1401/2006

Tätä lakia sovelletaan Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettaviin suunnitelmiin ja ohjelmiin, niiden valmisteluun, toimeenpanoon sekä rakennerahastojen rahoituksen ja vastaavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen.

Alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon sekä suunnitelmien ja ohjelmien yhteensovittamiseen ja seurantaan sovelletaan, mitä alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009) säädetään. Valtion talousarvioon otettuihin rakennerahastovaroihin sovelletaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988) . (29.12.2009/1653)

Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä tämän lain sijasta.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Rakennerahastoista tuloutettavien varojen ja niillä rahoitettavien menojen maksamiseen tarvittavien määrärahojen ottamisesta valtion talousarvioon säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa.

Hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen sekä hoitaa ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Lisäksi hallintoviranomainen hoitaa hallinnoimaansa rakennerahasto-ohjelmaa koskevia kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Hallintoviranomainen voi siirtää seurantakomiteaan liittyviä valmistelua ja seurantakomiteassa tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa koskevia tehtäviä aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ohjelma-alueella sille maakunnan liitolle, josta ohjelma-alueen maakunnan liitot ovat kirjallisesti sopineet.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien yksityiskohtaisesta sisällöstä ja tehtävien siirrosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös antaa tarkempia säännöksiä rakennerahastovarojen käytössä ja toimenpideohjelmien valvonnassa noudatettavista menettelytavoista, joita Euroopan yhteisön lainsäädäntö edellyttää.

Välittäviä toimielimiä ovat rakennerahastovaroja käyttävät ministeriöt, keskushallinnon virastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä maakunnan liitot. Välittäviä toimielimiä ovat myös valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitettu erityisrahoitusyhtiö ja muu vastaava valtion kokonaan tai osittain omistama yhtiö sekä muut viranomaiset tai laitokset, joille on siirretty hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtäviä. (29.12.2009/1653)

Välittävien toimielinten tehtäviin sovelletaan, mitä niistä jäljempänä tässä laissa ja muualla laissa erikseen säädetään.

Hallintoviranomainen vastaa valtion talousarvioon pääluokkaansa otettujen rakennerahastovarojen osoittamisesta välittävien toimielinten käytettäviksi.

Osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ( ohjelmareservi ). Ohjelmareserviä voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen.

Tarkempia säännöksiä rakennerahastovarojen ja kansallisen rahoitusosuuden jakamisesta ja siihen liittyvistä määräajoista, ohjelmareservin suuruudesta, käytöstä ja noudatettavasta menettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Hallintoviranomainen voi varojen osoittamista koskevassa päätöksessään asettaa välittävän toimielimen noudatettavaksi sellaisia varojen käyttöä koskevia ja välittävälle toimielimelle laissa säädettyjä velvollisuuksia täsmentäviä ehtoja, jotka ovat välttämättömiä Euroopan yhteisön lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi ja rakennerahastovarojen hallinnoinnin, valvonnan ja tarkastuksen asianmukaiseksi hoitamiseksi.

Hallintoviranomainen voi muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa antaa välittäville toimielimille rakennerahastovarojen hallinnointia ja valvontaa koskevia ohjeita, jotka ovat välttämättömiä Euroopan yhteisön lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi ja rakennerahastovarojen asianmukaiseksi hoitamiseksi.

Hallintoviranomainen voi muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa antaa viranomaisena toimiville välittäville toimielimille rakennerahastovarojen hallinnointia ja valvontaa koskevia määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä Euroopan yhteisön lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi ja rakennerahastovarojen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ennen määräysten antamista hallintoviranomaisen on kuultava asianomaisia ministeriöitä.

Hallintoviranomainen voi asioissa, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan tai muutoin vaadi eduskunnan suostumusta, tarvittaessa yhteisymmärryksessä rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomaisen ja muiden toimenpideohjelman toteuttamiseen osallistuvien ministeriöiden kanssa sopia tavanomaisina pidettävistä rakennerahasto-ohjelman hallinnointitehtävien täytäntöönpanoa koskevista tarpeellisista järjestelyistä Euroopan yhteisöjen komission, muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden rakennerahastotehtäviä hoitavien viranomaisten tai jäsenvaltioiden tällaisia tehtäviä hoitavien muiden tahojen kanssa.

