182/1982

Tieliikenneasetus

Ajantasainen

Tämä asetus on kumoutunut 1.6.2020 alkaen. Ks. L 729/2018 194 ja 195 § .

Asiasanat: Tieliikenne
Säädöksen tyyppi: Asetus
Hallinnonala: Liikenne- ja viestintäministeriö
Antopäivä: 5.3.1982
Voimaantulo: 1.4.1982
Huomautus: kumoutunut, ks. L 729/2018
ELI-tunnus: http://data.finlex.fi/eli/sd/1982/182/ajantasa/2018-12-28/fin

Liikenneministerin esittelystä säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) nojalla:

1 luku (29.4.1994/328)Yleisiä säännöksiä

1 § (29.4.1994/328)

Tämä asetus koskee liikennettä ja liikenteen ohjaamista tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetulla tiellä.

2 § (23.12.1998/1133)

Liikenteen ohjaajina toimivat poliisimies ja tiellä suoritettavien puolustusvoimien harjoitusten aikana sotilaspoliisi tai tähän tehtävään määrätty sotilashenkilö.

Poliisi voi oikeuttaa työsuojelutarkastajan ohjaamaan liikennettä poliisin ja työsuojeluhallinnon yhdessä tiellä suorittamassa moottoriajoneuvon kuljettajan ajo- ja lepoaikojen valvonnassa.

Liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka:

Ratahallintokeskus on määrännyt ohjaamaan liikennettä tien ja rautatien tasoristeyksessä;

kunnallinen viranomainen on määrännyt ohjaamaan liikennettä paikassa, missä raitiovaunuliikenteestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa muulle tieliikenteelle;

liikenteen ohjauksesta vastaava viranomainen on määrännyt ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn tai tutkimuksen vuoksi;

tielaitos tai poliisi on määrännyt ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa;

poliisi on määrännyt tilapäisesti ohjaamaan liikennettä urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi;

poliisi, palo- tai pelastusviranomainen on määrännyt ohjaamaan liikennettä tulipalon tai muun vastaavan syyn vuoksi; tai

poliisi on määrännyt ohjaamaan liikennettä lauttapaikalla, pysäköintialueella tai -laitoksessa.

Muun kuin virkapukuisen poliisimiehen on liikennettä ohjatessaan käytettävä pysäytysmerkkinä pienoiskokoista liikennemerkkiä 311 (ajoneuvolla ajo kielletty).

3 § (29.4.1994/328)

Liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita siten kuin niistä jäljempänä säädetään.

Tienkäyttäjän on noudatettava liikenteen ohjauslaittein annettuja ohjeita ja määräyksiä niin kuin siitä tieliikennelaissa säädetään.

Liikenteen ohjauslaitteita koskevissa säännöksissä taksilla tarkoitetaan liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetussa taksiliikenteessä käytettävää ajoneuvoa, joka on varustettu taksivalaisimella taikka koulukyytiä osoittavalla kuvulla tai kilvellä. (17.5.2018/367)

2 luku (29.4.1994/328)Liikenne moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä

4 § (29.4.1994/328)

Moottoritiellä sekä sen liittymis- tai erkanemistiellä on vain moottoriajoneuvoliikenne sallittu. Näillä teillä ei saa kuitenkaan kuljettaa moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa.

Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta sellaista välinettä on kielletty. Moottoritiellä rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin tällä tavoin hinata seuraavaan sallittuun poistumiskohtaan saakka.

5 § (29.4.1994/328)

Ajoneuvon saa ajaa moottoritielle vain tien alkamiskohdasta tai liittymistieltä ja moottoritieltä pois vain tien päättymiskohdasta tai käyttäen ajosuunnassa opastusmerkein osoitettua erkanemistietä.

Jos kiihdytyskaista puuttuu, on moottoritielle aikovan kuljettajan väistettävä moottoritietä kulkevia ajoneuvoja. Kiihdytyskaistalta moottoritielle aikovan on varmistauduttava siitä, että siirtyminen voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.

Moottoritieltä poistuvan kuljettajan on riittävän ajoissa siirryttävä lähinnä erkanemistietä olevalle ajokaistalle taikka ajokaistalle, joka on liikennemerkillä osoitettu poistuvalle liikenteelle. Jos tiellä on hidastuskaista, on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirryttävä sille.

6 § (29.4.1994/328)

Ajoneuvoa ei saa kuljettaa moottoritien ajoratoja erottavalla keskikaistalla eikä sen ajoratoja yhdistävällä poikittaistiellä.

Ajoneuvoa ei saa kääntää eikä peruuttaa moottoritiellä eikä sen liittymis- tai erkanemistiellä. Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain erityisesti osoitetulle pysäköintipaikalle tai levähdysalueelle. Ajoneuvon saa pysäyttää linja-auton pysäkille noudattaen merkkeihin 531 ja 532 liittyviä säännöksiä.

7 § (29.4.1994/328)

Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos ajokaistat on opastusmerkein osoitettu tarkoitetuiksi kukin tietylle liikennesuunnalle, saa kuljettaja kuitenkin käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa.

Jos moottoritiellä on samansuuntaista liikennettä varten vähintään kolme ajokaistaa, saa kuorma-autoa tai yli seitsemän metrin pituista ajoneuvoyhdistelmää kuljettaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 5 §:n säännöksistä muuta johdu.

Edellä kulkeva ajoneuvo on moottoritiellä ohitettava vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa tai käyttävät opastusmerkein tietylle liikennesuunnalle tarkoitettuja ajokaistoja taikka jos ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä kulkevan ajoneuvon ohi ajaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu.

8 § (29.4.1994/328)

Edellä 4–7 §:ssä olevia säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä.

9 § (29.4.1994/328)

Mitä 4–8 §:ssä säädetään, ei koske erityisiä valomerkkejä antavaa hälytysajoneuvoa eikä tienpitäjän pakottavista syistä erityisin ehdoin sallimaa tilapäistä liikennettä.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa poiketa 4–8 §:n säännöksistä olosuhteiden edellyttämällä tavalla ja tarpeellista varovaisuutta noudattaen.

Liikennevalvonnassa tai poliisin virkatehtävässä käytettävän ajoneuvon saa 6 §:n 2 momentin säännösten estämättä tilapäisesti pysäyttää tai pysäköidä tehtävän vaatimalla tavalla edellyttäen, ettei liikennettä ilmeisesti vaaranneta.

3 luku (29.4.1994/328)Liikennemerkit

Yleistä

10 § (29.4.1994/328)

Liikennemerkillä on se merkitys, joka sille tässä asetuksessa annetaan nimellä, kuvalla ja mahdollisella selityksellä.

11 § (29.4.1994/328)

Liikennemerkit jaetaan varoitusmerkkeihin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkeihin, kielto- ja rajoitusmerkkeihin, määräysmerkkeihin, ohjemerkkeihin, opastusmerkkeihin ja lisäkilpiin.

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä.

Varoitusmerkit

12 § (29.4.1994/328)

Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Sitä ei kuitenkaan käytetä, milloin olosuhteet muutenkin edellyttävät erityistä varovaisuutta.

Varoitusmerkki on yleensä tasasivuisen kolmion muotoinen. Sen kärki on suunnattu ylöspäin ja sen reunat ovat punaiset. Merkin keskustassa on keltaisella pohjalla vaaran laatua osoittava kuvio. Vaihtuvassa varoitusmerkissä vaaran laatua osoittava kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkissä 165 kuvio esitetään kuitenkin aina liikennevalojen väreissä: punainen, keltainen ja vihreä. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti. (18.12.2008/961)

13 § (29.4.1994/328)

Varoitusmerkki sijoitetaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, ajoradan oikealle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Kun merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle, samanlainen merkki voidaan erityisestä syystä sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. (18.12.2008/961)

Jollei jäljempänä toisin säädetä, sijoitetaan varoitusmerkki vähintään 150 ja enintään 250 metriä ennen vaarapaikkaa. Moottori- ja moottoriliikennetiellä merkki sijoitetaan kuitenkin enintään 500 metriä ennen vaarapaikkaa. Taajamassa ja erityisestä syystä muuallakin varoitusmerkki voidaan sijoittaa lähemmäksi vaarapaikkaa kuin edellä on säädetty. Jos varoitusmerkki sijoitetaan edellä säädettyä kauemmas kohteesta, on merkin yhteydessä käytettävä lisäkilpeä 815. Varoitusmerkki voidaan tarvittaessa toistaa.

Varoitusmerkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä merkeissä 611–616 ja 631–633.

Varoitusmerkit ovat:

Merkit 111–114

Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisesta mutkasta.

111. Mutka oikealle

112. Mutka vasemmalle

113. Mutkia, joista ensimmäinen oikealle

114. Mutkia, joista ensimmäinen vasemmalle

Merkit 115 ja 116

Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisen jyrkästä mäestä.

115. Jyrkkä alamäki

116. Jyrkkä ylämäki

121. Kapeneva tie

Merkki 122

Merkillä varoitetaan yksisuuntaisen ajoradan muuttumisesta kaksisuuntaiseksi. Merkki on välittömästi ennen risteystä tai tienkohtaa, jossa ajorata muuttuu kaksisuuntaiseksi. Merkki voidaan toistaa kaksisuuntaisen ajoradan varrella. Lisäkilvellä 815 varustettuna sitä voidaan käyttää myös ennakkomerkkinä.

122. Kaksisuuntainen liikenne

131. Avattava silta

132. Lautta, laituri tai ranta

Merkki 133

Merkillä voidaan varoittaa edessä olevasta liikenneruuhkasta. Merkkiä käytetään vain vaihtuvana.

