Laki julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 156/1996 (Julkaistu 27.12.1996)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luottolaitosten kanssa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997―1999 enintään 6 000 miljoonan markan arvosta.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen korontasaussopimusten yhteismäärää kunkin ulkomaan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suomen markoissa lasketaan luoton myöntämispäivänä voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin myönnettyä vientiluottoa;
luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/93) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta, taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luottolaitoksen välillä solmittavaa tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luottolaitos maksaa korontasausyhtiölle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun vientiluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista viitekorkoa (CIRR) ja korontasausyhtiö maksaa luottolaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä;
korontasausluotolla julkisesti tuettua vientiluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luottolaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen,
korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luottolaitokselle maksamaa 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta; ja
korkohyvityksellä luottolaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa edellä 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta.
3 §
Valtiokonttori maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen luottolaitokselle. Vastaavasti luottolaitos maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkohyvityksen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen valtiokonttorille.
Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään luottokohtaisesti koron erääntymispäivinä.
Ulkomaan rahan määräisen luoton osalta korkotuki ja korkohyvitys lasketaan kaksi pankkipäivää ennen koron erääntymispäivää voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
4 §
Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiona 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen nimellisarvosta.
5 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä tai tämän edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luottolaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luottolaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai tämän määräämälle tarkastajalle tämän pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
6 §
Joka korontasauksen valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja.
7 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston päätöksellä.
8 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
TaVM 19/1996
EV 165/1996
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIKauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki