HE 57/1998

2.1.Opintotukea koskevat muutokset

Opintotukilain 3 §:ssä säädetään opintotukilaissa käytettävistä määritelmistä. Pykälän 4 kohdassa määritellään korkeakoulut. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitataan korkeakoululaitoksen kehittämislain (1052/1986) sijaan uuteen yliopistolakiin. Tällöin opintotukilaissa korkeakoululla tarkoitettaisiin yliopistolaissa tarkoitettuja yliopistoja ja ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakouluja.

Pykälän 5 kohdassa määritellään muut oppilaitokset. Ehdotetut uudet koulutusta koskevat lait lisäävät mahdollisuuksia paikallisesti päättää, minkälaista koulutusta eri oppilaitoksissa järjestetään. Koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus hankkia koulutuspalvelut osittain myös muilta koulutuksen järjestäjiltä taikka myös muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta yhteisöiltä tai säätiöiltä. Tämän johdosta 3 §:n 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitataan erikseen mainittujen oppilaitosryhmien lisäksi yleisesti lakien soveltamisalaan kuuluvaa koulutusta antaviin oppilaitoksiin.

Opintotukilain 4 §:ssä säädetään opintotukeen oikeuttavista opinnoista. Pykälän 2 momentissa säädettyä opintotukeen oikeuttavia päätoimisia lukio-opintoja tai ammatillisia opintoja koskevaa määritelmää ehdotetaan muutettavaksi nykyistä selkeämmäksi. Muista päätoimisista opinnoista säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Tarkoitus on, että asetuksessa määriteltäisiin ne muuta kuin ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta antavat oppilaitokset, joiden opintoihin voidaan myöntää opintotukea. Määrittely koskisi kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa annettavaa opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Asetuksessa tulisivat määriteltäviksi myös muut opinnot, joihin voidaan myöntää opintotukea. Opintotukea voitaisiin myöntää muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettäviin kotitalousopintoihin, vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen sekä maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen.

Opintotukilain 7 §:ssä säädetään opintotukeen oikeuttavasta ajasta. Nykyisin muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelua varten opintotukea voi pykälän 3 momentin mukaan saada enintään koulutuksen säännönmukaisen keston ajaksi. Lisäksi tukea voi saada erityisistä syistä enintään yhden opintovuoden. Opintotukiasetuksen (260/1994) 6 §:n mukaan lukion suorittamisen säännönmukaisena kestona pidetään enintään neljää lukuvuotta ja ammatillisessa koulutuksessa opetusministeriön päätöksellä vahvistettua koulutuspituutta tai, jos sitä ei ole erikseen vahvistettu, päätoimista opiskelua edellyttävää koulutusaikaa. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että tukiaika vastaisi ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen säädettyä opiskeluaikaa. Erityisiä syitä opintotuen myöntämiseksi pidemmälle kuin koulutuksen laajuutta vastaavalle ajalle ei enää edellytettäisi. Tukea voitaisiin myöntää myös perustellusta syystä opiskeluaikaan pidennystä saaneille.

Ammatillisesta koulutuksesta annettavaksi ehdotetun lain 30 §:n 1 momentin mukaan opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Näin ollen ammatillisessa koulutuksessa opintotukea voitaisiin myöntää enintään yhdelle lukuvuodelle yli koulutuksen laajuutta vastaavan ajan. Myös niille opiskelijoille, jotka ovat saaneet perustellusta syystä pidennyksen opiskeluaikaan, tuki voidaan myöntää pidennystä vastaavalle ajalle. Lukiolain 24 §:n 1 momentin mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Lukiokoulutuksessa tukea voitaisiin täten myöntää enintään neljän lukuvuoden opiskelua varten, kuten nykyisinkin. Jos opiskelijalle on myönnetty perustelluista syistä suoritusaikaan pidennystä, opintotukea voidaan myöntää myös pidennystä vastaavalle ajalle. Lukuvuoden tukikuukausien määrästä olisi edelleen tarpeen säätää tarkemmin asetuksella.

