Seurattu SDK 1012/2019 saakka.

18.6.1998/445

Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitetun yhtiön sellaisesta luotto-, takaus- ja muusta rahoitustoiminnasta, jonka tavoitteena on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustaminen, kehittäminen ja laajentaminen sekä niiden toimintaedellytysten parantaminen.

Yhtiön antamista sitoumuksista säädetään lisäksi valtion vientitakuista annetussa laissa (422/2001), valtion alustakauksista annetussa laissa (573/1972), ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973) ja valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985). (9.12.2005/993)

Tämän lain mukaiseen rahoitustoimintaan voidaan kohdistaa Euroopan unionin rakennerahastojen varoja. Mitä tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta, sovelletaan myös tällaiseen toimintaan kohdistettaviin rakennerahastojen varoihin, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai rakennerahastolaista (1401/2006) muuta johdu. (21.12.2010/1225)

2 §
Toiminnan kohdistaminen

Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita noudattaen voidaan yhtiön luottoja, takauksia ja muita rahoituspalveluja kohdistaa elinkeinotoiminnan harjoittamiseen sekä tämän tarkoituksen edistämiseksi myös kunnalle. Yhtiön rahoituspalvelujen kohdistamisessa on otettava huomioon Euroopan unionista johtuvat valtiontukien toimialakohtaiset rajoitukset. Yhtiö ei kuitenkaan voi kohdistaa näitä rahoituspalveluitaan:

1) rakennusliiketoiminnan osalta perustajaurakointiin; tai

2) metsätalouteen eikä maatalouteen kuuluvaan peltoviljelyyn tai karjatalouteen.

(2.4.2004/235)

Yhtiön tulee suunnata tässä laissa tarkoitettua luotto- ja takaustoimintaansa pääasiallisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Suurille yrityksille luottoja ja takauksia voidaan antaa vain erityisistä syistä. Pääomatakuita yhtiö voi myöntää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin. Pääomasijoitustoimintaa yhtiö voi harjoittaa pienten ja keskisuurten yritysten pääomittamiseksi. (21.12.2004/1238)

Tässä laissa pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyä pientä ja keskisuurta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka joko vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. (2.4.2004/235)

3 §
Yhtiön luottotoiminta

Yhtiö voi antaa luottoja ja järjestää muuta rahoitusta. Yhtiö voi myös harjoittaa toimintaa, jossa se rahoituksen tarjoajana hankkii rahoituksen saajan osoittaman omaisuuden tai oikeuden ja vuokraa sen rahoituksen saajalle (rahoitusleasing). Rahoitus voidaan myöntää ilman turvaavaa vakuutta tai vakuudetta.

4 §
Yhtiön takaustoiminta

Yhtiö voi antaa takauksia luottojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Takaus voidaan myöntää omavelkaisena takauksena, täytetakauksena tai muuna vastuusitoumuksena. Takauksiin liittyvän tappionvaaran vähentämiseksi voidaan edellyttää vakuuksia tai vakuusjärjestelyjä, joiden ei tarvitse olla turvaavia.

Sellaisen luoton vakuudeksi, jonka luottolaitos myöntää kotimaisen pääomatavaratoimituksen rahoitusjärjestelyjä varten kotimaiselle toimittajalle tai tilaajalle, voidaan takaus antaa myös silloin, kun luotonsaajana on muu kuin 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu yritys. Takauksen myöntämiseen tällaiselle luotolle on saatava työ- ja elinkeinoministeriön suostumus, jos luoton määrä ylittää 35 miljoonaa euroa. (21.12.2010/1225)

Yhtiön takaus voidaan antaa takausluoton, pääoman, koron ja luottoehtojen mukaisten muiden maksusuoritusten vakuudeksi sekä takausluoton tai vastuusitoumuksen vakuudeksi annettavan takauksen vastavakuudeksi. Takaus voi kattaa takausluotosta tai vastuusitoumuksesta aiheutuvan tappionvaaran kokonaisuudessaan tai osittain.

Valtio vastaa yhtiön myöntämistä tässä laissa tarkoitetuista takauksista. (9.12.2005/993)

4 a § (14.6.2001/526)
Yhtiön pääomatakuutoiminta

Yhtiö voi myöntää takuita luottolaitosten, pääomasijoitusrahastojen ja muiden yhteisöjen sekä yksityishenkilöiden tekemien pääomasijoitusten yhteydessä syntyvän tappionvaaran varalta.

