Asetus pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle
Ajantasainen- Asiasanat
- Kiinteistö, Lunastusoikeus, Pakkohuutokauppa
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- kumoutunut, ks. L 362/2016
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1991/496/ajantasa/1991-03-08/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 496/1991
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14 päivänä tammikuuta 1938 annetun lain (23/38) 1 §:n ja 11 §:n 1 momentin nojalla:
1 §
Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun kiinteistön sekä tilan määräalan pakkohuutokaupan kuuluttamisesta, toimittamisesta ja raukeamisesta on heti ilmoitettava sille maaseutupiirille, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.
2 §
Saatuaan ilmoituksen pakkohuutokaupasta asianomaisen maaseutupiirin on tarpeen vaatiessa arvioitava omaisuus. Arvioimisessa maaseutupiiri voi käyttää apunaan kunnan maatalousviranomaisia. Arvioituaan omaisuuden maaseutupiirin on, milloin lunastusoikeus 2 momentin nojalla kuuluu maatilahallitukselle ja maaseutupiiri katsoo kiinteistön soveltuvan käytettäväksi maaseutuelinkeinolain (1295/90) tai muutoin valtion tarkoituksiin, lähetettävä maatilahallitukselle arvioimiskirjat ja esityksensä omaisuuden lunastamisesta valtiolle.
Lunastusoikeus kuuluu maatilahallitukselle silloin, kun huutokauppahinta ylittää 1 000 000 markkaa.
3 §
Myytäessä 1 §:ssä mainitun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle tai henkilöille sanotun lain nojalla lunastetusta tilasta tai sen osasta muodostettu asuntotila tai -tontti, myyntihinnan maksuajaksi on määrättävä, huomioon ottaen maaseutuelinkeinoasetuksen (248/91) 45 §:n 5 momentin mukaiset perusteet, enintään 15 vuotta. Asuntotilan tai -tontin myyntihinta voidaan antaa kokonaankin velaksi kolmen prosentin vuotuisella korolla. Sanottu myyntihinta ja sen korko peritään valtiolle soveltuvin osin maaseutuelinkeinoasetuksen 46 ja 48 §:ää noudattaen sekä laskien määräajat kauppakirjan allekirjoittamisesta. Se osa myyntihinnasta, jota ei ole annettu sanotuin maksuehdoin velaksi, on maksettava kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai 12 prosentin vuotuisella korolla määräajassa, joka ei saa olla pidempi kuin vuosi kaupantekopäivästä. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinoasetuksen 49–51, 58, 59 ja 63 §:ssä säädetään.
4 §
Maatilahallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta 1991.
Tällä asetuksella kumotaan pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 13 päivänä toukokuuta 1977 annettu asetus (386/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.