Lisäksi ehdotetaan, että opetusministeriö voisi tarkemmin päättää opintotukeen oikeuttavasta ajasta. Tarkemmat määräykset opintotukiajan määräytymisestä voisivat olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelija on keskeyttänyt opinnot ja siirtynyt suorittamaan toisia opintoja.

2.2.Koulumatkatukea koskevat muutokset

Hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi ehdotetaan luovuttavaksi oppilaitosmuotojen ja -ryhmien mukaisesta institutionaalisesta säätelystä. Tämän perusteella koulutuksen järjestäjät voivat päättää, millaisissa oppilaitoksissa koulutusta järjestetään. Lisäksi esitys mahdollistaa koulutuksen järjestämisen nykyistä joustavammin siten, että koulutuksen järjestäjä voi hankkia koulutuspalvelut osittain myös muilta koulutuksen järjestäjiltä taikka muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta yhteisöiltä tai säätiöiltä. Tämän seurauksena lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain nimeä tulisi muuttaa niin, että siinä viitataan oppilaitosryhmien sijaan lain soveltamisalaan kuuluvaan koulutukseen. Esityksen mukaan lain uusi nimi olisi laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta. Samoista syistä tulisi muuttaa myös koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden määritelmää sekä korvata oppilaitoksen ylläpitäjän käsite käsitteellä koulutuksen järjestäjä.

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 §:n mukaan koulumatkatukea voivat saada Suomessa opiskelevat ja vakituisesti asuvat lukio-opintoja harjoittavat tai ammatillisessa oppilaitoksessa ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat. Myös kansanopistoissa tai väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa vastaavia opintoja harjoittavat voivat saada koulumatkatukea. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että koulumatkatukeen olisivat oikeutettuja lukiolain mukaisen lukiokoulutuksen tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Uuden määrittelyn mukaan koulumatkatukeen olisivat oikeutettuja nykyisten opiskelijaryhmien lisäksi myös aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, jolloin opintososiaaliset edut ja koulumatkatuki määräytyisivät samalla tavalla kaikille ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville opiskelijoille. Nykyisin aikuisopiskelijat jäävät tuen ulkopuolelle, jos he opiskelevat erillisellä aikuislinjalla tai -osastossa taikka aikuisoppilaitoksessa. Uusien koulutusta koskevien lakien mukaan erottelua ei voida tehdä organisaatiomuotojen perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijat jäisivät edelleenkin koulumatkatuen ulkopuolelle.

Selvyyden vuoksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi myös 2 §:n 2 momenttiin sisältyvää määritelmää koulumatkatuen ulkopuolelle jäävistä opiskelijoista. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät kuuluisi myöskään uuden määritelmän mukaan koulumatkatuen piiriin.

Tarkoitus olisi, että asetuksessa lueteltaisiin selvyyden vuoksi tarkemmin muut koulumatkatukeen oikeutetut opiskelijat. Koulumatkatukeen olisivat edelleen oikeutettuja muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettäviä kotitalousopintoja, vammaisille opiskelijoille järjestettäviä valmentavia ja kuntouttavia opintoja sekä maahanmuuttajille järjestettäviä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavia opintoja suorittavat opiskelijat.

2.3.Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain kumoaminen

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain nojalla järjestetään nuorisoasteen koulutuskokeiluja ja ammattikorkeakoulukokeiluja. Kokeilujen tarkoituksena on saada kokemuksia peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämiseksi. Kokeilujen tarkoituksena on selvittää, miten eri koulu- ja oppilaitosmuotojen välisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää peruskoulun jälkeisen koulutuksen tason kohottamista, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tieto- ja taitotarpeiden tyydyttämistä, joustavien ja yksilöllisten opintokokonaisuuksien muodostamista ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista. Kokeilujen tarkoituksena on myös saada tietoa koulujärjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi ja hallinnon kehittämiseksi.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annettu laki sisältää säännökset kokeilutoiminnan tarkoituksesta ja kokeilun määrittelystä, kokeiluyksikköön kuuluvien oppilaitosten ylläpitäjien yhteistoimintasopimuksesta, kokeiluluvasta, kokeiluyksikön hallinnosta, opetuksen järjestämisen perusteista, kokeiluyksiköiden voimavaroista ja rahoituksesta sekä erinäisistä muista asioista. Laki tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991 ja se olisi voimassa vuoden 1999 loppuun. Lakia kuitenkin sovelletaan vielä tämänkin jälkeen lain voimassa ollessa aloitettuun koulutukseen siihen saakka, kunnes koulutus on päättynyt.

