183/1987

Teletoiminnassa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. Televerkon osana olevien radiolaitteiden hallussapidosta ja käytöstä on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Valtion viraston tai laitoksen oikeudesta harjoittaa teletoimintaa omaa tarvettaan varten säädetään asetuksella.

Tämä laki ei koske:

Sen estämättä, mitä 3 momentissa on säädetty, sovelletaan 20§:n säännöksiä momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Lain 20§:ää sovelletaan myös kohdassa 3 tarkoitettua teletoimintaa varten olevien verkkojen ja yleisen televerkoston välisiin liitäntöihin sekä jos kohdassa 3 tarkoitettu teletoiminta aiheuttaa häiriötä yleisessä televerkostossa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Yleistä teletoimintaa varten on televerkoista koostuva yleinen televerkosto. Tätä verkostoa on ylläpidettävä ja kehitettävä siten, että televiestinnän tarpeet tyydytetään maan kaikissa osissa taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Yleisen televerkoston lisäksi voi olla erityisiä käyttäjäryhmiä palvelevia erillisverkkoja.

Yleistä teletoimintaa harjoittavat:

Liikenneministeriö voi myöntää Suomen kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. Luvan myöntämisessä on otettava huomioon kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoiminnan harjoittamiseen.

Oy Yleisradio Ab ei tarvitse toimilupaa kotimaiselle ohjelmansiirtoverkolleen.

Toimilupaa ei tarvita yksinomaan ohjelmien lähetys- ja jakelutoimintaan tarkoitettujen paikallisten verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Telelaitokselle myönnetään 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu toimilupa toistaiseksi. Muuhun teletoimintaan lupa myönnetään määräajaksi, enintään 15 vuodeksi.

Telelaitokselle myönnettävässä toimiluvassa määritellään telelaitoksen toimialue sekä ne siirtoyhteydet, joilla teletoimintaa ja yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa saadaan harjoittaa.

Toimiluvassa asetettuja määräyksiä ja ehtoja voidaan muuttaa luvanhaltijan suostumuksella ja muutoinkin, milloin siihen on 3 §:n 1 momentissa mainittujen tavoitteiden kannalta erityinen peruste.

Telelaitoksen on ylläpidettävä ja kehitettävä teletoimintaa toimialueellaan ja osana koko maan televerkostoa 3 §:n 1 momentin mukaisesti. Telelaitoksen on osaltaan huolehdittava siitä, että käyttäjillä on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin riittävät, varmat ja turvalliset televiestintämahdollisuudet.

Telelaitos on velvollinen osaltaan huolehtimaan televerkkonsa yhteenliittämisestä toisen telelaitoksen televerkkoon siten, että verkkoja voidaan käyttää liikenteeseen yleisessä televerkostossa.

Telelaitoksen, jolle on myönnetty 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu toimilupa, tulee toimialueellaan ja toimiluvassa mainituilla siirtoyhteyksillään:

Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia 1 momentissa mainituista telelaitoksen tehtävistä muualla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten toimialueella.

Posti- ja telelaitoksen asiana on lisäksi koko maassa:

Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerkkoihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä sekä käyttää niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyttäjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoitamista. Käyttäjä voi liittyä telelaitoksen johtoverkon välityksellä paikalliskeskukseen tai, milloin se ei ole mahdollista, 9 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun erityisen valtakunnallisen televerkon keskukseen.

Liikenneministeriö vahvistaa teleliittymien toimitusehtojen yleiset perusteet.

Yleisessä televerkossa saa käyttää vain verkkoonliittämisominaisuuksiltaan hyväksyttyjä (tyyppihyväksyntä) ja toimintakunnossa olevia telepäätelaitteita. Tyyppihyväksynnästä säädetään 21 §:ssä.

Telelaitoksella on oikeus sulkea liittymä, jos liittymän haltija laiminlyö asianomaiselle tai muulle telelaitokselle liittymästä tulevien maksujen suorittamisen taikka rikkoo 2 momentissa tarkoitettuja toimitusehtoja tai mitä 3 momentissa on säädetty.

Oikeudesta sijoittaa telekaapeli toisen maalle yhdyskunnan tai kiinteistön tarpeita varten on säädetty erikseen. Tämän lisäksi oikeus telekaapelin sijoittamiseen voidaan perustaa telelaitoksen telekaapelien rakentamista varten laatimaan reittisuunnitelmaan siten kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Edellä 11 §:ssä tarkoitetussa reittisuunnitelmassa on otettava huomioon voimassa oleva kaavoitus ja mahdollisuuksien mukaan myös muut alueiden käyttöä koskevat suunnitelmat. Telekaapelit on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava käyttäen yleisistä teistä annetussa laissa (243/54) tarkoitettuja tiealueita ja kaavoitusalueiden jakolaissa (101/60) tarkoitettuja yleisiä alueita. Suunnitelma on laadittava siten, ettei telekaapelien rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheudu haittaa tai vahinkoa, joka on kohtuullisin kustannuksin vältettävissä.