Tarkempia säännöksiä pääomatakuiden myöntämisestä, suuntaamisesta ja korvausten maksamisesta annetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. (21.12.2010/1225)

4 b § (21.12.2010/1225)
Yhtiön pääomasijoitustoiminta

Yhtiö voi tehdä pääomasijoituksia rahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymien elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alkavien ja toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten pääomitustarpeeseen.

4 c § (21.12.2010/1225)
Tuen myöntäminen pääomasijoitustoimintaan

Yhtiölle voidaan myöntää tukea 4 b §:ssä tarkoitettuun pääomasijoitustoimintaan. Tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä valtiontuen myöntämisen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Päätöksen tuen myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

Rakennerahastoista osarahoitettava tuki osoitetaan välittävänä toimielimenä toimivalle yhtiölle siten kuin rakennerahastolain 10 §:ssä säädetään.

4 d § (21.12.2010/1225)
Pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen maksaminen

Tuen pääomasijoitustoimintaan maksaa yhtiön hakemuksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa.

Ennen tuen maksamista yhtiön on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle liiketoimintasuunnitelma tai muu vastaava asiakirja sekä yhtiön ja rahaston kesken tehty rahoitussopimus.

Tarkempia säännöksiä rahoitussopimuksen sisällöstä, tuen hakemisesta, tuen käyttökohteista, maksamismenettelystä ja seurantaa varten vaadittavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

4 e § (21.12.2010/1225)
Yhtiön tehtävät pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen hallinnoinnissa

Yhtiö myöntää päätöksellään 4 c §:ssä tarkoitetun tuen rahastolle käytettäväksi 4 d §:n 2 momentissa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti pääomasijoitustoimintaan tekemällä sijoituksen rahastoon, maksaa varat rahastolle, vastaa varojen valvonnasta ja takaisinperinnästä, seuraa varojen käyttöä ja huolehtii raportoinnista työ- ja elinkeinoministeriölle ja rakennerahastolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpideohjelman seurantakomitealle.

4 f § (21.12.2010/1225)
Rahaston tehtävät pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen hallinnoinnissa

Rahasto hakee rahoitusta yhtiöltä ja tekee 4 d §:n 2 momentissa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sijoituspäätökset varojen sijoittamisesta valitsemiinsa yrityksiin. Sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta koskevan sopimuksen ehtojen mukaista yritykseen tehtävää rahasuoritusta osakepääomaa, optiolainaa tai muuta vastaavaa rahoitusvälinettä vastaan.

Yhtiön ja rahaston tulee ottaa 1 momentissa tarkoitettuun rahoitussopimukseen sen lisäksi, mitä sen sisällöstä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään, sijoitettujen varojen käyttöön liittyvät ehdot ja edellytykset, toimenpiteet sijoitettujen varojen takaisinperimiseksi ja palauttamiseksi sekä määräykset varojen seurantaan liittyvien tietojen keräämisestä, tallentamisesta ja raportoinnista.

5 §
Yhtiön palvelutoiminta

Yhtiö voi tehdä yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä neuvontaa.

6 §
Luotto- ja takaustoiminnassa huomioon otettavat seikat

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon rahoitettavan toiminnan merkitys yleisen taloudellisen kehityksen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen sijoittumisen sekä työllisyyden edistämisen kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luoton tai takauksen saajan toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehityskelpoisuuteen sekä yrityksen johdon tai yksityisen elinkeinonharjoittajan kykyyn hoitaa yritystä menestyksellisesti.

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009) säädetyt tavoitteet sekä soveltuvin osin yritystuen yleisistä ehdoista annetussa laissa (786/1997) yritystukiohjelmille ja yritystuille asetetut yleiset tavoitteet ja edellytykset. Yhtiön tulee tässä laissa tarkoitetussa toiminnassaan ottaa huomioon maan eri osien kehittyneisyyserot eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja soveltaessaan. (21.12.2010/1225)

Luottoja ja takauksia annettaessa on toiminta suunnattava korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Lisäksi on otettava huomioon yhtiön ja muiden rahoituspalveluja tarjoavien tahojen mahdollisuus keskenään jakaa sanotusta rahoitustoiminnasta aiheutuvaa tappionvaaraa.

