Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

1715/1992

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista

Ei voimassa
Tämä päätös on kumottu A:lla 13.12.2012/786 , joka on voimassa 1.1.2013 alkaen.
Säädöksen tyyppi
Päätös
Hallinnonala
Liikenne- ja viestintäministeriö
Antopäivä
Voimaantulo
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/1992/1715/ajantasa/2003-06-18/fin

Liikenneministeriö on 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 108 §:n nojalla, sellaisena kuin se muutettuna 6 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla (989/92) , päättänyt:

1 lukuSoveltamisala

1 § (19.12.2002/1253)Päätöksen soveltaminen

Tämän päätöksen määräyksiä sovelletaan:

a)

erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin sen lisäksi, mitä ajoneuvolaissa (1090/2002) , autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (1248/2002) sekä traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (1251/2002) säädetään;

b)

erikoiskuljetusten suorittamiseen tiellä sen lisäksi, mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) säädetään;

c)

sotilasajoneuvojen kuljettamiseen tiellä sen lisäksi, mitä sotilasajoneuvoasetuksessa (560/1992) säädetään.

2 lukuMääritelmiä

2 §Erikoiskuljetus

Erikoiskuljetus on kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa ylitetään ainakin yksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa taikka ajoneuvo on ollut kuormattava kuorman laadusta johtuen sanotun asetuksen 45 §:n säännöksistä poiketen.

3 § (19.12.2002/1253)Jakamaton esine

1. Jakamattomalla esineellä tarkoitetaan tässä päätöksessä sen lisäksi, mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 2 §:n 4 momentissa jakamattomasta kuormasta säädetään:

a)

erikoiskuljetuksena kuljetettavaa kuormaa, jota rakenteensa vuoksi on kuljetettava useamman esineen kokonaisuutena;

b)

yhdistettyä kuljetusta varten erityiselle kuljetusalustalle pakattua kone- tai laitekokonaisuutta;

c)

ulkomaille vietävää tai sieltä tuotavaa tyhjää tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattua, yli 2,80 metriä korkeaa tai yli 12,30 metriä pitkää merikuljetukseen suunniteltua konttia;

d)

vaurioitunutta ajoneuvoa, kun sitä kuljetetaan N 3 -luokkaan kuuluvalla hinausautolla puomin varaan nostettuna.

2. Jos 1 momentin c kohdassa tarkoitetun korkean kontin kuljetus vaatii yli 4,3 metrin korkeuden ylittämisen tai vastaavasti pitkän kontin kuljetus puoliperävaunuyhdistelmässä 17,0 metrin pituus- tahi 48 tonnin massa-arvon ylittämisen, 1 momentin c kohdassa tarkoitettu kontti katsotaan jakamattomaksi esineeksi vain jakamattoman esineen pakkauksena taikka konttia tyhjänä kuljetettaessa. (18.6.2003/553)

4 § (19.12.2002/1253)Erikoiskuljetusajoneuvo ja -yhdistelmä

1. Erikoiskuljetusajoneuvo on:

a)

jakamattomaksi esineeksi katsottavan tietyn työkonetyypin kuljetukseen rakennettu, erityisellä kuljetusritilällä tai vastaavalla rakenteella varustettu N 3 -luokan ajoneuvo;

b)

erikoiskäyttöön rakennettu, tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat ylittävä ajoneuvo tai vastaava muu ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu tavaran tai henkilöiden kuljettamiseen yleisellä tiellä;

c)

jakamattoman esineen kuljetukseen rakennettu ja varustettu N 2 - tai N 3 -luokan ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;

d)

purjelentokoneen tai veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu pääasiassa M 1 - tai N 1 -luokan ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;

e)

veneen kuljetukseen tarkoitettu traktoriin kytkettävä traktoriperävaunu;

f)

jakamattomaksi esineeksi katsottavan tietyn työkonetyypin kuljetukseen rakennettu tai varustettu traktoriin kytkettävä traktoriperävaunu;

g)

turvetuotantoon käytettävä kone tai traktoriin kytketty vastaava hinattava laite taikka turvetuotannossa käytettävä kuormaamaton perävaunu;

h)

vaurioituneen ajoneuvon kuljettamista varten rakennettu N 3 -luokkaan kuuluva hinausauto.

2. Erikoiskuljetusyhdistelmä on 1 momentissa tarkoitettujen auton tai traktorin ja perävaunun yhdistelmä tai N 3 - tai N 2 -luokan ajoneuvon ja hinattavan laitteen erikoiskuljetukseksi katsottava yhdistelmä.

3. Erikoiskuljetusajoneuvoksi tai -yhdistelmäksi katsotaan myös moottorikäyttöinen tai hinattava ajoneuvo, johon on kiinteästi asennettu tai kuormattu näyttely-, tutkimus-, huvipuisto- tai sirkuslaitteisto taikka muu palveluvarustus ja jolle Tiehallinto on myöntänyt 31 §:n mukaisen kuljetusluvan.

3 lukuErikoiskuljetuksia sekä erikoiskuljetus ajoneuvoja ja -yhdistelmiä koskevia määräyksiä

5 §Valaisimet ja heijastimet

1. Tarpeelliset tunnus- ja varoitusvalaisimet sekä heijastimet tulee olla:

a)

erikoiskuljetukseksi katsottavassa ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä;

b)

erikoiskuljetusajoneuvossa; ja

c)

jakamattomalla esineellä ajoneuvoa leveämmäksi tai ajoneuvoa taikka ajoneuvoyhdistelmää pitemmäksi kuormatussa ajoneuvossa ja yhdistelmässä.

2. Valaisimet ja heijastimet saa tarvittaessa kiinnittää kuormaan.

6 § (19.12.2002/1253)Erikoiskuljetuksessa käytettävän vetoauton ja traktorin varoitusvalaisin

Ylipitkän tai ylileveän erikoiskuljetuksen vetoautossa ja vastaavaa kuljetusta vetävässä traktorissa sekä ylipitkässä taikka ylileveässä muussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 20 kohdassa ja II osan 4 kohdassa tarkoitettu vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, jollei jäljempänä varoitusautoa vaativista kuljetuksista muuta säädetä.