Telelaitoksen on saatettava reittisuunnitelma tiedoksi asianomaisessa kunnassa noudattaen, mitä julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/25) on säädetty.

Telelaitoksen on lisäksi julkaistava reittisuunnitelmaa koskeva ilmoitus paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja lähetettävä suunnitelma tiedoksi asianomaisille kiinteistönomistajille ja muille, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee ja joiden osoitteet ovat tiedossa. Ilmoituksessa on mainittava ne kiinteistöt, joita suunnitelma koskee.

Reittisuunnitelmasta on myös hankittava lausunto asianomaisilta viranomaisilta.

Kiinteistön omistajalla ja muulla, jonka etua tai oikeutta suunnitelma koskee, on oikeus tehdä kunnan rakennuslautakunnalle muistutus 30 päivän kuluessa suunnitelman 13 §:n 1 momentin mukaisesta julkipanosta. Julkipanossa ja 13 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava tämä oikeus muistutuksen tekoon ja päivä, jona muistutus on viimeistään tehtävä.

Jos muistutus on tehty eikä siitä mahdollisesti aiheutuvista toimenpiteistä voida sopia telelaitoksen ja muistutuksen tekijän kesken, sijoittamista koskevan erimielisyyden ratkaisee rakennuslautakunta.

Rakennuslautakunta voi päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jos päätöksestä on valitettu, valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu.

Telelaitoksella on oikeus 14 §:n mukaan täytäntöönpanokelpoisen reittisuunnitelman nojalla ryhtyä telekaapelireitillä tarvittavien telekaapelien sekä niihin liittyvien laitteiden, vähäisten rakennelmien ja pylväiden sijoittamisen vaatimiin rakentamistöihin.

Suunnitelman mukaiselta reitiltä voidaan tällöin kaataa puut ja muut kasvit, joiden poistaminen on rakentamisen ja kunnossapidon vuoksi välttämätöntä, sekä kiinnittää rakennuksiin ja rakennelmiin tarpeellisia laitteita. Telelaitoksen on kunnostettava alue työn suorittamisen jälkeen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa töissä ja siinä mainittujen laitteiden kunnossapitotöissä sekä reitin suunnitteluun liittyvissä maastotutkimuksissa on telelaitoksen palveluksessa olevalla oikeus liikkua yksityisellä alueella ja asettaa maastoon tarpeellisia merkkejä.

Telelaitoksella on oikeus käyttää korvauksetta 12 §:ssä tarkoitettuja tiealueita ja yleisiä alueita telekaapelien reitiksi. Telelaitoksen on kunnostettava alue työn suorittamisen jälkeen.

Muiden kuin 1 momentissa mainittujen alueiden osalta kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada täysi korvaus haitasta ja vahingosta, joka on aiheutunut 15 §:ssä tarkoitetusta toimenpiteestä. Korvausvaatimus on tehtävä telelaitokselle vuoden kuluessa haitan tai vahingon syntymisestä.

Jos korvauksesta ei sovita, kysymys oikeudesta korvaukseen ratkaistaan ja korvaus määrätään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/77) noudattaen toimituksessa, jota haetaan asianomaiselta maanmittauskonttorilta.

Milloin telekaapelien rakentamiseksi ja kunnossapitämiseksi tarvitaan laajempia oikeuksia toisen omaisuuteen kuin 15 §:ssä on säädetty, on noudatettava kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia.

Teletoiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluu liikenneministeriölle. Ministeriön tehtävänä on myös valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.

Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaelimenä teletoiminnan yleistä suunnittelua, hoitoa ja kehittämistä sekä telelaitosten yhteistoimintaa koskevissa asioissa on teletoiminnan neuvottelukunta.

Neuvottelukunnassa, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee olla liikenneministeriön, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyttäjien edustus.

Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja toiminnasta annetaan asetuksella.

Liikenneministeriö vahvistaa saatuaan teletoiminnan neuvottelukunnan lausunnon yleisiä televerkkoja sekä telepäätelaitteita ja muita telelaitteita koskevat tekniset määräykset.

Teletarkastusviranomaisena toimii liikenneministeriö, joka antaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun tyyppihyväksynnän ja suorittaa teletoimen teknisiä tarkastuksia.

