445/1998

Tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitetun yhtiön sellaisesta luotto-, takaus- ja muusta rahoitustoiminnasta, jonka tavoitteena on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustaminen, kehittäminen ja laajentaminen sekä niiden toimintaedellytysten parantaminen.

Yhtiön antamista sitoumuksista säädetään lisäksi valtion vientitakuista annetussa laissa (422/2001) , valtion alustakauksista annetussa laissa (573/1972) , ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973) ja valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985) . (9.12.2005/993)

Tämän lain mukaiseen rahoitustoimintaan voidaan kohdistaa Euroopan unionin rakennerahastojen varoja. Mitä tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta, sovelletaan myös tällaiseen toimintaan kohdistettaviin rakennerahastojen varoihin, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai rakennerahastolaista (1401/2006) muuta johdu. (21.12.2010/1225)

Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuja tavoitteita noudattaen voidaan yhtiön luottoja, takauksia ja muita rahoituspalveluja kohdistaa elinkeinotoiminnan harjoittamiseen sekä tämän tarkoituksen edistämiseksi myös kunnalle. Yhtiön rahoituspalvelujen kohdistamisessa on otettava huomioon Euroopan unionista johtuvat valtiontukien toimialakohtaiset rajoitukset. Yhtiö ei kuitenkaan voi kohdistaa näitä rahoituspalveluitaan:

(2.4.2004/235)

Yhtiön tulee suunnata tässä laissa tarkoitettua luotto- ja takaustoimintaansa pääasiallisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Suurille yrityksille luottoja ja takauksia voidaan antaa vain erityisistä syistä. Pääomatakuita yhtiö voi myöntää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin. Pääomasijoitustoimintaa yhtiö voi harjoittaa pienten ja keskisuurten yritysten pääomittamiseksi. (21.12.2004/1238)

Tässä laissa pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyä pientä ja keskisuurta yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka joko vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. (2.4.2004/235)

Yhtiö voi antaa luottoja ja järjestää muuta rahoitusta. Yhtiö voi myös harjoittaa toimintaa, jossa se rahoituksen tarjoajana hankkii rahoituksen saajan osoittaman omaisuuden tai oikeuden ja vuokraa sen rahoituksen saajalle (rahoitusleasing) . Rahoitus voidaan myöntää ilman turvaavaa vakuutta tai vakuudetta.

Yhtiö voi antaa takauksia luottojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Takaus voidaan myöntää omavelkaisena takauksena, täytetakauksena tai muuna vastuusitoumuksena. Takauksiin liittyvän tappionvaaran vähentämiseksi voidaan edellyttää vakuuksia tai vakuusjärjestelyjä, joiden ei tarvitse olla turvaavia.

2 momentti on kumottu L:lla 29.5.2020/402 .

Yhtiön takaus voidaan antaa takausluoton, pääoman, koron ja luottoehtojen mukaisten muiden maksusuoritusten vakuudeksi sekä takausluoton tai vastuusitoumuksen vakuudeksi annettavan takauksen vastavakuudeksi. Takaus voi kattaa takausluotosta tai vastuusitoumuksesta aiheutuvan tappionvaaran kokonaisuudessaan tai osittain.

Valtio vastaa yhtiön myöntämistä tässä laissa tarkoitetuista takauksista. (9.12.2005/993)

Yhtiö voi myöntää takuita luottolaitosten, pääomasijoitusrahastojen ja muiden yhteisöjen sekä yksityishenkilöiden tekemien pääomasijoitusten yhteydessä syntyvän tappionvaaran varalta.

Tarkempia säännöksiä pääomatakuiden myöntämisestä, suuntaamisesta ja korvausten maksamisesta annetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. (21.12.2010/1225)

Yhtiö voi tehdä pääomasijoituksia rahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymien elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alkavien ja toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten pääomitustarpeeseen.

Yhtiölle voidaan myöntää tukea 4 b §:ssä tarkoitettuun pääomasijoitustoimintaan. Tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä valtiontuen myöntämisen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Päätöksen tuen myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

Rakennerahastoista osarahoitettava tuki osoitetaan välittävänä toimielimenä toimivalle yhtiölle siten kuin rakennerahastolain 10 §:ssä säädetään.

Tuen pääomasijoitustoimintaan maksaa yhtiön hakemuksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa.

Ennen tuen maksamista yhtiön on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle liiketoimintasuunnitelma tai muu vastaava asiakirja sekä yhtiön ja rahaston kesken tehty rahoitussopimus.

Tarkempia säännöksiä rahoitussopimuksen sisällöstä, tuen hakemisesta, tuen käyttökohteista, maksamismenettelystä ja seurantaa varten vaadittavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Yhtiö myöntää päätöksellään 4 c §:ssä tarkoitetun tuen rahastolle käytettäväksi 4 d §:n 2 momentissa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti pääomasijoitustoimintaan tekemällä sijoituksen rahastoon, maksaa varat rahastolle, vastaa varojen valvonnasta ja takaisinperinnästä, seuraa varojen käyttöä ja huolehtii raportoinnista työ- ja elinkeinoministeriölle ja rakennerahastolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpideohjelman seurantakomitealle.

Rahasto hakee rahoitusta yhtiöltä ja tekee 4 d §:n 2 momentissa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sijoituspäätökset varojen sijoittamisesta valitsemiinsa yrityksiin. Sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta koskevan sopimuksen ehtojen mukaista yritykseen tehtävää rahasuoritusta osakepääomaa, optiolainaa tai muuta vastaavaa rahoitusvälinettä vastaan.

