Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

676/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki teletoimintalain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain ( 183/87 ) 1 §:n 2 momentti ja 19 §, näistä 19 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla lailla (661/90),

muutetaan 1 §:n 3 momentin 4 kohta, 4 §, 5 §:n otsikko, 7 §:n 2 momentti, 9 §, 10 §:n 1 ja 3 momentti, 20 §:n 1 momentti, 21 §, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 23 §, 26 §:n otsikko, 27 §:n 1 momentti, 28 § ja 29 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n otsikko, 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 momentti sekä 22 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa, 9 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 21 § osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (519/88) ja 23 § viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa, uusi 2-4 momentti, 8 §:ään uusi 3 momentti, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, lakiin uusi 10 a § ja 2 a luku sekä uusi 21 a, 26 a ja 26 b §, 29 §:ään uusi 3-6 momentti ja lakiin uusi 29 a § seuraavasti:

1 §Soveltamisala


Tämä laki ei koske:


4)

lain soveltamisen kannalta merkitykseltään vähäistä teletoimintaa sen mukaan kuin liikenneministeriö erikseen päättää.

4 §Yleinen teletoiminta

Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset suomalaiset yhteisöt ja ulkomaisten elinkeinonharjoittajien Suomessa kaupparekisteriin merkityt sivuliikkeet, joille valtioneuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, datasiirtotoimintaa saavat harjoittaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt, yhteisöt, virastot, laitokset tai säätiöt.

5 §Teletoiminta erillisverkossa ja datasiirtotoiminta


Kytkentäistä yleistä datasiirtotoimintaa sekä datasiirtoa erillisverkossa saa harjoittaa henkilö, yhteisö, virasto, laitos tai säätiö taikka ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa kaupparekisteriin merkitty sivuliike, joka on tehnyt siitä ilmoituksen liikenneministeriölle.

Liikenneministeriö voi kieltää 2 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamisen, jos on ilmeistä, että yleisen datasiirtotoiminnan harjoittaja ei kykene säännölliseen datasiirtotoimintaan tai datasiirtotoiminnan harjoittaja ei noudata teletoimintalakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tehneeseen yleisen datasiirtotoiminnan harjoittajaan sovelletaan, mitä telelaitoksesta säädetään ja määrätään.

7 §Toimiluvan ehdot


Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toimialue sekä teletoiminnalle asetetut rajoitukset.


8 §Telelaitoksen yleiset velvollisuudet


Liikenneministeriö määrää ne siirtoyhteydet, joilla telelaitos saa harjoittaa teletoimintaa ja yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa.

9 §Telelaitosten tehtävät

Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimiluvassa mainituin rajoituksin sekä 8 §:n 3 momentissa tarkoitetuin siirtoyhteyksin:

1)

harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvistettujen palvelutasovaatimusten puitteissa käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa;

2)

huolehtia osaltaan yhdysliikenteestä muiden telelaitosten kanssa sekä osallistua muutoinkin yleisten televerkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon; sekä

3)

varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla teletoiminnan valmiussuunnitteluun, valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein.

Milloin 1 momentin 3 kohdasta aiheutuvat tehtävät edellyttävät toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä teletoiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, voidaan tällaiset kustannukset korvata valtion varoista, jollei toimenpiteen tilaaja suorita telelaitokselle siitä aiheutuvia kustannuksia.

10 §Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet

Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerkkoihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla.


Yleiseen televerkkoon saa liittää vain toimintakunnossa olevia telepäätelaitteita, joiden verkkoonliittämisominaisuudet on hyväksytty joko tyyppihyväksynnällä tai 21 §:n 3 momentin nojalla vahvistetulla muulla tavalla, sekä televerkkoja siten kuin 2 a luvussa säädetään.

Telehallintokeskus voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa siitä, mitä 3 momentissa säädetään. Lisäksi telelaitos saa 3 momentin säännöksen estämättä omaa tarvettaan varten liittää yleiseen televerkkoon muitakin kuin säännöksen mukaisesti hyväksyttyjä telepäätelaitteita.


10 a §Telepäätelaitteiden maahantuonti, myynti ja kaupanpito

Yleiseen televerkkoon liitettäväksi tarkoitettua telepäätelaitetta ei saa tuoda maahan myyntitarkoituksessa eikä pitää kaupan, myydä tai muutenkaan luovuttaa toiselle ennen kuin se on tyyppihyväksytty tai sen on muutoin varmistettu täyttävän 20 §:n nojalla sille asetetut vaatimukset siten kuin 21 §:n 3 momentin mukaan määrätään.

Kaupan pidettävä telepäätelaite on varustettava merkinnällä, joka osoittaa, onko sen liittäminen yleiseen televerkkoon sallittu vai kielletty.

Telehallintokeskus voi erityisestä syystä määrätä, että telepäätelaitetta ei ole tarpeen merkitä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Telehallintokeskus antaa muutoinkin tarkemmat määräykset merkinnästä.