Hallintoviranomainen voi 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa tarvittaessa yhteisymmärryksessä rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomaisten ja muiden rakennerahastovaroja käyttävien ministeriöiden kanssa sopia myös sellaisista täytäntöönpanojärjestelyistä, joista rakennerahasto-ohjelman ja Euroopan unionin ulkopuolella toteutettavan Euroopan yhteisön rahoittaman ohjelman tekninen yhteensovittaminen välttämättä edellyttää.

Todentamisviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Todentamisviranomainen hoitaa Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan sille kuuluvat tehtävät. Lisäksi todentamisviranomainen hoitaa hallinnoimaansa rakennerahasto-ohjelmaa koskevia kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Todentamisviranomaistehtävä on erotettava 8 §:ssä tarkoitetusta hallintoviranomaistehtävästä siten, että viranomaisten toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa.

Välittävä toimielin toimittaa tuensaajien maksamien tukikelpoisten menojen perusteella tiedot menoilmoitusta varten toimenpideohjelman todentamisviranomaiselle ja samalla tiedoksi hallinnonalansa ministeriölle.

Todentamisviranomainen voi antaa välittäville toimielimille rakennerahastovarojen käyttöä ja valvontaa koskevia ohjeita, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden hoitaminen sitä edellyttää.

Todentamisviranomainen voi antaa välittäville toimielimille rakennerahastovarojen käyttöä ja valvontaa koskevia määräyksiä, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden hoitaminen sitä edellyttää. Ennen määräysten antamista todentamisviranomaisen on kuultava asianomaisia ministeriöitä.

Alueiden kehittämisestä annetun lain 17 §:ssä tarkoitettu maakunnan yhteistyöryhmä: (29.12.2009/1653)

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat ( maakunnan yhteistyöasiakirja ).

Tarkempia säännöksiä maakunnan yhteistyöasiakirjan sisällöstä, noudatettavasta menettelystä, laatimisen määräajoista ja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun raportin sisällöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Rakennerahasto-ohjelmien tarkastusviranomainen toimii valtiovarainministeriössä valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä.

Tarkastusviranomaisen on oltava hallinto- ja todentamisviranomaisesta toiminnallisesti riippumaton.

Tarkastusviranomainen hoitaa sille Euroopan yhteisön lainsäädännössä asetetut tehtävät. Tarkastusviranomainen antaa kertomuksen, jossa arvioidaan perustettu hallinto- ja valvontajärjestelmä, ja esittää lausunnon siitä, kuinka rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmät täyttävät Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetyt vaatimukset. Lisäksi tarkastusviranomainen hoitaa kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Tarkastusviranomainen voi antaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon osallistuville ohjeita tarkastusten suorittamisesta, joita Euroopan yhteisön lainsäädäntö edellyttää, sekä noudatettavista tarkastusmenetelmistä.

Valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean, jonka tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa sille ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Sen toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Toimikautta voidaan jatkaa, jos seurantakomitean tehtävien hoitaminen sitä vaatii.

Valtioneuvosto nimittää seurantakomitean jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Seurantakomitean kokoonpanoon ja jäseniin sovelletaan, mitä niistä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään. Seurantakomitea voi kutsua asiantuntijoita. (29.12.2009/1653)

Seurantakomitean jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta.

Seurantakomitea laatii itselleen työjärjestyksen. Siinä määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta seurantakomiteassa. Seurantakomitean hallintomenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa, viranomaisten julkisuudesta annetussa laissa ja kielilaissa säädetään. Seurantakomitean on pyrittävä päätöksenteossaan yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee kanta, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut. Seurantakomitean rahoitettavien toimien valintaperusteita koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä seurantakomitean kokoonpanosta ja jäsenistä.

Seurantakomitealla on sihteeristö. Siinä ovat edustettuina seurantakomiteassa edustettuina olevat viranomaiset. Seurantakomitea päättää sihteeristön kokoonpanosta niin, että viranomaisten edustus tulee tasapuolisesti huomioon otetuksi.

Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Sihteeristöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa hallintoviranomaisena on ohjelma-asiakirjassa nimetty viranomainen tai yhteisö. Suomalaisena hallintoviranomaisena voi olla maakunnan liitto tai eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä annetussa laissa (554/2009) tarkoitettu suomalainen yhtymä.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen sekä hoitaa ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Lisäksi suomalainen hallintoviranomainen hoitaa hallinnoimaansa rakennerahasto-ohjelmaa koskevia kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimeää ensimmäisen tason valvonnasta vastaavan valvojan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmasta osarahoitettavan hankkeen suomalaiselle tuensaajalle menojen varmentamiseksi.