7 § (9.12.2005/993)

7 § on kumottu L:lla 9.12.2005/993.

8 §
Valtion sitoumukset

Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että:

1) valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna (alueellinen korkotuki);

2) valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille korkotukea erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annettavista luotoista (erityiskorkotuki);

3) valtio korvaa yhtiölle 3 ja 4 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa mahdollisesti syntyneitä luotto- ja takaustappioita (luotto- ja takaustappiotuki);

4) valtio korvaa yhtiölle erikseen määritellyistä 5 §:ssä tarkoitetuista palveluista aiheutuvia kuluja (toimintatuki); sekä

5) valtio maksaa yhtiölle takausprovisioon kohdistuvaa tukea siirrettäväksi edelleen niille, joiden puolesta takaus on annettu (takausprovisiotuki).

(21.12.2004/1238)

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun korkotuen perusteena ovat ne luotot, jotka on myönnetty valtion talousarviossa määrätyn myöntämisvaltuuden rajoissa. Valtion talousarviossa päätetään vuosittain yhtiön kunakin vuonna myöntämän sellaisen rahoituksen enimmäismäärä, jolle myöntämisvuotena ja sitä seuraavina vuosina maksetaan korkotukea. Valtioneuvoston korkotukea koskeva sitoumus voi olla määräaikainen. (16.11.2001/1010)

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen piiriin kuuluvaa 3 ja 4 §:ssä tarkoitettujen luottojen pääomaa saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta ja takauksia pääomaltaan voimassa yhteensä enintään 4,2 miljardia euroa. (12.6.2009/407)

8 a § (21.12.2010/1225)
Rahoitustoimintaan sovellettavat säännökset

Yhtiön on 3, 4, 4 a ja 4 b §:n mukaisten rahoitusasioiden käsittelyyn liittyviä julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään.

Yhtiön palveluksessa olevaan henkilöstöön ja sen toimielinten jäseniin sovelletaan heidän suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

8 b § (21.12.2010/1225)
Julkisuus ja salassapito

Yhtiön 3, 4, 4 a ja 4 b §:ssä tarkoitetun rahoitustoiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Salassapidosta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä.

8 c § (21.12.2010/1225)
Yhtiön tarkastusoikeus

Yhtiöllä on oikeus tarkastaa 4 c §:ssä tarkoitetun tuen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa rahastossa. Sen lisäksi yhtiöllä on oikeus tarkastaa rahaston yrityksiin sijoittamien varojen käyttöä, jos siihen on painavia syitä.

Tarkastettava on velvollinen tarkastuksen suorittamiseksi ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastajalle kaikki tarvittavat tiliasiakirjat sekä muu tuen käyttöön liittyvä aineisto sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus ottaa tiliasiakirjat ja muu edellä tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastus sitä edellyttää. Aineisto on palautettava, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa. Tarkastajan pyynnöstä tarkastettavan tulee antaa myös muut tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Tarkastajalla on oikeus tehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kaikki rahoituksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat seikat sekä tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Yhtiön palveluksessa olevaan tarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Velvollisuudesta korvata tarkastustyössä aiheutunut vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Tarkastajaan sovelletaan hallintolakia ja kielilakia. Tarkastustyön julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Salassapidosta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä.

8 d § (21.12.2010/1225)
Pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen takaisinperintä

Tämän lain 4 c §:n mukaisen tuen maksaminen on keskeytettävä ja tuki perittävä takaisin rahastolta, jos:

1) 4 e §:ssä tarkoitetun sijoituksen tekemistä tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut olennaista vaikutusta tuen myöntämiseen;

2) sijoituksen tekemistä ja valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa on kieltäydytty täyttämästä muita tukea sisältävän rahoituksen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia;

3) rahasto on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa 4 d §:ssä tarkoitettuun rahoitussopimukseen sisältyviä ehtoja; tai

4) rahasto on lopettanut tuen kohteena olevan toimintansa tai supistanut sitä olennaisesti ennen kuin viisi vuotta on kulunut sijoituksen tekemisestä.