7 § (19.12.2002/1253)Erikoiskuljetukseen käytettävän auton ohjauslaite

Vähintään neliakselisen erikoiskuljetusauton tai erikoiskuljetusperävaunun vähintään neliakselisen vetoauton ohjauslaitteen ei tarvitse täyttää autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 5 kohdassa tarkoitettua vaatimusta.

8 § (19.12.2002/1253)Massat ja mitat erikoiskuljetuksessa

1. Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta hyväksyä rekisteriin merkittäviksi tiellä yleisesti sallittuja suuremmat massat ja mitat seuraavasti:

a)

muuhun kuljetukseen kuin yksinomaan jakamattomien esineiden erikoiskuljetukseen hyväksytylle autolle tai auton ja perävaunun yhdistelmälle valmistajan vähintään 50 km/h ja enintään 80 km/h nopeudelle sallimat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassat;

b)

erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoautolle ja 4 §:n 1 momentin a, b ja h kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille niiden valmistajan sallimat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassa-arvot 80 km/h nopeudelle ja lisäksi tarvittaessa alennettuja ajonopeuksia vastaavat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassat valmistajan sallimissa rajoissa;

c)

erikoiskuljetusperävaunulle perävaunun ja akseliston valmistajan sallimissa rajoissa parirenkain varustetulle erilliselle tai telissä olevalle akselille kohdistuvaksi massaksi 80 km/h nopeudelle enintään 13 tonnia ja kahdeksalla rinnakkaisella renkaalla varustetulle akselille vastaavasti enintään 20 tonnia;

d)

erikoiskuljetusperävaunun kokonaismassaksi perävaunun valmistajan enintään 80 km/h nopeudella käytettäväksi ilmoittaman rakenteellisen kokonaismassan;

e)

erikoiskuljetusperävaunulle perävaunun ja sen akseliston valmistajien sallimissa rajoissa alennettuja ajonopeuksia vastaavat b ja c kohdassa tarkoitettuja massoja suuremmat akseli-, teli- ja kokonaismassat;

f)

4 §:n 1 momentin b ja c kohdassa tarkoitetuille ajoneuvoille käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen edellyttämät mitat.

2. Katsastustoimipaikka voi hyväksyä rekisteriin merkittäväksi tiellä yleisesti sallittua suuremman leveyden 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetulle ajoneuvolle. Ilman kuormaa kuljetettaessa ajoneuvon suurimmaksi leveydeksi saa hyväksyä enintään 2,80 metriä. Kuormaa varten kyseinen ajoneuvo saa olla kuitenkin levitettävissä enintään 3,20 metrin leveyteen.

3. Suurin leveys 4 §:n 1 momentin f kohdassa tarkoitetussa traktoriperävaunussa sitä ilman kuormaa kuljetettaessa saa olla enintään 2,80 metriä. Kuormaa varten kyseinen traktoriperävaunu saa olla kuitenkin levitettävissä enintään 3,20 metrin leveyteen.

4. Edellä 4 §:n 1 momentin h kohdassa tarkoitetussa hinausautossa etuakselille tulee täydellä puomikuormalla kohdistua vähintään 15 % auton kokonaismassasta tai vähintään 10 % auton kokonaismassasta, jos auton telissä on vähintään yksi etuakselin pyörien kääntymiskulman mukaisesti ohjaavaksi kytketty akseli.

9 § (19.12.2002/1253)Moottoritehon ja massan suhde erikoiskuljetuksessa

Erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoauton tai vetoautojen moottoritehon tulee autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 48 kohdassa säädetystä poiketen jokaista tonnia kohden, jolla kuljetuksen kokonaismassa ylittää 60 tonnia, ylittää tuota massaa vastaava moottoriteho 300 kW vähintään 1,0 kW:lla. Yhteenlasketun moottoritehon ei kuitenkaan tarvitse ylittää 750 kW.

10 §Erikoiskuljetusajoneuvon renkaat

Jos erikoiskuljetusajoneuvon renkaiden kantavuus ei vastaa kyseiselle akselille kohdistuvaa massaa, saa ajoneuvoa kuitenkin kuljettaa tiellä enintään rengasvalmistajan sallimalla, akselille kohdistuvasta massasta riippuvalla alennetulla nopeudella.

11 § (19.12.2002/1253)Erikoiskuljetusperävaunun jarrut

1. Ylimassaisen jakamattoman esineen kuljetukseen tarkoitetun erikoiskuljetusperävaunun jarrujen ei tarvitse täyttää autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 9 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia eikä paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarruista annetun liikenneministeriön päätöksen (631/90) seuraavia määräyksiä:

a)

paineilmasäiliöiden tilavuudelle 27 §:n 2 momentissa asetettua vaatimusta;

b)

jarrujohtojen liittimille ja jarrujohdoille 60 §:ssä annettuja vaatimuksia;

c)

jarrujen suoritusarvoja koskevan 7 luvun määräyksiä ehdolla, että perävaunun ja yhdistelmän jarrut täyttävät tämän pykälän 2–4 momentin määräykset.

2. Perävaunun laskennallisen jarrutusvoiman (B) tulee olla perävaunulle sallittavaan nopeuteen (V) verrattuna vähintään seuraavan taulukon mukainen:

V (km/h)

25

40

60

B (% perävaunun massaan kohdistuvasta painovoimasta)

26

32

40

3. Perävaunun seisontajarrun tulee täyttää 1 momentissa tarkoitetun päätöksen 78 §:n 1 momentin tai sitä vastaavan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 9 kohdassa tarkoitetun direktiivin vaatimus.

4. Perävaunun jarrujärjestelmästä mitattu jarrujen kytkentäviive saa olla enintään 0,8 sekuntia ja vapautusviive enintään 1,1 sekuntia.

12 §Erikoiskuljetusperävaunun rakenne

1. Erikoiskuljetusperävaunu saa olla:

a)

vetoautoa leveämpi;

b)

leveydeltään säädettävissä; ja

c)

tarvittaessa välivaunusta ja useista perävaunuista koottu käyttötarkoituksen mukainen kokonaisuus.

2. Tiellä yleisesti sallitut massa-arvot ylittäviin kuljetuksiin rakennetun erikoiskuljetusperävaunun vetolaitteet saadaan hyväksyä perävaunun tai vetolaitteen valmistajan antaman rakennetodistuksen perusteella.

3. Erikoiskuljetusperävaunun ei tarvitse olla varustettu roiskeläpillä tai -suojilla, jos perävaunun käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen vuoksi kyseiset varusteet eivät ole tarkoituksenmukaisia.

13 § (11.12.1998/958)Hinattava laite erikoiskuljetuksena

1. Kytkennän tulee olla katsastustoimipaikan hyväksymä kytkettäessä kuorma-autoon erikoiskuljetukseksi katsottava hinattava laite siten, että yhdistelmän pituus ylittää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 32 §:n mukaan sallitun 22 metrin pituuden.

2. Kytkinlaitteille kohdistuva massa mukaan lukien yhteenlasketulta kokonaismassaltaan yli 20 tonnia olevan, erikoiskuljetukseksi katsottavan hinattavan laitteen kytkinlaitteiden, jarrujen ja kytkennän vetoautoon tulee olla katsastustoimipaikan hyväksymiä.

3. Muun kuin ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 30 §:ssä tarkoitetun, erikoiskuljetukseksi katsottavan hinattavan laitteen merkitsemisessä, varustelussa, rakenteessa, kytkennässä ja kuljetuksessa noudatetaan soveltuvin osin mitä tässä päätöksessä säädetään erikoiskuljetusperävaunusta.

14 §Ajoneuvoyhdistelmät erikoiskuljetuksessa

1. Erikoiskuljetukseen tarkoitetuksi puoliperävaunuksi saa hyväksyä erillisen yksi- tai useampiakselisen hinattavan ajoneuvon, joka kytketään vetoautoon siten, että kuljetettava esine tai esineet toimivat perävaunun runkona ja tässä tarkoitettu ajoneuvo perävaunun akselistona.

2. Jos välimatka autossa olevasta vetopöydästä tai vetokytkimestä tahi välivaunun vetopöydästä perävaunun takimmaiseen akseliin on suurempi kuin 15 metriä, on perävaunun akseliston oltava pakko-ohjattu tai erikseen ohjattavissa. Erikseen ohjattavan perävaunun vetoauton ohjaamossa on oltava merkkivalo, joka osoittaa perävaunun akseliston olevan ohjattavana.

3. Milloin perävaunua varten on erikseen ohjaaja, on tällä oltava radio- tai puhelinyhteys vetoauton kuljettajaan.

4. Kytkettäessä erikoiskuljetusperävaunu vetoautoon välivaunun avulla tulee välivaunulle tulevasta kuormituksesta vähintään yhden kolmasosan kohdistua vetoautolle.

15 § (11.12.1998/958)Poikkeuksia ajoneuvon käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksistä

Erikoiskuljetuksessa auton ja ajoneuvoyhdistelmän ei tarvitse täyttää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen seuraavia säännöksiä:

a)

asetuksen 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua auton ja asetuksen 23 §:n 3 momentissa tarkoitettua yhdistelmän äärimmäisten akseleiden välisestä etäisyydestä määräytyvää kokonaismassalle sallittua arvoa;

b)

asetuksen 26 tai vastaavasti 30 h §:ssä tarkoitettua kääntyvyysvaatimusta;

c)

asetuksen 30 e §:n 2 momentissa tarkoitettua vetävään akseliin tai akseleihin kohdistuvaa massaosuuden vaatimusta;

d)

asetuksen 32 a §:ssä tarkoitettua auton ja hinattavan ajoneuvon välistä massasuhdetta koskevaa vaatimusta;

e)

asetuksen 33 §:n b kohdassa tarkoitettua peilejä koskevaa vaatimusta kuljetettaessa yli 3,50 metriä leveää kuormaa.

16 § (19.12.2002/1253)Erikoiskuljetukseen hyväksytyn ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttö tieliikenteessä

1. Erikoiskuljetusajoneuvoa tai -yhdistelmää ei saa hyväksyä käytettäväksi muihin kuin jakamattomien esineiden kuljetuksiin, ellei kyseinen ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täytä autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksiä.

2. Erikoiskuljetukseen hyväksytyn perävaunun kytkentä vetoautoon tulee olla kytkentäkatsastuksessa hyväksytty. Tämä vaatimus koskee myös vastaavaa ulkomaan rekisterissä olevaa Suomessa erikoiskuljetukseen käytettävää yhdistelmää 28 a §:ssä tarkoitetun rajauksen mukaisesti.

3. Ennen kuin 8 §:n nojalla rekisteriin merkittyä, tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat ylittävää ajoneuvoa käytetään tieliikenteessä, tulee käyttöön olla 31 §:ssä tarkoitettu kuljetuslupa, jollei 29 §:stä muuta johdu.

4 lukuErikoiskuljetuksen kuormaus

16 a § (22.8.2001/750)Yleinen kuormausperiaate erikoiskuljetuksissa

1. Kuljetettava esine on ensisijaisesti kuormattava sellaiseen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, jolla kuljetettaessa ei tarpeettomasti ylitetä yleisesti tiellä sallittuja mittoja eikä massoja.

2. Jos jakamattoman esineen kuormaus voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla, joista kukin aiheuttaa eri raja-arvon ylittymisen, on ensisijaisesti pyrittävä välttämään sallitun leveyden ja toissijaisesti korkeuden ylittämistä.

3. Pitkät esineet, joita ei voi kuljettaa tielle yleisesti sallittujen pituusrajojen mukaisesti, on kuljetettava ensisijaisesti puoliperävaunussa, korkeat esineet matalarakenteisessa ajoneuvossa tai syväkuormausperävaunussa ja leveät esineet tarvittaessa vinotukien päälle kuormattuina ylileveyden välttämiseksi.

4. Rakenteensa vuoksi yksinomaan erikoiskuljetukseen hyväksytyllä perävaunulla saa meno- tai paluukuljettaa suoritettavaan tai jo suoritettuun erikoiskuljetukseen liittyvää varoitusautoa tai muita vastaavia kyseisten kuljetusten suorittamiseen liittyviä laitteita tai varusteita, joita muutoin olisi mahdollista kuljettaa tieliikenteessä yleisesti sallittujen mitta- ja massa-arvojen rajoissa.

17 §Vetäville akseleille kohdistuva massa

Erikoiskuljetus on kuormattava niin tai käytettävä sellaista vetävää ajoneuvoa taikka ajoneuvoja, että ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassasta vetäviin akseleihin kohdistuu vähintään 20 prosenttia kokonaismassasta silloin, kun se on suurempi kuin 60 tonnia. Yhdistelmän kokonaismassan ollessa suurempi kuin 150 tonnia vetäviin akseleihin tulee kohdistua vähintään 15 prosenttia yhdistelmän kokonaismassasta.

18 § (11.12.1998/958)Usean esineen kuljettaminen samassa kuljetuksessa

1. Useampaa jakamatonta esinettä saa kuljettaa samassa kuljetuksessa vain, jos kuljetettavat jakamattomat esineet aiheuttaisivat kukin yksinään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan kuljetukselle tiellä yleisesti sallitun pituuden, leveyden tai korkeuden ylittämisen. Muuta tiellä yleisesti sallittua raja-arvoa ei saa ylittää kuljetettavien esineiden sijoittamisella päällekkäin, rinnakkain tai peräkkäin.

2. Kuorma-autoon tai kuorma-auton ja siihen kytketyn perävaunun yhdistelmään, joka rakenteeltaan täyttää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen massa- ja mitta-arvot kääntyvyysvaatimus mukaan lukien, saa kuormata kappaletavaran lisäksi 1 momentin ehdoin yhden tai useamman jakamattoman esineen.

3. Jakamattomaan esineeseen liittyvät lisälaitteet tai vastaavat esineet, joiden yhteinen massa on enintään 20 prosenttia jakamattoman esineen massasta, saa kuljettaa samassa kuljetuksessa.

4. Käytettäessä kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmää erikoiskuljetukseen, jossa ylitetään vähintään yhtä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa tielle yleisesti sallittua massa-arvoa, saa vetoautossa käyttää painokuormana perävaunussa kuljetettavaan jakamattomaan esineeseen liittyviä lisälaitteita tai vastaavia esineitä. Jos painokuorman tarve on suurempi kuin 20 prosenttia perävaunussa kuljetettavasta jakamattoman esineen massasta, tämä ylittävän kuorman osan pitää olla yksinomaan painokuormaa.

5 lukuErikoiskuljetuksen merkitseminen ja varoitusauton käyttäminen

19 § (19.12.2002/1253)Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet edessä

1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai vetoauton etuosaan tai välittömästi ohjaamon taakse kuljetuksen leveydelle asetettava esteeseen osuessa helposti taipuvat tai siirtyvät merkkitangot. Tankoihin on kiinnitettävä eteenpäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, eteen ruskeankeltaista valoa näyttävät, valoaukon pinta-alaltaan vähintään 50 cm 2 :n valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, uloimpia valaisimia on oltava kaksi päällekkäin. Lisäksi tankoihin on kuljetuksen leveydelle kiinnitettävä leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm suuruiset eteenpäin suunnatut valkoiset heijastimet. Tankoihin saa myös kiinnittää vastaavankokoiset taaksepäin suunnatut ruskeankeltaiset heijastimet.

2. Jos ajoneuvon omien etuvalaisimien ja edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien etäisyys on suurempi kuin yksi metri, ajoneuvoon tai kuormaan on asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Jos kuorman leveys on suurempi kuin 3,50 metriä, valaisimet ja heijastimet saa kiinnittää kuormaan, jolloin merkkitankoja ei tarvitse asettaa. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella.

3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä, suurinta leveyttä vastaamaan on asetettava eteenpäin suunnatut autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan II osan 6 kohdassa tarkoitetut, E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat tunnuskilvet. Eteenpäin suunnatuissa tunnuskilvissä saa käyttää punaista päiväloistevärillä maalattua vuoroittaista raidoitusta heijastavan punaisen asemesta. Tunnuskilvet on sijoitettava kuorman etualakulmaan siten, että ainakin osa kilvistä on kuorman kulman muotoa seuraten sijoitettu vaaka- ja pystysuuntaan.

4. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 7,00 metriä, vastaantulevan liikenteen varoittamiseksi kuorman vasemmanpuoleinen enintään 1,90 metrin korkeudella oleva uloin etualakulma on merkittävä kuormaan tai 3 momentissa tarkoitettuun tunnuskilpeen kiinnitettävällä, vähintään yhdellä eteenpäin suunnatulla 1 momentissa tarkoitetun kaltaisella ruskeankeltaista valoa näyttävällä merkkivalaisimella, jonka valo saa olla myös vilkkuva. Kuljetus, jonka leveys yli 1,90 m korkeudella on suurempi kuin 4,00 metriä, on tässä pykälässä säädetyn lisäksi merkittävä sopivalla tavalla.

5. Kuljetettaessa traktoriin kytketyllä perävaunulla ylileveää kuljetusta eteenpäin suunnatut heijastimet ja valaisimet saa kiinnittää kuormaan.

20 § (19.12.2002/1253)Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet takana

1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai yhdistelmässä perävaunun takana oltava kuljetuksen suurinta leveyttä osoittamaan asetettavat, taaksepäin suunnatut punaista valoa näyttävät, valoaukon pinta-alaltaan vähintään 50 cm 2 :n valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa, ja vastaavasti sijoitetut punaiset heijastimet. Perävaunussa tai hinattavassa laitteessa heijastimien on oltava kolmion muotoiset. Muussa ajoneuvossa ei saa käyttää kolmionmuotoisia heijastimia.

2. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, uloimpia valaisimia on oltava takana kummallakin puolella kaksi päällekkäin. Jos ajoneuvon omien takavalaisimien ja takaheijastimien sekä edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien väli on suurempi kuin yksi metri, ajoneuvoon tai kuormaan on asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella.

3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä, on ilman perävaunua olevaan ajoneuvoon asetettava sen suurinta leveyttä vastaamaan taaksepäin suunnatut autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan II osan 6 kohdassa tarkoitetut, E-säännön n:o 70 vaatimuksia vastaavat vinoraitaiset tunnuskilvet ja perävaunuun vastaavat pitkän yhdistelmän tunnukset. Tunnuskilvet on sijoitettava kuorman taka-alakulmaan siten, että ainakin osa kilvistä on kuorman kulman muotoa seuraten sijoitettu vaaka- ja pystysuuntaan.

4. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 7,00 metriä, takaa tulevan liikenteen varoittamiseksi kuorman vasemmanpuoleinen enintään 1,90 metrin korkeudella oleva uloin taka-alakulma on merkittävä kuormaan tai 3 momentissa tarkoitettuun tunnuskilpeen kiinnitettävällä, vähintään yhdellä taaksepäin suunnatulla 1 momentissa tarkoitetun kaltaisella ruskeankeltaista valoa näyttävällä merkkivalaisimella, jonka valo saa olla myös vilkkuva. Kuljetus, jonka leveys yli 1,90 m korkeudella on suurempi kuin 4,00 metriä, on tässä pykälässä säädetyn lisäksi merkittävä sopivalla tavalla.

5. Kuljetettaessa traktoriin kytketyllä perävaunulla ylileveää kuljetusta taaksepäin suunnatut heijastimet ja valaisimet saa kiinnittää kuormaan.

21 § (19.12.2002/1253)Pitkän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja -heijastimet

1. Milloin ajoneuvon kuorman osa ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana enemmän kuin metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 49 §:n mukaisesti.

2. Milloin ajoneuvoyhdistelmässä kuljetettava esine tai esineet toimivat perävaunun runkona tai kuorma ulottuu edessä enemmän kuin metrin tai takana enemmän kuin 2 metriä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, merkitsemiseen on käytettävä autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 22 kohdassa tarkoitettuja sivuvalaisimia, jotka saa tarkoituksenmukaisella tavalla kiinnittää vähintään kahden ja enintään kuuden metrin välein kuorman alaosaan. Etummainen ja takimmainen valaisin saavat olla enintään 1,0 metrin etäisyydellä kuorman uloimmasta ääriviivasta. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella.

21 a § (11.12.1998/958)Varoitusauto ja sen henkilöstö

1. Varoitusautona tulee käyttää henkilö-, paketti- tai suurimmalta kokonaismassaltaan enintään 4,0 tonnin kuorma-autoa.

2. Ainakin yhdessä saman kuljetuksen varoitusautossa tulee olla suomen- tai ruotsinkielentaitoinen henkilö.

3. Varoitusautojen henkilöstöllä on oltava radio- tai puhelinyhteys keskenään ja erikoiskuljetusajoneuvon kuljettajaan tai kuljettajiin, sekä yhteinen kieli kommunikointia varten.

4. Kuljetuksen korkeuden ollessa yli 5,00 metriä edellä kulkevassa varoitusautossa on käytettävä vapaan korkeuden mittauslaitetta.

5. Varoitusautossa on oltava tarpeelliset työkalut ja tarvikkeet liikenteen ohjauslaitteiden tilapäistä siirtoa varten.

21 b § (19.12.2002/1253)Varoitusvalaisimista ja niiden käytöstä

1. Erikoiskuljetuksen varoitusauto ja erikoiskuljetuksessa käytettävä vetoauto tai erikoiskuljetusajoneuvo tulee varustaa vähintään kahdella autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteessä 1 olevan I osan 20 kohdassa ja II osan 4 kohdassa tarkoitetulla vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävällä varoitusvalaisimella.

2. Varoitusvalaisimia on käytettävä, jos

a)

kuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poikkeavasti;

b)

ilmeisen vaaran välttämiseksi muun liikenteen varoittaminen on tarpeen; tai

c)

jäljempänä säädetyn mukaisesti kuljetuksessa tulee käyttää varoitusvaloa lukuun ottamatta yksinomaan ylikorkeita kuljetuksia.

3. Kuljetuksen liikkuessa liikennesääntöjen mukaisesti varoitusvalaisimia ei tule käyttää yksinomaan ylikorkeassa kuljetuksessa tai pitkän kuljetuksen edellä kulkevassa varoitusautossa.

22 § (11.12.1998/958)Varoitusauton käyttö

1. Erikoiskuljetuksen takana moottoritiellä tai tiellä, jossa kaksisuuntainen liikenne on liikennemerkein kielletty, ja kuljetuksen edessä muulla tiellä tulee käyttää varoitusautoa, kun kuljetuksen mitat ovat:

a)

leveys yli 3,50 metriä;

b)

leveys yli 3,00 metriä, kun kuljetuksen pituus on yli 25,25 metriä;

c)

pituus yli 30,00 metriä; tai

d)

korkeus yli 5,00 metriä.

2. Erikoiskuljetuksessa varoitusautojen on oltava sekä kuljetuksen edessä että takana, kun kuljetuksen mitat ovat:

a)

leveys yli 4,00 metriä;

b)

leveys yli 3,00 metriä, kun pituus on yli 30,00 metriä; tai

c)

pituus yli 40,00 metriä.

3. Erikoiskuljetuksessa varoitusautoja on oltava kaksi edessä ja yksi takana, kun kuljetuksen mitat ovat:

a)

leveys yli 5,00 metriä;

b)

leveys yli 4,00 metriä, kun pituus on yli 35,00 metriä;

c)

leveys yli 3,50 metriä, kun pituus on yli 40,00 metriä; tai

d)

leveys yli 3,00 metriä, kun pituus on yli 45,00 metriä.

