1463/2007

Tässä laissa säädetään eurooppalaisen koulun perustamisesta Helsinkiin, koulussa annettavan opetuksen järjestämisestä sekä koulun hallinnosta ja henkilöstöstä.

Tällä lailla perustetaan valtion ylläpitämä Helsingin eurooppalainen koulu. Koulun oppilasmäärästä ja muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta siten kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään.

Koulutuksen päätteeksi voidaan järjestää eurooppalainen ylioppilastutkinto (European Baccalaureate -tutkinto). Tutkinnosta ja sen järjestämisestä säädetään erikseen.

Koulussa annettavan opetuksen tarkoituksena on tarjota joustavat opiskelumahdollisuudet ja mahdollisuus monipuoliseen kasvuun ja oppimiseen sekä terveen itsetunnon kehittymiseen.

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.

Koulussa annettava opetus jakaantuu kaksivuotiseen esikouluun, viisivuotiseen alakouluun sekä seitsemänvuotiseen yläkoululukioon siten kuin opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksessä tarkemmin määrätään. (22.7.2011/908)

Koulun opetus jakaantuu kieliosastoihin. Kieliosastojen määrästä ja niiden opetuskielistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Eri vuosiluokkien opetus voidaan järjestää samassa opetusryhmässä, jos se on opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opetusryhmien muodostamisesta ja opetusryhmien koosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Esikoulua lukuun ottamatta koulussa opetetaan äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, biologiaa, ympäristö- ja luonnontietoa, luonnontutkimusta, historiaa, maantietoa, taloustietoa, filosofiaa, uskontotietoa, tietotekniikkaa, kuvataidetta, musiikkia ja liikuntaa. Muista oppiaineista ja oppilaan ohjauksesta sekä esikoulussa opetettavista aihealueista määrätään opetussuunnitelmassa.

Oppiaineiden opetuksen sekä oppilaan ohjauksen tavoitteet ja periaatteet, keskeinen sisältö ja tuntijako sekä oppilashuollon ja oppimisen tehostetun tukemisen tavoitteet määrätään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelma tulee laatia Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmia soveltuvin osin noudattaen. Opetussuunnitelman laatii ja vahvistaa opetushallitus.

Koulun johtokunnan tulee vuosittain ennen kunkin lukuvuoden alkua laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lukuvuoden opetuksen järjestämiseksi.

Tässä laissa tarkoitettu opetus on julkista. Koulun rehtori voi perustellusta syystä rajoittaa oikeutta päästä seuraamaan opetusta.

8 a § oli väliaikaisesti voimassa 1.8.2021–31.7.2022 L:lla 688/2021.

Esikouluun otettavan oppilaan tulee täyttää neljä vuotta sinä kalenterivuonna, kun lukuvuosi alkaa. Alakoulun ensimmäiselle luokalle otettavan oppilaan tulee täyttää kuusi vuotta sinä kalenterivuonna, kun lukuvuosi alkaa.

Koulun oppilaaksi voidaan hakea aikaisintaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Hakijan tulee hakea oppilaspaikkaa lapsen oman äidinkielen kieliosastosta tai siitä kieliosastosta, jonka kieli on lapsen hallitseva kieli.

Jos koulussa ei ole hakijan äidinkielen kieliosastoa, hänellä on oikeus hakea oppilaspaikkaa kieliosastosta, jonka opetuskielellä hän pystyy opiskelemaan. Kielitaito osoitetaan tarvittaessa koulun järjestämällä kielikokeella.

Alakoulun ensimmäisen vuosiluokan jälkeiseen opetukseen haettaessa hakijan tulee esittää viimeisin koulutodistuksensa tai osallistumistodistuksensa aiemmasta koulunkäynnistä tai esiopetuksesta. Jos hakija ei voi esittää edellä tarkoitettua todistusta, hänen tulee osallistua koulun järjestämään valintakokeeseen.

Jäljempänä 31 §:ssä tarkoitettu johtokunta antaa tarkemmat määräykset kouluun hakemisen ajankohdista, kieli- ja valintakokeiden järjestämisestä sekä muusta menettelystä kouluun hakemisessa.

Koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti Euroopan unionin henkilöstön lapsia sen mukaan kuin Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 105–106/2004) määrätään ( ensimmäinen oppilaskategoria ). Kouluun otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muita lapsia ( toinen oppilaskategoria ), jos se ei edellytä uuden opetusryhmän muodostamista. (25.3.2011/268)

Esikoulun jälkeiseen opetukseen otettava oppilas sijoitetaan ensisijaisesti hänen ikänsä mukaiselle vuosiluokalle tai, jos se ei vastaa hänen tietojaan ja taitojaan, muulle vuosiluokalle. Tarkempia säännöksiä oppilaan sijoittamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Oppilaaksi ottamisessa tulee noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista päättää koulun johtokunta. Tieto valintaperusteista tulee olla saatavilla etukäteen.

