Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Liikenneministeriö on 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 108 §:n nojalla, sellaisena kuin se muutettuna 6 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla (989/92), päättänyt:
1 lukuSoveltamisala
1 §Päätöksen soveltaminen
Tämän päätöksen määräyksiä sovelletaan:
erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin sen lisäksi, mitä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa (1256/92) säädetään;
erikoiskuljetusten suorittamiseen tiellä sen lisäksi, mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/92) säädetään; ja
sotilasajoneuvojen kuljettamiseen tiellä sen lisäksi, mitä sotilasajoneuvoasetuksessa (560/92) säädetään.
2 lukuMääritelmiä
2 §Erikoiskuljetus
Erikoiskuljetus on kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa ylitetään ainakin yksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa taikka ajoneuvo on ollut kuormattava kuorman laadusta johtuen sanotun asetuksen 45 §:n säännöksistä poiketen.
3 §Jakamaton esine
1. Jakamaton esine on erikoiskuljetuksena kuljetettava:
kuorma, jota ei kohtuullisin kustannuksin tai vaurioitumisvaaran vuoksi voida jakaa pienempinä osina kuljetettavaksi taikka joka rakenteensa vuoksi on kuljetettava useamman esineen kokonaisuutena;
yhdistettyä kuljetusta varten erityiselle kuljetusalustalle pakattu kone- tai laitekokonaisuus; tai
ulkomaille vietävä tai sieltä tuotava tyhjä tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattu, yli 2,6 metriä korkea kontti.
2. Jos kontin kuljetus vaatii yli 4,4 metrin korkeuden tai tiellä yleisesti sallitun pituus- tahi massa-arvon ylittämisen, 1 momentin c kohdassa tarkoitettu kontti katsotaan jakamattomaksi esineeksi vain jakamattoman esineen pakkauksena tai konttia tyhjänä kuljetettaessa.
4 §Erikoiskuljetusajoneuvo ja -yhdistelmä
1. Erikoiskuljetusajoneuvo on:
jakamattoman esineen kuljetukseen rakennettu ja varustettu N2- ja N3-luokan autoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu;
jakamattomaksi esineeksi katsottavan veneen kuljettamiseen tarkoitettu traktoriin kytkettävä traktoriperävaunu;
jakamattomaksi esineeksi katsottavan tietyn työkonetyypin kuljetukseen rakennettu ja varustettu N3-luokan auto; sekä
purjekoneen tai veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu M1- tai N1-luokan autoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu.
2. Erikoiskuljetusyhdistelmä on 1 momentissa tarkoitettujen auton tai traktorin ja perävaunun yhdistelmä tai N2- tai N3-luokan auton ja hinattavan laitteen erikoiskuljetukseksi katsottava yhdistelmä.
3 lukuErikoiskuljetuksia sekä erikoiskuljetus- ajoneuvoja ja -yhdistelmiä koskevia määräyksiä
5 §Valaisimet ja heijastimet
1. Tarpeelliset tunnus- ja varoitusvalaisimet sekä heijastimet tulee olla:
erikoiskuljetukseksi katsottavassa ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä;
erikoiskuljetusajoneuvossa; ja
jakamattomalla esineellä ajoneuvoa leveämmäksi tai ajoneuvoa taikka ajoneuvoyhdistelmää pitemmäksi kuormatussa ajoneuvossa ja yhdistelmässä.
2. Valaisimet ja heijastimet saa tarvittaessa kiinnittää kuormaan.
6 §Erikoiskuljetuksessa käytettävän vetoauton varoitusvalaisin
Ylipitkän tai ylileveän erikoiskuljetuksen vetoautossa tai ylipitkässä taikka ylileveässä muussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 83 §:ssä tarkoitettu vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin.
7 §Erikoiskuljetusauton ohjauslaite
Vähintään neliakselisen erikoiskuljetusauton tai erikoiskuljetusperävaunun vähintään neliakselisen vetoauton ohjauslaitteen ei tarvitse täyttää ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 39 §:n 4 momentin vaatimusta.
