1110/1993

Suomi jakautuu teleliikennealueisiin ja teletoiminnan paikallisalueisiin sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Telelaitosten yhdysliikenteeseen sovelletaan, mitä tässä päätöksessä määrätään.

Tätä päätöstä ei sovelleta ohjelmansiirtoverkkoihin eikä niiden yhdysliikenteeseen muiden televerkkojen kanssa.

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

Teleliikennealueet muodostuvat verkkoryhmistä seuraavasti:

Sen estämättä mitä 1 momentissa määrätään:

(4.4.1995/513)

Verkkoryhmäjako lakkaa olemasta voimassa 11 päivänä lokakuuta 1996.

Jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, toimialue on telelaitoksen paikallisalue. Jos toimialue ulottuu usealle teleliikennealueelle, kullakin teleliikennealueella oleva toimialueen osa on erillinen paikallisalue.

Alueilla, joilla telelaitosten paikallisteletoiminnan toimialueet ovat päällekkäiset, telelaitosten paikallisalueet ovat keskenään samat.

Radioteletoiminnassa telelaitoksen paikallisalue on radioteleverkon se osa, joka toimii saman tukiasemaohjaimen tai vastaavan teknisen laitteen alaisena.

Telelaitosten tulee sopimallaan tavalla järjestää yhdysliikenne samalla teleliikennealueella olevien paikallisalueiden välille.

Paikallisalueen televerkoista tulee järjestää yhdysliikenne kaikkiin paikallisalueella oleviin kaukoteleverkkoihin, joissa harjoitetaan vastaavaa teletoimintaa.

Telepäätelaite voidaan kytkeä yhtä useamman televerkon liittymään. Telepäätelaitteeseen tuleva televiestintä ohjataan tällöin kutsunumeron valinnalla osoitetun televerkon kautta, jollei 2 momentista muuta johdu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen teleliittymien haltijalla on oikeus sopia telelaitoksen kanssa, joka on antanut jonkin kyseisistä teleliittymistä, että telepäätelaitteeseen tuleva televiestintä ohjataan kutsunumerosta riippumatta kyseisen telelaitoksen paikallisverkon kautta.

Telehallintokeskus antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän soveltamisesta.

Liittymäsopimuksen tehnyt telelaitos on velvollinen telelaitosten keskenään sopimin ehdoin perimään telemaksut liittymästä käytetyistä muidenkin telelaitosten suoritteista.

Jos telelaitos, jonka suoritteita on käytetty, ilmoittaa itse perivänsä telemaksut nimeämiltään toisen telelaitoksen tilaajilta, liittymäsopimuksen tehnyt telelaitos ei saa kohtuullisen siirtymäajan jälkeen periä näitä maksuja.

Telelaitos, jonka suoritteita on käytetty, voi periä itse kaikki telemaksunsa. Liittymäsopimuksen tehneen telelaitoksen tulee tällöin antaa tälle telelaitokselle tieto niiden liittymien tilaajanumeroista, joista kyseisiä suoritteita on käytetty, sekä kustakin liittymästä menevien maksujen maksamiseen velvollisen nimestä ja osoitteesta.

Telelaitoksen tulee teleyhteyden aikana siirtää toisen telelaitoksen televerkkoon tieto sen liittymän tilaajanumerosta, josta televiestintää harjoitetaan. Jos siirto ei ole teknisesti mahdollista, liittymäsopimuksen tehneen telelaitoksen on annettava sille telelaitokselle, joka perii itse telemaksunsa, tiedot käytettyjen suoritteiden lukumäärästä, ajasta, kestosta ja muista käyttäjäkohtaisista laskutustiedoista.

Jos liittymäsopimuksen tehnyt telelaitos ei voi teknisistä syistä antaa 4 momentin mukaisia liittymäkohtaisesti eriteltyjä tietoja, sen tulee periä telemaksut 1 momentin mukaisesti.

Liittymäsopimuksen tehneellä telelaitoksella, joka kykenee antamaan 4 momentin mukaiset tiedot, on oikeus vaatia, että 1 momentissa tarkoitettu muu telelaitos perii itse telemaksunsa kohtuullisen siirtymäajan jälkeen.

Milloin se on teknisesti mahdollista eikä tästä pykälästä muuta johdu, käyttäjällä on oltava pysyvä yhteydenottokohtainen mahdollisuus itse valita käyttämänsä kaukoteleverkko.

Telelaitoksen tulee käyttäjän tilauksesta veloituksetta järjestää 1 momentissa tarkoitettu valinta siten, että operaattoritunnuksetta valittu kutsu ohjataan käyttäjän etukäteen ilmoittamaan kaukoteleverkkoon. Telelaitos ei saa tarjota kotitalouksille tällaista palvelua, ellei käyttäjälle jää yksinkertaista ja yhteydenottokohtaista mahdollisuutta valita myös muiden telelaitosten vastaava kaukoteleverkko.

