786/1986

Yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat:

Ilmoitettavia tartuntatauteja ovat:

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee tartuntatautilaissa (583/1986) tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:

Aluehallintoviraston tulee tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:

Sairaanhoitopiirin tulee tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:

Tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavan kunnallisen toimielimen ja sen alaisena terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin tulee omalta osaltaan tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee: (29.12.2009/1838)

Rokotteen pistoksena saa antaa vain lääkäri sekä siihen asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa.

Lääkärin tai hammaslääkärin on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus, jäljempänä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus , yleisvaarallisista ja ilmoitettavista tartuntataudeista lukuun ottamatta hinkuyskää, muuta salmonelloosia kuin lavantautia tai pikkulavantautia, puutiaisaivokuumetta, hemofiluksen aiheuttamia septisiä tauteja ja aivokalvontulehduksia, sukupuoliteitse leviäviä klamydiainfektioita, muita mykobakteeritauteja kuin tuberkuloosi sekä Creutzfeldt-Jakobin taudin uutta varianttia. Hammaslääkäri voi kuitenkin ohjata tartuntatauteja sairastavat potilaat diagnoosin varmistamiseksi lääkärin vastaanotolle, jolloin lääkäri tekee tartuntatauti-ilmoituksen. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus sisältää tartuntatautilain 23 §:ssä tarkoitettuina tietoina tunnistetietojen lisäksi tiedot potilaan sukupuolesta, asuinkunnasta ja kansalaisuudesta, hoitopaikasta, tartunnan kulusta, oireiden alkamisajankohdasta ja diagnoosin perusteista. Lisäksi ilmoittajan tulee merkitä ilmoitukseen allekirjoituksensa ja yhteystietonsa. (21.12.2006/1376)

Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa tapauksen toteamisesta. Erityisen kiireellisessä tapauksessa lääkärin on tehtävä alustava ilmoitus välittömästi puhelimitse terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Puhelimitse tehty alustava ilmoitus on vahvistettava kirjallisella tartuntatauti-ilmoituksella tapauksen varmistuttua. Ilmoitus tuberkuloosista on tehtävä sekä, kun tartunta on todettu että, kun hoito on päättynyt. (29.12.2009/1838)

Hiv-infektiosta tehdään tartuntatauti-ilmoitus tartunnan toteamishetkellä, taudin saavuttaessa AIDS-vaiheen ja potilaan kuollessa. Hiv-infektiosta tehtävään lääkärin tartuntatauti-ilmoitukseen sisällytetään arvio tartunta-ajasta ja -tavasta, kuolinsyystä sekä siitä, onko tartunnan saanut luovuttanut verta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi luovuttaa tietoja hiv-tartunnasta terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille vain ilman henkilön tunnistetietoja. (30.12.2008/1107)

Laboratorion on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisen ja ilmoitettavan tartuntataudin aiheuttajan löydöksestä sekä muista rekisteröitävistä mikrobilöydöksistä. Muut rekisteröitävät mikrobilöydökset on lueteltu liitteessä 1.

Alueellisen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteriin talletetaan tartuntatautilain 23 §:n 3 momentissa ja 23 a §:n 4 momentissa sekä tämän asetuksen 10 ja 10 b §:ssä tarkoitetut tiedot seuraavien mikrobien kantajista:

(30.12.2008/1107)

Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus sisältää tartuntatautilain 23 §:ssä tarkoitettuina tietoina tunnistetietojen lisäksi tiedot hoitopaikasta, näytteenottopäivämäärästä, tehdystä tutkimuslöydöksestä, mikrobin toteamistavasta, näytteen laadusta sekä ilmoittavan laboratorion nimen. Jos näyte on lähetetty muusta kuin ilmoittavasta laboratoriosta tai lähetetään jatkotutkimuksiin toiseen laboratorioon, myös näiden nimet on ilmoitettava. Salmonella-, shigella- ja kampylobakteeri-infektioissa on ilmoitettava tieto tartuntapaikasta. Kaikissa laboratorion tartuntatauti-ilmoituksissa on oltava myös ilmoittavan laboratorion nimi. Kun laboratorion löydös viittaa sellaiseen tartuntatautitapaukseen, josta hoitava lääkäri on velvollinen tekemään tartuntatauti-ilmoituksen, laboratorion on liitettävä omaan vastaukseensa tästä huomautus.

Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmen päivän kuluttua löydöksen varmistumisesta.

Tartuntatauti-ilmoitusten kaikki tiedot säilytetään samaa tartuntatautitapausta koskevien erillisten ilmoitusten yhdistämisen päättymistä, jäljempänä yhdistämisaikaväli , seuraavan vuoden loppuun saakka. Tämän jälkeen rekisterin tiedoista poistetaan potilaan nimi ja henkilötunnus muutetaan muotoon, jossa sitä ei voi tunnistaa.

Yhdistämisaikaväli on 50 vuotta, jos kyseessä on lavantauti, pikkulavantauti, kuppa, tuberkuloosi, hepatiitti B, hepatiitti C, hiv-infektio, muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi, hepatiitti D-viruksen aiheuttama tauti, HTL-viruksen aiheuttama tauti, Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti taikka metisilliinille, oksasilliinille resistentin Staphylococcus aureus-kannan (MRSA) tai vankomysiinille resistentin stafylokokkikannan (VRSA), vankomysiinille resistentin enterokokin (VRE) tai III polven kefalosporiineille alentuneen herkkyyden omaavan Escherichia coli- tai Klebsiella pneumoniae -kannan aiheuttama infektio lukuun ottamatta septisiä infektioita ja aivokalvontulehduksia. (13.12.2007/1238)

Yhdistämisaikaväli on kolme vuotta, jos kyseessä on ekinokokkoosi, malaria, Borrelia burgdorferi, brusella, veren tai selkäydinnesteen sieni- tai parasiittilöydös, filaria sekä skistosoma.

Yhdistämisaikaväli on kolme kuukautta, jos kyseessä on meningokokin aiheuttama septinen tauti tai aivokalvontulehdus, tippuri, clostridium difficilen, hemofiluksen, MRSA:n, VRSA:n, VRE:n tai III polven kefalosporiineille alentuneen herkkyyden omaavan Escherichia coli- tai Klebsiella pneumoniae -kannan aiheuttama septinen tauti ja aivokalvotulehdus, sukupuoliteitse leviävä klamydiainfektio, pehmeä sankkeri, muu veren ja selkäydinnesteen bakteeri- tai viruslöydös taikka astroviruksen, influenssaviruksen, parain-fluenssaviruksen, kalikiviruksen (sisältää noroviruksen), respiratory syncytial -viruksen, rinoviruksen ja rotaviruksen aiheuttama tauti. (13.12.2007/1238)

Kaikissa muissa tartuntataudeissa yhdistämisaikaväli on 12 kuukautta.

Työnantajan on vaadittava tartuntatautilain 20 §:ssä tarkoitetuissa tehtävissä toimivalta työntekijältä selvitys siitä, ettei työntekijä sairasta salmonelloosia tai hengityselinten tuberkuloosia. Selvitys siitä, ettei työntekijä sairasta salmonelloosia, on vaadittava myös henkilöltä, joka työskentelee maidonkäsittelytehtävissä maitotilalla, jonka maito menee kulutukseen ilman pastörointia.

Tartuntatautilain 23 §:n 2 momentin mukaisesti laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen tulee liittää mikrobikantoja tai näytteitä liitteen 2 mukaisesti.

Tartuntatautilain 23 c §:n 2 momentissa tarkoitettuja kunnan eläinlääkintäviranomaiselle ilmoitettavia tartuntatauteja ovat:

Jos tartuntatautilain 9 §:ssä tarkoitetusta valtion laitoksesta poistettava henkilö on sairastamansa yleisvaarallisen tai ilmoitettavan tartuntataudin vuoksi hoidon tarpeessa, on hänet toimitettava valtion kustannuksella laitoksesta asianmukaiseen hoitopaikkaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.