Nykyisin on käynnissä 16 nuorisoasteen koulutuskokeilua, joissa on mukana yhteensä 116 oppilaitosta, sekä 10 ammattikorkeakoulukokeilua, joissa on mukana yhteensä 70 oppilaitosta. Kokeilujen päätteeksi on vakinaistettu 16 ammattikorkeakoulua. Elokuun 1 päivästä 1998 perustetaan 4 uutta vakinaista ammattikorkeakoulua. Mainitusta ajankohdasta käynnistyy lisäksi kaksi uutta ammattikorkeakoulukokeilua, joissa on mukana 17 oppilaitosta. Mainitun ajankohdan jälkeen ei enää ole tarkoitus aloittaa uusia nuorisoasteen koulutuskokeiluja tai ammattikorkeakoulukokeiluja. Viimeiset uudet nuorisoasteen koulutuskokeilut käynnistettiin vuoden 1993 elokuussa. Näihin kokeiluihin on tämän jälkeen liittynyt uusia oppilaitoksia.

Hallituksen esitykseen koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi perustuva uusi lainsäädäntö avaa kaikille koulutuksen järjestäjille useita sellaisia mahdollisuuksia, jotka ovat tällä hetkellä vain nuorisoasteen kokeiluissa mukana olevien oppilaitosten käytettävissä. Ehdotettu uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö sisältää säännökset eri koulutusmuotojen, kuten lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, välisestä yhteistyöstä sekä velvollisuudesta lukea opiskelijalle omassa oppilaitoksessa hyväksi muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Luovuttaessa eri oppilaitosmuotoihin perustuvasta institutionaalisesta sääntelystä koulutuksen järjestäjä päättää, missä oppilaitoksissa erilaista koulutusta paikallisella tasolla järjestetään. Tämä antaa mahdollisuudet integroida esimerkiksi lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta järjestettäväksi samassa oppilaitoksessa. Uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö ei myöskään sisällä koulutuksen hallinnon järjestämistä rajoittavia säännöksiä, joten koulutuksen järjestäjät saavat jatkossa varsin vapaasti päättää hallinnostaan. Edellä mainituilta osin uusi lainsäädäntö mahdollistaa kokeiluissa toteutettujen ratkaisumallien soveltamisen koulutuksen järjestäjien omilla päätöksillä. Näin ollen kokeiluja koskeva lainsäädäntö tulee uuden lainsäädännön myötä monelta osin tarpeettomaksi.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain käsitteistö ja systematiikka perustuu kokonaan 1 päivästä elokuuta 1998 kumoutuvaan lainsäädäntöön. Näin ollen kokeilulainsäädäntö tulisi kokonaan uudistaa uuden koulutusta koskevan lainsäädännön mukaiseksi. Kun uusia kokeiluja ei ole enää tarkoitus käynnistää uuden koulutusta koskevan lainsäädännön tultua voimaan, myöskään kokeilulainsäädäntöä ei ole enää tarkoituksenmukaista uudistaa. Kokeilulainsäädännön voimassaolohan joka tapauksessa lakkaisi vuoden 2000 alusta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annettu laki kumotaan. Kumoamisen yhteydessä siirtymäsäännöksillä turvattaisiin käynnissä olevien ja 1 päivästä elokuuta 1998 käynnistyvien kokeilujen loppuunsaattaminen kumottavan kokeilulainsäädännön mukaisessa aikataulussa. Siirtymäsäännökset ovat tarpeen sen vuoksi, että uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö ei kaikilta osin mahdollista kokeiluissa nykyisin toteuttavia opetusjärjestelyitä.

