajan tai -haltijan oikeutta pitää hallussaan lämmitykseen tarvittavia polttoaineita taikka yksityishenkilön tai väestönsuojan omistajan tai haltijan oikeutta pitää hallussaan väestön toimeentulolle välttämättömiä tavaroita, jotka on ennakolta varastoitu käytettäväksi poikkeusoloissa varaston omistajan liikenteen harjoittamiseen, maatilataloudessa, lämmityksessä tai kotitaloudessa taikka väestönsuojassa suojattavien henkilöiden huoltoon.

Jos joku on tämän lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan, 30–32 §:n, 33 §:n 1 momentin taikka 34 tai 34 b §:n nojalla toteutetun toimenpiteen johdosta kärsinyt vahinkoa, jota hänelle ei korvata muun lain nojalla, suoritetaan hänelle vahingosta täysi korvaus valtion varoista. (25.2.2000/198)

Jos vahinkoa on vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä tai jos valtiontaloudelliset tai kansantaloudelliset syyt sitä vahinkojen suuren määrän vuoksi välttämättä vaativat, suoritetaan vahingosta kohtuullinen korvaus.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset siitä, minkä perusteiden mukaan ja millaista menettelyä noudattaen korvaus on määrättävä.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräykset siitä, että korvausta suoritetaan valtion varoista 4 luvun nojalla annetun muunkin kuin 37 §:ssä tarkoitetun määräyksen johdosta. Kunnan hoidettavana olevasta tehtävästä aiheutuviin perustamis- ja käyttökustannuksiin sovelletaan kuitenkin, mitä kuntien valtionosuuksista ja -avustuksista on säädetty.

Tämän lain nojalla annettuun määräykseen perustuvassa työtehtävässä sattunut työtapaturma tai siinä saatu ammattitauti korvataan valtion varoista sen mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/48) on säädetty, jollei asianomainen korvaus muun lain tai sopimuksen perusteella ole suurempi.

Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa.

Valtakunnan terveydenhuoltopäällikkö johtaa valtioneuvoston apuna terveydenhuollon varautumista poikkeusoloihin. Valtakunnan terveydenhuoltopäällikön tulee huolehtia, että terveydenhuollon hoitamiseksi poikkeusoloissa on tarvittavat suunnitelmat ja että ne on sovitettu yhteen muun poikkeusoloihin varautumista koskevan suunnittelun kanssa.

Valtakunnan terveydenhuoltopäällikkönä toimii sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö. Sodan aikana tai muusta erityisestä syystä valtioneuvosto voi kuitenkin vapauttaa hänet valtakunnan terveydenhuoltopäällikön tehtävästä ja määrätä siihen toisen henkilön, joka on tehtävän edellyttämällä tavalla perehtynyt terveydenhuoltoon.

Valtioneuvosto voi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä asettaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunnan suunnittelemaan ja valmistelemaan terveydenhuollon hoitamista poikkeusoloissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä sekä asioiden käsittelystä neuvottelukunnassa.

Asianomaisella viranomaisella on oikeus toimittaa tarkastuksia tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi.

Poliisin ja muiden viranomaisten on annettava tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten täytäntöönpanossa tarvittavaa virka-apua.

Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat velvollisia korvauksetta julkaisemaan tai lähettämään valtioneuvoston, ministeriön, aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnanhallituksen sekä sotilas- tai pelastusviranomaisen tämän lain soveltamista tai noudattamista koskevat tiedotukset, jotka tämän lain tarkoituksen saavuttamiseksi on saatettava nopeasti koko väestön tai tietyn alueen asukkaiden tietoon. Tällainen tiedotus on viivytyksettä sellaisenaan julkaistava asianomaisessa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa.

Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä yhteisön, säätiön ja yksityisen henkilön velvollisuudesta antaa viranomaisille sellaisia tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen tämän lain nojalla annettujen määräysten täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa varten. Valtioneuvosto voi antaa määräyksiä myös viranomaisen velvollisuudesta antaa tällaisia tietoja toisille viranomaisille.

Sitoumukseen tai sopimukseen sisältyvää ehtoa taikka erityistä välipuhetta ei saa soveltaa eikä panna täytäntöön siltä osin kuin se on tämän lain nojalla annettujen määräysten vastainen tai sen tarkoituksena on kiertää niitä.