8 §Vetoauton massat erikoiskuljetuksessa
Erikoiskuljetusperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen vetoautolle saadaan hyväksyä ajoneuvon valmistajan sallimat, tiellä yleisesti sallittuja arvoja korkeammat akseli-, teli- ja kokonaismassa-arvot 80 km/h nopeudelle sekä niiden lisäksi alennettuja ajonopeuksia vastaavat korotetut akseli-, teli- ja kokonaismassa-arvot valmistajan sallimissa rajoissa.
9 §Erikoiskuljetusperävaunun massat
1. Erikoiskuljetusperävaunun parirenkain varustetulle erilliselle tai telissä olevalle akselille kohdistuvaksi massa-arvoksi saa hyväksyä 80 km/h nopeudelle enintään 13 tonnia ja kahdeksalla rinnakkaisella renkaalla varustetulle akselille vastaavasti enintään 20 tonnia.
2. Erikoiskuljetusperävaunun kokonaismassaksi saadaan hyväksyä perävaunun valmistajan enintään 80 km/h nopeudella käytettäväksi ilmoittama rakenteellinen kokonaismassa.
3. Erikoiskuljetusperävaunulle saadaan hyväksyä lisäksi perävaunun ja sen akseliston valmistajien sallimissa rajoissa alennettuja ajonopeuksia vastaavat 2 momentin massa-arvoja korkeammat akseli-, teli- ja kokonaismassan arvot.
10 §Erikoiskuljetusajoneuvon renkaat
Jos erikoiskuljetusajoneuvon renkaiden kantavuus ei vastaa kyseiselle akselille kohdistuvaa massaa, saa ajoneuvoa kuitenkin kuljettaa tiellä enintään rengasvalmistajan sallimalla, akselille kohdistuvasta massasta riippuvalla alennetulla nopeudella.
11 §Erikoiskuljetusperävaunun jarrut
1. Ylimassaisen jakamattoman esineen kuljetukseen tarkoitetun erikoiskuljetusperävaunun jarrujen ei tarvitse täyttää paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarruista annetun liikenneministeriön päätöksen (631/90) seuraavia määräyksiä:
paineilmasäiliöiden tilavuudelle 27 §:n 2 momentissa asetettua vaatimusta;
jarrujohtojen liittimille ja jarrujohdoille 60 §:ssä annettuja vaatimuksia; ja
jarrujen suoritusarvoja koskevan 7 luvun määräyksiä ehdolla, että perävaunun ja yhdistelmän jarrut täyttävät tämän pykälän 2-4 momentin määräykset.
2. Perävaunun laskennallisen jarrutusvoiman (B) tulee olla perävaunulle sallittavaan nopeuteen (V) verrattuna vähintään seuraavan taulukon mukainen:
V (km/h) | 25 | 40 | 60 |
B (% perävaunun massaan kohdistuvasta | |||
painovoimasta) | 26 | 32 | 40 |
3. Perävaunun seisontajarrun tulee täyttää 1 momentissa tarkoitetun päätöksen 78 §:n 1 momentin vaatimus.
4. Perävaunun jarrujärjestelmästä mitattu jarrujen kytkentäviive saa olla enintään 0,8 sekuntia ja vapautusviive enintään 1,1 sekuntia.
12 §Erikoiskuljetusperävaunun rakenne
1. Erikoiskuljetusperävaunu saa olla:
vetoautoa leveämpi;
leveydeltään säädettävissä; ja
tarvittaessa välivaunusta ja useista perävaunuista koottu käyttötarkoituksen mukainen kokonaisuus.
2. Tiellä yleisesti sallitut massa-arvot ylittäviin kuljetuksiin rakennetun erikoiskuljetusperävaunun vetolaitteet saadaan hyväksyä perävaunun tai vetolaitteen valmistajan antaman rakennetodistuksen perusteella.
