23/1938

Kun kiinteistö on ulosottotoimin myyty, voi maatalouspiiri tai, milloin huutokauppahinta ylittää asetuksella säädettävän määrän, maatilahallitus kolmenkymmenen päivän kuluessa huutokaupan toimittamisesta lukien lunastaa myydyn kiinteistön huutokauppahinnasta. Lunastusoikeutta ei kuitenkaan ole, kun kiinteistö on kokonaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai joka on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten tai alueella, joka rakennuskaavassa tai rantakaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Kauppakirjaa ei saa ostajalle tätä ennen antaa. (31.12.1987/1313)

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen, jolle ilmoitetaan pakkohuutokaupan toimittamisesta, ei tarvitse saattaa maa- ja metsätalousministeriölle sen ratkaistavaksi 1 momentin mukaan kuuluvaa kiinteistön lunastamista koskevaa asiaa, milloin kysymys on kiinteistöstä, joka ei sovellu maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) tai muutoin valtion tarkoituksiin. (12.3.1999/331)

Maaseutupiirin, jolle ilmoitetaan pakkohuutokaupan toimittamisesta, ei tarvitse saattaa maatilahallitukselle sen ratkaistavaksi 1 momentin mukaan kuuluvaa kiinteistön lunastamista koskevaa asiaa, milloin kysymys on kiinteistöstä, joka ei sovellu maaseutuelinkeinolain (1295/90) tai muutoin valtion tarkoituksiin. (28.12.1990/1301)

Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa myös tilan määräosaa ja määräalaa.

Jos maatalouspiiri tai maatilahallitus on päättänyt lunastaa kiinteistön valtiolle, tulee sen ilmoittaa siitä 1 §:ssä mainitun ajan kuluessa pakkohuutokaupan toimittajalle, jonka on annettava kauppakirja ilmoituksen tehneelle viranomaiselle.

Jos ostaja on kauppahinnan kokonaan tai osaksi jo suorittanut käteisellä, on se hänelle 5 %:n korkoineen maksettava takaisin. Myös on ostajalle, jos hän on ottanut kiinteistön haltuunsa, korvattava hänen siitä suorittamansa palovakuutusmaksut ja muut sen hoidosta johtuneet välttämättömät kustannukset, ellei katsota hänen saaneen niistä korvausta kiinteistön hänelle tuottamasta edusta.

Jos ostaja on kiinteistöltä korjannut sadon, vähennettäköön sen arvo, kustannukset huomioonottaen, lunastushinnasta.

Jos kiinteistöä, joka on valtiolle lunastettu, on jäänyt kauppahinnan vähennyksenä rasittamaan kiinnitettyjä velkoja tai nautintaoikeuksia tahi oikeuksia tuloon tai tuottoon, valtio vastaa niistä vain kiinteistön arvolla. Velat voidaan, jos maatalousministeriö niin päättää, kokonaisuudessaan heti suorittaa kiinnityksen haltijalle.

Jos ei voida sopia 3 §:ssä mainitun sadon arvosta tai ostajalle suoritettavasta korvauksesta, asutuslautakunta toimittakoon niiden selville saamiseksi kiinteistöllä katselmuksen ja arvion.

Asutuslautakunnan toimittamaan arvioon tyytymätön hakekoon siihen muutosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava vastapuolelle kuudenkymmenen päivän kuluessa arvioimisen jälkeen. Jos tämä laiminlyödään, asutuslautakunnan arvio jääköön voimaan.

Kiinteistön ollessa valtion lunastusoikeuden alaisena älköön kiinteistön säännöllistä hoitoa laiminlyötäkö. Älköön myöskään kiinteistöltä luovutettako metsää tai muutakaan kiinteistöön kuuluvaa, paitsi sellaista, joka voidaan katsoa sen säännölliseksi tuotteeksi, kaikki sen rangaistuksen ja korvausvelvollisuuden uhalla, mikä seuraa laillisen hukkaamiskiellon rikkomisesta.