133. Liikenneruuhka

Merkki 141

Merkillä varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tienkohdasta.

141. Epätasainen tie

Merkki 141 a (23.6.2010/625)

Merkillä voidaan varoittaa töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta.

141 a. Töyssyjä (23.6.2010/625)

Merkki 142

Merkillä varoitetaan työnalaisesta tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia. Merkki voidaan sijoittaa tielle asetettavaan varoituslaitteeseen.

142. Tietyö

Merkki 143

Merkillä varoitetaan tiellä tilapäisesti olevista irtokivistä. Merkkiä ei yleensä käytetä soratiellä.

143. Irtokiviä

Merkki 144

Merkillä ei yleensä varoiteta lumesta tai jäästä johtuvasta liukkaudesta.

144. Liukas ajorata

Merkki 147

Merkillä voidaan varoittaa korkeasta päällysteen reunasta tai heikosta tien reunasta.

147. Vaarallinen tien reuna

151. Suojatien ennakkovaroitus

Merkki 152

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jolla koulun tai leikkipaikan läheisyyden vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä liikkuu tavallista runsaammin lapsia. Merkki voidaan sijoittaa tielle asetettavaan varoituslaitteeseen.

152. Lapsia

Merkki 153

Merkillä voidaan varoittaa risteävästä pyörätiestä tai tienkohdasta, jossa polkupyöräilijät tai mopoilijat pyörätien päättymisen johdosta siirtyvät ajoradalle.

153. Pyöräilijöitä

154. Hiihtolatu

155. Hirvieläimiä

156. Poroja

Merkki 161

Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa risteysajoa koskevan yleisen säännöksen mukaisesti on väistettävä samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa.

161. Tienristeys

Merkit 162–164

Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa risteävää tietä kulkevalla on liikennemerkein osoitettu taikka tieliikennelain 14 §:n 3 momentin mukainen väistämisvelvollisuus.

162. Sivutien risteys

163. Sivutien risteys

164. Sivutien risteys

165. Liikennevalot

166. Liikenneympyrä

167. Raitiotie

171. Rautatien tasoristeys ilman puomeja

172. Rautatien tasoristeys, jossa on puomit

Merkit 173–175

Merkit ovat tasaisin välein ennen tasoristeystä siten, että merkki 173 on kauimpana tasoristeyksestä merkin 171 tai 172 alla samassa pylväässä.

173. 174. 175. Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit

Merkit 176 ja 177

Merkki on välittömästi ennen lähintä kiskoa.

176. Yksiraiteisen rautatien tasoristeys

177. Kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeys

181. Putoavia kiviä

182. Matalalla lentäviä lentokoneita

Merkki 183

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa usein esiintyvä voimakas sivutuuli saattaa vaarantaa liikennettä.

183. Sivutuuli

Merkki 189

Merkillä voidaan varoittaa sellaisesta vaarasta, jota varten ei ole omaa varoitusmerkkiä. Vaaran laatu osoitetaan aina lisäkilvellä. Merkki voidaan sijoittaa tielle asetettavaan varoituslaitteeseen.

189. Muu vaara

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit

14 § (29.4.1994/328)

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle.

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit ovat:

Merkki 211

Merkillä osoitetaan tietä, jonka liikennettä risteäviltä teiltä tulevien ajoneuvojen ja raitiovaunujen on väistettävä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä, jollei se perustu tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. Merkki sijoitetaan tällaisen tien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle. (23.12.1998/1133)

211. Etuajo-oikeutettu tie (23.12.1998/1133)

Merkki 212

Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa etuajo-oikeus päättyy. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää myös ennakkomerkkinä.

212. Etuajo-oikeuden päättyminen

Merkki 221

Merkillä osoitetaan kapea tienkohta, jossa vastakkaisesta suunnasta tuleville ajoneuvoille on määrätty väistämisvelvollisuus merkillä 222.

221. Etuajo-oikeus kohdattaessa

Merkki 222

Merkillä osoitetaan, että vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle on tarvittaessa annettava mahdollisuus ensiksi sivuuttaa merkillä osoitettu kapea tienkohta.

222. Väistämisvelvollisuus kohdattaessa

Merkki 231

Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tulevan ajoneuvon on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä 816 varustettuna sitä voidaan käyttää merkin 232 ennakkomerkkinä. Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus. (23.12.1998/1133)

231. Väistämisvelvollisuus risteyksessä (23.12.1998/1133)

Merkki 232

Merkillä osoitetaan, että risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on aina pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo on pysäytettävä välittömästi ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Merkki osoittaa myös, että ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tuleva ajoneuvo on pysäytettävä ja sen on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Rautatien tasoristeyksessä merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on ennen tasoristeyksen ylittämistä pysäytettävä merkin kohdalle. (23.12.1998/1133)

232. Pakollinen pysäyttäminen (23.12.1998/1133)

Kielto- ja rajoitusmerkit

15 § (18.12.2008/961)

Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki on yleensä ympyrän muotoinen ja punareunainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkeissä 351 ja 353 kuvion vasemmanpuoleinen ajoneuvo on kuitenkin punainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti.

16 § (29.4.1994/328)

Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki sijoitetaan tien tai ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Merkit 311, 312 ja 331 voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. Merkit 332, 334, 342, 362, 364 ja 374 voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. Merkit 351 ja 353 sijoitetaan tien tai ajoradan molemmille puolille. Merkki 361 voidaan sijoittaa yksinomaan ajokaistan yläpuolelle, jolloin sillä osoitetaan kyseisen ajokaistan ja ajokaistan viereisen pientareen nopeusrajoitus. Merkit 371, 372, 375, 376, 381 ja 382 sijoitetaan yksinomaan tien sille puolelle, jota kielto tai rajoitus koskee. (18.12.2008/961)

Kielto- tai rajoitusmerkin tarkoittama kielto tai rajoitus alkaa merkin kohdalta, jollei lisäkilvellä ole toisin osoitettu. Kielto- ja rajoitusmerkkejä voidaan käyttää myös ennakkomerkkeinä merkeissä 611–616 ja 631–633.

Kielto- tai rajoitusmerkin vaikutusalue ulottuu, jollei jäljempänä toisin säädetä tai lisäkilvellä muuta vaikutusaluetta osoiteta, merkissä osoitetun kiellon tai rajoituksen päättymistä osoittavaan taikka vastakkaista suuntaa varten asetettuun merkkiin.

Kielto- ja rajoitusmerkit ovat:

Merkki 311

Merkillä kielletään ajoneuvon kuljettaminen merkeillä rajoitetulla alueella.

311. Ajoneuvolla ajo kielletty

312. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty

Merkki 313

Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä kuorma- tai pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen.

313. Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty

314. Ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty

Merkki 315

Kielto koskee myös ajamista moottorityökoneella.

315. Traktorilla ajo kielletty

316. Moottoripyörällä ajo kielletty

Merkki 317

Kielto koskee ajamista myös raskaalla moottorikelkalla.

317.

Moottorikelkalla ajo kielletty

(28.12.2018/1311)

Merkki 318.

318. Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty (12.2.2015/128)

Merkillä kielletään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljettaminen tiellä. (12.2.2015/128)

319. Linja-autolla ajo kielletty

321. Mopolla ajo kielletty

322. Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty

323. Jalankulku kielletty

324. Jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty

325. Ratsastus kielletty

Merkki 331

Merkin sivuuttaminen ajoneuvolla on kielletty.

331. Kielletty ajosuunta

Merkki 332

Merkillä kielletään vasemmalle kääntyminen ja U-käännös risteyksessä tai liittymässä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta.

332. Vasemmalle kääntyminen kielletty

Merkki 333

Merkillä kielletään oikealle kääntyminen risteyksessä tai liittymässä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta.

333. Oikealle kääntyminen kielletty

Merkki 334

Merkillä kielletään kääntyminen tulosuuntaan (U-käännös) seuraavassa risteyksessä ja ennen sitä.

334. U-käännös kielletty

Merkit 341–343

Leveyttä, korkeutta ja pituutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon.

341. Ajoneuvon suurin sallittu leveys

342. Ajoneuvon suurin sallittu korkeus

343. Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus

Merkit 344 ja 345

Luku merkissä 344 osoittaa ajoneuvon ja merkissä 345 oleva luku ajoneuvoyhdistelmän tai ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon.

344. Ajoneuvon suurin sallittu massa

345. Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa

Merkki 346

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun akselille kohdistuvan massan. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon.

346. Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa

Merkki 347

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun telille kohdistuvan massan. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Ajoneuvo, jonka kaksiakselisen telin akseliväli on vähintään 1,5 metriä tai jonka kolmiakselisen telin kaikki kolme akselia ovat käytössä, saa kuitenkin ylittää liikennemerkissä osoitetun suurimman sallitun telipainon ajoneuvon rekisteriotteesta ilmenevällä tavalla.

347. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa

Merkki 351

Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen taikka merkkiin 352 asti. (24.5.2006/402)

351. Ohituskielto (24.5.2006/402)

352. Ohituskielto päättyy

Merkki 353

Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen kuorma-autolla. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen taikka merkkiin 354 asti. (24.5.2006/402)

353. Ohituskielto kuorma-autolla (24.5.2006/402)

Merkki 354

354. Ohituskielto kuorma-autolla päättyy (24.5.2006/402)

Merkki 361

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan merkkiin 361–363, 572, 573 tai 575 saakka. Merkin voimassaolo päättyy myös merkkiin 571, jollei välittömästi merkin 571 jälkeen ole liikennemerkillä osoitettu uutta nopeusrajoitusta. (23.6.2010/625)

Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. (23.6.2010/625)

Merkillä 361 ja lisäkilvellä "Yleisrajoitus" voidaan tarpeen mukaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoituksen alaiselta tieltä tai alueelta yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle. Merkillä 361 ja lisäkilvellä "Alue" voidaan tarpeen mukaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoitusalueen sisällä olevalta merkillä 361 osoitetun nopeusrajoituksen alaiselta tieltä takaisin nopeusrajoitusalueelle. (23.6.2010/625)

361. Nopeusrajoitus (23.6.2010/625)

Merkki 362

Merkillä osoitetaan, että merkillä 361 osoitettu nopeusrajoitus päättyy ja siirrytään yleisen tai alueellisen nopeusrajoituksen piiriin.

362. Nopeusrajoitus päättyy

Merkki 363

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa merkeillä rajoitetulla alueella. Alueen sisällä voidaan suurimmasta sallitusta nopeudesta määrätä muuta merkillä 361, 573 tai 575. Alueella, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. (23.6.2010/625)

363. Nopeusrajoitusalue (23.6.2010/625)

Merkki 364

Merkki osoittaa merkillä 363 osoitetun nopeusrajoitusalueen päättymisen. Nopeusrajoitusalue päättyy myös toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin 363.

364. Nopeusrajoitusalue päättyy

Merkki 365

Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä.

365. Ajokaistakohtainen kielto tai rajoitus

Merkki 371

Merkillä kielletään pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkki on voimassa seuraavan yleisen tien tai kadun risteykseen, merkkiin 371–376, 381 tai 382 taikka merkillä 520 tai 521 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä. Merkkiä voidaan pienoiskoossa käyttää pysäköintimittarin peitoksi asetetussa suojuksessa osoittamaan, että pysäyttäminen asianomaisella paikalla on kielletty.

Merkki ei koske tieliikennelain mukaan sallittua pysäyttämistä jalkakäytävälle tai pyörätielle eikä tämän asetuksen mukaan sallittua pysäyttämistä linja-auton tai raitiovaunun pysäkille.

371. Pysäyttäminen kielletty

Merkki 372

Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin 371. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika ilmaista lisäkilvellä. Merkkiä voidaan pienoiskoossa käyttää pysäköintimittarissa, sitä kannattavassa pylväässä tai sen peitoksi asetetussa suojuksessa osoittamaan, että pysäköinti asianomaisella paikalla on kielletty.

372. Pysäköinti kielletty

Merkit 373 ja 374

Merkkien rajoittamalla alueella on pysäköinti kielletty. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä.

373. Pysäköintikieltoalue

374. Pysäköintikieltoalue päättyy

Merkki 375

Merkillä kielletään pysäköinti muilta ajoneuvoilta kuin takseilta taksiasemalla. Merkki on voimassa merkkiin 534 asti.

375. Taksiasema-alue

Merkki 376

Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin takseilta. Taksin pysäyttäminen on sallittu vain matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin 371.

376. Taksin pysäyttämispaikka

Merkit 381 ja 382

Merkillä 381 kielletään ajoneuvon pysäköinti kuukauden parittomina päivinä ja merkillä 382 kuukauden parillisina päivinä, molemmissa tapauksissa tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin 371. Pysäköintikielto on voimassa tarkoitetusta päivästä kello 8.00 seuraavaan päivään kello 8.00, jollei lisäkilvellä ole muuta osoitettu.

381. Vuoropysäköinti

382. Vuoropysäköinti

Merkki 391

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä tullitarkastusta varten.

391. Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten

Merkki 392

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä poliisin suorittamaa tarkastusta varten tai muusta sellaisesta syystä.

392. Pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten

Merkki 393

Merkillä osoitetaan, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on pidettävä edellä kulkevaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon vähintään merkissä osoitettu etäisyys.

393. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys

Määräysmerkit

17 § (29.4.1994/328)

Määräystä osoittava merkki on ympyrän muotoinen. Siinä on valkoinen reunus ja sinisellä pohjalla määräystä kuvaava valkoinen kuvio.

18 § (29.4.1994/328)

Merkki 411 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit 412–416 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityisistä syistä ne voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. Merkkejä 412–415 voidaan käyttää ajokaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkit 417 ja 418 sijoitetaan liikennekorokkeelle tai muuhun esteeseen. Merkit 421–427 sijoitetaan merkin tarkoittaman tien tai tienosan oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti ne voidaan sijoittaa yksinomaan tien tai tienosan vasemmalle puolelle.

Määräysmerkit ovat:

Merkit 411–415

Merkeillä osoitetaan kaikki ajoneuvolle sallitut kulkusuunnat risteyksessä. Myös merkkien peilikuvia voidaan käyttää ja nuolikuvioita voidaan soveltaa tilanteen mukaan. Merkeissä 412–415 olevia nuolia voidaan yhdistää. Ajokaistan vaihtaminen on kielletty alueella, jossa merkkejä 412–415 käytetään ajokaistakohtaisina. Merkeillä 412–415 osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä tai mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.

411. Pakollinen ajosuunta

412. Pakollinen ajosuunta

413. Pakollinen ajosuunta

414. Pakollinen ajosuunta

415. Pakollinen ajosuunta

Merkki 416

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvon on kierrettävä liikenneympyrä, risteyksessä oleva koroke tai muu este vastapäivään. Polkupyörällä, mopolla, moottorikelkalla ja raskaalla moottorikelkalla sekä ratsastaja saa kuitenkin poiketa merkillä osoitetusta määräyksestä, jos merkeillä 422–427 on muuta osoitettu.

416.

Pakollinen kiertosuunta

(28.12.2018/1311)

Merkki 417

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo saa sivuttaa sen vain nuolen osoittamalta puolelta. Polkupyörällä, mopolla, moottorikelkalla ja raskaalla moottorikelkalla sekä ratsastaja saa kuitenkin poiketa merkillä osoitetusta määräyksestä, jos merkeillä 422–427 on muuta osoitettu. Myös merkin peilikuvaa voidaan käyttää.

417.

Liikenteen jakaja

(28.12.2018/1311)

Merkki 418

Merkillä osoitetaan, että sen saa sivuuttaa kummalta puolelta tahansa.

418. Liikenteen jakaja

Merkki 421

Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä jalkakäytävää, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muut kuin jalankulkijat ja tieliikennelain 8 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä mainitut tienkäyttäjät eivät saa käyttää merkillä osoitettua jalkakäytävää. Merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää. (23.12.1998/1133)

421. Jalkakäytävä (23.12.1998/1133)

Merkki 422

Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä pyörätietä, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Muut ajoneuvot eivät saa käyttää merkillä osoitettua pyörätietä. Mopolla ajo pyörätiellä on kuitenkin sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä ""Sallittu mopoille"". Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. (7.5.1997/415)

422. Pyörätie

Merkki 423

Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään. (7.5.1997/415)

423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä

Merkit 424 ja 425

Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään. (7.5.1997/415)

424. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain

425. Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain

Merkki 426

Merkillä osoitetaan moottorikelkkailureitti. Muiden ajoneuvojen kuin moottorikelkan kuljettaminen moottorikelkkailureitillä on kielletty. Raskaalla moottorikelkalla ajo moottorikelkkailureitillä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu raskaille moottorikelkoille". Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Hiihtäjän ja muun jalankulkijan on ensisijaisesti kuljettava reitin oikean puolta.

426.

Moottorikelkkailureitti

(28.12.2018/1311)

Merkki 427

Merkillä osoitetaan ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät muut kuin ratsastajat saa käyttää. Ratsastustiellä on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Yhdistetty ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan allekkain asetetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan rinnakkain asetetuilla merkeillä.

427. Ratsastustie

Ohjemerkit

19 § (29.4.1994/328)

Suorakaiteen muotoisilla ohjemerkeillä annetaan ohjeita tienkäyttäjille sekä osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan.

Ohjemerkit ovat:

Merkki 511

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnöillä ole muuta osoitettu, osoittaa suojatien merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan.

511. Suojatie

Merkki 520

Merkillä osoitetut pysäköintipaikat on varattu ajoneuvojen liityntäpysäköintiin, jolloin ajoneuvon kuljettaja jatkaa matkaansa merkissä osoitetulla tai muulla yleisellä kulkuveuvolla. Pysäköinti muussa tarkoituksessa on kielletty. Merkissä voidaan käyttää junan, linja-auton, raitiovaunun tai muun sellaisen symbolia. Metro osoitetaan symbolilla "METRO". Muuten merkistä on soveltuvin osin voimassa, mitä merkistä 521 säädetään.

520. Liityntäpysäköintipaikka

Merkki 521

Merkillä osoitetaan ajoradan ulkopuolella olevaa tai ajoradasta tiemerkinnöin erotettua aluetta, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin. Pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Pysäköintimittarein varustettujen pysäköintipaikkojen yhteydessä merkkiä käytetään vain, jos se on tarpeen alueen tai mittareiden havaitsemiseksi taikka ajoneuvojen sijoituksen osoittamiseksi. Merkin tulee kuitenkin olla pienoiskoossa pysäköintimittarissa tai sitä kannattavassa pylväässä. Pysäköintiä koskevat ehdot tai rajoitukset ilmaistaan tällöin mittariin tai pylvääseen kiinnitetyssä merkissä. Lisäkilvellä 831–836 tai 841–843 tai 871 varustettuna merkki osoittaa, etteivät muut kuin lisäkilvessä ilmaistut ajoneuvot saa pysäköidä alueelle. Merkissä voidaan osoittaa pysäköintipaikan tai -alueen numero- tai kirjaintunnus.

521. Pysäköintipaikka

521 a. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla

521 b. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla

521 c. Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla

Merkki 522

Pysäköinti kohtaamispaikalla on tien molemmilla puolilla kielletty.

522. Kohtaamispaikka

Merkit 531 ja 532

Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle tai, jos merkintää ei ole, 12 metriä lähemmäksi merkkiä. Tälle alueelle saa kuitenkin pysäyttää ajoneuvon siihen nousemista tai siitä poistumista varten, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteyteen voidaan asettaa kunnan vaakuna, tariffin ja liikenteenharjoittajaryhmän tunnus, pysäkin nimi, linjojen numerotunnukset sekä linjojen päätepisteiden tai reittien nimet. Pikavuorolinjan pysäkki osoitetaan merkin 532 yhteyteen asetettavalla lisäkilvellä.

531. Paikallisliikenteen linja-auton pysäkki

532. Kaukoliikenteen linja-auton pysäkki

Merkki 533

Merkistä on soveltuvin osin voimassa, mitä merkeistä 531 ja 532 säädetään.

533. Raitiovaunun pysäkki

Merkki 534

Merkki sijoitetaan ajosuunnassa taksiaseman takarajalle.

534. Taksiasema

Merkit 541 a ja 541 b

Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot, invalidipyörät ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä 542 a tai 542 b ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan ja se voidaan tarvittaessa toistaa.

541 a. Linja-autokaista

541 b. Linja-autokaista

Merkit 542 a ja 542 b

Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen päättymiskohtaan.

542 a. Linja-autokaista päättyy

542 b. Linja-autokaista päättyy

Merkit 543 a ja 543 b

Merkillä osoitetaan raitiovaunuille varattu kaista. Jos raitiovaunukaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Tällöin raitiovaunukaistaa saavat käyttää myös hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaa risteykseen, jollei merkillä 544 a tai 544 b ole toisin osoitettu.

543 a. Raitiovaunukaista

543 b. Raitiovaunukaista

Merkit 544 a ja 544 b

Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle sen päättymiskohtaan.

544 a. Raitiovaunukaista päättyy

544 b. Raitiovaunukaista päättyy

Merkki 551

Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Merkki sijoitetaan tien suuntaisesti.

551. Yksisuuntainen tie

Merkki 561

Merkin vaikutusalueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan moottoritien alkamiskohtaan tai liittymistielle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoritien alkamista.

561. Moottoritie

Merkki 562

Merkki sijoitetaan moottoritien päättymiskohtaan tai erkanemistielle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoritien päättymisestä ilmoittavana ennakkotiedotusmerkkinä.

Moottoritien muuttumisesta moottoriliikennetieksi ilmoitetaan kuitenkin moottoritien päättymiskohtaan sijoitettavalla merkillä 563, jolloin ennakkotiedotusmerkkinä käytetään merkkiä 563 lisäkilvellä 815 varustettuna.

562. Moottoritie päättyy

Merkki 563

Merkin vaikutusalueella on noudatettava moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan moottoriliikennetien alkamiskohtaan tai liittymätielle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkotiedotuksena ennen moottoriliikennetien alkamista.

563. Moottoriliikennetie

Merkki 564

Merkki sijoitetaan moottoriliikennetien päättymiskohtaan tai erkanemistielle. Lisäkilvellä 815 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoriliikennetien päättymisestä ilmoittavana ennakkotiedotusmerkkinä.

Moottoriliikennetien muuttumisesta moottoritieksi ilmoitetaan kuitenkin merkillä 561, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä 561 lisäkilvellä 815 varustettuna.

564. Moottoriliikennetie päättyy

Merkit 565 ja 566

Merkkien rajoittamalla tiejaksolla on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä. (24.5.2006/402)

565. Tunneli (24.5.2006/402)

566. Tunneli päättyy (24.5.2006/402)

Merkki 567

Merkillä osoitetulla pysäyttämispaikalla saa pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvon vain hätä- tai vaaratilanteissa. (24.5.2006/402)

567. Hätäpysäyttämispaikka (24.5.2006/402)

Merkit 571 ja 572

Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä.

571. Taajama

572. Taajama päättyy

Merkit 573 ja 574

Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.

573. Pihakatu

574. Pihakatu päättyy

Merkit 575 ja 576

Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. (24.5.2006/402)

575. Kävelykatu (24.5.2006/402)

576. Kävelykatu päättyy (24.5.2006/402)

Opastusmerkit

20 § (29.4.1994/328)

Tiellä kulkevan opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä. Jollei jäljempänä toisin säädetä, on opastusmerkkien pohjaväri sininen ja teksti valkoinen. (15.2.2007/184)

Vihreä pohjaväri ja valkoinen teksti opastavat moottoritielle tai moottoriliikennetielle. Näitä värejä käytetään myös moottoritien ja moottoriliikennetien suuntaisessa opastuksessa. (15.2.2007/184)

Valkoinen pohjaväri ja musta teksti suunnistustauluissa ja viitoissa osoittavat paikalliskohdetta. (15.2.2007/184)

Ruskea pohjaväri ja valkoinen teksti opastusmerkeissä osoittavat vapaa-ajan matkailuun tarkoitettua palvelua. (15.2.2007/184)

Keltainen pohjaväri ja musta teksti opastusmerkeissä osoittavat kiertotietä tai tilapäistä liikennejärjestelyä. (15.2.2007/184)

Musta pohjaväri ja valkoinen teksti opastusmerkissä osoittavat yksityistä tietä tai yksityisen tien varrella taikka kadun varrella olevaa kohdetta. (15.2.2007/184)

Punaisella vinoristillä peitetty kohde suunnistustaulussa, viitassa tai etäisyystaulussa osoittaa, että reitti kyseiseen kohteeseen on tilapäisesti pois käytöstä. (15.2.2007/184)

Opastusmerkit ovat:

611. Suunnistustaulu

612. Suunnistustaulu

Merkit 613 ja 614

Merkillä osoitetaan kiertotie. Merkki voidaan rajoittaa koskemaan siinä osoitettua ajoneuvoryhmää.

613. Kiertotien suunnistustaulu

614. Kiertotien suunnistustaulu

615. Kiertotieopastus

Merkki 616

Merkillä ilmoitetaan ajoreitti siinä olevan nuolen suuntaan, silloin kun alueella on rajoitettu kääntymistä tai siellä muuten on poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä.

616. Ajoreittiopastus

Merkit 621 ja 622

Merkillä osoitetaan ajokaistajärjestely merkkiä seuraavassa risteyksessä tai tienkohdassa, jonka ajokaistajärjestely poikkeaa tavanomaisesta.

621. Ajokaistaopastus

622. Ajokaistaopastus

623. Ajokaistan päättyminen

Merkit 631–633

Merkillä osoitetaan se liikennesuunta, jolle asianomainen ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset liikennesuunnat.

631. Ajokaistan yläpuolinen viitta

632. Ajokaistan yläpuolinen viitta

633. Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta

641. Tienviitta

642. Erkanemisviitta

643. Yksityisen tien viitta

644. Osoiteviitta (15.2.2007/184)

644 a. Osoiteviittan ennakkomerkki (15.2.2007/184)

645. Kevyen liikenteen viitta

646. Kiertotien viitta

Merkki 647

Merkillä osoitetaan tilapäinen kiertotie

647. Kiertotien viitta

648. Paikalliskohteen viitta

649. Moottori- ja moottoriliikennetien viitta

650. Liityntäpysäköintiviitta

651. Umpitie

652. Umpitie

Merkki 653

Merkillä osoitetaan vaarallisessa tienkohdassa normaaleissa keli- ja liikenneolosuhteissa suositeltavaa enimmäisnopeutta.

653. Enimmäisnopeussuositus

661. Etäisyystaulu

662. Paikannimi

Merkkiä 662 a. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

Merkit 663–667

Merkkejä voidaan käyttää myös etäisyystauluissa, suunnistustauluissa ja viitoissa.

663. Kansainvälisen pääliikenneväylän numero

664. Valtatien numero

665. Kantatien numero

665 a. Seututien numero

666. Muun yleisen tien numero

667. Opastus numeron tarkoittamalle tielle

Merkit 671–679 ja 681–684

Merkillä opastetaan reitti merkin osoittamaan kohteeseen tai merkissä osoitetulle tienkäyttäjäryhmälle. Merkin 681 kuva vaihtelee ajoneuvoryhmän mukaisesti. Merkkejä käytetään suunnistustauluissa ja viitoissa. Merkkejä 673–679 voidaan käyttää myös 11 §:ssä tarkoitetuissa tekstillisissä kilvissä. Merkkien värit voivat merkkejä 671, 672, 677, 677 a ja 684 lukuun ottamatta vaihdella suunnistustaulun, viitan tai tekstillisen kilven värien mukaisesti. Merkkien 677 ja 677 a yhteydessä voidaan vaihtuva pysäköintitilatieto esittää mustalla pohjalla olevalla valkoisella tai keltaisella tekstillä tai numerolla taikka vihreällä tai punaisella tekstillä. (18.12.2008/961)

671. Moottoritien tunnus

672. Moottoriliikennetien tunnus

673. Lentoasema

674. Autolautta

675. Tavarasatama

676. Teollisuusalue

677. Pysäköinti

677 a. Katettu pysäköinti (18.12.2008/961)

678. Rautatieasema

679. Linja-autoasema

681. Tietyille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille tarkoitettu reitti

682. Jalankulkijoille tarkoitettu reitti

683. Vammaisille tarkoitettu reitti

684. Vaarallisten aineiden kuljetuksille tarkoitettu reitti

Merkki 685

Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan.