3. Erikoiskuljetusperävaunun ei tarvitse olla varustettu roiskeläpillä tai -suojilla, jos perävaunun käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen vuoksi kyseiset varusteet eivät ole tarkoituksenmukaisia.
13 §Hinattava laite erikoiskuljetuksena
1. Muun kuin ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 30 §:ssä tarkoitetun erikoiskuljetukseksi katsottavan hinattavan laitteen merkitsemisessä, varustelussa, rakenteessa, kytkennässä ja kuljetuksessa noudatetaan soveltuvin osin tässä päätöksessä erikoiskuljetusperävaunusta annettuja määräyksiä.
2. Massaltaan yli 20 tonnia olevan erikoiskuljetukseksi katsottavan hinattavan laitteen kytkinlaitteiden, jarrujen ja kytkennän vetoautoon tulee olla katsastustoimipaikan hyväksymiä.
14 §Ajoneuvoyhdistelmät erikoiskuljetuksessa
1. Erikoiskuljetukseen tarkoitetuksi puoliperävaunuksi saa hyväksyä erillisen yksi- tai useampiakselisen hinattavan ajoneuvon, joka kytketään vetoautoon siten, että kuljetettava esine tai esineet toimivat perävaunun runkona ja tässä tarkoitettu ajoneuvo perävaunun akselistona.
2. Jos välimatka autossa olevasta vetopöydästä tai vetokytkimestä tahi välivaunun vetopöydästä perävaunun takimmaiseen akseliin on suurempi kuin 15 metriä, on perävaunun akseliston oltava pakko-ohjattu tai erikseen ohjattavissa. Erikseen ohjattavan perävaunun vetoauton ohjaamossa on oltava merkkivalo, joka osoittaa perävaunun akseliston olevan ohjattavana.
3. Milloin perävaunua varten on erikseen ohjaaja, on tällä oltava radio- tai puhelinyhteys vetoauton kuljettajaan.
4. Kytkettäessä erikoiskuljetusperävaunu vetoautoon välivaunun avulla tulee välivaunulle tulevasta kuormituksesta vähintään yhden kolmasosan kohdistua vetoautolle.
15 §Poikkeukset ajoneuvon käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksistä
Erikoiskuljetuksessa auton ja ajoneuvoyhdistelmän ei tarvitse täyttää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen seuraavia säännöksiä:
asetuksen 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua auton ja asetuksen 23 §:n 3 momentissa tarkoitettua yhdistelmän äärimmäisten akseleiden välisestä etäisyydestä määräytyvää kokonaismassalle sallittua arvoa;
asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua kääntyvyysvaatimusta; eikä
asetuksen 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua auton ja hinattavan ajoneuvon välistä massasuhdetta koskevaa vaatimusta.
16 §Erikoiskuljetusajoneuvon tai -yhdistelmän käyttö muihin kuljetuksiin
Erikoiskuljetusajoneuvoa tai -yhdistelmää ei saa hyväksyä käytettäväksi muihin kuin jakamattomien esineiden kuljetuksiin, ellei kyseinen ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täytä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksiä.
4 lukuErikoiskuljetuksen kuormaus
17 §Vetäville akseleille kohdistuva massa
Erikoiskuljetus on kuormattava niin tai käytettävä sellaista vetävää ajoneuvoa taikka ajoneuvoja, että ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassasta vetäviin akseleihin kohdistuu vähintään 20 prosenttia kokonaismassasta silloin, kun se on suurempi kuin 60 tonnia. Yhdistelmän kokonaismassan ollessa suurempi kuin 150 tonnia vetäviin akseleihin tulee kohdistua vähintään 15 prosenttia yhdistelmän kokonaismassasta.