Valvojan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja), Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT-tilintarkastaja) taikka kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (HTM-tilintarkastaja), joka on riippumaton tuensaajasta. Valvojalla on oltava tehtävän hoitamiseen riittävä ammattitaito. Valvojaan sovelletaan hallintolakia, kielilakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta.

Valvojan tehtäviin sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmista osarahoitettujen hankkeiden menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden varmentamisesta.

Valvojalla on oikeus suorittaa tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä tuensaajaan kohdistuvia tarkastuksia. Valvojan oikeuksiin ja valvottavan velvollisuuksiin valvojan suorittaessa tehtävän edellyttämiä tarkastuksia sovelletaan 56 §:ää.

Valvoja voi päätöksellään valtuuttaa toisen riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan tuensaajaan kohdistuvan 2 momentissa tarkoitetun tarkastuksen puolestaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi suorittaa valvojaan kohdistuvia valvontaan liittyviä tarkastuksia sekä päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan tällaisen tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Valtion vastinrahoituksesta toimintaohjelmille vastaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ne viranomaiset, joille ministeriö on jakanut valtion talousarviossa olevaa rakennerahastovaroja vastaavaa rahoitusosuutta.

Osa valtion rahoitusosuudesta voidaan jättää myöhemmin jaettavaksi ( ohjelmareservi ). Ohjelmareserviä voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen.

Ohjelmareservin suuruudesta ja noudatettavasta menettelystä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa todentamisviranomaisena toimii ohjelma-asiakirjassa nimetty viranomainen tai yhteisö. Ohjelma-asiakirjassa nimetty suomalainen hallintoviranomainen toimii ohjelman todentamisviranomaisena. (29.12.2009/1653)

Todentamisviranomaisen tehtävät tulee erottaa 28 §:ssä tarkoitetun hallintoviranomaisen tehtävistä siten, että toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa.

Todentamisviranomainen hoitaa Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan sille kuuluvat tehtävät. Lisäksi suomalainen todentamisviranomainen hoitaa hallinnoimaansa rakennerahasto-ohjelmaa koskevia kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa antaa suomalaiselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle rakennerahastovarojen käyttöä ja valvontaa koskevia ohjeita, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä hallinto- ja todentamisviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden täyttäminen sitä välttämättä edellyttää. Ennen ohjeiden antamista on kuultava toimenpideohjelman hallinto- ja todentamisviranomaista.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelman toimeenpanoa varten voidaan perustaa hallintokomitea, jonka asettamisesta ja kokoonpanosta sopivat ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot. Hallintokomitean toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää hallintokomitean suomalaiset jäsenet. Hallintokomitea voi kutsua komiteaan asiantuntijoita. Hallintokomitea hyväksyy työskentelyään varten työjärjestyksen, jossa määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta. (29.12.2009/1653)

Hallintokomitean suomalaiseen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskien säännöksiä sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta. Hallintokomitean työskentelyyn ja sen jäseniin sovelletaan, mitä hallintolaissa ja kielilaissa säädetään. Hallintokomitean asiakirjojen ja toiminnan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Siinä 1 momentissa tarkoitettua toimenpideohjelmaa koskevassa ohjelmatyössä ja niissä toimenpideohjelmissa, joita toteutetaan saamelaisten kotiseutualueella tai sen osalla, noudatetaan hallintokomitean työskentelyssä soveltuvin osin saamen kielilakia (1086/2003) . (29.12.2009/1653)

Hallintokomitean päätökset tehdään yksimielisesti.

Hallintokomitea vastaa toimenpideohjelmassa rahoitettavien toimien valinnasta, yhteensovittaa ja suuntaa rakennerahastojen ja kansallista rahoitusta sekä hoitaa muut sille Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan kuuluvat tehtävät. Sen lisäksi hallintokomitea hoitaa kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Hallintokomitea antaa lausunnon toteuttavien toimien soveltuvuudesta 27 §:ssä tarkoitettuihin toimenpideohjelmiin ja niiden rahoittamisesta. Hankkeelle ei voida myöntää tukea, jollei hallintokomitea ole puoltanut hankkeen rahoittamista.