2 a lukuTeleverkon liittäminen yleiseen televerkostoon

10 b §Teleurakointi

Yleisen televerkon osaksi tai yleisen televerkon liittymään liitettävän televerkon tulee täyttää 20 §:n nojalla televerkolle asetetut tekniset vaatimukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun televerkon rakentamis- tai ylläpitotyöstä vastaavalla henkilöllä tai yrityksellä (teleurakoitsija) tulee olla tähän valtuutus, jonka saamisen ehdoista ja menettelystä määrää Telehallintokeskus. Televerkon saa liittää yleiseen televerkostoon vain valtuutettu teleurakoitsija tai telelaitos.

10 c §Televerkon omistajan velvollisuudet

Televerkon omistaja on velvollinen pitämään verkkonsa 10 b §:n 1 momentissa tarkoitettujen määräysten mukaisena sekä säilyttämään ja ylläpitämään verkkokaaviota ja muita asiakirjoja sen mukaan kuin 20 §:n nojalla määrätään.

Telelaitoksella on oikeus irrottaa televerkko yleisestä televerkosta ja sulkea sen avulla toteutetut liittymät, jos televerkko aiheuttaa vaaraa tai häiriötä yleiselle teletoiminnalle tai sitä ei teletarkastusviranomaisen kehotuksesta huolimatta saateta 20 §:n nojalla annettujen teknisten määräysten mukaiseksi.

20 §Tekniset määräykset

Liikenneministeriö vahvistaa yleisiä televerkkoja, telepäätelaitteita ja muita telelaitteita koskevat tekniset määräykset sekä 10 b §:ssä tarkoitettujen televerkkojen yleiseen televerkostoon liittämistä koskevat määräykset.


21 §Teletarkastus

Teletarkastusviranomainen on Telehallintokeskus, jollei 3 momentista muuta johdu. Teletarkastusviranomainen antaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun tyyppihyväksynnän ja suorittaa teletoimen teknisiä tarkastuksia.

Telehallintokeskus voi antaa tyyppihyväksynnän muun viranomaisen tai julkisoikeudellisen yhteisön tehtäväksi. Telehallintokeskus voi 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamisessa käyttää apunaan viranomaisia ja julkisoikeudellisia yhteisöjä sekä valtuuttaa tutkimuslaitoksia suorittamaan tyyppihyväksyntään liittyviä mittauksia ja tarkastuksia.

Teletarkastusviranomainen antaa määräykset telepäätelaitteiden tyyppihyväksyntämenettelystä samoin kuin muista menettelyistä, joilla telepäätelaitteen voidaan varmistaa täyttävän sille 20 §:n nojalla asetetut vaatimukset.

21 a §Televerkon ja telepäätelaitteen aiheuttaman häiriön poistaminen

Jos televerkko tai telepäätelaite aiheuttaa sähköisesti tai sähkömagneettisesti häiriötä televerkolle, telepäätelaitteelle, radiolaitteelle tai sähkölaitteistolle siitä huolimatta, että häritsevä ja häiritty verkko, laite tai laitteisto ovat häiriönpäästö- ja häiriönsieto-ominaisuuksiltaan säännösten ja määräysten mukaiset, teletarkastusviranomainen tekee osapuolille ehdotuksen toimenpiteistä, joilla häiriö voidaan poistaa tai rajoittaa sen vaikutuksia.

Jolleivät osapuolet voi sopia häiriön poistamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä taikka niistä aiheutuvien kustannusten määrästä tai jakamisesta, teletarkastusviranomainen ratkaisee asian.

22 §Telemaksut

Telelaitoksen käyttäjiltään perimien maksujen ja telelaitosten keskinäisten maksujen tulee olla tasapuolisia ja kohtuullisessa suhteessa suoritteesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Liikenneministeriö vahvistaa määräykset telemaksujen yleisistä perusteista sekä maksujen julkisuudesta ja erittelystä.


23 §Tiedonsaantioikeus

Liikenneministeriöllä ja Telehallintokeskuksella on oikeus saada telelaitoksilta, muilta televerkkojen omistajilta ja haltijoilta sekä valtuutetuilta teleurakoitsijoilta tässä luvussa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia tietoja.

26 §Luvaton teletoiminnan harjoittaminen


26 a §Teletoiminnasta annettujen säännösten rikkominen

Joka tahallaan

1)

liittää telepäätelaitteen yleiseen televerkkoon vastoin 10 §:n 3 momentin säännöstä,

2)

rikkoo telepäätelaitteiden maahantuontia, myyntiä ja kaupanpitoa koskevia 10 a §:n säännöksiä,

3)

suorittaa 10 b §:n 2 momentissa tarkoitetun työn ilman säännöksessä tarkoitettua valtuutusta,

4)

laiminlyö televerkon omistajalle 10 c §:ssä säädetyt velvollisuudet, tai

5)

hallussapitää tai käyttää 29 a §:ssä tarkoitettua laitetta sanotun säännöksen vastaisesti,

on tuomittava, jollei teosta muussa laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, teletoiminnasta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

Joka tahallaan rikkoo 29 §:n 1 tai 6 momentissa säädettyä vaitiolovelvollisuutta, on tuomittava, jollei teosta muussa laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, vaitiolovelvollisuudesta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

26 b §Menettämisseuraamukset

Edellä 26 ja 26 a §:ssä tarkoitetun rikoksen tekijälleen tai sille, jonka hyväksi hän on toiminut, tuottamaan taloudelliseen hyötyyn ja rikoksen tekemiseen käytettyyn esineeseen sovelletaan, mitä siitä rikoslaissa säädetään. Edellä 26 a §:n 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitetun rikoksen kohteena käytetty telelaite on julistettava menetetyksi, jolleivät asianhaarat ole erittäin lieventävät.