Vaikka uusia kokeiluja ei enää käynnistetäkään elokuun 1 päivän 1998 jälkeen, ehdotetaan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain kumoamisesta annettavaksi ehdotetun lain siirtymäsäännöksiin otettavaksi säännös, joka mahdollistaa käynnissä olevien ja 1 päivästä elokuuta 1998 käynnistyvien kokeilujen kokeilupäätösten muuttamisen. Tämä mahdollisuus pitää sisällään myös mahdollisuuden laajentaa tai supistaa käynnissä olevia kokeiluita ottamalla niihin mukaan uusia oppilaitoksia tai poistamalla niistä vanhoja oppilaitoksia.

Nuorisoasteen koulutuskokeilussa ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen voi sisältyä toiseen koulutusmuotoon kuuluvia opintoja enemmän kuin mitä nykyiset lukion ja ammatillisen koulutuksen opetuksen sisältöä koskevat säännökset ja määräykset sallivat. Koska lukion ja ammatillisen koulutuksen rakennetta ja sisältöä koskevat säännökset ja määräykset säilyvät uuden koulutusta koskevan lainsäädännön tullessa voimaan nykyisellään, ehdotetaan, että siirtymäsäännöksillä turvataan mahdollisuudet kokeiluyksiköissä noudattaa kokeilun loppuun saakka voimassa olevia kokeilussa sovellettavia opintojen laajuutta ja sisältöä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Myös kokeiluissa suoritettavat tutkinnot ja niiden tuottama jatko-opintokelpoisuus säilyisivät nykyisellään.

Lukion tutkintoon ja ammatillisessa koulutuksessa suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon sisällytettävistä pakollisista sekä yhteisistä ja hyväksiluettavista opinnoista päätetään nuorisoasteen kokeilujen pohjalta erikseen. Hallituksen aikaisemmin tekemien päätösten mukaisesti muun muassa lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä lisätään siten, että nuori voi tutkintonsa puitteissa hyödyntää alueen koulutustarjonnan. Opetussuunnitelmissa turvataan opiskelijoille mahdollisuudet riittäviin yksilöllisiin valintoihin. Opiskelijalle luodaan mahdollisuuksia käyttää hyväksi muiden koulutuksen järjestäjien koulutustarjontaa. Aiemmin suoritetut vastaavat opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi. Vaikka kokeilukoulutukseen otetaan opiskelijoita vielä syksyllä 1999 ja kokeilukoulutus jatkuu siten useita vuosia, kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää jo, kun valtioneuvosto päättää uuden lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön edellyttämistä koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Valtioneuvoston päätöksiin on vielä kokeilun päätyttyä tarkoitus tehdä tarpeellisiksi osoittautuneet muutokset.

Siirtymäsäännöksellä turvattaisiin siten mahdollisuus edelleenkin kokeilussa suorittaa ammatillisista opinnoista ja lukio-opinnoista sekä mahdollisesta työharjoittelusta yhdistelmäopintoina muodostuva nuorisoasteen tutkinto, yhdistelmäopinnot. Yhdistelmäopinnot tuottaisivat jatkossakin kumottavassa kokeilulaissa säädetyn jatko-opintokelpoisuuden. Ehdotettu uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö ei tunne mainittuja yhdistelmäopintoja. Kokeilujen päätyttyä yhdistelmäopintojen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta tulee ottaa pysyvät säännökset uusiin koulutusta koskeviin lakeihin.

Opiskelijaksi ottamiseen sovellettaisiin kokeilujen päättymiseen saakka kumottavan lain opiskelijaksi ottamista koskevia säännöksiä.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun kumoamisesta annettavan lain siirtymäsäännöksiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että kokeiluyksiköiden hallinto pysyy kokeiluja koskevan lainsäädännön kumoutuessa ilman eri toimenpiteitä ennallaan. Tällä turvataan kokeilujen häiriötön jatkuminen. Koska uudet koulutusta koskevat lait kuitenkin mahdollistavat kokeilulainsäädäntöä vapaammat hallinnolliset ratkaisut, ehdotetaan, että kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjinä toimineet koulutuksen järjestäjät voivat sopia kokeiluyksikön hallinnon järjestämisestä toisinkin kuin mitä kumoutuvassa kokeilulainsäädännössä on säädetty. Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on ollut sama ylläpitäjä, voisi se niinikään päättää kokeilun hallinnon järjestämisestä voimassa olevista kokeiluista poiketen. Hallinto järjestettäisiin tällöin uusien koulutusta koskevien lakien edellyttämällä tavalla. Jos kokeiluyksikköön kuuluu suomen- ja ruotsinkielistä opetusta antavia oppilaitoksia, tulisi kokeiluyksikön johtoryhmä kuitenkin edelleenkin organisoida kieliryhmittäin voimassa olevan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain 6 §:n 4 momentin mukaisesti.