Hallintokomitean kannanottoa koskeviin päätöksiin ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Hallintokomiteaa avustaa yhteinen tekninen sihteeristö. Sihteeristön kokoonpanosta sovitaan ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden kesken. Sihteeristön jäsenet hoitavat hallintokomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Sihteeristön suomalaisiin jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta.

Sihteeristö voi avustaa hallintokomitean lisäksi hallintoviranomaista, seurantakomiteaa ja tarkastusviranomaista.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa tarkastusviranomaisena toimii ohjelma-asiakirjassa nimetty viranomainen. (29.12.2009/1653)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkastusviranomaisen tehtävät on erotettava 27 ja 32 §:ssä tarkoitettujen hallinto- ja todentamisviranomaisten tehtävistä siten, että viranomaisen toiminnan riippumattomuus voidaan varmistaa.

Tarkastusviranomainen hoitaa sille Euroopan yhteisön lainsäädännössä asetetut tehtävät. Tarkastusviranomainen antaa kertomuksen, jossa arvioidaan perustettu hallinto- ja valvontajärjestelmä, ja esittää lausunnon siitä, kuinka rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmät täyttävät Euroopan yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Lisäksi tarkastusviranomainen hoitaa kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.

Edellä 38 §:ssä tarkoitettua tarkastusviranomaista avustaa sen tehtävien hoitamisessa tarkastajaryhmä, johon kuuluu edustaja kustakin toimenpideohjelmaan osallistuvasta jäsenvaltiosta. Tarkastajaryhmän suomalaisen jäsenen nimittää työ- ja elinkeinoministeriö. Tarkastajaryhmä laatii työskentelyään varten työjärjestyksen. Tarkastajaryhmän puheenjohtajan tehtävästä vastaa tarkastusviranomainen. (29.12.2009/1653)

Tarkastajaryhmän suomalaisella jäsenellä on oltava tehtävän hoitamisen kannalta riittävä ammattitaito. Jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta.

Jäsenen työskentelyyn sovelletaan hallintolakia, kielilakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Jäsenen oikeuksiin ja tarkastettavan velvollisuuksiin jäsenen suorittaessa tehtävän edellyttämiä tarkastuksia sovelletaan, mitä 56 §:ssä säädetään.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen kussakin toimenpideohjelmassa on seurantakomitea, jonka asettamisesta ja kokoonpanosta sopivat ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot. Seurantakomitean suomalaisten jäsenten nimittämiseen sovelletaan, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään. (29.12.2009/1653)

Seurantakomitea tekee päätökset yksimielisesti.

Muilta osin seurantakomiteaan sovelletaan soveltuvin osin, mitä 25 §:ssä säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi asioissa, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan tai ole muutoin merkitykseltään huomattavia taikka jotka eivät muutoin vaadi eduskunnan suostumusta, tarvittaessa yhteisymmärryksessä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmia rahoittavien viranomaisten kanssa sopia tavanomaisina pidettävistä rakennerahasto-ohjelman hallinnointitehtävien täytäntöönpanoa koskevista tarpeellisista järjestelyistä Euroopan yhteisöjen komission, muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmia hoitavien viranomaisten tai jäsenvaltioiden tällaisia tehtäviä hoitavien tahojen kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa tarvittaessa yhteisymmärryksessä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpideohjelmia rahoittavien viranomaisten kanssa sopia myös sellaisista täytäntöönpanojärjestelyistä, joita Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelman ja Euroopan unionin ulkopuolella toteutettavan Euroopan yhteisön rahoittaman ohjelman tekninen yhteensovittaminen edellyttää.

Suomalainen hallinto- ja todentamisviranomainen voi asioissa, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan tai ole muutoin merkitykseltään huomattavia taikka eivät muutoin vaadi eduskunnan suostumusta, tarvittaessa yhteisymmärryksessä hallinnoimaansa toimenpideohjelmaa rahoittavien viranomaisten kanssa sopia Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämistä rakennerahasto-ohjelman hallinnointitehtävien täytäntöönpanoa koskevista tarpeellisista järjestelyistä ohjelmaan osallistuvien muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten tai jäsenvaltioiden tällaisia tehtäviä hoitavien tahojen kanssa.