4. Erikoiskuljetuksessa, jonka leveys on yli 7,00 metriä, on käytettävä vähintään neljää varoitusautoa. Niistä yksi tai useampi voi olla hälytysvarusteinen poliisiauto.

5. Varoitusautoja saa liikenteen varoittamiseksi käyttää 1–4 momentissa mainittua vähimmäismäärää enemmänkin.

23 § (11.12.1998/958)Erikoiskuljetuksen varoitustaulu

1. Erikoiskuljetuksessa, jonka leveys on yli 3,50 metriä, kuljetuksen edellä olevassa varoitusautossa tulee käyttää eteenpäin suunnattua vähintään 1,0 x 0,5 metrin mittaista varoitustaulua, johon on kahdelle riville jaettuna merkitty teksti "LEVEÄ KULJETUS". Vastaavaa taaksepäin suunnattua varoitustaulua saa käyttää kuljetuksen takana ajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettynä.

2. Puolustusvoimat voi käyttää 1 momentissa tarkoitetun varoitustaulun sijasta tekstillä "PANSSARIVAUNU" tai "PANSSARIVAUNUJA" olevia varoitustauluja, kun kyseessä on yli 2,80 metriä leveän ajoneuvon tai ajoneuvoryhmän käyttö tiellä.

3. Erikoiskuljetuksen takana ja varoitusautossa on käytettävä 1 momentissa määrättyjen mittojen mukaista taulua, jossa on oltava kahdelle riville jaettuna teksti "PITKÄ KULJETUS", jos:

a)

erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,00 metriä, mutta enintään 3,50 metriä, ja pituus yli 25,25 metriä; tai

b)

erikoiskuljetuksen leveys on enintään 3,00 metriä ja pituus yli 30,00 metriä.

4. Jos erikoiskuljetuksessa käytetään varoitusautoa vain korkeuden vuoksi, varoitusautossa on käytettävä varoitustaulua, jossa on kahdelle riville jaettuna teksti "KORKEA KULJETUS".

5. Luvanvaraisessa erikoiskuljetuksessa saa 1, 3 ja 4 momentin tekstillisestä varoitustaulusta poiketen käyttää tielaitoksen hyväksymää pelkästään vastaavalla kaaviokuvalla varustettua varoitustaulua.

6. Varoitusautossa käytettävän varoitustaulun tulee olla tielaitoksen hyväksymää mallia ja pimeän tai hämärän aikana sisäpuolelta valaistu. Erikoiskuljetusajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettävä varoitustaulu saa olla heijastava tai ulkopuolelta valaistu. Puolustusvoimien käyttämien 2 momentissa tarkoitettujen varoitustaulujen ei kuitenkaan tarvitse olla tielaitoksen hyväksymiä.

23 a § (11.12.1998/958)Erikoiskuljetuksen varoitustaulujen käyttäminen

1. Kuormaan kiinnitettyä taaksepäin suunnattua varoitustaulua ei tarvitse käyttää, jos kuljetuksen takana käytetään varoitusautoa. Eteenpäin suunnatun varoitustaulun teksti saa näkyä myös taaksepäin ja taaksepäin suunnatun varoitustaulun teksti eteenpäin.

2. Erikoiskuljetuksen varoitustauluja saa käyttää vain silloin, kun kuljetuksen mitat sitä edellyttävät. Muulloin varoitustaulut tulee poistaa tai peittää. Pitkissä yhdistelmissä, kun takana ei käytetä varoitusautoa, varoitustaulua saa käyttää vain kuljetuksen takana taaksepäin suunnattuna.

3. Erikoiskuljetuksen varoitusautossa saa käyttää 23 §:ssä tarkoitetun varoitustaulun lisäksi kuljetuksesta tiedottavaa tekstimerkinnällä varustettua muuta varoitustaulua.

6 lukuErikoiskuljetuksen suorittaminen

24 §Ajonopeus erikoiskuljetuksessa

1. Erikoiskuljetuksen suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jos:

a)

kuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,5 metriä;

b)

neljällä renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 13 tonnia; tai

c)

kahdeksalla renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 20 tonnia.

2. Erikoiskuljetuksen suurin sallittu nopeus on 40 km/h, jos:

a)

ajoneuvon neljällä renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 15 tonnia; tai

b)

kahdeksalla renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 23 tonnia.

25 §Erikoiskuljetuksen väistämisvelvollisuus

Erikoiskuljetuksen on tarvittaessa annettava vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle mahdollisuus ensiksi sivuuttaa kapea tienkohta, jos liikenteen ohjaajan antamalla merkillä tai liikenteenohjauslaittein ei toisin osoiteta.

26 § (11.12.1998/958)Liikenteen ohjaus erikoiskuljetuksissa

1. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin 4,00 metriä tai pituus yli 30,00 metriä tai korkeus yli 5,00 metriä, kaikkien varoitusautojen mukana on oltava liikenteen ohjaaja tai poliisi.

2. Liikenteen ohjaajaa on käytettävä muun liikenteen pysäyttämiseen ja ohjaamiseen, jos kuljetus tiellä liikkuu liikennesäännöistä poikkeavasti. Liikenteen ohjaaja saa olla varoitusautossa kuljettajana.

3. Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erottuva heijastimin varustettu asu. Liikenteen pysäyttämiseen on käytettävä pienoiskoossa olevaa tieliikenneasetuksen (182/1982) 16 §:n mukaista liikennemerkkiä n:o 311.

4. Jos kuljetuksessa käytetään useita liikenteen ohjaajia, ennen kuljetuksen aloittamista on näistä yksi nimettävä johtavaksi liikenteenohjaajaksi. Poliisi tai johtava liikenteen ohjaaja määrää varoitusautojen etäisyyden ja sijainnin kuljetuksessa.