18 §Usean esineen kuljettaminen samassa kuljetuksessa
1. Useampaa jakamatonta esinettä saa kuljettaa samassa kuljetuksessa vain, jos kuljetettavat jakamattomat esineet aiheuttaisivat kukin yksinään kuljetuksen sallitun pituuden, leveyden tai korkeuden ylittämisen. Muuta ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan tiellä yleisesti sallittua raja-arvoa ei saa ylittää kuljetettavien esineiden sijoittamisella päällekkäin, rinnakkain tai peräkkäin. Jos kuormaus voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla, joista kukin aiheuttaa eri raja-arvon ylittymisen, on ensisijaisesti noudatettava leveyttä ja toissijaisesti korkeutta koskevaa säännöstä.
2. Jakamattomaan esineeseen liittyvät lisälaitteet tai vastaavat esineet, joiden yhteinen massa on enintään 15 prosenttia jakamattoman esineen massasta, saa kuljettaa samassa kuljetuksessa.
3. Käytettäessä kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmää erikoiskuljetukseen, jossa ylitetään vähintään yhtä ajoneuvon käytöstä tiellä annetussa asetuksessa tielle yleisesti sallittua massa-arvoa, saa vetoautossa käyttää painokuormana perävaunussa kuljetettavaan jakamattomaan esineeseen liittyviä lisälaitteita tai vastaavia esineitä. Jos painokuorman tarve on suurempi kuin 15 prosenttia perävaunussa kuljetettavasta jakamattoman esineen massasta, tämän ylittävä osa ei saa olla hyötykuormaa.
5 lukuErikoiskuljetuksen merkitseminen ja varoitusauton käyttäminen
19 §Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja-heijastimet edessä
1. Kuljetettaessa tiellä yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa,ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai vetoauton etuosaan tai välittömästi ohjaamon taakse kuljetuksen leveydelle asetettava esteeseen osuessa helposti taipuvat tai siirtyvät merkkitangot. Tankoihin on kiinnitettävä eteenpäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, eteen ruskeankeltaista valoa näyttävät valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,0 metriä, on uloimpia valaisimia oltava kaksi päällekkäin. Lisäksi tankoihin on kuljetuksen leveydelle kiinnitettävä leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm suuruiset eteenpäin suunnatut valkoiset heijastimet.
2. Jos ajoneuvon omien etuvalaisimien ja edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien etäisyys on suurempi kuin yksi metri, on ajoneuvoon tai kuormaan asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Jos kuorman leveys on suurempi kuin 3,5 metriä, saa valaisimet ja heijastimet kiinnittää itse kuormaan, jolloin merkkitankoja ei tarvitse asettaa. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella.
3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin neljä metriä, on suurinta leveyttä vastaamaan asetettava vähintään 0,3 metriä korkeat ja vähintään metrin leveät vuorottaisin punaisin ja keltaisin poikkijuovin eteenpäin suunnatut kilvet, joissa keltaiset juovat ovat heijastavia. Vuorottaisen juovan leveyden tulee olla 0,2-0,3 metriä. Heijastavan osan on heijastusominaisuudeltaan oltava liikenteenohjauslaitteista annettuja säännöksiä vastaava.
20 §Leveän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja-heijastimet takana
1. Kuljetettaessa tielle yleisesti sallittua leveämpää ajoneuvoa, ajoneuvoyhdistelmää tai kuormaa on ajoneuvon, kuljetusta suorittavan auton tai yhdistelmässä perävaunun takana oltava kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat, taaksepäin suunnatut punaista valoa näyttävät valaisimet, joiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja jotka toimivat samanaikaisesti takavalaisimien kanssa, ja vastaavasti sijoitetut punaiset heijastimet. Jos kuljetuksessa on kyse ajoneuvoyhdistelmästä, on perävaunun tai hinattavan laitteen heijastimien oltava kolmion muotoiset. Muussa ajoneuvossa ei saa käyttää kolmionmuotoisia heijastimia.