Valtion velvollisuuteen suorittaa rakennerahastojen tuki todentamisviranomaiselle siinä tapauksessa, että johtava tuensaaja ei ole saanut takaisinperittyä aiheettomasti maksettuja tukia tuensaajalta, sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään.

Sen jälkeen, kun valtio on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla maksanut siinä tarkoitetun tuen todentamisviranomaiselle, valtiolla on oikeus saada tuen määrä tuensaajalta.

Välittävän toimielimen tehtävänä on siten kuin siitä erikseen muualla säädetään:

Pohjois-Suomea koskevassa aluekehitysrahastosta osarahoitetussa toimenpideohjelmassa ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman Pohjois-Suomea koskevassa alueellisessa osiossa saamelaiskäräjät arvioivat viranomaisten pyynnöstä saamen kieleen ja kulttuuriin kuuluvat toimet ja esittävät niitä rahoitettaviksi antamalla niistä lausunnon välittävälle toimielimelle.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen rakennerahasto-ohjelmissa on sen lisäksi, mitä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetään, rakennerahastovaroja myöntävän maakunnan liiton tehtävänä myöntää toimeen rakennerahastojen rahoitusosuus kansallisen lainsäädännön, Euroopan yhteisön lainsäädännön ja rakennerahasto-ohjelman mukaan ottaen huomioon hallintokomitean 36 §:n 2 momentissa tarkoitettu lausunto ja kansallista rahoitusosuutta koskeva päätös sekä vastata toimien valvonnasta ja tarkastuksesta sekä varojen takaisinperinnästä. Rahoitusta koskeva hakemus tulee vireille, kun 37 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen sihteeristö on vastaanottanut hakemuksen. (29.12.2009/1653)

Euroopan yhteisöjen komissio suorittaa rakennerahastojen rahoitusosuuteen liittyvät maksut 13 ja 32 §:ssä tarkoitetun todentamisviranomaisen Euroopan yhteisöjen komissiolle lähettämien maksatuspyyntöjen ja menoilmoitusten perusteella. Sen lisäksi, mitä 14 §:n 2 momentissa ja 33 §:ssä säädetään, niiden laatimiseen, sisältöön ja noudattavaan menettelyyn sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menoilmoituksia koskevien tietojen tarkemmasta sisällöstä, menojen todentamisesta, ilmoittamisessa noudatettavasta menettelystä ja aikataulusta.

Välittävät toimielimet ilmoittavat todentamisviranomaiselle ja hallinnonalansa ministeriölle Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti sääntöjenvastaisuuksista, takaisinperintää koskevista ja muista toimenpiteistä, joihin todettujen virheellisyyksien oikaisemiseksi on ryhdytty. Jos virheellisyyden laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, todentamisviranomainen voi velvoittaa maakunnan liittoa, hallintoviranomaista tai asianomaista ministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla virheellisyys voidaan oikaista tai sen toistuminen estää. Todentamisviranomainen voi tarvittaessa asettaa maakunnan liitolle, hallintoviranomaiselle tai asianomaiselle ministeriölle määräajan, jossa sen tulee ryhtyä toimenpiteisiin. (29.12.2009/1653)

Tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten sisällöstä, antamismenettelystä ja aikataulusta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Rakennerahastovaroista osarahoitettujen menojen tukikelpoisuuteen sovelletaan, mitä muualla laissa säädetään, ellei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

Tarkempia menojen tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä, joita Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään, voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Ylimaakunnallisen hankkeen hallinnoinnista huolehtii päärahoittaja, ellei se anna hallinnointia jonkin toisen tehtäväksi.

Tarkempia säännöksiä ylimaakunnallisten hankkeiden hallinnoinnista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Välittävällä toimielimellä on vastuu myöntämiensä rakennerahastovarojen valvonnasta sen mukaan kuin siitä erikseen muualla laissa säädetään. Kukin joko rakennerahastovaroja tai kansallista julkista rahoitusosuutta myöntävä välittävä toimielin vastaa valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Välittävä toimielin on velvollinen lisäksi tarkastamaan osarahoitettuja tuotteita ja palveluita sen mukaan kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään.

Hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen ja tarkastusviranomaisen suorittamiin tarkastuksiin sovelletaan, mitä tässä laissa ja Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään.