Kun käyttäjä on valinnut kaukoteleverkon, telelaitos ei saa ohjata televiestintää muuhun kaukoteleverkkoon, elleivät telelaitokset ole toisin keskenään sopineet.

Telelaitos saa tarjota kotitalouskäyttäjille vain sellaista valinnan estopalvelua, joka on tasapuolinen kaikkiin kilpaileviin telelaitoksiin nähden.

Yhdysliikenne kansainvälisiin televerkkoihin on ohjattava kansainvälistä teletoimintaa harjoittavalle telelaitokselle tämän osoittaman kaukoteleverkon kautta, jolleivät telelaitokset toisin sovi tai 14 §:n 1 momentista muuta johdu.

Jos käyttäjä ei valitse operaattoritunnusta, kutsu on ohjattava sellaiseen kaukoteleverkkoon, joka voi välittää otetun yhteyden. Milloin tällaisia verkkoja on useampia, kutsu on ohjattava niihin sen mukaan kuin 2 ja 3 momentissa määrätään.

Jos usean kaukoteleverkon valinta on yhteydenottokohtaisesti mahdollista telelaitoksen paikallisalueen jokaisesta teleliittymästä, kutsut on ohjattava eri kaukoteleverkkoihin sen mukaan kuin telelaitos ja kaukoteletoimintaa harjoittavat telelaitokset ovat keskenään sopineet.

Jolleivät telelaitokset pääse 2 momentissa tarkoittuun sopimukseen kuukauden kuluessa siitä, kun yhtä useamman kaukoteleverkon käyttö on tullut mahdolliseksi, ministeriö päättää televiestinnän ohjauksesta kaukoteletoimintaa harjoittavan telelaitoksen vaatimuksesta.

Telelaitoksilla on oikeus harjoittaa yhdysliikennettä kaukoteleverkkojen välillä, jos niiden kaukoteletoiminnan toimialueet ovat kokonaan tai osittain päällekkäiset.

Jos yhdysliikenteestä valtakunnallista kaukoteletoimintaa harjoittavien telelaitosten kesken ei sovita, se on ohjattava kansainvälisten televerkkojen kautta siten kuin 12 §:ssä määrätään.

Jokaisesta kansainvälisestä televerkosta tulee järjestää yhdysliikenne kaikkiin sellaisiin paikallisverkkoihin, joiden televiestinnän välitykseen kansainvälistä teletoimintaa harjoittavalla telelaitoksella on oikeus. Jollei 14 §:n 1 momentista muuta johdu, yhdysliikenne on järjestettävä jonkin kaukoteleverkon kautta.

Mitä edellä 6–7 ja 9–12 §:ssä on määrätty, ei koske radioteleverkkojen yhdysliikennettä.

Kansainvälistä teletoimintaa harjoittava telelaitos saa toimilupansa mukaisin rajoituksin välittää televiestintää kansainvälisiltä siirtoyhteyksiltään kaukoteleverkkoihin ja vastaavasti kaukoteleverkoista kyseisille siirtoyhteyksille. Suora yhdysliikenne paikallisverkon ja kansainvälisten siirtoyhteyksien välillä on sallittu vain silloin, kun oikeus siihen on myönnetty telelaitoksen toimiluvassa tai ministeriö erikseen niin määrää.

Telelaitoksen, jolla on oikeus rajoitettuun kansainväliseen teletoimintaan, on huolehdittava, että yhdysliikenteestä ulkomaisten telelaitosten kanssa tehtävissä sopimuksissa:

Telelaitos ei saa aloittaa kansainvälistä teletoimintaa ennen kuin se on toimittanut ministeriölle tiedoksi ulkomaisten telelaitosten kanssa tekemänsä sopimukset.

Yhdysliikennejärjestelyt on tehtävä siten, että televiestinnän välitys ulkomaan yhteyksille voidaan viipymättä keskeyttää, jos viranomainen on todennut toimilupaehtoja rikottavan.

Tämä pykälä ei koske ilmoituksenvaraisen telelaitoksen harjoittamaa teletoimintaa.

Pohjanmaan Puhelinosuuskunnalla on rajoitukseton oikeus yhdysliikenteeseen toimialueidensa välillä.

Ilmoituksenvaraisella telelaitoksella on rajoitukseton oikeus yhdysliikenteeseen muiden telelaitosten kanssa.

Edellä 7 ja 12 §:ssä tarkoitetun yhdysliikenteen toteuttamisesta vastaavat pykälissä tarkoitetut telelaitokset yhdessä.

Telehallintokeskuksella on toimivalta:

Myös edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa käyttäjän telelaskun on muodostuttava samalla tavoin kuin siinä tapauksessa, että yhdysliikenne olisi järjestetty tämän päätöksen mukaisesti.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä päätöksellä kumotaan teletoiminnan aluejaosta ja yhdysliikenteestä 13 päivänä toukokuuta 1993 annettu liikenneministeriön päätös (451/93) . Päätöksen 3 §:n 2 momentin 2 kohta on kuitenkin voimassa 13 päivään tammikuuta 1994 saakka.