2. Jos erikoiskuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,0 metriä, on uloimpia valaisimia oltava takana kummallakin puolella kaksi päällekkäin. Milloin ajoneuvon omien takavalaisimien ja takaheijastimien sekä edellä tarkoitettujen valaisimien ja heijastimien väli on suurempi kuin yksi metri, on ajoneuvoon tai kuormaan asetettava enintään yhden metrin välein tarpeelliset lisävalaisimet. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella.
3. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin neljä metriä, on suurinta leveyttä vastaamaan asetettava taaksepäin suunnatut mitoiltaan ja väreiltään 19 §:n 3 momentissa määriteltyjä vastaavat juovitetut kilvet, joissa keltaisten sijasta punaiset juovat ovat heijastavia.
21 §Pitkän kuljetuksen tunnusvalaisimet ja-heijastimet
1. Milloin ajoneuvon kuorman osa ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana enemmän kuin metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 49 §:n mukaisesti.
2. Milloin ajoneuvoyhdistelmässä kuljetettava esine tai esineet toimivat perävaunun runkona tai kuorma ulottuu edessä enemmän kuin metrin tai takana enemmän kuin 2 metriä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, merkitsemiseen on käytettävä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 232 §:ssä tarkoitettuja sivuvalaisimia, jotka saa tarkoituksenmukaisella tavalla kiinnittää vähintään kahden ja enintään kuuden metrin välein kuorman alaosaan. Etummainen ja takimmainen valaisin saavat olla enintään 1,0 metrin etäisyydellä kuorman uloimmasta ääriviivasta. Valaisimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella.
22 §Varoitusauton käyttö ja erikoiskuljetuksen varoitusvalaisin
1. Erikoiskuljetuksen takana moottoritiellä ja kuljetuksen edessä muulla tiellä tulee käyttää varoitusautona henkilö- tai pakettiautoa, kun kuljetuksen mitat ovat:
leveys yli 3,5 metriä;
leveys yli 3,0 metriä, kun kuljetuksen pituus on yli 22 metriä; tai
pituus yli 30 metriä.
2. Erikoiskuljetuksessa on varoitusautot oltava sekä kuljetuksen edessä että takana, kun kuljetuksen mitat ovat:
leveys yli 4,0 metriä, kun pituus on yli 22 metriä;
leveys yli 3,0 metriä, kun pituus on yli 30 metriä; tai
pituus yli 40 metriä.
3. Erikoiskuljetuksessa on varoitusautoja oltava kaksi edessä ja yksi takana, kun kuljetuksen mitat ovat:
leveys yli 5 metriä;
leveys yli 4 metriä, kun pituus on yli 35 metriä;
leveys yli 3,5 metriä, kun pituus on yli 40 metriä; tai
leveys yli 3 metriä, kun pituus on yli 45 metriä.
4. Erikoiskuljetuksessa, jonka leveys on enemmän kuin seitsemän metriä, on käytettävä vähintään neljää varoitusautoa. Niistä yksi tai useampi voi olla hälytysvarusteinen poliisiauto.
5. Erikoiskuljetusta suoritettaessa varoitusautossa tulee käyttää ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 83 §:ssä tarkoitettua vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävää varoitusvalaisinta. Erikoiskuljetusajoneuvossa varoitusvalaisinta tulee käyttää silloin, kun kuljetuksessa 1-4 momentin mukaan tulee käyttää varoitusautoa tai kuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poikkeavasti. Erikoiskuljetusajoneuvon varoitusvalaisimen ei tarvitse näkyä taaksepäin, jos kuljetuksen takana käytetään varoitusautoa.
6. Varoitusautojen kuljettajilla on oltava radio- tai puhelinyhteys keskenään ja erikoiskuljetusajoneuvon kuljettajaan.
7. Varoitusautoja saa liikenteen varoittamiseksi käyttää 1-4 momentissa mainittua vähimmäismäärää enemmänkin.
23 §Erikoiskuljetuksen varoitustaulu
1. Erikoiskuljetuksessa, jonka leveys on suurempi kuin 3,5 metriä, tulee kuljetuksen edellä olevassa varoitusautossa käyttää eteenpäin suunnattua vähintään 1,0 x 0,5 metrin mittaista varoitustaulua, johon on kahdelle riville jaettuna merkitty teksti "LEVEÄ KULJETUS". Vastaavaa taaksepäin suunnattua varoitustaulua saa käyttää kuljetuksen takana ajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettynä.