Tarkastusviranomaisella on oikeus suorittaa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, todentamisviranomaiseen ja välittävään toimielimeen sekä tuensaajiin kohdistuvia tarkastuksia. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan siinä laajuudessa kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään.

Tarkastusviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan välittävään toimielimeen ja tuensaajaan kohdistuvan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (JHTT-yhteisö), Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT-yhteisö) taikka kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (HTM-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (HTM-yhteisö).

Tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta. Tilintarkastajaan sovelletaan hallintolakia, kielilakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Tarkastusta suorittavan henkilön oikeuksista ja tarkastettavan velvollisuuksista säädetään 56 §:ssä.

Hallintoviranomaisella on oikeus suorittaa hallinnoimassaan rakennerahasto-ohjelmassa käytettävien rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä välittävään toimielimeen ja tuensaajiin kohdistuvia tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia tarkastuksia. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan siinä laajuudessa kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään.

Hallintoviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan puolestaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan välittävään toimielimeen ja tuensaajaan kohdistuvan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Todentamisviranomainen voi suorittaa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, välittävään toimielimeen sekä tuensaajiin kohdistuvia tarkastuksia, kun ne ovat tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee hanketta ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan.

Todentamisviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan puolestaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan välittävään toimielimeen ja tuensaajaan kohdistuvan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Euroopan yhteisön rakennerahastoista Suomeen myönnettävän rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden hallinnoinnin ja käytön tarkastukseen ja muuhun valvontaan sovelletaan sellaisia menetelmiä ja periaatteita, joilla voidaan varmistaa Euroopan yhteisön lainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksien ja moitteettoman varainhoidon vaatimusten noudattaminen.

Tarkastusviranomaisen on huolehdittava, että tarkastustyössä otetaan huomioon tunnustetut kansainväliset tarkastussuositukset.

Hallintoviranomaisella, todentamisviranomaisella ja tarkastusviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada välittävänä toimielimenä toimivalta viranomaiselta tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset rakennerahastovarojen käytöstä sekä ohjelman tai hankkeen toteutuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahasto-ohjelmia toteuttavilla ministeriöillä on sama oikeus saada tietoja hallintoviranomaiselta, todentamisviranomaiselta ja oman hallinnonalansa välittäviltä toimielimiltä. (29.12.2009/1653)

Hallintoviranomaisella, todentamisviranomaisella, tarkastusviranomaisella ja rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen osallistuvalla ministeriöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä saada muulta kuin 1 momentissa tarkoitetulta viranomaiselta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskevat tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot rakennerahastovarojen käytöstä sekä hankkeen toteutuksesta ja tarkastuksesta. Pyynnössä on yksilöitävä tarvittavat tiedot sekä niiden käyttötarkoitus. Näin saatuja tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin niitä on pyydetty.

Hallintoviranomaisella, todentamisviranomaisella, tarkastusviranomaisella ja rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen osallistuvalla ministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muulta kuin viranomaisena toimivalta välittävältä toimielimeltä tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot rakennerahastovarojen käytöstä sekä hankkeen toteutuksesta ja tarkastuksesta. Tietojen pyytämiseen ja käyttämiseen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään.

Hallintoviranomaisella, todentamisviranomaisella ja tarkastusviranomaisella on yksittäistapauksessa oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tuensaajia koskevat tiedot välittävän toimielimen välityksellä.

Tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen saamisen ajankohdista, sisällöstä ja menettelystä, joita Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään, voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tämän lain nojalla saatujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, tämän lain mukaista tehtävää suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista saa luovuttaa:

Euroopan yhteisön toimielimelle tiedot luovuttaa hallintoviranomainen, todentamisviranomainen, tarkastusviranomainen tai rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoon osallistuva ministeriö.

Edellä 29 a, 40 ja 50–52 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittamiseksi tarkastettava on velvollinen ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastajalle kaikki tarvittavat tiliasiakirjat sekä muun rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden käyttöön liittyvän aineiston samoin kuin muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. (29.12.2009/1653)

Tarkastajalla on oikeus ottaa tiliasiakirjat ja muu edellä tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastus sitä edellyttää. Aineisto on palautettava, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa. Tarkastajan pyynnöstä tarkastettavan tulee antaa myös muut tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Tarkastajalla on oikeus tehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kaikki rahoituksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat seikat sekä tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Poliisin, tulliviranomaisen ja veroviranomaisen on korvauksetta annettava 29 a §:n 4 momentissa, 40 ja 50–52 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittamiseksi tarpeellista virka-apua.