Tämän lain mukaan lunastetun kiinteistön käyttämisessä noudatetaan, mitä maatilatalouden kehittämisrahastosta annetussa laissa säädetään tai sen nojalla määrätään maan käyttämisestä. (12.3.1999/331)

Tämän lain mukaan lunastetun kiinteistön käyttämisessä noudatetaan, mitä maaseutuelinkeinolaissa (1295/90) on säädetty maan käyttämisestä. (28.12.1990/1301)

Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käytetään maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain tarkoituksiin, se voidaan antaa kiinteistön entiselle omistajalle tai hänen aviopuolisollensa taikka heidän tai jommankumman heistä perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle tai kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön aviopuolisolle, vaikka maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 10 ja 12 §:ssä , maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 2 ja 3 luvussa tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 4 luvussa tarkoitettuja edellytyksiä ei olisikaan olemassa. Lunastettu kiinteistö tai sen osa voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle. (26.8.2011/994)

Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käytetään maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain tarkoituksiin, se voidaan antaa kiinteistön entiselle omistajalle tai hänen aviopuolisollensa taikka heidän tai jommankumman heistä perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle tai kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön aviopuolisolle, vaikka maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 5 §:ssä tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) 5 §:ssä tai näiden lakien nojalla säädettyjä edellytyksiä ei olisikaan olemassa. Lunastettu kiinteistö tai sen osa voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle. (21.1.2000/53)

Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käytetään maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain tarkoituksiin, se voidaan antaa kiinteistön entiselle omistajalle tai hänen aviopuolisollensa taikka heidän tai jommankumman heistä perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön aviopuolisolle, vaikka maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 5 §:ssä tai sen nojalla säädettyjä edellytyksiä ei olisikaan olemassa. Lunastettu kiinteistö tai sen osa voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle. (12.3.1999/331)

Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käytetään maaseutuelinkeinolain tarkoituksiin, se voidaan antaa kiinteistön entiselle omistajalle tahi hänen aviopuolisollensa taikka heidän tai jommankumman heistä perintökaaren (40/65) 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön aviopuolisolle, vaikka maaseutuelinkeinolain 7, 8 tai 13 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ei olisikaan olemassa. Lunastettu kiinteistö tai sen osa voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle. (28.12.1990/1301)

Edellä 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle voidaan muodostaa asuntotila tai -tontti. Asuntotilan tai tontin myyntihinnan korosta ja muista maksuehdoista säädetään asetuksella. (12.3.1999/331)

Edellä 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle voidaan muodostaa asuntotila tai -tontti. Asuntotilan tai tontin myyntihinnan korosta ja muista maksuehdoista säädetään asetuksella. Asuntotila tai -tontti voidaan muodostaa myös sellaiselle alueelle, johon maaseutuelinkeinolain säännöksiä ei sovelleta. (28.12.1990/1301)

Kiinteistöä tai sen osaa entiselle omistajalle tai hänen aviopuolisollensa tahi heidän taikka jommankumman heistä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleville sukulaisille, ottolapsille tahi kasvattilapsille taikka heidän aviopuolisoilleen tahi jollekin tai joillekin heistä myytäessä myyntihinta voidaan määrätä käypää hintaa pienemmäksi, ei kuitenkaan huutokauppahinnan ja valtiolle aiheutuneiden, rahana maksettujen kustannusten yhteenlaskettua määrää pienemmäksi.

Tämän lain nojalla lunastettujen kiinteistöjen hinta ja sen korko suoritetaan asutusrahaston varoista.

Jos tämän lain nojalla valtiolle lunastetut kiinteistöt käytetään maankäyttölain tarkoituksiin, on ne tai niistä muodostetut tilat saatettava maankäyttölain 101–104 §:ssä säädettyjen rajoitusten alaisiksi.

Tämä laki ei koske sellaisia pakkohuutokaupalla myytyjä kiinteistöjä, joiden huutokauppa on toimitettu ennen tämän lain voimaantuloa.

Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.

Maatilahallitus voi antaa maatalouspiireille tarkempia määräyksiä, jotka ovat tarpeen maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmassa tämän lain mukaisiin lunastuksiin osoitettujen varojen ohjaamiseksi. (31.12.1987/1313)

Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään maatalouspiiristä ja maaseutupiiristä, koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta.

Sen estämättä, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai on määrätty taikka siinä laissa tai sen nojalla säädetään, jota soveltaen valtio on tämän lain nojalla myynyt maata, sovelletaan valtion myyntihintasaamisiin kauppakirjan ehdoista poiketen, mitä eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa (78/2007) säädetään. Mainittua lakia sovelletaan myös kauppoihin, joilla valtio myy maata tämän lain nojalla.

Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä tammikuuta 1938.