2. Erikoiskuljetuksen takana ja varoitusautossa on käytettävä 1 momentissa määrättyjen mittojen mukaista taulua, jossa on oltava kahdelle riville jaettuna teksti "PITKÄ KULJETUS", jos:
erikoiskuljetuksen leveys on enemmän kuin kolme metriä, mutta kuitenkin enintään 3,5 metriä, ja pituus yli 22 metriä; tai
erikoiskuljetuksen leveys on enintään kolme metriä ja pituus yli 30 metriä.
3. Jos erikoiskuljetuksessa käytetään varoitusautoa vain korkeuden vuoksi, saa varoitusautossa käyttää varoitustaulua, jossa on kahdelle riville jaettuna teksti "KORKEA KULJETUS".
4. Kuljetusajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettyä taaksepäin suunnattua varoitustaulua ei tarvitse käyttää, jos kuljetuksen takana käytetään varoitusautoa. Eteenpäin suunnatun varoitustaulun teksti saa näkyä myös taaksepäin ja taaksepäin suunnatun varoitustaulun teksti eteenpäin.
5. Varoitusautossa käytettävän varoitustaulun tulee olla tielaitoksen hyväksymää mallia ja pimeän tai hämärän aikana sisäpuolelta valaistu. Erikoiskuljetusajoneuvoon tai kuormaan kiinnitettävä varoitustaulu saa olla heijastava tai ulkopuolelta valaistu.
6. Erikoiskuljetuksen varoitustauluja saa käyttää vain silloin, kun kuljetuksen mitat sitä edellyttävät. Muulloin ne tulee poistaa tai peittää.
7. Erikoiskuljetuksen varoitusautossa saa käyttää tässä pykälässä määrätyn varoitustaulun lisäksi kuljetuksesta tiedottavaa tekstimerkinnällä varustettua muuta varoitustaulua.
6 lukuErikoiskuljetuksen suorittaminen
24 §Ajonopeus erikoiskuljetuksessa
1. Erikoiskuljetuksen suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jos:
kuljetuksen leveys on suurempi kuin 3,5 metriä;
neljällä renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 13 tonnia; tai
kahdeksalla renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 20 tonnia.
2. Erikoiskuljetuksen suurin sallittu nopeus on 40 km/h, jos:
ajoneuvon neljällä renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 15 tonnia; tai
kahdeksalla renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on suurempi kuin 23 tonnia.
25 §Erikoiskuljetuksen väistämisvelvollisuus
Erikoiskuljetuksen on tarvittaessa annettava vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle mahdollisuus ensiksi sivuuttaa kapea tienkohta, jos liikenteen ohjaajan antamalla merkillä tai liikenteenohjauslaittein ei toisin osoiteta.
26 §Liikenteenohjaus erikoiskuljetuksissa
1. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin neljä metriä ja pituus yli 30 metriä, kaikkien varoitusautojen mukana on oltava liikenteenohjaaja tai poliisi. Jos kuljetuksen leveys on suurempi kuin viisi metriä, mutta kuitenkin enintään kuusi metriä, ja pituus enintään 30 metriä, saa liikenteenohjaajia olla yksi vähemmän kuin vähimmäismäärä varoitusautoja.
2. Liikenteenohjaajaa on käytettävä muun liikenteen pysäyttämiseen ja ohjaamiseen, jos kuljetus tiellä liikkuu liikennesäännöistä poikkeavasti. Liikenteenohjaaja saa olla varoitusautossa kuljettajana.