Tarkastusviranomaisella on Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmassa oikeus suorittaa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, todentamisviranomaiseen, 30 §:ssä tarkoitettuihin viranomaisiin sekä tuensaajiin kohdistuvia tarkastuksia. Yksittäistä hanketta tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee toimea ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan siinä laajuudessa kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään.

Tarkastusviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan hallintoviranomaiseen, todentamisviranomaiseen, 30 §:ssä tarkoitettuun viranomaiseen ja tuensaajaan kohdistuvan tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Hallintoviranomaisella on oikeus suorittaa hallinnoimassaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen rakennerahasto-ohjelmassa käytettävien rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä 30 §:ssä tarkoitettuihin viranomaisiin sekä tuensaajiin kohdistuvia tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia tarkastuksia.

Hallintoviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Todentamisviranomainen voi suorittaa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä hallintoviranomaiseen, 30 §:ssä tarkoitettuihin viranomaisiin ja tuensaajiin kohdistuvia tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia tarkastuksia.

Todentamisviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan 30 §:ssä tarkoitettuun viranomaiseen ja tuensaajaan kohdistuvan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi suorittaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmissa rakennerahastovarojen käyttöön liittyviä tarkastuksia 30 §:ssä tarkoitettuihin viranomaisiin, tuensaajiin ja hallinto- ja todentamisviranomaiseen. Yksittäistä toimea tarkastettaessa tarkastusoikeus koskee toimea ja sen rahoitusta kokonaisuudessaan siinä laajuudessa kuin Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään. (29.12.2009/1653)

Työ- ja elinkeinoministeriö voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai riippumattoman tilintarkastajan suorittamaan rakennerahastovarojen käyttöä koskevan 30 §:ssä tarkoitettuun viranomaiseen ja tuensaajaan kohdistuvan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen puolestaan. Tilintarkastajasta on voimassa, mitä 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. (29.12.2009/1653)

Tarkastusta suorittavan henkilön oikeuksista ja tarkastettavan henkilön velvollisuuksista säädetään 56 §:ssä.

Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen tarkastusoikeudesta, on tarkastuksista voimassa, mitä 53, 56 ja 57 §:ssä säädetään.

Hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen ja tarkastusviranomaisen oikeudesta saada tietoja on voimassa, mitä 54 §:n 1–4 momentissa säädetään.

Tietojen luovutukseen sovelletaan, mitä 55 §:ssä säädetään.

Hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen ovat velvollisia antamaan tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle Euroopan yhteisöjen komissiota varten Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädettyjä tehtäviä hoitaessaan laatimansa kertomukset. (29.12.2009/1653)

Opetusministeriö voi siirtää 44 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä toimivaltaansa Opetushallitukselle, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselle CIMO:lle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä maakunnan liitoille. Opetusministeriö voi siirtää niille myös toimivaltaansa rakennerahastotoimintaan liittyvissä toimielimissä. Toimivallan siirtämisestä säädetään opetusministeriön asetuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi siirtää 44 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä toimivaltaansa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä maakunnan liitoille. Toimivallan siirtämisestä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Kansallisissa ohjelmissa on rakennerahastovarojen seurantaa sekä hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen, tarkastusviranomaisen ja välittävien toimielinten tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä mainittujen viranomaisten ja toimielinten yhteiseen käyttöön tarkoitettu seurantarekisteri. Rekisteriin merkitään sen käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot tuen hakijasta, tuen kohteesta, tukea koskevasta päätöksestä, tuen maksatuksesta ja vaikutuksista sekä suoritetuista varmennuksista ja tarkastuksista. Tietojärjestelmä sisältää lisäksi Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetyt toimenpideohjelmia, niiden hallinnointia, seurantaa ja valvontaa koskevat tiedot. Rekisteriin merkittyjen tietojen virheettömyydestä vastaa se viranomainen tai toimielin, joka on tehnyt merkinnät. (29.12.2009/1653)