Jos kunnallisvaalien toimittaminen on 29 §:n 1 kohdan nojalla siirretty, valtuutettujen ja heidän varajäsentensä toimikausi jatkuu, kunnes uudet vaalit on toimitettu ja niiden tulos julkaistu. Tällöin jatkuu, jos valtioneuvosto niin määrää, myös muiden kunnan luottamushenkilöiden toimikausi määräajan tai toistaiseksi. Valtioneuvosto voi määrätä niin ikään, että luottamushenkilöille on valittava riittävä määrä yhteisiä varajäseniä. Heidät valitsee sama toimielin, joka valitsee varsinaiset jäsenet.

Jos vaalien toimittaminen on siirretty, uudet vaalit toimitetaan niin pian kuin mahdollista ajankohtana, jonka valtioneuvosto määrää.

Valtioneuvoston, ministeriön ja Suomen Pankin tämän lain nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muusta tämän lain nojalla annetusta päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen.

Hallintopäätöstä on noudatettava heti valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Valtioneuvoston tekemään hallintopäätökseen, joka on 6 §:n nojalla saatettava eduskunnan käsiteltäväksi, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Rangaistus viranomaisen tämän lain nojalla antaman säännöstelymääräyksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain (39/1889) 46 luvun 1–3 §:ssä.

Joka jättää noudattamatta tai muulla tavalla rikkoo tämän lain 21 §:n nojalla annettuja määräyksiä tai 24 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden, on tuomittava työvoimarikkomuksesta poikkeusoloissa sakkoon.

Joka laiminlyö asianmukaisesti täyttää tämän lain 22, 22 a, 23 tai 25 §:n nojalla määrätyn työvelvollisuutensa, on tuomittava, jollei teko ole virkavelvollisuuden rikkomisena rangaistava, työvelvollisuusrikkomuksesta poikkeusoloissa sakkoon. (25.2.2000/198)

Joka jättää noudattamatta taikka muuten rikkoo tai yrittää rikkoa tämän lain 30–32 §:n, 33 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdan taikka 34 tai 34 b §:n nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava luovutusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon. (25.2.2000/198)

Joka jättää noudattamatta taikka muuten rikkoo tai yrittää rikkoa tämän lain 33 §:n 1 momentin 3 kohdan tai 33 §:n 2 momentin nojalla annettua kieltoa tai rajoitusta, on tuomittava liikkumisrajoituksen rikkomisesta sakkoon. (25.2.2000/198)

Tavaralla tarkoitetaan tässä laissa kaikenlaista irtainta omaisuutta, paitsi rahaa ja muita maksuvälineitä, arvopapereita ja saamisoikeuksia tai -todisteita. Mitä tässä laissa on säädetty tavaroista, koskee soveltuvin osin palveluja.

Maksulla tarkoitetaan henkilön tai tavaran kuljetuksesta, toisen kiinteistön, laitoksen, tavaran tai muun omaisuuden käyttämisestä, toisen hyväksi tulleesta palvelusta sekä muusta edusta ja työsuorituksesta maksettavaa korvausta, mikäli kysymys ei ole 17 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vuokrasuhteesta johtuvasta vuokrasta, maksusta tai korvauksesta eikä julkisoikeudellisen palvelussuhteen perusteella tai työsopimuslain (320/70) alaisesta työstä suoritettavasta korvauksesta taikka maksusta tai korvauksesta, jonka suuruus on määrätty laissa tai asetuksessa.

Mitä tässä laissa on säädetty valtiosta tai sen viranomaisesta, koskee soveltuvin osin valtion itsenäistä julkisoikeudellista laitosta.

Mitä tässä laissa on säädetty kunnasta, koskee soveltuvin osin kuntainliittoa, yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää keskussairaalaliittoa ja kunnallista itsenäistä laitosta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa 17 päivänä kesäkuuta 1970 annettu laki (407/70) sekä 22 päivänä toukokuuta 1942 annettu työvelvollisuuslaki (418/42) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja erikoistyöleireistä 19 päivänä marraskuuta 1943 annettu laki (912/43) .