3. Liikenteenohjaajalla on oltava selvästi erottuva heijastimin varustettu asu. Liikenteen pysäyttämiseen on käytettävä pienoiskoossa olevaa tieliikenneasetuksen 16 §:n mukaista liikennemerkkiä n:o 311.
4. Jos kuljetuksessa käytetään useita liikenteenohjaajia, on ennen kuljetuksen aloittamista näistä yksi nimettävä johtavaksi liikenteenohjaajaksi. Poliisi tai johtava liikenteenohjaaja määrää varoitusautojen etäisyyden ja sijainnin kuljetuksessa.
5. Liikenteenohjaajilla on oltava keskenään ja erikoiskuljetusajoneuvon kuljettajan välillä radio- tai puhelinyhteys.
6. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja saa erikoiskuljetuksen yhteydessä pysäyttää ja ohjata muita tiellä liikkuvia sekä antaa heille muita määräyksiä.
27 §Peräkkäisten erikoiskuljetusten ryhmä
1. Erikoiskuljetuksia saa kuljettaa usean peräkkäisen ajoneuvon ryhmänä, jossa kukin kuljetus merkitään valaisimilla ja heijastimilla samoin kuin yksittäinen erikoiskuljetus.
2. Peräkkäisessä kuljetuksessa varoitusautoja tulee olla vähintään yksi jonon edessä ja yksi takana. Varoitusautojen vähimmäismäärä määräytyy ryhmään kuuluvan suurimman kuljetusyksikön leveyden tai pituuden mukaan. Ryhmässä varoitusautot on sijoitettava siten, että yli kuusi metriä leveän kuljetuksen edessä ja takana on oltava varoitusauto.
3. Liikenteenohjaajia on oltava vähintään yksi jokaista varoitusautoa kohti.
4. Kuljetusten suorittaminen ryhmänä ei saa kohtuuttomasti haitata muuta liikennettä.
28 §Kuljetusta rajoittavien esteiden huomioon ottaminen
1. Erikoiskuljetusta suoritettaessa on otettava huomioon tien sivulla ja yläpuolella olevat laitteet, kuten liikennemerkit, sähkö- ja puhelinjohdot sekä sähköistettyjen rautateiden ajojohtimet. Tarvittaessa on sovittava sanottujen laitteiden omistajan kanssa niiden tilapäisestä poistamisesta.
2. Kuljetuksen ajaksi tilapäisesti poistettu liikenteenohjauslaite on saatettava entiselleen välittömästi kuljetuksen ohitettua sen.
7 lukuErikoiskuljetuksille sallitut mitat ja massat
29 §Erikoiskuljetuksessa sallitut mitat
1. Tämän päätöksen 2-4 §:ssä tarkoitetussa kuljetuksessa saavat kuljetuksen enimmäismitat olla seuraavat:
a) kuljetuksen suurin korkeus maasta | |
mitattuna | 4,4 m |
b) kuljetuksen enimmäisleveys muussa kuin | |
konttikuljetuksessa | 4,0 m |
c) kuorma-auton ja puoliperävaunun tai | |
hinattavan laitteen yhdistelmän | |
enimmäispituus muussa kuin | |
konttikuljetuksessa | 30 m |
d) kuorma-auton ja erikoiskuljetukseen | |
hyväksytyn varsinaisen perävaunun | |
yhdistelmän enimmäispituus | 27 m |
e) enimmäispituus kuljetettaessa henkilö- | |
tai pakettiauton perävaunulla purje- | |
konetta, purjevenettä mastoineen tai | |
muuta venettä | 20 m |
2. Kuljetettaessa traktorin perävaunulla venettä tai maatalouskonetta saavat kuljetuksen korkeus ja leveys olla enintään 1 momentin a ja b kohdissa määrätyn suuruiset sekä yhdistelmän pituus enintään 1 momentin e kohdassa määrätyn suuruinen. Pylväitä traktorin perävaunulla kuljetettaessa saa vain kuljetuksen pituus olla edellä sanotun suuruinen.