Jäsenvaltioiden välisessä ohjelmassa suomalainen hallintoviranomainen ylläpitää rahoitettavia hankkeita koskevaa rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen kannalta tarpeelliset 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Hallintoviranomainen vastaa seurantarekisteriin toimitettavien 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tallentamisesta. Niissä ohjelmissa, joissa rakennerahastovaroja myöntävä viranomainen on muu kuin Suomen viranomainen, tulee seurata erikseen kansallisen julkisen rahoituksen myöntämistä. (29.12.2009/1653)

Seurantarekisteriin sisältyvien tietojen julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Hallintoviranomainen huolehtii seurantarekisteriin talletettujen tuen saajia, niiden toteuttamaa tointa ja tuen määrää koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetyissä tapauksissa ja tavalla. Hallintoviranomaisella, todentamisviranomaisella ja tarkastusviranomaisella on oikeus luovuttaa edelleen salassapitosäännösten estämättä Euroopan yhteisöjen asianomaiselle toimielimelle sellaisia 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin rekistereihin talletettuja tietoja, jotka ovat tarpeen valvottaessa, että Euroopan yhteisön lainsäädäntöä on noudatettu myönnettäessä yhteisön rahoittamaa tukea.

Rekisteröidyn tarkastusoikeudesta noudatetaan, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun seurantarekisteriin sisältyvät henkilötietolaissa tarkoitetut henkilötiedot on poistettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun asianomaisen rakennerahasto-ohjelman viimeinen maksuerä on maksettu Euroopan yhteisöjen komissiosta Suomeen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennerahasto-ohjelmien Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetyn seurannan tietojärjestelmän sisällöstä.

Jos valtio on velvoitettu maksamaan Euroopan yhteisöjen komissiolle takaisin rakennerahaston varoja, todentamisviranomainen voi päätöksellään velvoittaa muun kuin valtion budjettitalouden piiriin kuuluvan viranomaisen, viraston tai laitoksen suorittamaan valtiolle sen komissiolle maksaman määrän täysimääräisenä kuluineen. Suoritus määrätään, jos varojen takaisinmaksu on johtunut suoritukseen velvoitettavan virheellisestä menettelystä tai jos suoritukseen velvoitettava on Euroopan yhteisöjen komission päätöksen perusteella suoraan vastuussa komissiolle varojen käytöstä.

Jollei suoritettavaa määrää makseta asetettuna eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Jäsenvaltioiden välisissä ohjelmissa 1 momentissa tarkoitettu takautumisoikeuteen perustuva suoritus maksetaan kuitenkin ohjelman todentamisviranomaiselle, joka on velvollinen maksamaan tämän suorituksen viipymättä valtiolle. Työ- ja elinkeinoministeriö voi päätöksellään velvoittaa suomalaisen todentamisviranomaisen suorittamaan valtiolle sen komissiolle maksaman määrän täysimääräisenä kuluineen. Suoritus määrätään, jos varojen takaisinmaksu on johtunut suoritukseen velvoitettavan virheellisestä menettelystä tai jos suoritukseen velvoitettava on Euroopan yhteisöjen komission päätöksen perusteella suoraan vastuussa komissiolle varojen käytöstä. (29.12.2009/1653)

Tässä laissa tarkoitetun hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen ja seurantakomitean sekä työ- ja elinkeinoministeriön 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. (29.12.2009/1653)

Hallinto- ja todentamisviranomaisena toimivan maakunnan liiton päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään muutoksenhausta kuntayhtymän päätökseen.

Maakunnan yhteistyöryhmän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään muutoksenhausta kuntayhtymän päätökseen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan rakennerahastoohjelmien kansallisesta hallinnoinnista 30 päivänä joulukuuta 1999 annettu laki (1353/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Rakennerahasto-ohjelman, jonka toimeenpano on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, hallinnointiin, seurantaan ja tarkastukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Edellä 22 ja 38 §:ssä tarkoitetulla tarkastusviranomaisella on kuitenkin tarkastus- ja tietojensaantioikeus sekä oikeus tietojen luovuttamiseen mainittujen ohjelmien osalta siten kuin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä hallintoviranomaisesta säädetään.

Siihen maakunnan yhteistyöasiakirjaan, joka laaditaan ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Edellä 17 §:ssä tarkoitettu maakunnan yhteistyöryhmä vastaa maakunnan yhteistyöryhmän tehtävistä myös tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.