685. Reitti, jolla on portaat

Merkki 686

Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan. Merkissä oleva symboli voidaan korvata invalidin ajoneuvon symbolilla.

686. Reitti ilman portaita

Merkki 690

Merkillä osoitetaan hätäuloskäynti. (24.5.2006/402)

690. Hätäuloskäynti (24.5.2006/402)

Merkki 691

Merkillä osoitetaan lähin hätäuloskäynti ja etäisyys siihen. (24.5.2006/402)

691. Poistumisreitti (24.5.2006/402)

Merkit 701–703

Merkin pohjaväri on sininen tai ruskea, mikä määräytyy merkissä käytettävien tunnusosien mukaan. (15.2.2007/184)

701. Palvelukohteen opastustaulu (15.2.2007/184)

702. Palvelukohteen opastustaulu (15.2.2007/184)

703. Palvelukohteen erkanemisviitta (15.2.2007/184)

704. Palvelukohteen osoiteviitta (15.2.2007/184)

704 a. Palvelukohteen osoiteviittan ennakkomerkki (15.2.2007/184)

Merkki 710

Merkissä oleva luku osoittaa radioaseman taajuutta, jolla lähetetään säännöllisesti liikennettä koskevia tiedotuksia.

710. Radioaseman taajuus

Merkit 711, 712, 715, 721–726, 731, 733, 734, 741, 742, 791 ja 792

Merkkien tunnusosia voidaan käyttää opastusmerkeissä. (15.2.2007/184)

711. Opastuspiste (15.2.2007/184)

712. Opastustoimisto (15.2.2007/184)

Merkkiä 713. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

Merkkiä 716. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

723. Hotelli tai motelli (15.2.2007/184)

724. Ruokailupaikka (15.2.2007/184)

725. Kahvila tai pikaruokapaikka (15.2.2007/184)

Merkkiä 743. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

Merkkiä 744. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

Merkkiä 745. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

Merkkiä 752. koskeva kohta on kumottu A:lla 15.2.2007/184 .

791. Hätäpuhelin (24.5.2006/402)

792. Sammutin (24.5.2006/402)

715. Ensiapu

721. Autokorjaamo

722. Huoltoasema

726. Käymälä

731. Retkeilymaja

733. Leirintäalue

734. Matkailuajoneuvoalue

741. Levähdysalue

742. Ulkoilualue

Merkit 771 a ja 771 b

Merkeillä viitoitetaan matkailutie. Merkissä 771 b käytetään matkailutien yksilöllistä tunnusta. (15.2.2007/184)

771 a. Matkailutie (15.2.2007/184)

771 b. Matkailutie (15.2.2007/184)

Merkit 772 a–772 f, 773 a –773 e ja 774 a–774 f

Merkkien tunnusosia voidaan käyttää opastusmerkeissä 701–704 ja 704 a. (15.2.2007/184)

772 a. Museo tai historiallinen rakennus (15.2.2007/184)

772 b. Maailmanperintökohde (15.2.2007/184)

772 c. Luontokohde (15.2.2007/184)

772 d. Näköalapaikka (15.2.2007/184)

772 e. Eläintarha tai -puisto (15.2.2007/184)

772 f. Muu nähtävyys (15.2.2007/184)

773 a. Uintipaikka (15.2.2007/184)

773 b. Kalastuspaikka (15.2.2007/184)

773 c. Hiihtohissi (15.2.2007/184)

773 d. Golfkenttä (15.2.2007/184)

773 e. Huvi- tai teemapuisto (15.2.2007/184)

774 a. Mökkimajoitus (15.2.2007/184)

774 b. Aamiaismajoitus (15.2.2007/184)

774 c. Suoramyyntipaikka (15.2.2007/184)

774 d. Käsityöpaja (15.2.2007/184)

774 e. Kotieläinpiha (15.2.2007/184)

774 f. Ratsastuspaikka (15.2.2007/184)

Lisäkilvet

21 § (29.4.1994/328)

Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jos liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta täytyy selventää. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemisessä ja vaikutuksen rajoittamisessa.

Varoitusmerkin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkin sekä kielto- ja rajoitusmerkin lisäkilven pohja on keltainen, reunus punainen ja tunnuskuvio tai teksti yleensä musta. Muun merkin lisäkilven pohjaväri, reunuksen väri, tunnuskuvion ja tekstin värit ovat yleensä samat kuin päämerkissä.

Lisäkilvet ovat:

811. Kohde risteävällä tiellä

812. Kohde nuolen suunnassa

813. Kohde nuolen suunnassa

814. Vaikutusalueen pituus

815. Etäisyys kohteeseen

816. Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen

821. Vapaa leveys

822. Vapaa korkeus

Lisäkilpi 823

Lisäkilvessä oleva luku ilmoittaa turvallisen vapaan korkeuden sähköjohdon kohdalla.

823. Sähköjohdon korkeus

824. Vaikutusalue molempiin suuntiin

825. Vaikutusalue molempiin suuntiin

826. Vaikutusalue nuolen suuntaan

827. Vaikutusalue alkaa

828. Vaikutusalue päättyy

Lisäkilvet 831–836 ja 841–843

Lisäkilvellä osoitetaan, että kieltoa, rajoitusta tai ohjetta osoittava liikennemerkki tarkoittaa vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoryhmää. Lisäkilven 835 tarkoittaman matkailuajoneuvona pidetään matkailuautoa ja matkailuperävaunua. Lisäkilven 836 tarkoittamana invalidin ajoneuvona pidetään ajoneuvoa, joka on erityisesti varustettu invalidien käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on poliisin myöntämä liikuntavammaisen pysäköintilupa. Lisäkilpeä 836 voidaan käyttää merkin 151 ja 189 yhteydessä, jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia.

831. Henkilöauto

832. Linja-auto

833. Kuorma-auto

834. Pakettiauto

835. Matkailuajoneuvo

836. Invalidin ajoneuvo

841. Moottoripyörä

842. Mopo

843. Polkupyörä

Lisäkilvet 844 ja 845

Lisäkilvellä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden.

844. Pysäköintitapa

845. Pysäköintitapa

Lisäkilpi 848.

848. Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle (12.2.2015/128)

Lisäkilpi 849.

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä 318 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois merkein rajoitetulta alueelta. (12.2.2015/128)

849. Läpiajokielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle (12.2.2015/128)

Lisäkilpi 850.

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä 318 osoitettu kielto koskee Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljetuksia tunnelissa. Kirjain B, C, D tai E osoittaa tunneliluokan. (12.2.2015/128)

850. Tunneliluokka (12.2.2015/128)

Lisäkilvet 851–853

Voimassaoloaika merkitään lisäkilpeen mustin numeroin (lisäkilpi 851), jos se koskee arkipäivää maanantaista perjantaihin. Jos voimassaoloaika koskee arkilauantaita, ilmaistaan se mustin numeroin sulkuihin merkittynä (lisäkilpi 852). Sunnuntaita ja muuta pyhäpäivää koskeva voimassaoloaika merkitään punaisin numeroin (lisäkilpi 853). Pyhäpäiväksi katsotaan myös itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. Sini- ja ruskeapohjaisessa lisäkilvessä käytetään mustan värin sijasta valkoista. (15.2.2007/184)

851. Voimassaoloaika

852. Voimassaoloaika

853. Voimassaoloaika

Lisäkilpi 854

Jos merkkiin 372 (pysäköinti kielletty) on liitetty minuuttimäärää (min) tai tuntimäärää (h) osoittava lisäkilpi, on ainoastaan osoitetun minuutti- tai tuntimäärän ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), 521 (pysäköintipaikka) tai 521 a–521 c (ajoneuvon sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä oleva aikamäärää osoittava lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan.

854. Aikarajoitus

Lisäkilvet 855 a ja 855 b

Merkin 372 (pysäköinti kielletty) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu. Merkin 520 (liityntäpysäköintipaikka), merkin 521 (pysäköintipaikka) sekä merkkien 521 a–521 c (ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla) yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä on suoritettava vahvistettu maksu. (16.12.1994/1257)

Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa. Lisäkilvessä voidaan lisäksi ilmoittaa maksun suorittamistapa (esimerkiksi ""Lippuautomaatti"" tai ""Ennakkomaksu""). (16.12.1994/1257)

Jos vahvistettu maksu on suoritettu muulla tavalla kuin kyseistä pysäköintipaikkaa tai -aluetta varten tarkoitettuun pysäköintimittariin, maksun suorittamista osoittava pysäköintilippu tai maksulaite on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin tai sivulasin sisäpuolelle niin, että lipun tai laitteen etupuoli on kokonaisuudessaan ulkoapäin nähtävissä ja luettavissa. (16.12.1994/1257)

855 a. Maksullinen pysäköinti

855 b. Maksullinen pysäköinti

Lisäkilvet 856 a ja 856 b

Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintikiekon käyttövelvollisuus autoa pysäköitäessä sekä pysäköintiin liittyvä aikarajoitus.

Aikarajoituksesta on voimassa, mitä edellä lisäkilven 854 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista.

Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ei koske henkilöä, joka on pysäköinyt auton vammaisen pysäköintiluvalla.