Liikenneministeriö voi antaa tyyppihyväksynnän muun viranomaisen tai julkisoikeudellisen yhteisön tehtäväksi. Ministeriö voi 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamisessa käyttää apunaan viranomaisia ja julkisoikeudellisia yhteisöjä.

Teletarkastustehtäviin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittamisessa liikenneministeriö ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ministeriön hyväksymässä laajuudessa asianomainen muu viranomainen tai julkisoikeudellinen yhteisö voi käyttää apunaan telelaitoksia ja telealan tutkimuslaitoksia.

Liikenneministeriö vahvistaa toimiluvan alaisten telelaitosten perimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten välisten telemaksujen yleiset perusteet.

Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuista on säädetty erikseen.

Liikenneministeriöllä on oikeus saada telelaitoksilta tässä luvussa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja.

Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenneministeriö voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä.

Liikenneministeriö voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai että ministeriö teettää tekemättä jätetyn toimenpiteen asianomaisen kustannuksella.

Teettämällä suoritetun toimenpiteen kustannukset maksetaan etukäteen valtion varoista ja peritään laiminlyöjältä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

Jollei 4 tai 5 §:ssä tarkoitetun toimiluvan haltija noudata tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, valtioneuvosto voi, milloin luvanhaltija ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa määräajassa oikaise menettelyään, peruuttaa toimiluvan osaksi tai kokonaan.

Joka harjoittaa teletoimintaa:

Joka on tyytymätön edellä 21§:n 2 momentissa tarkoitetun telealan muun viranomaisen tai julkisyhteisön tyyppihyväksyntää koskevaan päätökseen saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua liikenneministeriöltä. Oikaisuvaatimus on annettava liikenneministeriölle kuudenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

Valtioneuvoston ja liikenneministeriön päätökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valtioneuvosto ja liikenneministeriö voivat päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu.

Liikenneministeriön 24 §:n 2 momentin nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Kunnan rakennuslautakunnan 14 §:n 2 momentin nojalla tekemään päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin muutoksenhausta rakennuslautakunnan päätökseen on säädetty rakennuslaissa (370/58).

Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten täytäntöönpanemiseksi.

Telelaitoksen palveluksessa oleva tai ollut ei saa luvattomasti ilmaista, mitä hän on tehtävässään saanut tietää teletoiminnassa välitetyn tiedon sisällöstä. Vaitiolovelvollisuus koskee myös televiestinnän osapuolten henkilöllisyyttä ja tietoja, jotka mahdollistavat osapuolten tunnistamisen. Sille, joka on velvollinen maksamaan telelaskun, voidaan edellä sanotun estämättä kuitenkin antaa laskun määräytymiseen liittyvät tunnistamistiedot.

Poliisilla on 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden estämättä oikeus saada rikoslain 24 luvun 3 a §:ssä mainitun rikoksen selvittämiseksi tarpeellisia tunnistamistietoja.

Jos telelaitoksen toimilupa peruutetaan tai telelaitos muuten lopettaa toimintansa, valtioneuvoston on päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä teletoiminnan ylläpitämiseksi.

Jollei teletoiminnan hoitamiseksi tarvittavien televerkkojen ja laitteiden siirtämisestä toiselle telelaitokselle sovita, valtioneuvosto voi päättää siirrosta korvausta vastaan. Korvauksen perusteiden ja määräämisen suhteen on noudatettava, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa on säädetty lunastuskorvauksesta.

Ennen telekaapeleita vaarantavaan työhön ryhtymistä on työn suorittajan vaurioiden välttämiseksi selvitettävä työalueella mahdollisesti olevien telekaapelien sijainti. Telelaitosten tulee antaa maksutta tietoja telekaapelien sijainnista.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tällä lailla kumotaan:

Edellä 34 §:ssä mainittujen säädösten nojalla annetut toimiluvat ovat edelleen voimassa niissä mainitun määräajan. Toimiluvan haltijan on kuitenkin noudatettava tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Tämän lain mukainen toimilupa voidaan myöntää aikaisemmasta toimiluvasta huolimatta, jolloin aikaisempi toimilupa katsotaan vastaavilta osin peruuntuneeksi.

Ennen tämän lain voimaantuloa telelaitosten tyyppihyväksymien telepäätelaitteiden tyyppihyväksyntä pysyy edelleen voimassa.

Jollei tässä laissa tarkoitettua lupaa myönnetä, on sillä, joka tämän lain voimaan tullessa on harjoittanut teletoimintaa ilman toimilupaa, oikeus saada valtiolta täysi korvaus vahingosta, joka aiheutuu siitä, ettei kyseisiä laitteistoja enää voida käyttää teletoimintaan eikä muutoinkaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.