235/1995

Tämän lain tarkoituksena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle.

Lisäksi tarkoituksena on edistää sukupolvien, sukupuolten ja Suomen alueiden välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä luonnonkäytön kestävän kehityksen turvaamista.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen kuuluvat opetusministeriölle.

Läänin alueella nuorisotyön ja nuorisotoiminnan edistäminen sekä nuorten elinolojen kehittäminen kuuluvat lääninhallitukselle.

Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti valtio, kunnat ja nuorisojärjestöt. Kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö.

Nuorisotoiminnan toteuttamisesta vastaavat pääasiassa nuoret ja heidän yhteisönsä sekä nuorisojärjestöt.

Valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden tulee sisällyttää nuorten elinolojen parantamiseksi tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) mukaisiin valtakunnallisiin tavoiteohjelmiin. Tavoiteohjelmien laadinnasta on voimassa, mitä alueiden kehittämisestä annetussa laissa ja sen nojalla on säädetty. Toimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa keskushallinnon osalta opetusministeriö, alueellisesti lääninhallitukset ja paikallisesti kunnat.

Opetusministeriön asiantuntijaelimenä on tässä laissa tarkoitetuissa asioissa nuorisoasiain neuvottelukunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Neuvottelukunta voi asettaa jaostoja. Neuvottelukunnan tehtävänä on:

Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna nuoren kasvun ja kansalaistoiminnan, nuorten elinolojen, kansainvälistymisen, syrjäytymisen ehkäisyn ja nuorisotutkimuksen asiantuntemus. Enemmistö neuvottelukunnan jäsenistä tulee olla nuorisojärjestöjen ehdottamia henkilöitä.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 2 §:n mukaiseen toimintaan. (21.8.1998/645)

Valtionapuviranomaisella on tarvittaessa oikeus saada kunnalta selvitys valtionosuuden käytöstä.

Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi yleisavustuksina valtakunnallisille nuorisojärjestöille tulosperusteisesti. Toteutunutta ja suunniteltua toimintaa arvioitaessa yhteisiä tulosperusteita ovat toiminnan laatu, laajuus ja taloudellisuus. Kunkin järjestön tuloksellisuus arvioidaan sen toiminta-ajatuksen toteutumisessa. Lisäksi yleisavustusten myöntämiseen vaikuttavat hakijan toiminnan tai toimenpiteen ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkitys sekä opetusministeriön hankkimat nuoria koskevat tutkimukset ja selvitykset. Tulosperusteista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Valtionavustuksen myöntämisestä päättää opetusministeriö.

Valtionavustusta myönnettäessä hyväksyttävinä menoina ei pidetä välitystoiminnasta, tulonhankkimisesta ja liiketoiminnasta aiheutuvia menoja eikä järjestön toiselle tässä pykälässä tarkoitetulle järjestölle myymistä tavaroista tai palveluista saaduilla tuloilla katettuja menoja.

Sellaisille järjestöille, joiden toiminnasta tai avustamisesta säädetään erikseen tai joille myönnettävää valtionavustusta varten on erillinen määräraha valtion talousarviossa, ei tämän lain nojalla myönnetä valtionavustuksia.

Opetusministeriö hyväksyy tämän lain nojalla avustettavat järjestöt. Harkitessaan järjestön hyväksymistä ministeriön tulee ottaa huomioon järjestön harjoittama nuorisotoiminta, toiminta-alue ja jäsenmäärä. Edellä mainituista hyväksymisperusteista voidaan poiketa kielellisen tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan nuorisotoimintaa harjoittavan järjestön osalta. Tarkempia säännöksiä hyväksymismenettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 8 §:ssä tarkoitettujen valtionavustusten jakoa koskevan esityksen opetusministeriölle tekee erikseen nimettävä toimikunta. Toimikunnan asettamisesta ja tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi valtakunnallisten nuorisokeskusten rakentamisen ja toiminnan avustamiseen.

Toiminta-avustukset myönnetään pääosin tulosperusteisesti nuorisokäytön ja keskusten toiminta-ajatusten perusteella. Toimintansa aloittaville keskuksille voidaan avustus myöntää kuitenkin arvioon perustuen.

Opetusministeriö hyväksyy hakemuksesta keskukset tämän lain perusteella avustettaviksi. Keskusten tulee olla luonteeltaan yleishyödyllisiä ja niiden mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen ja sen palvelujen kehittämiseen.

Avustuksen hyväksymisperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha nuorisotutkimukseen, kansainväliseen yhteistyöhön, tiedonvälitykseen, nuorison taidetapahtumaan ja muihin nuorten elinolojen parantamista koskeviin hankkeisiin.

Valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on opetusministeriö.

Tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja -avustukset suoritetaan ensisijaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Edellä 8, 9 ja 10 §:ssä tarkoitettuun valtionavustukseen sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1985 annettu nuorisotyölaki (1068/85) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, kunnille suoritetaan kumotun lain 27 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet vuokra-arvoihin vuosilta 1995 ja 1996. Maksettaessa valtionosuutta vuodelle 1996 sovelletaan vuonna 1995 käytettyä valtionosuusprosenttia. (18.12.1995/1461)

Valtion nuorisoneuvosto jatkaa toimintaansa tämän lain tultua voimaan siihen saakka, kunnes nuorisoasiain neuvottelukunta on asetettu.