5. Liikenteen ohjaajilla on oltava keskenään ja erikoiskuljetusajoneuvon kuljettajaan radio- tai puhelinyhteys.

6. Erikoiskuljetusten liikenteen ohjaaja saa erikoiskuljetuksen yhteydessä pysäyttää ja ohjata muita tiellä liikkuvia sekä antaa heille muita määräyksiä.

27 § (22.8.2001/750)Peräkkäisten erikoiskuljetusten ryhmä

1. Erikoiskuljetuksia saa kuljettaa enintään kuuden peräkkäisen ajoneuvon ryhmänä, jossa kukin kuljetus merkitään valaisimilla ja heijastimilla samalla tavalla kuin yksittäinen erikoiskuljetus.

2. Peräkkäisessä kuljetuksessa varoitusautoja tulee olla vähintään yksi jonon edessä ja yksi takana. Varoitusautojen vähimmäismäärä jonon edessä määräytyy ryhmään kuuluvan suurimman kuljetusyksikön leveyden tai pituuden mukaan. Kuitenkin yksinomaan ylikorkeissa kuljetuksissa riittää yksi varoitusauto kolmen kuljetusyksikön edessä ilman takana olevaa varoitusautoa.

3. Ryhmässä varoitusautot on sijoitettava siten, että yli 6,00 metriä leveän kuljetuksen edessä ja takana on oltava varoitusauto. Jos peräkkäisten kuljetusten ryhmässä on neljä tai useampia kuljetusyksiköitä, on vähintään jonon edessä ja lisäksi jokaisen kahden kuljetusyksikön jäljessä ja jonon viimeisenä oltava varoitusauto.

4. Liikenteen ohjaajia on oltava vähintään yksi jokaista varoitusautoa kohden.

5. Kuljetusten suorittaminen ryhmänä ei saa kohtuuttomasti haitata muuta liikennettä.

28 §Kuljetusta rajoittavien esteiden huomioon ottaminen

1. Erikoiskuljetusta suoritettaessa on otettava huomioon tien sivulla ja yläpuolella olevat laitteet, kuten liikennemerkit, sähkö- ja puhelinjohdot sekä sähköistettyjen rautateiden ajojohtimet. Tarvittaessa on sovittava sanottujen laitteiden omistajan kanssa niiden tilapäisestä poistamisesta.

2. Kuljetuksen ajaksi tilapäisesti poistettu liikenteenohjauslaite on saatettava entiselleen välittömästi kuljetuksen ohitettua sen.

7 lukuErikoiskuljetuksille sallitut mitat ja massat

28 a § (22.6.1998/441)ETA-valtiossa ja muussa valtiossa rekisteröidyt tai käyttöön otetut ajoneuvot erikoiskuljetuksessa

1. Jäljempänä tässä luvussa erikoiskuljetukselle säädettyjä raja-arvoja sovelletaan Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ( ETA-valtio ) rekisteröidyille tai käyttöönotetuille ajoneuvoille.

2. Käytettäessä muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa erikoiskuljetukseen Suomessa sovelletaan siihen ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 4 a luvun massoja ja mittoja koskevia raja-arvoja, ellei ajoneuvohallintokeskus tai tielaitos ole myöntänyt lupaa niiden ylittämiseen.

29 § (22.8.2001/750)Erikoiskuljetuksessa sallitut mitat

1. Erikoiskuljetuksen suurin korkeus maasta mitattuna muussa kuin 3 §:ssä tarkoitetussa konttikuljetuksessa ja muulla kuin henkilö- tai pakettiautolla tai niiden perävaunulla kuljetettaessa saa olla enintään 4,40 metriä.

2. Erikoiskuljetuksessa kuljetuksen suurin leveys muulla kuin henkilö- tai pakettiautolla tai niiden perävaunulla kuljetettaessa saa olla muussa kuin konttikuljetuksessa enintään 4,00 metriä. Tästä poiketen 4 §:n 1 momentin a ja f kohdassa tarkoitetussa työkoneen kuljetuksessa kuorman suurin leveys saa olla enintään 3,50 metriä ja saman momentin d kohdassa tarkoitetun perävaunulla kuljetettavan veneen tai purjelentokoneen leveys enintään 2,60 metriä. Traktoriin kytketyllä perävaunulla vain venettä, maatalouteen tai tienpitoon käytettävää konetta taikka laitetta kuljetettaessa tai 4 §:n 1 momentin g kohdassa tarkoitetussa turvetuotantoon liittyvässä kuljetuksessa leveys saa olla enintään 4,00 metriä, pylväitä kuljetettaessa kuitenkin enintään 2,60 metriä.

3. Erikoiskuljetuksen pituus saa olla:

a)

kuljetettaessa 4 §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitettua työkonetta enintään 16,00 metriä;

b)

kuljetettaessa 4 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitettua ajoneuvoa, henkilö- tai pakettiauton perävaunulla purjelentokonetta tai venettä mastoineen tai traktorin perävaunulla 4 §:n 1 momentin f kohdassa tarkoitettua työkonetta, pylväitä, venettä tai maatalouteen taikka tienpitoon käytettävää konetta tai laitetta enintään 20,00 metriä, 4 §:n 1 momentin g kohdassa tarkoitetussa turvetuotantoon liittyvässä kuljetuksessa kuitenkin enintään 27,00 metriä;

c)

kuorma-auton ja erikoiskuljetukseen hyväksytyn varsinaisen perävaunun muodostamassa yhdistelmässä enintään 27,00 metriä, jos perävaunun leveys ylittää 2,60 metriä tai pituus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 24 § 2 momentin a kohdassa sallitun arvon tai perävaunun akseliväli ylittää asetuksen 26 § 3 momentissa sallitun arvon ja jos kuormaa kuljetettaessa vetoauto on kuormitettu tämän päätöksen 18 §:n 3 tai 4 momentissa säädetyllä tavalla;

d)

muussa kuin konttikuljetuksessa kuorma-auton ja puoliperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen muodostamassa yhdistelmässä enintään 30,00 m.