Jos oppilas on osallistunut 10 §:n 4 momentissa tarkoitettuun valintakokeeseen, oppilaaksi ottamisen edellytyksenä on, että hakija on suorittanut valintakokeen hyväksyttävästi.

Koulun rehtorin tulee tehdä oppilaaksi ottamisesta kirjallinen päätös.

Oppilaaksi otetulla on oikeus saada tämän lain mukaista opetusta sekä opetuksen tukipalveluja siten kuin niistä tässä laissa säädetään.

Oman äidinkielen mukaisessa kieliosastossa opiskelevalla on oikeus saada äidinkielen opetusta. Jos koulussa ei ole oppilaan äidinkielen kieliosastoa, koulu järjestää äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan, kuitenkin siten, että toisen kategorian oppilaalle äidinkielen opetusta järjestetään vain, jos se ei edellytä uuden opetusryhmän perustamista. Opetus voidaan järjestää tarvittaessa etäopetuksena.

Yksittäisen oppiaineen opetuksen järjestämiseksi oppilas voidaan sijoittaa tai siirtää muuhun kuin oman kieliosaston opetusryhmään, jos se on perusteltua opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä. Päätöksen edellä tarkoitetusta sijoittamisesta tai siirtämisestä tekee koulun rehtori.

Rehtori voi muuttaa valitun oppiaineen tai oppimäärän toiseksi, jos se on perusteltua opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen takia. Ennen oppiaineen tai oppimäärän muuttamista koulutuksen järjestäjän tulee varata huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Koulun johtokunnan tulee laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.

Koulun johtokunnan tulee hyväksyä koulun järjestyssääntö. Järjestyssäännössä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Koulussa annettava opetussuunnitelman mukainen opetus on maksutonta ensimmäisen kategorian oppilaille. Toisen kategorian oppilailta peritään opetuksesta lukukausimaksuja. Opetuksen maksuttomuuden piiriin eivät kuulu ateriat ja koulukuljetukset.

Oppilailta voidaan periä materiaali- ja ruokailumaksuja. Lisäksi oppilailta voidaan periä maksuja eurooppalaiseen ylioppilastutkintoon (European Baccalaureate -tutkinto) ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistumisesta. (22.7.2011/908)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut maksut määrätään noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. Tarkempia säännöksiä annetaan tarvittaessa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. (22.7.2011/908)

Jos tässä laissa tarkoitettua oppilaalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.

Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

Oppilaan ja hänen huoltajansa tulee saada riittävän usein tietoa oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.

Oppilaan opintosuoritusten arvioinnista, todistuksiin merkittävistä tiedoista ja opintojen suorittamisesta hyväksytysti määrätään opetussuunnitelmassa Eurooppa-kouluissa noudatettavia määräyksiä soveltuvin osin noudattaen.

Oppilaan arviointi ja oppilaan todistukset annetaan oppilaan kieliosaston kielellä.

Oppilas, joka on suorittanut vuosiluokkansa hyväksytysti, siirtyy lukuvuoden päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas, joka ei ole suorittanut vuosiluokkansa opintoja hyväksytysti, jää luokalle. Luokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta vuosiluokalta raukeavat. Jos oppilas ei luokalle jäätyään suorita uudelleen aloittamansa vuosiluokan opintoja hyväksytysti, oppilas menettää opinto-oikeutensa tässä laissa tarkoitetussa koulussa. Koulun johtokunta voi painavasta syystä antaa edellä tarkoitetulle oppilaalle luvan jatkaa opintojaan.

Oppilas voi aikaisempien opintosuoritustensa perusteella saada korvatuksi osan hänen vuosiluokallaan noudatettavan opetussuunnitelman mukaisista opinnoistaan. Opintojen korvaavuutta koskevan päätöksen tekee koulun rehtori.

Opintosuoritusten korvaamista haetaan koulun rehtorilta kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen yhteydessä tulee esittää aikaisempia suorituksia koskevat todistukset. Koulun johtokunta antaa tarvittavat määräykset korvaamisen hakemisesta.

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon kuuluu opetussuunnitelmassa tarkoitettu oppilashuolto, jonka toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville.

Koulussa on 31 §:ssä tarkoitetun johtokunnan asettama oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmän tehtävät määrätään 36 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.

Oppimisessa tehostettua tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa koulu määrää oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettävistä tukimuodoista. Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaan, hänen huoltajansa sekä oppilaan opettamisesta vastaavien opettajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden yhteistyönä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu oppimisen tuki ei oppilashuoltoryhmän arvion mukaan ole riittävä oppilaan oppimisen tukemiseksi, oppilaalle tulee tehdä päätös erityisten tukitoimien järjestämisestä ja erityisopetussuunnitelman hyväksymisestä. Oppilaalle järjestetään erityisiä tukitoimia koulun resurssien mukaisesti.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekee koulun rehtori oppilaan huoltajan hakemuksesta. Erityisopetussuunnitelman valmistelee oppilashuoltoryhmä. Päätös tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

Koulun lukuvuodessa on 180 työpäivää. Lukuvuoden työajoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos opetusta ei arkipäiviksi sattuneiden pyhäpäivien takia tai pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita muutoin voida saavuttaa, menetetyt työpäivät on korvattava.

Oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.

Oppilaalle annettavan opetuksen päivittäisestä ja viikoittaisesta määrästä sekä oppituntien pituudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella Eurooppa-koulujen johtokunnan päätöksiä soveltuvin osin noudattaen.

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistään jälkiistunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa määräajaksi tai kokonaan.

Oppilaan opettaja tai koulun rehtori voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Oppilaalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja oppilaan erottamisesta tulee tehdä kirjallinen päätös. Muut 24 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Oppilaalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja oppilaan erottamisesta päättää 31 §:ssä tarkoitettu johtokunta. Jälki-istuntoa koskevan määräyksen antaa oppilaan opettaja tai koulun rehtori.

Ennen 24 §:n 1 momentissa tarkoitettua kurinpitotoimenpidettä koskevan määräyksen tai päätöksen antamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Lisäksi ennen kirjallista varoitusta tai oppilaan erottamista koskevan päätöksen antamista oppilaan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Oppilaan erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa taikka muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu. Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohta on päätettävä samalla kun erottamisesta päätetään.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 14 luvussa säädetään. (5.7.2019/832)

Opetuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista sekä tukea koulutuksen kehittämistä ja oppimisen edellytyksiä.

Koulun tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta säännöllisin väliajoin. Arvioinnin kohteet ja ajankohdat päättää opetushallitus. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa 31 §:ssä tarkoitetun johtokunnan päättämällä tavalla.

Koulun tulee osallistua opetus- ja kulttuuriministeriön päättämiin koulun toiminnan ulkopuolisiin arviointeihin ja tarkastuksiin.

Koulun sisäistä hallintoa hoitavat koulun rehtori ja 36 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä määrätyllä tavalla koulun johtokunta.

Koulun johtokunnan asettaa opetushallitus enintään 4 vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 8 muuta jäsentä. Kullekin heistä nimetään henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnassa tulee olla ainakin oppilaiden, opettajien ja muun koulun henkilöstön sekä oppilaiden huoltajien edustus. Oppilaiden keskuudesta valittavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja hänen toimikautensa voi poiketa muun johtokunnan jäsenen toimikaudesta. (25.3.2011/268)

Johtokunnan kokoonpanosta ja asettamisesta sekä asioiden käsittelystä johtokunnassa annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Koulun johtokunta vastaa muiden tässä laissa säädettyjen tehtäviensä lisäksi koulun opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Johtokunnan tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset 36 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.

Koululla on rehtori, jonka nimittää opetushallitus. Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Rehtori johtaa koulun toimintaa ja vastaa siitä, että koululle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja laadukkaasti, sekä hoitaa muut hänelle tässä laissa säädetyt tehtävät. Rehtorin tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset 36 §:ssä tarkoitetussa johtosäännössä.

Koulussa on koulun oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä.

Koulun johtosäännössä annetaan tarkemmat määräykset opetuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta, toimielinten tehtävistä ja toimivallasta, oppilaskunnan toiminnasta sekä muista tarpeellisista asioista. Johtosäännön hyväksyy opetushallitus.

Koululla on opettajia ja muuta koulun toiminnassa tarpeellista henkilöstöä. Koulun henkilöstö on virka- tai työsuhteessa valtioon.

Rehtori nimittää tai ottaa koulun opettajat ja muun henkilöstön. Toistaiseksi tai vähintään vuodeksi nimitettävän opettajan nimittää kuitenkin koulun johtokunta.

Koulun opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Suomessa oppivelvollisen lapsen katsotaan suorittavan oppivelvollisuuttaan opiskellessaan tässä laissa tarkoitetussa koulussa. (30.12.2020/1226)

Jos kouluun otetaan Suomessa oppivelvollinen lapsi tai nuori, koulun rehtorin tulee tehdä siitä ilmoitus oppivelvollisen asuinkunnalle.

Koulu voi vastaanottaa toimintansa järjestämiseksi avustuksia ja lahjoituksia.

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, rehtori, koulun opetus- ja muu henkilöstö sekä opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt ja oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Oppilasta koskevaan tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen koulun johtokunnalle.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen käsittelemisestä on voimassa, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Koulun johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen tai muuhun päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kun koulun johtokunta asetetaan tai koulun rehtori nimitetään ensimmäistä kertaa, sen tekee opetusministeriö.

Toisen kategorian oppilaita voidaan ottaa kouluun aikaisintaan vuonna 2010 alkavan lukuvuoden alusta lukien.