Kokeiluyksiköiden rahoitukseen sovellettaisiin edelleen ensisijaisen oppilaitoksen rahoitusta koskevia säännöksiä ja kokeiluyksiköillä olisi oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja testamenttivaroja siten kuin kumottavassa lainsäädännössä säädetään.

Voimaantulosäännöksissä ehdotetaan myös säädettäväksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja vastaavasti siitä, että ammattikorkeakoulukokeilussa ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija saa samana vuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

2.4.Muut muutokset

Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan asetuksella säädetään, mitkä koulut ja oppilaitokset sekä muut toiminnot kuuluvat opetushallituksen toimialaan. Kun uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö ei jaottele koulutusta enää oppilaitosmuotoihin, ehdotetaan myös opetushallituksen toimiala määriteltäväksi mainitun säännöksen nojalla annettavassa asetuksessa uudella tavalla. Asetuksessa on tarkoitus säätää, että opetushallituksen toimialaan kuuluvaa koulutusta on perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus. Uusi määrittely edellyttää muutosta mainittuun 1 §:n 2 momenttiin.

Opetushallituksesta annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan opetushallitukselle muutoksenhakuviranomaisena kuuluvat asiat käsitellään istunnossa, jonka kokoonpanosta ja asioiden käsittelyjärjestyksestä säädetään asetuksella. Ehdotetun uuden lainsäädännön mukaan opetushallitus ei toimisi enää muutoksenhakuviranomaisena. Tämän perustella mainittu 3 §:n 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja pykälän otsikkoa muutettavaksi. Lain voimaan tullessa opetushallituksessa vireillä olevat ja lain voimaantulon jälkeen aikaisemman lainsäädännön perusteella opetushallitukselle tulevat muutoksenhakuasiat käsiteltäisiin lain voimaantulosäännöksen 2 momentin perusteella kuitenkin edelleen istunnossa sitä koskevien nyt kumottavaksi ehdotettujen säännösten mukaisesti.

Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 13 ja 21 §:n käsitteistö ja viittaukset muuhun lainsäädäntöön esitetään muutettavaksi ehdotetun uuden lainsäädännön mukaisiksi. Mainitusta 21 §:stä poistetaan lisäksi säännös, jonka mukaan ammattikorkeakoulun perustamishankkeena pidetään myös laitehankintaa sekä opetusmaatilan ja opetusmetsän hankintaa. Vastaava säännös on ehdotettu otettavaksi uuteen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettavaan lakiin.

Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain 13 §:ään, teatteri- ja orkesterilain 3 §:ään, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 1 §:ään, museolain 1 a §:ään ja nuorisotyölain 7 §:ään sisältyy viittaus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (705/1992) , joka on tarkoitus elokuun alusta 1998 kumota uudella samannimisellä lailla. Säännöksiin sisältyvät viittaukset vuonna 1992 annettuun lakiin ehdotetaan tästä syystä muutettaviksi viittaukseksi uuteen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettavaan lakiin.

Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:n mukaan koulutusta voidaan hankkia ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta ja muilta ammatillisilta oppilaitoksilta sekä korkeakouluilta. Kun uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö ei edellä todetuin tavoin säätele koulutusta enää oppilaitosmuodoittain, ehdotetaan pykälää muutettavaksi niin, ettei siinä mainita erikseen mitään oppilaitosryhmää, vaan viitataan yleisesti ammatillisesta koulutuksesta annettavassa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettavassa laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjään. Pykälässä ehdotetaan lisäksi uuden yliopistolain mukaisesti mainittavaksi korkeakoulujen lisäksi erikseen yliopistot. Korkeakouluilla tarkoitettaisiin vastaisuudessa ammattikorkeakouluja.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettavalla lailla kumotaan muun ohella ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annettu laki. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 12 §:ssä mainittua koulutuksen hinnan määrittelyssä vähennyksenä huomioon otettavaa valtionavustusta koskevat säännökset siirretään mainitusta kumottavasta laista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettavaan lakiin. Tämän perusteella työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 12 §:ään sisältyvät viittaukset mainitussa kumottavassa laissa ja ammatillisten kurssikeskusten muuttamisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetussa laissa (761/1990) tarkoitettuun valtionavustukseen ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi mainittuun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettavaan lakiin.

Kansanterveyslain 14 §:ssä luetellaan kansanterveystyöhön kuuluvat kunnan tehtävät. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa säädetään peruskoulujen ja lukioiden sekä 6 kohdassa muiden kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnasta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden terveydenhoidosta. Mainittuihin kohtiin sisältyvät oppilaitoksia koskevat ilmaisut ehdotetaan muutettaviksi uusien koulutusta koskevien lakien mukaisiksi ilmaisuiksi. Lisäksi 1 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuolto voidaan järjestää yliopistojen tapaan sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla muutoin kuin pykälässä säädetään. Kysymykseen voi tulla mainittujen toimintojen antaminen esimerkiksi erillisen terveydenhuoltoyhteisön hoidettavaksi.

Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 §:n mukaan opettajaksi valtion oppilaitokseen pääsemistä varten vaaditaan, että se, joka sellaiseen virkaan ilmoittautuu, on osoittanut täydellisesti hallitsevansa sen koulun opetuskieltä, johon hän opettajaksi pyrkii. Uuden perusopetuslain 37 §:n 3 momentin, lukiolain 30 §:n 3 momentin ja ammatillisesta koulutuksesta annettavan lain 39 §:n 3 momentin mukaan opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Kelpoisuusvaatimuksista on tarkoitus säätää kootusti opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettavassa asetuksessa. Asetukseen on tarkoitus ottaa säännökset myös opettajilta vaadittavasta kielitaidosta. Tarkoituksena on, että perusopetusta antavan opettajan tulisi täydellisesti hallita koulun opetuskieli. Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa riittäisi sen sijaan, että opettaja hallitsee koulun opetuskielen riittävällä tavalla. Kielenhallinnan riittävyyden arvioisi nimittävä viranomainen. Mainitut säännökset koskevat myös valtion oppilaitoksia. Edellä olevan perusteella ehdotetaan valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 § kumottavaksi tarpeettomana.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Opintotukea voi saada ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen sekä lukion oppimäärän suorittamiseen. Muihin opintoihin opintotukea voi saada sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opintotukea voi saada enintään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi ajaksi. Lukiokoulutuksessa opintotukea voi saada enintään lukiolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi ajaksi.

Lukuvuoden tukikuukausien määrästä säädetään asetuksella. Asianomainen ministeriö voi päättää tarkemmin opintotukeen oikeuttavasta ajasta.

Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja Suomessa asuvat ja Suomessa päätoimisesti opiskelevat lukiolaissa ( / ) säädetyn lukiokoulutuksen tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ( / ) säädetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Päätoimisuudesta on voimassa, mitä opintotukilain (65/1994) nojalla säädetään.

Koulumatkatukeen eivät kuitenkaan ole oikeutettuja etä- tai yksityisopetuksessa, maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa taikka palkallisessa työharjoittelussa olevat opiskelijat. Tukeen ei ole myöskään oikeutettu opiskelija, jolle koulutuksen järjestäjä on osoittanut maksuttoman asuntolapaikan, eikä opiskelija, joka ei käytä koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, vaikka hänellä olisi siihen mahdollisuus, eikä opiskelija, joka saa tukea koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin jonkin muun lain nojalla.

Koulumatkatukeen oikeutetuista opiskelijoista voidaan säätää tarkemmin asetuksella.