3. Kuljetettaessa kuormaamatonta traktoria, moottorityökonetta, konetta tai laitetta 4 §:n 1 momentin c kohdassa tarkoitetulla kuorma-autolla, saa kuljetuksen korkeus olla enintään 4,4 metriä, leveys enintään 3,2 metriä ja pituus enintään 16 metriä.
4. Kuljetettaessa moottorityökonetta sen omalla voimanlähteellä ja kuljetettaessa muissa kuin tämän pykälän 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuorma-autolla jakamatonta esinettä saa kuljetuksen korkeus ja leveys olla enintään 1 momentin a ja b kohdassa määrätyn suuruinen ja pituus enintään 14 metriä.
5. Kuljetettaessa jakamatonta esinettä muulla kuin tämän pykälän 1 momentin d kohdassa tarkoitetulla kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmällä saa kuljetuksen korkeus ja leveys olla enintään 1 momentin a ja b kohdassa määrätyn suuruinen ja pituus enintään 22 metriä.
6. Edellä 1-5 momentissa tarkoituissa kuljetuksissa kuorma saa ajoneuvon käytöstä annetun asetuksen 45 §:n 2 momentin säännöksistä poiketen ulottua ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle seuraavasti:
ajoneuvon edessä enintään kaksi metriä;
ajoneuvon takana enintään kolme metriä; ja
ajoneuvoyhdistelmässä perävaunun takana enintään kuusi metriä, kuitenkin 1 momentin e kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetuissa kuljetuksissa enintään neljä metriä.
30 §Erikoiskuljetuksessa sallitut massat
Edellä 29 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa akseli-, teli- ja kokonaismassa eivät saa ylittää ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan tiellä yleisesti sallittuja arvoja.
8 lukuErityismääräyksiä
31 §Kuljetuksille myönnettävät poikkeukset mitta- ja massarajoituksista
1. Tielaitos voi myöntää erikoiskuljetusluvan sellaisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käyttämiseen taikka kuorman kuljettamiseen yleisellä tiellä, joka poikkeaa 29 §:n 1 momentissa ja moottorityökoneelle sanotun pykälän 4 momentissa määrätyistä mitoista ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaan tielle yleisesti sallituista akselille tai telille kohdistuvista massoista tai ajoneuvon kokonais- tai yhdistelmämassoja koskevista säännöksistä.
2. Tielaitos voi asianomaisen tienpitäjän suostumuksella myöntää tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun luvan myös muulla kuin yleisellä tiellä tapahtuvaa kuljetusta varten.
3. Poliisi voi piirinsä alueella tapahtuvaa kuljetusta varten myöntää asianomaisen tienpitäjän suostumuksella tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun luvan.
4. Sellaiselle ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle, jota ei ole rekisteröity tai ilmoitettu rekisteröitäväksi, saa tässä pykälässä tarkoitetun luvan myöntää vain tilapäiseen siirtoon ilman kuormaa.
32 §Tielaitteiden vahingoittaminen
Jos erikoiskuljetus tiellä liikkuessaan vahingoittaa tietä, liikenteenohjauslaitteita, tiemerkintöjä, aurausviittoja tai muita tiealueen laitteita ja rakenteita, on kuljetuksen suorittajan tai luvan saajan korvattava vahinko.
33 §Valitusosoitus
1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän päätöksen nojalla antamaan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
2. Tämän päätöksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
3. Ennen tämän päätöksen antamista ajoneuvoasetuksen (233/82) nojalla myönnetyt erikoiskuljetusta koskevat luvat ovat voimassa niissä mahdollisesti ilmoitettuun ajankohtaan saakka, ellei ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 279 §:n 4 momentista muuta johdu.
34 §Voimaantulo
1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
2. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöön otettua, erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää saa edelleen käyttää erikoiskuljetukseen edellyttäen, että ajoneuvo tai -yhdistelmä täyttää tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleet määräykset.
Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1992
Liikenneministeri Ole NorrbackYli-insinööri Esko Kärki