27 §Muutoksenhaku

Joka on tyytymätön 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun telealan muun viranomaisen tai julkisyhteisön tyyppihyväksyntää koskevaan päätökseen, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua Telehallintokeskukselta. Oikaisuvaatimus on annettava Telehallintokeskukselle kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.


28 §Virka-apu

Telehallintokeskuksella on oikeus saada virka-apua poliisilta, tulliviranomaisilta ja rajavartiolaitokselta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi tullilaitos valvoo Telehallintokeskuksen ohella telepäätelaitteiden maahantuontia koskevien säännösten ja määräysten noudattamista.

29 §Vaitiolovelvollisuus


Poliisille voidaan 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden estämättä antaa lupa saada tarpeellisia tunnistamistietoja rikoslain 24 luvun 3 a §:ssä mainitun rikoksen, törkeän huumausainerikoksen ja törkeän huumausaineen salakuljetuksen sekä sellaisen muun rikoksen selvittämiseksi, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta, jos tiedoilla arvioidaan olevan rikoksen selvittämisessä oleellinen merkitys. Lupa voidaan myöntää koskemaan määrättyä päätöstä edeltänyttä aikaa tai kerrallaan enintään kahden kuukauden aikaa päätöksen tekemisestä alkaen.

Luvan myöntämisestä päättää pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 1 kohdassa tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen kirjallisesta vaatimuksesta syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin. Vaatimus on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viipymättä vaatimuksen tehneen tai hänen määräämänsä virkamiehen läsnä ollessa. Tuomioistuimen kokoonpano ja asiassa esitettävän selvityksen sekä päätöksen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n 2 momentissa, 16 §:ssä ja 18 §:n 1 momentissa säädetään.

Luvan myöntämistä koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 5 a §:ssä ja 9 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että myös sovelletut lainkohdat ja tuomiolauselma julistetaan yleisön läsnä olematta, ja määrätä asian käsittelyssä kertyneen oikeudenkäyntiaineiston myös lainkohtia ja tuomiolauselmaa koskevilta osin pidettäväksi salassa enintään syyteasian käsittelyyn asti tai kunnes asia on jätetty sillensä. Jos vaatimus koskee muuta kuin rikoksesta epäillyn käyttämää puhelinta, asianomaisen teleliittymän haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Tunnistamistietojen tutkimisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä pakkokeinolain 4 luvun 8 §:ssä säädetään takavarikoidun yksityisen asiakirjan tutkimisesta. Rikoksen selvittämisen kannalta merkityksetön aineisto on heti tarkastuksen jälkeen hävitettävä. Telelaitoksella on oikeus saada tunnistamistietojen antamisesta korvaus valtion varoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaitiolovelvollisuus on myös 10 b §:ssä tarkoitetulla valtuutetulla teleurakoitsijalla sekä teleurakoitsijan palveluksessa olevalla henkilöllä.

29 a §Televiestin suojauksen oikeudeton purku

Sellaisen laitteen oikeudeton hallussapito ja käyttö on kielletty, jonka käyttötarkoituksena on poistaa televerkossa välitettävän, muun kuin asianomaisen itsensä vastaanotettavaksi tarkoitetun viestin erityisellä teknisellä järjestelmällä toteutettu suojaus. Telehallintokeskus voi antaa luvan tällaisen laitteen hallussapitoon ja käyttöön.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Ennen lain voimaantuloa maahantuotuja tai Suomessa valmistettuja 10 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja telepäätelaitteita saa pitää kaupan 1 päivään tammikuuta 1994 saakka, vaikka niitä ei olisi tyyppihyväksytty. Telehallintokeskus voi myöntää luvan ennen lain voimaantuloa tilattujen, tyyppihyväksymättömien telepäätelaitteiden maahantuontiin ja kaupanpitoon, kunnes tyyppihyväksyntää koskeva hakemus on ratkaistu. Muita kuin yleiseen televerkkoon liitettäviä telepäätelaitteita saa pitää kaupan ilman 10 a §:n 2 momentissa säädettyä merkintää 1 päivään tammikuuta 1994 saakka.

Valtion virasto tai laitos, jolle on 1 §:n 2 momentin nojalla annetulla asetuksella myönnetty oikeus teletoiminnan harjoittamiseen, saa harjoittaa teletoimintaa asetuksessa tarkoitetussa laajuudessa, kunnes viraston tai laitoksen lain 5 §:ssä tarkoitettu hakemus on ratkaistu, milloin kyseistä lupaa on haettu ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 227/91

LiVM 2/92

SuVM 2/92

Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOLiikenneministeri Ole Norrback

Sivun alkuun