Jos opiskelija käyttää koulumatkaansa koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, matkakustannukset määräytyvät sen matkan mukaan, jonka opiskelija kulkee tätä kuljetusta käyttäen.

Jos opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta taikka näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannukset määräytyvät opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan.

Asetuksella säädetään myös siitä, milloin opiskelijalla katsotaan olevan mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, sekä siitä, miten matkakustannukset määräytyvät, jos opiskelija voi käyttää näitä matkustustapoja vain osaan koulumatkastaan.

Jos opiskelija ei voi käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, tuki on 70 prosenttia 1 momentin mukaisesta tuesta.

Oppilaitoksen tulee liittää hakemukseen selvitys opiskelijan koulumatkan pituudesta sekä opiskelijan mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta.

Koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan matkustustavasta riippuen joko koulutuksen järjestäjän, matkalipun myyjän tai opiskelijan ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen.

Tämän lain toimeenpanosta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat menot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi ja koulutuksen järjestäjälle 6 ja 12 §:ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuvat menot kyseisen koulutuksen järjestäjän menoiksi.

Tällä lailla kumotaan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista 22 päivänä helmikuuta 1991 annettu laki (391/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tullessa käynnissä oleviin ja viimeistään 1 päivästä elokuuta 1998 käynnistyviin kokeiluihin sovelletaan 1 §:ssä mainitun lain ja sen nojalla annettuja säännöksiä kokeilussa suoritettavista opinnoista ja tutkinnoista, opiskelijaksi ottamisesta, kokeilulupien muuttamisesta, täydentämisestä ja peruuttamisesta sekä kokeilujen päättymisestä. Kokeiluyksikön hallinnosta on voimassa, mitä 1 §:ssä mainitussa laissa säädetään, jolleivät kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjinä toimineet koulutuksen järjestäjät toisin sovi tai jollei kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjänä toiminut koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Kaksikielisen kokeiluyksikön hallinnosta on kuitenkin voimassa, mitä 1 §:ssä mainitun lain 6 §:n 4 momentissa säädetään. Kokeiluyksikön rahoituksesta on voimassa, mitä 1 §:ssä mainitun lain 18 §:n 1 momentissa ja 19 §:ssä säädetään.

Kokeilussa suoritettujen opintojen ja tutkintojen antamasta jatko-opintokelpoisuudesta on voimassa mitä 1 §:ssä mainitussa laissa tai sen nojalla säädetään, jollei erikseen toisin säädetä.

Ammattikorkeakoulukokeilussa ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan oikeudesta samana vuonna ottaa vastaan vain yksi korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka on voimassa, mitä siitä säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) .

Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

Ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnetään ammattikorkeakoulun perustamishanketta varten valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ( / ) säädetään.

Ammatillisen opettajankoulutuksen käyttökustannuksiin ja perustamiskustannuksiksi luettaviin laitehankintoihin myönnetään valtionavustusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ( / ) säädetään.

Asetuksella säädetään opetushallituksen toimialaan kuuluvasta koulutuksesta ja muusta toiminnasta.

Teattereille ja orkestereille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ( / ) ja tässä laissa säädetään.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta kulttuuritoimintaa varten siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ( / ) säädetään.

Museotoimintaa varten myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ( / ) ja tässä laissa säädetään.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ( / ) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 2 §:n mukaiseen toimintaan.

Koulutusta voidaan hankkia ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ( / ) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ( / ) tarkoitetuilta koulutuksen järjestäjiltä sekä yliopistoilta ja korkeakouluilta ( koulutuspalvelujen tuottaja ). Lisäksi koulutusta voidaan hankkia muilta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen soveltuvilta koulutuspalvelujen tuottajilta.

Hankittaessa koulutusta koulutuksen järjestäjältä, jolle myönnetään valtionavustusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ( / ) 43 §:n 2 momentin perusteella, otetaan koulutuksen hintaa määriteltäessä vähennyksenä huomioon mainittua valtionavustusta vastaava osuus koulutuksen hankintakustannuksista.

Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee:

Tällä lailla kumotaan valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun lain (149/1922) 2 §.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.