Yhtiön ja rahaston tulee ottaa 1 momentissa tarkoitettuun rahoitussopimukseen sen lisäksi, mitä sen sisällöstä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään, sijoitettujen varojen käyttöön liittyvät ehdot ja edellytykset, toimenpiteet sijoitettujen varojen takaisinperimiseksi ja palauttamiseksi sekä määräykset varojen seurantaan liittyvien tietojen keräämisestä, tallentamisesta ja raportoinnista.

Yhtiö voi tehdä yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä neuvontaa.

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon rahoitettavan toiminnan merkitys yleisen taloudellisen kehityksen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen sijoittumisen sekä työllisyyden edistämisen kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luoton tai takauksen saajan toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehityskelpoisuuteen sekä yrityksen johdon tai yksityisen elinkeinonharjoittajan kykyyn hoitaa yritystä menestyksellisesti.

Luottoja ja takauksia annettaessa on otettava huomioon alueiden kehittämisestä annetussa laissa (1651/2009) säädetyt tavoitteet sekä soveltuvin osin yritystuen yleisistä ehdoista annetussa laissa (786/1997) yritystukiohjelmille ja yritystuille asetetut yleiset tavoitteet ja edellytykset. Yhtiön tulee tässä laissa tarkoitetussa toiminnassaan ottaa huomioon maan eri osien kehittyneisyyserot eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja soveltaessaan. (21.12.2010/1225)

Luottoja ja takauksia annettaessa on toiminta suunnattava korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Lisäksi on otettava huomioon yhtiön ja muiden rahoituspalveluja tarjoavien tahojen mahdollisuus keskenään jakaa sanotusta rahoitustoiminnasta aiheutuvaa tappionvaaraa.

Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että:

(21.12.2004/1238)

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun korkotuen perusteena ovat ne luotot, jotka on myönnetty valtion talousarviossa määrätyn myöntämisvaltuuden rajoissa. Valtion talousarviossa päätetään vuosittain yhtiön kunakin vuonna myöntämän sellaisen rahoituksen enimmäismäärä, jolle myöntämisvuotena ja sitä seuraavina vuosina maksetaan korkotukea. Valtioneuvoston korkotukea koskeva sitoumus voi olla määräaikainen. (16.11.2001/1010)

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen piiriin kuuluvaa 3 ja 4 §:ssä tarkoitettujen luottojen pääomaa saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta ja takauksia pääomaltaan voimassa yhteensä enintään 12 miljardia euroa. (29.5.2020/402)

Yhtiön on 3, 4, 4 a ja 4 b §:n mukaisten rahoitusasioiden käsittelyyn liittyviä julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään.

Yhtiön palveluksessa olevaan henkilöstöön ja sen toimielinten jäseniin sovelletaan heidän suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Yhtiön 3, 4, 4 a ja 4 b §:ssä tarkoitetun rahoitustoiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Salassapidosta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä.

Yhtiöllä on oikeus tarkastaa 4 c §:ssä tarkoitetun tuen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa rahastossa. Sen lisäksi yhtiöllä on oikeus tarkastaa rahaston yrityksiin sijoittamien varojen käyttöä, jos siihen on painavia syitä.

Tarkastettava on velvollinen tarkastuksen suorittamiseksi ilman aiheetonta viivytystä korvauksetta esittämään tarkastajalle kaikki tarvittavat tiliasiakirjat sekä muu tuen käyttöön liittyvä aineisto sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus ottaa tiliasiakirjat ja muu edellä tarkoitettu aineisto haltuunsa, jos tarkastus sitä edellyttää. Aineisto on palautettava, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa. Tarkastajan pyynnöstä tarkastettavan tulee antaa myös muut tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Tarkastajalla on oikeus tehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kaikki rahoituksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat seikat sekä tässä tarkoituksessa päästä tarkastettavan hallitsemiin tai käytössä oleviin tiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Yhtiön palveluksessa olevaan tarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Velvollisuudesta korvata tarkastustyössä aiheutunut vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Tarkastajaan sovelletaan hallintolakia ja kielilakia. Tarkastustyön julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Salassapidosta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:ssä.

Tämän lain 4 c §:n mukaisen tuen maksaminen on keskeytettävä ja tuki perittävä takaisin rahastolta, jos:

Tämän lain 4 c §:n mukaisen tuen maksaminen voidaan keskeyttää ja tuki periä takaisin rahastolta, jos:

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee päätöksen rahastolle myönnetyn 4 c §:ssä tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä. Yhtiön tulee tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle esitys tukivarojen maksamisen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä, jos sen tietoon tulee 8 d §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu peruste.

Työ- ja elinkeinoministeriön 8 e §:n nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Rahasto on velvollinen palauttamaan yhtiölle Euroopan aluekehitysrahaston varoista maksetut ja pääomasijoitustoimintaan myönnetyt sellaiset varat, joita ei ole toimenpideohjelmia osittain tai lopullisesti suljettaessa maksettu rahastosta yrityksiin pääomasijoituksina.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi määrätä yhtiölle rakennerahastovaroista ja niitä vastaavista valtion varoista maksetut varat tai yksinomaan valtion varoista maksetut varat tai niiden osan perittäväksi takaisin yhtiöltä, jos:

Työ- ja elinkeinoministeriön oikeudesta valtiontuen takaisinperintää koskevan Euroopan komission päätöksen täytäntöönpanoon säädetään eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetussa laissa (300/2001) .

Tuen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tuen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Korkoa ei kuitenkaan ole maksettava, kun varoja palautetaan tämän lain 8 g §:n perusteella.

Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään työ- ja elinkeinoministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.