Tämän lain 4 c §:n mukaisen tuen maksaminen voidaan keskeyttää ja tuki periä takaisin rahastolta, jos:

1) rahasto ei ole noudattanut 4 d §:ssä tarkoitettuun rahoitussopimukseen sisältyviä ehtoja;

2) rahasto on asetettu konkurssiin ja sen edustajat ovat rahaston toimintaa harjoittaessaan joko välittömästi ennen konkurssia tai sen jälkeen toimineet vilpillisesti; tai

3) 4 e §:ssä tarkoitettu sijoitus on tehty väärin perustein.

8 e § (21.12.2010/1225)
Takaisinperintää koskevan päätöksen tekeminen

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee päätöksen rahastolle myönnetyn 4 c §:ssä tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä. Yhtiön tulee tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle esitys tukivarojen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä, jos sen tietoon tulee 8 d §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu peruste.

8 f § (21.12.2010/1225)
Muutoksenhaku

Työ- ja elinkeinoministeriön 8 e §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

8 g § (21.12.2010/1225)
Pääomasijoitustoimintaan myönnetyn tuen palautusvelvollisuus

Rahasto on velvollinen palauttamaan yhtiölle Euroopan aluekehitysrahaston varoista maksetut ja pääomasijoitustoimintaan myönnetyt sellaiset varat, joita ei ole toimenpideohjelmia osittain tai lopullisesti suljettaessa maksettu rahastosta yrityksiin pääomasijoituksina.

8 h § (21.12.2010/1225)
Työ- ja elinkeinoministeriön oikeus tuen takaisinperintään

Työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä yhtiölle rakennerahastovaroista ja niitä vastaavista valtion varoista maksetut varat tai yksinomaan valtion varoista maksetut varat tai niiden osan perittäväksi takaisin yhtiöltä, jos:

1) yhtiö on tuen maksamista varten antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella on ollut olennaista vaikutusta tuen saamiseen;

2) yhtiö on käyttänyt varat muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai on olennaisesti rikkonut varojen käyttämistä koskevia säännöksiä tai määräyksiä tai varojen osoittamispäätöksessä asetettuja ehtoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön oikeudesta valtiontuen takaisinperintää koskevan Euroopan komission päätöksen täytäntöönpanoon säädetään eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetussa laissa (300/2001).

8 i § (21.12.2010/1225)
Korko ja viivästyskorko

Tuen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tuen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Korkoa ei kuitenkaan ole maksettava, kun varoja palautetaan tämän lain 8 g §:n perusteella.

Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään työ- ja elinkeinoministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

9 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

10 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 35/1998, TaVM 12/1998, PeVL 11/1998, EV 53/1998

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

23.12.1999/1245:

Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulukuuta 1999.

Laki on voimassa vuoden 2004 loppuun siten, että sitä sovelletaan lain voimassaoloaikana tehtyihin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal–SSP Oy:ltä siirtynyttä laina- ja takauskantaa koskeviin rahoituspäätöksiin.

HE 160/1999, TaVM 16/1999, EV 121/1999

20.4.2000/380:

Tämä laki tulee voimaan 27 päivänä huhtikuuta 2000. Lain 8 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

HE 12/2000, TaVM 6/2000, EV 43/2000

23.5.2001/423:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001.

HE 215/2000, TaVM 5/2001, EV 39/2001

14.6.2001/526:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

HE 36/2001, TaVM 7/2001, EV 59/2001

16.11.2001/1010:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2001 ja sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002.

HE 148/2001, TaVM 16/2001, EV 122/2001

2.4.2004/235:

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Sen 2 §:n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2005. (L 235/2004 tuli A:n 626/2004 mukaisesti voimaan 15.7.2004.)

HE 163/2003, TaVM 1/2004, EV 2/2004

21.12.2004/1238:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 218/2004, TaVM 23/2004, EV 180/2004

9.12.2005/993:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

HE 177/2005, TaVM 19/2005, EV 152/2005

30.12.2008/1140:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 211/2008, TaVM 29/2008, EV 214/2008

12.6.2009/407:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2009.

HE 16/2009, TaVM 3/2009, EV 42/2009

21.12.2010/1225:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 253/2010, TaVM 32/2010, EV 253/2010

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.