856 a. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus

856 b. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus

Lisäkilvet 861 a ja 861 b

Paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ja ohuemmalla viivalla suunnat, jotka on liikennemerkillä 231 tai 232 osoitettu väistämisvelvollisiksi. (23.12.1998/1133)

861 a. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta (23.12.1998/1133)

861 b. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta (23.12.1998/1133)

862. Tukkitie

Lisäkilpi 863

Lisäkilvellä voidaan osoittaa tietä risteävä kaksisuuntainen pyörätie. (23.12.1998/1133)

863. Kaksisuuntainen pyörätie (23.12.1998/1133)

Lisäkilvet 871 ja 872

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan lisäkilpeä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää tekstillistä lisäkilpeä.

Lisäkilvellä 872 osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu:

kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä;

jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää;

sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut;

lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi;

asiakkaan noutaminen ja tuominen taksilla; tai

ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen.

871. Tekstillinen lisäkilpi

872. Tekstillinen lisäkilpi ""Huoltoajo sallittu""

Lisäkilpi 880

Lisäkilvellä osoitetaan hätäpuhelin tai sammutin taikka molemmat hätäpysäyttämispaikan varustuksen mukaan. (24.5.2006/402)

880. Hätäpuhelin ja sammutin (24.5.2006/402)

4 lukuLiikennevalot

22 § (15.11.2001/1011)

Ohjattaessa liikennettä kiinteää valoa näyttävin opastimin merkitsevät valot seuraavaa:

Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvo saa sivuuttaa jäljempänä 3 momentissa mainittua pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Milloin punaisen valon ohella näytetään keltaista valoa, osoittaa tämä valon vaihtumisen vihreäksi olevan heti odotettavissa.

Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka asianmukaisessa järjestyksessä on astunut tai astumassa suojatielle. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä.

Keltainen valo yksinään osoittaa, että ajoneuvo ei saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos ajoneuvo kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, ettei sitä valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta pysäyttää, saa se sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan.

Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen tai punaisessa tahi keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1 momentissa on säädetty ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan.

Pääopastin on ennen risteystä ensimmäinen opastin oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tämän tulosuunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, tämän liikenteen pääopastin on kuitenkin asianomaisen ajoradan osan vasemmalla puolella tai kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella taikka asianomaisen ajoradan osan yläpuolella.

23 § (15.11.2001/1011)

Vilkkuva keltainen valo opastimessa osoittaa, että kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.

24 §

Milloin 22 ja 23 §:ssä tarkoitetut opastimet on sijoitettu ajokaistoittain ajoradan yläpuolelle, kullakin opastimella näytetty valo koskee vain opastimen tarkoittamaa ajokaistaa käyttävien ajoneuvojen kuljettajia.

25 §

Milloin liikennevaloissa on pyörätietä käyttäville polkupyöräilijöille, mopoilijoille ja invalidipyörän kuljettajille erityinen ajoneuvo-opastin (polkupyöräopastin), heidän on noudatettava ensisijaisesti sillä näytettyä valoa. Polkupyöräopastimen yläpuolella on sininen kilpi, jossa on valkoinen polkupyörän tunnus. Opastimesta on muutoin voimassa, mitä 22 ja 23 §:ssä on säädetty ajoneuvo-opastimesta.

Polkupyöräopastin

26 § (15.11.2001/1011)

Vilkkuva punainen valo opastimessa osoittaa, ettei ajoneuvo saa sivuuttaa opastinta eikä pysäytysviivaa.

Vilkkuva pyöreä valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen mitä tasoristeykseen ajamisesta on säädetty.

27 § (26.10.1990/934)

Ohjattaessa liikennettä ajokaistan yläpuolisin opastimin tiellä, jolla on suljettuja tai vaihtuvasuuntaisia ajokaistoja, merkitsevät liikennevalot seuraavaa:

Punainen vinoristin muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on kielletty.

Keltainen nuolenmuotoinen vilkkuva valo osoittaa, että valo on vaihtumassa punaiseksi tai että ajokaista on edessäpäin suljettu. Tällaisella ajokaistalla oleva ajonneuvo on siirrettävä nuolella osoitettuun suuntaan sellaiselle ajokaistalle, jolla näytetään vihreää valoa. Milloin keltaisia nuolen muotoisia vilkkuvia valoja on kaksi, on ajoneuvo siirettävä jommankumman nuolen suuntaan.

vihreä alaspäin suunnatun nuolen muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on sallittu.

28 § (15.11.2001/1011)

Jalankulkijaopastimessa merkitsevät eri valot seuraavaa:

Punainen valo, että jalankulkija ei saa astua ajoradalle, pyörätielle eikä raitiovaunukaistalle.

Vihreä valo, että jalankulkija saa astua ajoradalle, pyörätielle tai raitiovaunukaistalle. Vilkkuva vihreä valo merkitsee lisäksi, että aika, jolloin jalankulkija voi ylittää ajoradan, on loppumassa ja että valo on vaihtumassa punaiseksi.

Jos jalankulkijoita varten on erityinen jalankulkijaopastin, heidän on noudatettava sitä.

Missä jalankulkijoita varten ei ole erityistä jalankulkijaopastinta, on jalankulkijoiden noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja.

29 §

Pyörätietä käyttävän polkupyöräilijän, mopoilijan ja invalidipyörän kuljettajan on, missä. erityistä polkupyöräopastinta ei ole, noudatettava jalankulkijaopastimen, tai jollei sitä ole, ajoneuvo-opastimen osoittamaa valoa.

30 §

Vilkkuva keltainen valo varoitusmerkin tai merkin 511 (suojatie) yhteydessä osoittaa, että kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Vilkkuva keltainen valo varoitusmerkin yhteydessä

Vilkkuva keltainen valo suojatiemerkin yhteydessä

5 luku (21.2.1992/163)Tiemerkinnät

Yleistä

31 § (21.2.1992/163)

Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.

Tiemerkinnät jaetaan tien pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin.

Mitä tässä luvussa säädetään risteyksestä, koskee soveltuvin osin myös liittymiä.

Tien pituussuuntaiset merkinnät

32 § (21.2.1992/163)

Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa samalla ajoradalla vastakkaiset liikennesuunnat toisistaan. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3

1 Keskiviiva

3 Keltainen sulkuviiva

33 § (21.2.1992/163)

Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa samansuuntaiselle liikenteelle tarkoitetut ajokaistat toisistaan. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on yleensä 1:3. Ryhmittymisalueella ja eräissä jäljempänä mainituissa tapauksissa viivan ja välin suhde voi kuitenkin olla myös 1:1.

Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty.

2 Ajokaistaviiva

3 Keltainen sulkuviiva

4 Valkoinen sulkuviiva

6 Ajoradan reunaviiva

34 § (21.2.1992/163)

Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva keltainen tai valkoinen viiva. Sulkuviiva on keltainen, kun se erottaa vastakkaiset ajosuunnat toisistaan ja muulloin valkoinen.

Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Milloin tällainen sulkuviiva on keltainen, ei ajoneuvo myöskään saa ajaa sen vasemmalla puolella.

1 Keskiviiva

3 Keltainen sulkuviiva

6 Ajoradan reunaviiva

34 a § (21.2.1992/163)

Varoitusviiva on keltainen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta keltaisesta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole keskiviivaa tai sulkuviivaa.

Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla.

5 Varoitusviiva

6 Ajoradan reunaviiva

35 § (21.2.1992/163)

Ajoradan reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunaa. Reunaviivan jatke voidaan risteyksien ja ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla merkitä valkoisella katkoviivalla. Viivan ja välin suhde on tällöin 1:1.

Reunaviivan tehostamiseksi voidaan käyttää ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja.

1 Keskiviiva

3 Keltainen sulkuviiva

5 Varoitusviiva

6 Ajoradan reunaviiva

36 § (21.2.1992/163)

Linja-auto- tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:1.

3 Keltainen sulkuviiva

6 Ajoradan reunaviiva

7 Reunaviivan jatke

8 ja 9 Linja-auto- tai raitiovaunukaistamerkinnät

36 a § (23.6.2010/625)

Pyöräkaistan ja muun ajokaistan välissä käytetään normaalia leveämpää ajokaistaviivaa tai sulkuviivaa. Ajokaistaviivan ja välin suhde on 1:1.

Pyöräkaista merkitään 45 §:n mukaisella polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tien osaa osoittavalla tiemerkinnällä. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat pyöräkaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Pyöräkaistaa saa käyttää myös kiinteistölle, pysäköintipaikalle ja linja-auton pysäkille ajoa varten.

Liikennevaloin ohjatussa risteyksessä pyöräkaistan yhteyteen voidaan merkitä polkupyöräilijöiden ja mopoilijoiden odotustila. Odotustilassa käytetään 45 §:n mukaista polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tien osaa osoittavaa tiemerkintää.

Muut tiemerkinnät

37 § (23.6.2010/625)

Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella.

Suojatie

Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä.

Pyörätien jatke

38 § (21.2.1992/163)

Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä.

Pysäytysviiva

38 a § (21.2.1992/163)

Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä 222 tai 231 ilmoitettua väistämisvelvollisuutta.

Väistämisviiva

39 § (21.2.1992/163)

Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla keltaisella tai valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella tai keltaisella merkinnällä.

Sulkualue on keltainen, kun se erottaa vastakkaiset liikennesuunnat toisistaan, muulloin valkoinen.

Sen lisäksi mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, on ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella kielletty.

Sulkualue

40 § (21.2.1992/163)

Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua.

Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.

Ajokaistanuoli

Yksisuuntaisella ajoradalla ajokaistanuolella voidaan osoittaa kulkusuunta ajokaistalla.

Ajokaistanuoli pyörätiellä tai jalkakäytävällä

(23.6.2010/625)

Jalkakäytävällä ja pyörätiellä ajokaistanuoli osoittaa kulkusuunnan.

Ajokaistanuoli pyörätiellä tai jalkakäytävällä

41 § (21.2.1992/163)

Valkoisella ajokaistan päättymisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä.

Ajokaistan päättymisnuoli

42 § (21.2.1992/163)

Pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä.

Pysäköintialue ja ajoneuvojen sijoitus pysäköintialueella

43 § (21.2.1992/163)

Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää myös liikennemerkillä osoitettua tai tieliikennelain 27 ja 28 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Merkintää voidaan käyttää myös liikenteenjakajakorokkeen reunassa.

Linja-auton pysäkki, pysäyttämis- tai pysäköintikielto

44 § (21.2.1992/163)

Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle. Ohjausviivan viivan ja välin suhde on 1:1.

Ohjausviiva

44 a § (23.6.2010/625)

Töyssy, korotettu suojatie tai muu vastaava rakenne merkitään valkoisella ruutumerkinnällä.

Töyssy

Korotettu suojatie

44 b § (21.2.1992/163)

Poikittain ajosuunnassa oleva kapeiden valkoisten viivojen ryhmä (heräteraidat) ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi voidaan käyttää ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja.

Heräteraidat

45 § (21.2.1992/163)

Liikennemerkin vaikutuksen tehostamiseksi tai selventämiseksi voidaan käyttää seuraavia valkoisia tiemerkintöjä:

– jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tienosaa osoittavat merkinnät

Jalankulkuliikenteelle tarkoitettu tienosa

Polkupyöräliikenteelle tarkoitettu tienosa

– väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä

Väistämisvelvollisuuden ennakkomerkintä

– pakollista pysäyttämistä osoittava STOP-ennakkomerkintä

Pakollisen pysäyttämisen ennakkomerkintä

– pysäköintipaikkaa osoittava P-merkintä

Pysäköintipaikka

– invalidin ajoneuvolle tarkoitetun pysäköintipaikan merkintä

Pysäköintipaikka invalidin ajoneuvolle

– linja-autokaistaa, linja-autolle tarkoitettua pysäköintipaikkaa tai pysäkkiä osoittava BUS-merkintä

Linja-autokaista tai linja-autolle tarkoitettu pysäköintipaikka tai pysäkki

– muusta liikenteestä poikkeavaa liikennemerkillä linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua ajosuuntaa osoittava merkintä

Muusta liikenteestä poikkeava liikennemerkillä linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittu ajosuunta

– taksiasemaa tai -ruutua osoittava TAXI-merkintä

Taksiasema tai -ruutu

– nopeusrajoitusta osoittava merkintä

Nopeusrajoitus

– kansainvälisen pääliikenneväylän numeromerkintä.

Kansainvälinen pääliikenneväylä

6 luku (29.4.1994/328)Muut liikenteen ohjauslaitteet

46 § (29.4.1994/328)

Liikennemerkkien, liikennevalojen ja tiemerkintöjen lisäksi voidaan liikenteen ohjaukseen käyttää sulku- ja varoituslaitteita sekä muita liikenteen ohjauslaitteita sen mukaan kuin niistä erikseen määrätään.

Tielle asetettavien sulkulaitteiden värit ovat punainen ja keltainen. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa keltaista valoa tai, jos tie on kokonaan suljettu, kiinteää punaista valoa.

Ajoradan ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen.

7 luku (29.4.1994/328)Liikenteen valvojan antamat merkit

47 § (29.4.1994/328)

Poliisimiehen liikenteen ohjauksessa tai valvonnassa käyttämät käsimerkit merkitsevät seuraavaa:

sekä edestä että takaa lähestyvien on pysähdyttävä; samanaikaisesti sivulta lähestyvä liikenne saa edetä; kun pysähdysmerkki on kerran annettu, se on voimassa uuden merkin antamiseen asti, vaikka poliisimies välillä laskisi kätensä tai ohjaisi muualta lähestyvää liikennettä;

(molemmat käsivarret tai toinen käsivarsi sivulle ojennettuna)

kaikista liikennesuunnista lähestyvien on pysähdyttävä; tienkäyttäjät, jotka eivät enää voi pysähtyä riittävän turvallisesti tai jotka ovat jo risteyksessä, saavat jatkaa matkaa;

(käsivarsi ojennettuna ylös)

merkillä annetaan asianomaisesta suunnasta tuleville lupa jatkaa ajoa; merkistä huolimatta kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka asianmukaisessa järjestyksessä on astunut tai astumassa suojatielle; risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa; vasemmalle kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä;

(viittoava merkki ajosuunnassa)

lähestyvän ajoneuvon on pysähdyttävä; merkki voidaan antaa myös pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä 311 (ajoneuvolla ajo kielletty) tai 392 (pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten); merkkiä voidaan pimeän aikana ja näkyvyyden muuten ollessa heikentynyt selventää punaista valoa näyttävällä valaisimella.

(käsivarsi kohotettuna kämmen lähestyvää ajoneuvoa kohti)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja merkkejä voi liikenteen ohjauksessa käyttää myös sotilaspoliisi. Pysäytysmerkin voi antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä 311 myös muu liikenteen valvoja kuin poliisimies. Tullimies voi käyttää pysäytysmerkkinä myös pienoiskoossa olevaa liikennemerkkiä 391 (pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten).

Poliisimiehen saattuetta vetävästä tai saattueen kulkua turvaavasta poliisiajoneuvosta antama 1 momentin 4 kohdan mukainen merkki tarkoittaa, että tienkäyttäjän on annettava saattueelle esteetön kulku ja tarvittaessa pysähdyttävä. (25.1.2001/48)

48 § (29.4.1994/328)

Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen taikka muun liikenteen valvojan moottoriajoneuvosta antama käsimerkki merkitsee, että takana ajavan ajoneuvon on pysähdyttävä. Tämä merkki voidaan antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä 311 (ajoneuvolla ajo kielletty), 391 (pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten) tai 392 (pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten). Pimeän aikana ja näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt voidaan mainittujen liikennemerkkien asemesta käyttää punaista valoa näyttävää valaisinta.

(ajoneuvon sivulle ojennettu käsivarsi, kämmen, pienoisliikennemerkki tai punaista valoa näyttävä valaisin käännettynä ajoneuvoa kohti)

Poliisi- tai tullimiehen moottoriajoneuvosta samanaikaisesti sinisen vilkkuvan hälytysvalon kanssa näyttämä punainen vilkkuva valo merkitsee, että edellä ajavan ajoneuvon on siirryttävä tien reunaan ja pysähdyttävä.

(punainen vilkkuva valo, jota näytetään samanaikaisesti vilkkuvan sinisen hälytysvalon kanssa)

8 luku (29.4.1994/328)Tien tilapäinen sulkeminen

49 § (29.4.1994/328)

Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen ohjauksesta tien kunnon vuoksi taikka tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn vuoksi päättää se, jolla on oikeus asettaa tielle liikennemerkki.

Paloviranomaisen oikeudesta tien tilapäiseen sulkemiseen ja liikenteen ohjaukseen säädetään palo- ja pelastustoimesta annetussa laissa (559/75) .

50 § (29.4.1994/328)

Kun tiellä tai tienosalla tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tällainen tie tai tienosa varustettava asianmukaisin liikennemerkein. Työntekijän on tällöin käytettävä varusteita, jossa on selvästi erottuvia värejä, ja milloin työtä tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Milloin olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie tai tienosa pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Työn suorittajan on lisäksi varustettava tällainen tie tai tienosa säännösten ja määräysten mukaisin sulkulaittein ja merkkivaloin.

Kunnallislaissa (953/76) tarkoitetuilla järjestyssäännöillä voidaan antaa paikallisia määräyksiä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä liikenteen turvaamiseksi tiellä, jos kiinteistöstä tai siinä suoritettavasta työstä voi aiheutua haittaa tai vaaraa liikenteelle.

51 § (29.4.1994/328)

Nopeuskilpailuja henkilöautoille ja moottoripyörille saa järjestää vain suljetulla tiellä. Tien sulkemiseen tarvitaan lupa, jonka myöntää asemakaavan mukaiselle liikenneväylälle kunnanhallitus. Muutoin luvan myöntää se poliisilaitos, jonka toimialueella ajoreitti tai sen pääosa sijaitsee. Lupaviranomaisen on ennen luvan myöntämistä kuultava asianomaista tienpitäjää. (23.6.2010/625)

Muille kuin 1 momentissa mainituille moottoriajoneuvoille ei nopeuskilpailuja saa järjestää. Nopeuskilpailuna pidetään jokaista kilpailua, jossa sen osanottajalle on asetettu ajonopeutta koskeva, tieliikennelain 23 §:ssä säädetyn velvoitteen kanssa ristiriitainen tavoite.

Poliisilla on tienpitäjää kuultuaan oikeus tien tilapäiseen sulkemiseen esimerkiksi urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden, puolustusvoimien harjoitusten, paraatien tai näytösten vuoksi. Kiireellisessä tapauksessa poliisi voi sulkea tien tilapäisesti tienpitäjää kuulematta.