4. Erikoiskuljetuksissa kuorma saa ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 45 §:n 2 momentin säännöksestä poiketen ulottua ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle seuraavasti:

a)

ajoneuvon edessä enintään 2,00 metriä;

b)

ajoneuvon takana enintään 3,00 metriä;

c)

3 momentin b kohdassa tarkoitetussa ajoneuvoyhdistelmässä ja 3 momentissa c kohdassa tarkoitetuissa kuljetuksissa perävaunun takana enintään 4,00 metriä, kuitenkin 3 momentin d kohdassa tarkoitetussa yhdistelmässä enintään 6,00 metriä.

30 §Erikoiskuljetuksessa sallitut massat

Edellä 29 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa akseli-, teli- ja kokonaismassa eivät saa ylittää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan tiellä yleisesti sallittuja arvoja.

8 lukuErityismääräyksiä

31 § (22.8.2001/750)Kuljetuksille myönnettävät poikkeukset mitta- ja massarajoituksista

1. Tiehallinto voi myöntää erikoiskuljetusluvan ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttämiseen tai kuorman kuljettamiseen yleisellä tiellä, kun ajoneuvon akseli-, teli-, kokonais- tai yhdistelmämassat ylittävät tielle yleisesti sallitut arvot, ei kuitenkaan traktorilla tai sen perävaunulla suoritettaviin kuljetuksiin. Erikoiskuljetuslupa voidaan kuitenkin myöntää vain ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän rekisteriin merkittyjen tai rekisteröimättömälle ajoneuvolle valmistajan sallimien massojen rajoissa.

2. Tiehallinto voi myöntää erikoiskuljetusluvan sellaisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttämiseen tai kuorman kuljettamiseen yleisellä tiellä, joka poikkeaa 29 §:n mitoista. Lupaa ei kuitenkaan myönnetä:

a)

henkilö- tai pakettiautolla taikka traktorilla tai niiden perävaunulla tapahtuviin kuljetuksiin lukuun ottamatta 4 §:n 1 momentin g kohdassa tarkoitettuja turvetuotannossa käytettäviä tyhjänä siirrettäviä perävaunuja;

b)

4 §:n 1 momentin a ja f kohdassa tarkoitetussa työkoneen kuljetuksessa leveyden ylittämiseen; eikä

c)

3 §:n 2 momentissa mainittujen arvojen ylittämiseen muun kuin jakamattoman esineen kuljetuksessa tai tyhjän kontin kuljetuksessa.

3. Sellaiselle ajoneuvolle tai ajoneuvojen yhdistelmälle, jota ei ole rekisteröity tai ilmoitettu rekisteröitäväksi, saa tässä pykälässä tarkoitetun luvan myöntää vain tilapäiseen siirtoon ilman kuormaa.

4. Tiehallinto voi myöntää asianomaisen tienpitäjän suostumuksella tämän pykälän 1–3 momentissa tarkoitetun luvan myös muulla kuin yleisellä tiellä tapahtuvaa kuljetusta varten.

5. Tiehallinnon luvassa ilmoitettuja, rekisteriin merkittyjä tai rekisteröimättömän ajoneuvon valmistajan sallimia akseli-, teli- tai yhdistelmän kokonaismassojen arvoja ei saa ylittää ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa.

31 a § (11.12.1998/958)Asiakirjojen mukana pitäminen ja liikenteen valvonta

Tielaitoksen erikoiskuljetukselle myöntämä kuljetuslupa liitteineen ja katsastustoimipaikan antama todistus hinattavan laitteen kytkemiseen myönnetystä 13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta hyväksymisestä tulee olla mukana kyseisissä kuljetuksissa. Asiakirjat tai niiden jäljennökset on vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle.

32 §Tielaitteiden vahingoittaminen

Jos erikoiskuljetus tiellä liikkuessaan vahingoittaa tietä, liikenteenohjauslaitteita, tiemerkintöjä, aurausviittoja tai muita tiealueen laitteita ja rakenteita, on kuljetuksen suorittajan tai luvan saajan korvattava vahinko.

33 §Valitusosoitus

1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän päätöksen nojalla antamaan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

2. Tämän päätöksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

3 momentti on kumottu A:lla 19.12.2002/1253 .

34 §Voimaantulo

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

2. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöön otettua, erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää saa edelleen käyttää erikoiskuljetukseen edellyttäen, että ajoneuvo tai -yhdistelmä täyttää tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleet määräykset.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

22.6.1998/441:

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä kesäkuuta 1998.

11.12.1998/958:

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

2. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöön otettua, erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää saa edelleen käyttää erikoiskuljetukseen edellyttäen, että ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täyttää tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleet säännökset.

3. Tämän päätöksen 9 §:ssä tarkoitettu vaatimus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

4. Tämän päätöksen 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaatimus tulee voimaan 1 päivästä syyskuuta 1999 uusille kytkennöille.

5. Tämän päätöksen 16 a §:ssä tarkoitettuna matalarakenteisena ajoneuvona pidetään enintään 1,30 metrin kuormauskorkeutta 31 päivään joulukuuta 1999 ja sen jälkeen enintään 1,25 metriä 31 päivään joulukuuta 2001.

6. Tämän päätöksen 19 ja 20 §:n mukaisia eteen ja taakse suunnattuja tunnuskilpiä ja niihin kiinnitettäviä merkkivaloja ylileveyden merkintätapana tulee käyttää viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2000.

7. Tämän päätöksen 22 §:n 1 momentin d kohdassa tarkoitettu vaatimus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

8. Yli 2,60 metriä korkeita kontteja saadaan kuljettaa enintään 4,40 metriä korkeina kuljetuksina 31 päivään joulukuuta 1999 ja sen jälkeen enintään 4,30 metriä korkeina kuljetuksina 31 päivään joulukuuta 2000.

Neuvoston direktiivi 96/53/EY; EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 59

22.8.2001/750:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

19.12.2002/1253:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

18.6.2003/553:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 2003.

Sivun alkuun