9 lukuErinäisiä säännöksiä

52 § (29.4.1994/328)

Säädettyjä ääni- ja valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon sekä näitä merkkejä antavan poliisiajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettaja saa kiireellisessä tehtävässä poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. (25.1.2001/48)

Säädettyjä valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon ja poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen virkatehtävissä olevan ajoneuvon kuljettaja saa, jos virkatehtävä välttämättä sitä edellyttää, erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös säädettyjä valomerkkejä antavan poliisiajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajaa. (25.1.2001/48)

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa olosuhteiden edellyttämällä tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta.

Pysäköinnin valvonnassa käytettävän ajoneuvon saa, jos virkatehtävä sitä välttämättä edellyttää, pysäköidä alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkillä kielletty.

53 § (29.4.1994/328)

Tieliikennelain 28 c §:ssä tarkoitettuna vammana pidetään: (26.11.2015/1371)

sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen on arvioitu tapaturmavakuutuslain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluokkaan 11; tai

näön tarkkuutta, joka voidaan paremmassa silmässä arvioida enintään arvoon 0,1 tai joka on näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään tapaturmavakuutuslain 18 a §:n haittaluokan 17 mukainen.

Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten lupa voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.

Vammaisen pysäköintiluvalla saa vammainen tai häntä kuljettava pysäköidä luvassa mainitun ajoneuvon alueelle, missä pysäköinti on kielletty merkillä 372 (pysäköinti kielletty) tai 373 (pysäköintikieltoalue).

54 § (29.4.1994/328)

Liikenneministeriö antaa tarkempia ohjeita liikenteen ohjauslaitteiden käyttämisestä ja vahvistaa niiden päämitat.

55 § (29.4.1994/328)

Liikenneministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi muunkinlaisia liikenteen ohjauslaitteita ja antaa tämän asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyksiä.

Tielaitoksen keskushallinto antaa tarkempia ohjeita liikennemerkkien, tiemerkintöjen ja sulkulaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta sekä vahvistaa muut tarpeelliset liikenteen ohjauslaitteet.

56 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1982.

Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä lokakuuta 1957 annettu tieliikenneasetus (331/57) sekä liikennemerkeistä 27 päivänä marraskuuta 1957 annettu kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös (384/57) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Aikaisemman asetuksen nojalla annettu liikenneministeriön päätös tieliikenteen liikennevaloista (459/78) jää edelleen voimaan, kunnes tämän asetuksen nojalla toisin määrätään.

57 §

Aikaisempien määräysten mukaisia liikennemerkkejä saa käyttää enintään vuoden 1995 loppuun, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

merkit 375 (taksiasema-alue), 571 (taajama) ja 572 (taajama päättyy) on otettava käyttöön heti tämän asetuksen tullessa voimaan;

merkit 322 (polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty), 323 (jalankulku kielletty), 416 (pakollinen kiertosuunta), 563 (moottoriliikennetie) ja 564 (moottoriliikennetie päättyy) on otettava käyttöön vuoden 1983 loppuun mennessä; sekä

merkit 312 (moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty), 313 (kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty), 316 (moottoripyörällä ajo kielletty), 551 (yksisuuntainen tie), 621 ja 622 (ajokaistaopastus) ja merkki 623 (ajokaistan päättyminen) on otettava käyttöön vuoden 1990 loppuun mennessä.

Aikaisempien määräysten mukaisia ryhmitysmerkkejä voidaan käyttää merkkien 412–415 (pakollinen ajosuunta) sekä 40 §:n mukaisten ajokaistanuolten asemesta vuoden 1990 loppuun saakka.

Tiemerkinnät on muutettava tämän asetuksen mukaisiksi vuoden 1983 loppuun mennessä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen

16.1.1987/24:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.

19.5.1989/450:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1989.

12.1.1990/32:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990.

16.3.1990/270:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.

26.10.1990/934:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1990.

28.12.1990/1261:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

28.6.1991/983:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.

21.2.1992/163:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992

Tiemerkinnät on muutettava tämän asetuksen mukaisiksi vuoden 1995 loppuun mennessä, keskiviiva, ajokaistaviiva ja sulkualue kuitenkin viimeistään vuoden 1999 loppuun mennessä.

22.5.1992/446:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1992.

29.4.1994/328:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla tieliikenteen liikennevaloista annettu liikenneministeriön päätös (552/90) jää edelleen voimaan, kunnes tämän asetuksen nojalla toisin määrätään.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden määräysten mukaisia liikennemerkkejä saa käyttää vuoden 2008 loppuun, kuitenkin seuraavin poikkeuksin: (17.10.2002/856)

1) merkit 189 (muu vaara), 541 a ja 541 b (linja-autokaista), 542 a ja 542 b (linja-autokaista päättyy), 543 a ja 543 b (raitiovaunukaista) sekä 544 a ja 544 b (raitiovaunukaista päättyy) on otettava käyttöön vuoden 1999 loppuun mennessä;

2) merkkejä 145 (korkea päällysteen reuna), 146 (heikko tien reuna), 383 (vuoropysäköintialue), 384 (vuoropysäköintialue päättyy) ja 634–636 (ajokaistan yläpuoliset opastusnuolet) saa käyttää vuoden 1999 loppuun; sekä

3) tieliikenneasetuksen 57 §:n mukaisesti sallittuja merkkejä saa käyttää vuoden 1995 loppuun.

28.6.1994/577:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.

16.12.1994/1257:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

7.5.1997/415:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997.

23.12.1998/1133:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999, merkkien 231 ja 232 osalta kuitenkin 1 päivänä heinäkuuta 1999.

25.1.2001/48:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001.

15.11.2001/1011:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

7.3.2002/187:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2002.

Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista lisäkilpeä 849 saa käyttää vuoden 2004 loppuun siten kuin siitä vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädetään.

17.10.2002/856:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

24.5.2006/402:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2006.

15.2.2007/184:

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä helmikuuta 2007.

Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia merkkejä 711 ja 712 saa käyttää vuoden 2009 loppuun. Vastaavasti merkkejä 713, 716, 743–745 ja 752 saa käyttää vuoden 2013 loppuun. Merkkiä 644, jossa on käytetty tieliikenneasetuksessa vahvistettujen merkkien tunnusosia, saa käyttää vuoden 2013 loppuun.

18.12.2008/961:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Sellaista asetuksen voimaan tullessa käytössä olevaa pysäköinnin opastusmerkkiä, jonka yhteydessä on esitetty vaihtuva pysäköintitilatieto tämän asetuksen vaatimuksista poikkeavalla tavalla, saa kuitenkin käyttää vuoden 2013 loppuun.

23.6.2010/625:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.

12.2.2015/128:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

26.11.2015/1371:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

17.5.2018/367:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018.

28.12.2018/1311:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2018.

Tervetuloa käyttämään uudistettua Finlexiä! Saat lisätietoja klikkaamalla.

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Tieliikenneasetus

1 luku (29.4.1994/328)Yleisiä säännöksiä

1 § (29.4.1994/328)

2 § (23.12.1998/1133)

3 § (29.4.1994/328)

2 luku (29.4.1994/328)Liikenne moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä

4 § (29.4.1994/328)

5 § (29.4.1994/328)

6 § (29.4.1994/328)

7 § (29.4.1994/328)

8 § (29.4.1994/328)

9 § (29.4.1994/328)

3 luku (29.4.1994/328)Liikennemerkit

Yleistä

10 § (29.4.1994/328)

11 § (29.4.1994/328)

Varoitusmerkit

12 § (29.4.1994/328)

13 § (29.4.1994/328)

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit

14 § (29.4.1994/328)

Kielto- ja rajoitusmerkit

15 § (18.12.2008/961)

16 § (29.4.1994/328)

Määräysmerkit

17 § (29.4.1994/328)

18 § (29.4.1994/328)

Ohjemerkit

19 § (29.4.1994/328)

Opastusmerkit

20 § (29.4.1994/328)

Lisäkilvet

21 § (29.4.1994/328)

4 lukuLiikennevalot

22 § (15.11.2001/1011)

23 § (15.11.2001/1011)

24 §

25 §

26 § (15.11.2001/1011)

27 § (26.10.1990/934)

28 § (15.11.2001/1011)

29 §

30 §

5 luku (21.2.1992/163)Tiemerkinnät

Yleistä

31 § (21.2.1992/163)

Tien pituussuuntaiset merkinnät

32 § (21.2.1992/163)

33 § (21.2.1992/163)

34 § (21.2.1992/163)

34 a § (21.2.1992/163)

35 § (21.2.1992/163)

36 § (21.2.1992/163)

36 a § (23.6.2010/625)

Muut tiemerkinnät

37 § (23.6.2010/625)

38 § (21.2.1992/163)

38 a § (21.2.1992/163)

39 § (21.2.1992/163)

40 § (21.2.1992/163)

41 § (21.2.1992/163)

42 § (21.2.1992/163)

43 § (21.2.1992/163)

44 § (21.2.1992/163)

44 a § (23.6.2010/625)

44 b § (21.2.1992/163)

45 § (21.2.1992/163)

6 luku (29.4.1994/328)Muut liikenteen ohjauslaitteet

46 § (29.4.1994/328)

7 luku (29.4.1994/328)Liikenteen valvojan antamat merkit

47 § (29.4.1994/328)

48 § (29.4.1994/328)

8 luku (29.4.1994/328)Tien tilapäinen sulkeminen

49 § (29.4.1994/328)

50 § (29.4.1994/328)

51 § (29.4.1994/328)

9 lukuErinäisiä säännöksiä